Maamiinojen korvaaminen uusilla aseilla

Kyllä se pitäisi muodostua, aikoinaan varusmiesaikana itselleni opetettu tuo.

Miksi meillä on sirpaloitumisen ja ontelon lisäksi termi EFP? Sen takia että se tarkoittaa jotain tiettyä näistä poikkeavaa. Kyllä siitä kaiteesta jotain muodostuu, mutta ei varmaankaan juuri EFP. EFP muodostaa räjähteen, sen eteen sijoitetun metallin materiaalin ja muodon seurauksena "ammuksen" jolla on selkeä tietty rooli verrattuna tavanomaiseen sirpaloitumiseen tai esim onteloräjähteeseen verrattuna. Se rooli on yleensä parempi panssarinläpäisykyky ja onteloräjähteeseen verrattuna vielä kyky vaikuttaa pidemmällä etäisyydellä.

Pitäisi! Oletko räjäyttänyt ihan oikeata sillankaidetta? Vai onko se vain suullisesti kerrottu jonkun toimesta joka ei ole välttämättä itsekään sitä tehnyt? Tarinat on tarinoita. On suuri ero siinä että saavutetaanko sillä sillankaiteen panostamisella lähinnä vaikutusta panssaroimattomiin maaleihin (sirpale) vai ihan oikeasti panssarinläpäisykykyä (EFP). Voisin veikata että räjäyttelemällä sillankaiteita RYNNPSV/TSTPSVn kohdalla ei saada todellakaan mitään aikaiseksi tai voihan se vaunumiehistö aina pelästyä ja menettää taistelukykynsä.
 
Kannattaa kysyä asiaa ihan oikeilta pioneereilta, eikä esittää olettamuksia. :)

Heh, pikaisella googlettamisella selvisi, että edesmennyt P.T. Kekkonen oli käsitellyt asiaa hieman Gunwriters-sivustollaan:

http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast15.html

"Munroen Efektiä" alettiin soveltaa käytäntöön vasta runsaat puolisataa vuotta sen havaitsemisen jälkeen. Suomessa kuitenkin jo aiemmin, ehkä 1920-luvulla, ratakiskon katkaisupanoksen muodossa. Nykyisistä "ex tempore"-sovellutuksista raflaavimpia on kilometrin(kin) pituinen viuhkamiina, joka ladataan tienvieren "sillankaideprofiilin" pinta, ojan puolella, muovailtavalla heksogeenilla. Kaidemiina toimii kuin pitkäteräinen viikate. "Ruohona" on vihollisen marssikolonna, joka houkutellaan jalkautumaan kaiteen kohdalle jollakin motituskonstilla. Jyrähdyksen jälkeen käydään kysymässä, että: "Onkos täällä ehkäpä tapeltu?! Tie on täys miehenpuolikkaita."

Ainakin panssaroimattomiin vempeleisiin ja henkilöstöön tehoava viritys. Kaidemiinaksi sitä aikaisemmin kutsuttiin...kaidepanos taitaisi olla nykykorrekti vesio :)

Löytyypi myös täältä ihan ressujen rastikoulutuksesta:

http://www.reservilaisliitto.fi/files/13556/NikkarijotosRASTIT_Kaikki_arvosteluperusteet.pdf

S47. Kaidemiina

KYLKIMIINA TILAPÄISVÄLINEIN
 
Viimeksi muokattu:
@Sardaukar juuri näin eli kaiteesta syntyy sirpaleita. Vastaa siis enemmänkin viuhkapanosta eikä kylkipanosta.


Kylkipanos siis EFP periaatteella toimiva.
 
Viimeksi muokattu:
En sanonnut että siitä kylkimiinaa tulee.
Suunnattu kylläkin.

Se kuka tämän opetti niin aika vahvasti uskon että myös tiesi asiasta, oli hänen erityisosaamistaan.
 
Niin halpaa joka tapauksessa, että raha ei ole ongelma telluja hankkiessa. MHM12 tuskin sekään niin kallis että raha olisi ongelma.
 
@Sardaukar juuri näin eli kaiteesta syntyy sirpaleita. Vastaa siis enemmänkin viuhkapanosta eikä kylkipanosta.


Kylkipanos siis EFP periaatteella toimiva.

No, tuossa ressujen jutussa puhutaan nimellä "kylkimiina tilapäisvälinen", ei siis viuhkamiina/panos. Jos oikein ymmärrän, räjähteen oikein sijoittelulla ja muotoilulla saadaan ehkä jonkinnäköinen EFP-efekti. Tuskin kovin kummoinen, mutta voi se heikoimmista vehkeistä mennä läpi. Sirpalevaikutus onnistuu paljon helpommin tietysti.
 
