Äänestys Maanpuolustus.net puoluegallup 2015-15.12.2017

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit?

  • Suomen Keskusta

    Ääniä: 7 4.3%
  • Perussuomalaiset

    Ääniä: 62 38.3%
  • Kansallinen Kokoomus

    Ääniä: 45 27.8%
  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

    Ääniä: 7 4.3%
  • Vihreä liitto

    Ääniä: 6 3.7%
  • Vasemmistoliitto

    Ääniä: 4 2.5%
  • Suomen ruotsalainen kansanpuolue

    Ääniä: 4 2.5%
  • Suomen Kristillisdemokraatit

    Ääniä: 5 3.1%
  • Joku muu puolue

    Ääniä: 22 13.6%

  • Äänestäjiä yhteensä
    162
  • Äänestys suljettu .
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Kaikissa järjestelmissä on tietysti puutteensa, mutta kyllähän tämä suomalainen edustuksellinen damokratia on parhaasta päästä. Jos @Oho :n kaltaiset ihmiset eivät viitsi käydä äänestämässä, niin he voivat kuitenkin urputtaa tällaisilla nettifoorumeilla ja lähiöpubeissa. Mahdollisuus on kuitenkin annettu.

Ja tuo noin 70 prosentin äänestysaktiivisuus, joka Suomessa on yli sadan vuoden ajan ollut, on oikein hyvä asia. Kaikkia ei vaan äänestäminen innosta, mutta so what. Se äänestämättä jättäminen on heidän oma päätöksensä. Huonompi homma se olisi, jos meillä olisi joku äänestyspakko. Siitä ei hyvä seuraisi. Suomalainen vieroksuu kaikkea pakollista, joten iso osa ihmisistä laittaisi pakollisen äänestämisen leikiksi. Piirtäisi lippuun kirkkoveneen tai Aku Ankan.
 
Kaikissa järjestelmissä on tietysti puutteensa, mutta kyllähän tämä suomalainen edustuksellinen damokratia on parhaasta päästä. Jos @Oho :n kaltaiset ihmiset eivät viitsi käydä äänestämässä...

“Insanity”, said Einstein, “is doing the same thing over and over again and expecting different results.”

Ihan totta, Suomi nyt kuitenkin on maa, joka sekä puoluejärejestelmän tai -kentän että vahvan konsensushakuisuuden johdosta on poliittisesti suunnillen yhta pluralistinen kuin Pohjois-Korea.
 
Kaikissa järjestelmissä on tietysti puutteensa, mutta kyllähän tämä suomalainen edustuksellinen damokratia on parhaasta päästä. Jos @Oho :n kaltaiset ihmiset eivät viitsi käydä äänestämässä, niin he voivat kuitenkin urputtaa tällaisilla nettifoorumeilla ja lähiöpubeissa. Mahdollisuus on kuitenkin annettu.

Suomen edustuksellisen ongelma ei ole siinä, etteivät ihmiset saisi äänestää. (Muuten, NL:ssakin ihmiset saivat äänestää, tosin ehdokkaina ei ollut kuin NKP:n asettamia ehdokkaita).

Suomen demokratian ongelmat ovat seuraavat:
1. Puolueet ovat pieniä. Tämä tarkoittaa sitä, että aina on vallassa koalitiohallitus. Usein nämä hallitukset ovat sitten vielä sellaisia sillisalaatteja (etenkin edellinen six-päck oli tästä esimerkki), ettei niistä äänestäjä ota mitenkään selvää, kuka kantaa mistäkin asiasta vastuun ja usein jopa sen selvittäminen, mihin suuntaan kukin puolue oli neuvotteluissa puskenut ja missä asioissa kukin on joutunut tekemään kompromisseja. Vaalikauden lopulla on kansalaisen täysin mahdotonta kaivaa esiin puolueen X edellisiä vaaleja varten kirjoittama manifesti ja tsekata siitä, onko puolue ajanut niitä asioita vai ei. Esimerkkinä nyt vaikkapa tuo mainittu Persut ja Kreikan lisätuet.

2. Perinteinen puoluepeli oli kolmen suuren sulle-mulle peliä, jossa kansalaisten äänestämisellä oli suht vähän merkitystä sen kannalta, mitä valtakunnassa tapahtui. Joku voi tietenkin sanoa, että tällainen konsensus on vain hyvä tapa hoitaa asioita sen sijaan, että tempoiltaisiin aina suuntaan tai toiseen vaalista seuraavaan. Ja ehkä näin olikin ja Suomi onkin suht hyvä menestystarina maailman valtioiden joukossa. Tämän mallin ongelma on sitten se, että se ei tuota tarpeeksi nopeita muutoksia, jos sellaisia jossain tilanteessa tarvittiin. Joka tapauksessa kansalaiset kypsyivät tähän ja tämän ansioista persut nousivat sinne isojen joukkoon. Nyt näyttäisi siltä, että persut muuttuvat vähitellen samanlaiseksi sulle-mulle-puolueeksi muiden rinnalle.

3. Vaalisysteemi on sellainen, että oma ääni voi hyvinkin mennä tukemaan ehdokasta, jolle ei ikipäivänä antaisi ääntään. Tässä ongelmana on se, että on yhdistetty henkilövaali puoluevaaliin vaatimatta ehdokkaita sitoutumaan puolueen ohjelmaan. Kun ehdokkaiden sooloilu on täysin hyväksyttyä, tästä seuraa se, että puolueiden sisällä ehdokkaat voivat olla ideologisesti hyvinkin kaukana toisistaan, mistä taas seuraa se, että parhailla taktikoilla on mahdollista saada oman kantansa mukaisia ehdokkaita sisään ilman, että heillä olisi erityisen suurta kannatusta kansan keskuudessa. Pahiten tämä toteutuu silloin, kun puolueella on yksi valtava ääniharava vaalipiirissä ja hänen äänillään sitten pääsee läpi tukku ehdokkaita, joilla itsellään on varsin vähäinen kannatus.

Esimerkki: Sanotaan vaikka, että persuilla on mamuvastainen siipi ja eurovastainen siipi. Mamuvastaiselle ei EU ole mikään erityinen mörkö, mutta kehitysmaista tulevalle maahanmuutolle halutaan toppi. Eurovastaiselle taas pääajatus on saada Suomi irti EU:sta ja sitä kautta tukkia kaikkien maahanmuuttajien tunku Suomeen. Sitten vaalipiirissä on yksi Timo Soini, joka kahmii niin paljon ääniä, että suhteellisen vaalitavan ansiosta hänen äänillään pääsee 4 muuta persua läpi. Jos jompi kumpi siivistä on onnistunut keskittämään kaikki äänensä muutamalle ehdokkaalle, he saavat ne läpi jopa siinä tilanteessa, että se vastakkainen siipi kokonaisuutena kerää enemmän ääniä. Ja tässä ei puhuta isosta määrästä ääniä.

Suhteellinen vaalitapa on toimiva, jos ehdokkaat sitoutuvat puolueen linjaan. Jos nyt vaikkapa tuossa yllä olevassa tilanteessa joku persuäänestäjä, joka haluaisi Suomen irti EU:sta, näkisi läpi menevän Soinin äänillä 4 mamuvastaista ehdokasta, niin miten hänen pitäisi sitten vaalikauden lopuksi päätellä, onko hänen äänellään tehty sellaista politiikkaa, jota ehdokkaat lupasivat? Ne ehdokkaat, jotka menivät hänen äänillään läpi, eivät luvanneet mitään EU:sta eroamista.