No, tuossa ressujen jutussa puhutaan nimellä "kylkimiina tilapäisvälinen", ei siis viuhkamiina/panos. Jos oikein ymmärrän, räjähteen oikein sijoittelulla ja muotoilulla saadaan ehkä jonkinnäköinen EFP-efekti. Tuskin kovin kummoinen, mutta voi se heikoimmista vehkeistä mennä läpi. Sirpalevaikutus onnistuu paljon helpommin tietysti.

Joo ei tästä tän kummemmin kannata vääntää ainakaan tässä ketjussa. Todelliset EFP räjähteet läpäisee ihan oikeasti panssaria. Esim. KM 87 jotain 30 mm 30 m päässä, KM 81 luokkaa 100 mm samalta etäisyydeltä ja esim. NLAW kaikkien tai lähes kaikkien TSTPSV kattopanssarin. Sä ymmärrät "kaidepanoksen" vaikutuksen ja toivottavasti kaikki muutkin.
 
Eikös nuo perinteisen jalkaväkimiinat ole vielä osina varastoissa? ;)

Ei. Hukkakerolla räjäytetty kaikki paitsi ne muutama kymmene tuhatta jotka on säästetty koulutusmateriaaliksi.
 
JV-miinoilla olisi kuitenkin paikkansa mm. rannikkotykistölinnakkeiden suojaamisessa ja muutenkin merikoukkausten estämisessä, sekä lentokenttien ja maantietukikohtien suojaamisessa. Lisäksi niillä (etenkin putkimiinat) voitaisiin suojata tiedustelun ja hajautettujen joukkojen väistöalueita.

Minulla on sinulle hyviä uutisia: putkarit on korvattu viuhkapanoksilla, joka on kaikin tavoin parempi ja tehokkaampi ase. Putkimiinan perään ei tarvitse kenenkään itkeä, hyvä että siitä tehottomasta, epäluotettavasta ja omalle toiminnalle vaarallisesta vehkeestä päästiin. Viuhkoja on jopa hankittu niin paljon että niitä on oikeasti reilusti.
 
Minulla on sinulle hyviä uutisia: putkarit on korvattu viuhkapanoksilla, joka on kaikin tavoin parempi ja tehokkaampi ase. Putkimiinan perään ei tarvitse kenenkään itkeä, hyvä että siitä tehottomasta, epäluotettavasta ja omalle toiminnalle vaarallisesta vehkeestä päästiin. Viuhkoja on jopa hankittu niin paljon että niitä on oikeasti reilusti.
Valitettavasti se viuhkapanos vaatii tähystäjän tai paukkuvalohälyttimen (joka toimii "tähystäjänä" laukaisijan ollessa vaikkapa lähivartiomies), tai sitten laittoman lankaviritelmän, jotta se toimii
 
Valitettavasti se viuhkapanos vaatii tähystäjän tai paukkuvalohälyttimen (joka toimii "tähystäjänä" laukaisijan ollessa vaikkapa lähivartiomies), tai sitten laittoman lankaviritelmän, jotta se toimii

...kuten myös putkari vaatii. Aivan samat ovat laukaisumenetelmät. Erotuksena on se, että viuhkapanos on

- sirpalepeitoltaan parempi (putkarissa jo 5 m päässä räjähdyspisteestä jää miehen mentäviä aukkoja sirpalepeittoon)
- tehokkaampi (tappaa vielä yli 50 metrin päässä, putkarilla vastaava etäisyys on muistaakseni 15 tai 20 metriä)
- vain 60 asteen sektoriin vaikuttava, joten sirpaleita ei tule omaan asemaan
 
Valitettavasti se viuhkapanos vaatii tähystäjän tai paukkuvalohälyttimen (joka toimii "tähystäjänä" laukaisijan ollessa vaikkapa lähivartiomies), tai sitten laittoman lankaviritelmän, jotta se toimii

PV valikoimista löytyy sellainen laite kuin KALA (KaukoLaukaisin). KALA settiin kuuluu myös sensoriosa joka sopii mahdollisesti laukaisijaksi. KALA on myös ihan oikeasti hankinnassa ollut väline.

Taas viimepäivinä keskusteluun noussut etälaukaistava räjähdekenttä tuo todennäköisesti valikoimiin sensoreita ja laukaisimia joihin liitetään panososaksi myös viuhkapanoksia.
 
...kuten myös putkari vaatii. Aivan samat ovat laukaisumenetelmät.
Niin, tietenkin olettaen, että miinakielto olisi kummassakin tapauksessa voimassa. Viestini koski alun perin sitä, että koko kielto ja sitä myöten putkimiinojen hävittäminen oli typerää, koska niillä oli käyttönsä, ja olisi vieläkin, jos tätä ei olisi tehty.

Ja VP2010:aan kelpaavat laittomat lankaviritelmät ovat vähemmän herkkiä kuin VP 88:n oikea lankalaukaisin.
 