Ja tuo noin 70 prosentin äänestysaktiivisuus, joka Suomessa on yli sadan vuoden ajan ollut, on oikein hyvä asia. Kaikkia ei vaan äänestäminen innosta, mutta so what. Se äänestämättä jättäminen on heidän oma päätöksensä. Huonompi homma se olisi, jos meillä olisi joku äänestyspakko. Siitä ei hyvä seuraisi. Suomalainen vieroksuu kaikkea pakollista, joten iso osa ihmisistä laittaisi pakollisen äänestämisen leikiksi. Piirtäisi lippuun kirkkoveneen tai Aku Ankan.

Käsittääkseni Australia on ainoa maa maailmassa, jossa äänestäminen on pakollista. Minusta siellä homma toimii ihan hyvin. Siellä on muutenkin fiksu käytäntö siinä mielessä, että vaikka siellä on käytössä enemmistövaalitapa, se on yhdistetty siirtoäänivaaliin, joka poistaa systeemistä taktikoinnin. Yhden ehdokkaan vaalipiireissä on se hyvä puoli, että jokainen ihminen tietää täsmälleen, kuka hänen ääntään parlamentissa käyttää. Se johtaa myös yleensä yhden puolueen hallituksiin, joiden kohdalla siis vastuu tehdyistä päätöksistä on helpompi selvittää.
 
No, mutta kun näissä yhden ehdokkaan vaalipiirejä käyttävissä maissa, mm. Britanniassa, tuntuu olevan kova hinku tuosta järjestelmästä poispääsemiseen. Epäilen myös, että australialaisetkin pitävät omaa järjestelmäänsä ihan srkeana. Kreikka on esimerkki maasta, jossa yksi puolue kerrallaan on päässyt vallankahvaan. Lentoyhtiö Olympus ja kaikki muutkin valtionyhtiöt on täytetty valtaanpäässeen puolueen suojatyöpaikoilla. Ensin niihin on sijoitettu tuhansia pasokilaisia, sitten uuden demokratian jäseniä. Olympuksen kansallistamisen jälkeen työntekijämäärä triplaantui, vaikka toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kaksipuoluejärjestelmän vika on taas soutamis-huopaamisliike. USA:ssa demokraatit ja republikaanit kumoavat vuoronperään toistensa tekemiä lakeja. Sama juttu Britanniassa työväenpuolueen ja konservatiivien kanssa.

Kuten jo aiemmin totesin: kaikissa järjestelmissä on puutteensa, mutta Suomen järjestelmä on kuitenkin sieltä parhaasta päästä.
 
Sitä paitsi suomalaisen politiikan teon suurin ongelma - jotka tekin olette nostaneet esille - ei liity vaalitapaan, vaan ihan muihin asioihin. Siinä vaiheessa kun Suomessa siirryttiin käyttämään kehysbudjetteja, supistui poliitikkojen valta huomattavasti ja se siirtyi ministeriöiden virkamiehille. Kehysbudjetit on laadittu moneksi vuodeksi eteenpäin, joten poliitikkojen mahdollisuus tehdä muutoksia (arvopohjalta, koska poliitikothan tekevät politiikkaa arvopohjalta. Esim. satsataanko enemmän vanhuksiin ja opetukseen vai vaikkako maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen) kapenivat huomattavasti. Ei Sipilä ja Stubb voi puhtaalta pöydältä päättää kuinka he rahat jakavat. Todellisuudessa kehysten ulkopuoliset liikkumavarat on muutamien prosenttien luokkaa. Vaikka hallituksen muodostaisi Piraattipuolue ja SKP, niin rahankäyttö ei muuttuisi kertaheitolla, vaan vasta uusien kehyspäätösten myötä. Ja siinä ajassa on ollut jo seuraavat vaalit, ja valtaan on päässyt uudet puolueet...
 
Suomalaisessa politiikassa on myös sellainen ongelma että kun on vaalit ja ehdokas lupaa ajaa määrän x asioita jos tulee valituksi. Lopulta henkilö tulee valituksi mutta ei suostukkaan ajamaan niitä asioita mitä lupasi äänestäjilleen.
Joskus ne asiat voi olla ikäviä ajaa, vaikkapa kreikkatuesta kieltäytyminen mutta se on äänestäjien tahto, puolustus budjetin korotus tai kieltäytyminen koulujen määrärahojen pienentämisestä.
Lopulta kun tarpeeksi montakertaa on ns käännetty takki alkaa se näkyä äänestystuloksessa kun kansalaiset eivät enää koe että äänestämisestä olisi mitään hyötyä.
 
Suomalaisessa politiikassa on myös sellainen ongelma että kun on vaalit ja ehdokas lupaa ajaa määrän x asioita jos tulee valituksi. Lopulta henkilö tulee valituksi mutta ei suostukkaan ajamaan niitä asioita mitä lupasi äänestäjilleen.

Minä koen tämän äänestäjän ongelmaksi näiden tapausten kanssa, mutta en koe että se olisi yleisesti politiikan ongelma. Itse olen ratkaissut asian siten että äänestän vain sellaista henkilöä jonka tekemisiin olen tutustunut jo pidemmällä ajalla. Silloin ei ole kauheasti merkitystä yksittäisillä lupauksilla vaalivaiheessa. Vaalithan ovat show ja ehdokkaat myyntimiehiä - kuten tiedetään, joskus myyjät tuppaavat hieman liioittelemaan.
Toivoisinkin että Suomessa kansalaiset käyttäisivät enemmän aikaa puolueiden ja niiden henkilöiden tekemisten perehtymiseen.
 
Takinkäännöstä politiikassa on sanottava myös se, että toisaalta on kohtuutonta esim. Soinia tai puoluettaan ihan tolkuttomasti takinkäännöstäkään syyttää. Tilanne on kuitenkin se, että hallituksessa on pari muutakin puoluetta ja yksikään hallituspuolue ei voi sanella hallituksen ratkaisuja oman mielensä mukaan. Kreikka-kysymys on hyvä esimerkki. Kok ja kesk linjat ovat olleet suht lähellä toisiaan, Persut taas ovat olleet kärkevästi eri linjoilla. Tuossa tilanteessa on unennäköä edes kuvitella, että Persut olisivat voineet määrittää hallituksen kannan haluamakseen vastoin Kok+Kesk linjaa/tahtoa.
Luulen, että (liian) harva Persujen äänestäjä on tullut tuota ajatelleeksi ja pettyvät, koska odotukset ovat olleet alunperinkin epärealistiset. Hallituksessa jokainen puolue joutuu tekemään kompromisseja, jonkun mielestä takinkääntöä, mutta jos niin ei olisi, järjestelmämme olisi diktatuuri.
 
Tämäkin on aivan totta, ja toisaalta Persut on "protestipuolueena" esittänyt kovemmin linjaa, että jyräisi läpi kaikki ajamansa asiat ilman kompromisseja.

Mutta Persut muuttuu hallitusvastuun myötä "tavalliseksi" puolueeksi. Mielestäni päätös on oikea. Välihuutelijoista päättäviin elimiin siirtyminen varmaan karsii jotkut kannattajista mutta uskon että ulkopuolelle jääminen olisi ollut se todellinen "kuoleman suudelma" ko. puolueelle, koska olisi näyttänyt ettei se ikinä pääse oikeasti vaikuttamaan hallitukseen.

Niinhän sitä on tuumattu, että hallitusvastuu voi olla perussuomalaisille ns. kuoleman suudelma. Tai, että protestipuolueen saa nujerrettua antamalla sille vastuuta ja pakottamalla sen sitoutumaan vastuullisiin tehtäviin - kuten vaikkapa ottamalla se mukaan hallitukseen.

Käytännössä hyvä menestys eduskuntavaaleissa sementoi sen, että perussuomalaiset on otettava huomioon hallitusneuvotteluissa ja koska Soini on ilmeisen halukas pysymään ministerinä tapahtui mitä tahansa (tai likipitäen mitä tahansa), perussuomalaiset joutuu luopumaan omasta ehdottomuudestaan ja kääntämään takkinsa suhteessa useammin heille tärkeissä asioissa mitä esim. keskusta tai kokoomus.