...kuten myös putkari vaatii. Aivan samat ovat laukaisumenetelmät. Erotuksena on se, että viuhkapanos on

- sirpalepeitoltaan parempi (putkarissa jo 5 m päässä räjähdyspisteestä jää miehen mentäviä aukkoja sirpalepeittoon)
- tehokkaampi (tappaa vielä yli 50 metrin päässä, putkarilla vastaava etäisyys on muistaakseni 15 tai 20 metriä)
- vain 60 asteen sektoriin vaikuttava, joten sirpaleita ei tule omaan asemaan

Muistaakseni vaaraetäisyys oli kummassakin identtinen sirpaleiden suunnassa.


Mutta tuosta 60 asteen vaikutusalueesta pitää sanoa, että toivoisin meillä edelleenkin olevan jokin panos jolla olisi 360 vaikutusalue. Mutta ehkä sellaisen voi improvisoida käkkärin tai KRH:n ammuksen panososasta.
 
Putkimiina oli halpa, kompakti ja suhteellisen helppokäyttöinen väline aikana, jolloin viuhkoja näki vain vappuna. Viuhkavaikutteisista miinoista haaveitiin ja niitä kyhäiltiin joskus itse (romumiina). Rajalla jokaisen taistelijan perusvarustus oli 80- luvun puolivälissä 2 kpl putkimiinoja ja yksi kylkimiina. Toiminnan painopiste oli harvaan asutuilla alueilla ja metsissä. Putkimiinan suuntavaikutusta voitiin maastosta ja puustosta riippuen hallita rajoitetusti asentamalla miina esim. paksuhkoon puuhun.

Viuhkapanos on hieno ja kätevä peli. Huonoa nykytilanteessa ovat vain laukaisua rajoittavat säädökset. Onneksi teknologinen kehitys on tuomassa uudenlaisia ratkaisuja halutun vaikutuksen aikaan saamiseksi. "Karttaruutuvaikutus" pelkkänä ajatuksena hykerryttää kummasti.

---
Rakentelin elektroniikkarakennussarjasta aikanaan 90-luvulla liikeilmaisimen, johon saattoi kytkeä ohjattavan laitteen ja koteloin sen "luonnonmukaisesti". Voi sitä riemua kun laite toimi kenttäolosuhteissa ja pahaa aavistamaton harjoitusvastustaja poksautti miinaan asennetun paukkunallin. :D
 
Rakentelin elektroniikkarakennussarjasta aikanaan 90-luvulla liikeilmaisimen, johon saattoi kytkeä ohjattavan laitteen ja koteloin sen "luonnonmukaisesti". Voi sitä riemua kun laite toimi kenttäolosuhteissa ja pahaa aavistamaton harjoitusvastustaja poksautti miinaan asennetun paukkunallin. :D

Tänäpäivänä taitaa olla muuten oveluudelle ja tee-se-itse miehille kovasti avuksi esim. raspberry pi jne. "aikuisten legot". :)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raspberry_Pi
 
Muodostuuko? Voisin veikata että lähinnä tapahtuu epämääräinen sirpaloituminen kaaren suunnassa. Onko teräs yleensä ottaen materiaali jossa tapahtuisi mitään muuta kuin sirpaloitumista.

Eikös tuossa voisi asentaa jotain toista metallia siten, että se räjähde jää kahden metallin väliin, jolloin myös tien suuntaan leviää voimakas sirpalevaikutus, riippuen toki käytetystä metallista millä tilkitään se räjähde tuohon vakoon.

Joku pioneeri tai muuten enemmän asioista perillä oleva valaiskoon lisää.
 
Eikös tuossa voisi asentaa jotain toista metallia siten, että se räjähde jää kahden metallin väliin, jolloin myös tien suuntaan leviää voimakas sirpalevaikutus, riippuen toki käytetystä metallista millä tilkitään se räjähde tuohon vakoon.

Joku pioneeri tai muuten enemmän asioista perillä oleva valaiskoon lisää.
Teräs on ihan hyvä materiaali EFP:n muodostamiseen. Selkeästi paremmaksi menevät vain erityisesti siihen kehitetyt, mahdollisesti eksoottisiakin metalleja sisältävät seokset. Metallin tarkkaa laatua tärkeämpiä tekijöitä ovat räjähdysaineen muoto ja sytyttimen sijoittaminen; niiden tarkempi keskustelu ei vain kuulu avoimelle foorumille. Se standardi maantiekaide on kyllä ihan kohtalainen suunnatun vaikutuksen ja ehkä myös jonkinlaisen isomman sirpaleen muodostamiseen. Paras ominaisuus siinä on se, että sitä on tyypillisesti satoja metrejä yhtä soittoa. Riittävällä räjähdemäärällä saadaan siis helposti vaikutettua kokonaiseen kolonnaan yhdellä kertaa. Psykologinen vaikutus on valtava, vaikka panssaroidut vehkeet eivät hajoaisikaan.
 
Back
Top