Mitä sitten perussuomalaisille käy jatkossa? Kuinka moni kyllästyy jatkuvaan takinkääntöön ja vaihtaa puoluetta tai siirtyy nukkuviin persuihin pettyneenä? Paljon myös riippuu siitä kuinka hallitus selviytyy mittavasta urasta, jos hallituskauden kokonaistulos on talouden ja yhteiskunnan kannalta positiivinen, tämä voi lopulta kääntyä myös persuille voitoksi. Jos Sipilän hallitus epäonnistuu tehtävässään merkittävässä määrin se voi tietää perussuomalaisille kovia aikoja.

vlad.
 
@Oho - järjestelmien toimivuuteen voi parhaiten vaikuttaa sisällä ja mukana toiminnassa. Ulkopuolelta ei voi vaikuttaa.

Äänestämällä voit vaikuttaa ja voittaa.

Asiat ovat sen laatuisia, että ei onnaa. Meidän pitäisi irtautua suunnilleen kaikesta yhteisestä ja sopimuksista muun Euroopan kanssa ja nimenomaan niiden valtioiden suhteen, joihin haluamme säilyttää hyvät suhteet. Jos maailma olisi kannaltamme Rauhan, pysyvyyden ja onnen tyyssija, niin sitten eikun pellit auki. Mutta tässä maailman ajassa meillä ei ole varaa irtiottoihin. Olemme hankkineet ulkopoliittisen liikkumavaramme sitoutumalla tiiviisti Lännen rakenteisiin ja sopimuksiin....ei niitä vaan puhalleta tuhnuksi noin vain.
 
Takinkäännöstä politiikassa on sanottava myös se, että toisaalta on kohtuutonta esim. Soinia tai puoluettaan ihan tolkuttomasti takinkäännöstäkään syyttää. Tilanne on kuitenkin se, että hallituksessa on pari muutakin puoluetta ja yksikään hallituspuolue ei voi sanella hallituksen ratkaisuja oman mielensä mukaan. Kreikka-kysymys on hyvä esimerkki. Kok ja kesk linjat ovat olleet suht lähellä toisiaan, Persut taas ovat olleet kärkevästi eri linjoilla. Tuossa tilanteessa on unennäköä edes kuvitella, että Persut olisivat voineet määrittää hallituksen kannan haluamakseen vastoin Kok+Kesk linjaa/tahtoa.
Luulen, että (liian) harva Persujen äänestäjä on tullut tuota ajatelleeksi ja pettyvät, koska odotukset ovat olleet alunperinkin epärealistiset. Hallituksessa jokainen puolue joutuu tekemään kompromisseja, jonkun mielestä takinkääntöä, mutta jos niin ei olisi, järjestelmämme olisi diktatuuri.

Läntisten demokratioiden yksi tunnusmerkki on kompromissien hakeminen, erityisesti se on ollut suomalaisten leipäheitto. Olen samaa mieltä: Persua on turhaa roikuttaa koukussa enempää kuin muitakaan. Se, minkä halusin nostaa framille on että Persukaan ei ole tunnoton tekijä. Vaalitulos oli sellainen, että vastuusta kieltäytyminen olisi vienyt uskottavuuden. Nyt sitten opetellaan POLITIIKAN peliä.
 
Oon s91 kanssa samaa mieltä esim. siirtoäänivaalitavan järkevyydestä. Vaikkakaan en näe ongelmana monia puolueita.

Edustuksellinen demokratia ei varmasti ole ns. valmis, sen pitää kehittyä.
 
Jos puolueen agendalla nro 1 vaalien alla oli se, ettei Kreikkaan enää anneta senttiäkään niin onko se jotenkin ihmeellistä että äänestäjä tuntee nyt itsensä petetyksi?
 
No, vastatkaapa kaikki te petetyt, persuja äänestäneet henkilöt, tähän kysymykseen:

Onko se perkeleen Kreikka niin tärkeä asia? Onko se tärkeämpi kuin kaikki Suomen sisäpoliittiset asiat? Onko se tärkeämpi kuin kaikki muut ulkopoliittiset asiat?

Sixten Korkman sanoi ennen vaaleja, että miksi siitä Kreikasta pitää jauhaa, kun sen vaikutukset Suomelle on niin marginaaliset. Näissä vaaleissa on sata tärkeämpääkin asiaa.

Eli olisiko Persujen siis pitänyt Kreikan takia lähteä hallituksesta? Kuukauden hallitusvastuun jälkeen? Sen jälkeen puolueen uskottavuus olisi mennyt lopullisesti. Sen jälkeen kukaan ei tulevissa hallitusneuvotteluissa olisi koskenut persuihin pitkällä tikullakaan.

Ja mikä tietysti isänmaan kannalta ikävämpi asia, niin Sipilän hallitus olisi kaatunut siihen. Sitten meillä olisi ollut toimitushallitus vähintään pari kuukautta, ehkä pidenpäänkin, jos olisi tarvittu uudet vaalit. Ja kun kaikki tiedämme, että Suomen talous on kriittisessä tilanteessa, ja toimenpiteitä tarvitaan välittömästi, niin olisikl hallituksen hajottaminen ollut vastuullinen teko? Itse pitäisin sitä melkeinpä valtionpetoksena.
 
Asiat ovat sen laatuisia, että ei onnaa.

No kyllä pääsääntöisesti onnaa - äänestäminen. En minä nyt tässä tarkoita yksilön suoraa vaikuttamista johonkin Euroopan laajuiseen asiaan vaan yleisesti sitä, miksi kannattaa äänestää. Jotta asiani olisi selvempää, niin ajatellaan ihan kunnallisvaaleja ja seuraavaa porrasta eli eduskuntavaaleja. Suomessa on malli, jossa äänestämällä saa sanoa mielipiteensä kunnallisiin ja valtion asioihin siten kuin edustuksellisessa demokratiassa tehdään.
Haastehan tässä asiassa on se, että eräs ei käy ollenkaan äänestämässä. Yritän motivoida äänestämään.

Äänestäminen on vähintä mitä voi tehdä osallistumisena. Innokkaimmat lähtevät politiikkaan aktiivisempina ja sen myötä ovat aina joidenkin asioiden käsittelyn sisäpiirissä, jossa varmimmin voi vaikuttaa. Tätä minä tarkoitan.
 
Itse puhuin yleisluenteisesti tuosta lupausten pettämisestä mistä oli muutama viikko sitten HS juttu.
En edes äänestänyt persuja vaan kokoomusta.
Mutta olihan tälläkin vaalikaudella että opiskelusta ei leikata, kieltoja ym rajoituksia karsitaan mutta ei ole näkynyt, kreikkatuet, PV:n määräraha sotku jne.

Uutisessa todettiin että tarpeeksi kauan kun lupauksia petetään osa äänestäjistä alkaa menettää uskoa järjestelmään/äänestämiseen
 
Onhan se tietysti niinkin että petetyt lupaukset tuntuu huonolta.
Voisikohan se ollakin niin että lupausvaiheessa ehdokaskin kertoo toiveistaan, mutta lunastusvaiheessa ehdokas itsekin joutuu toteamaan että eipä onnistu - koska rajalliset rahat..jne... ?
 
Vaikka onkin OT, niin kyllä Uudistetun taistelutavan liikkuvuus on tehnyt jv-miinoista hieman vanhanaikaisia. Viuhkapanokset toimivat paremmin ja on helpompi kerätä mukaan siirryttäessä. Jv-miinoja voisi käyttää staattisissa tilanteissa joissa puolustetaan kohdetta, mutta kun moiset kohteet yleensä ovat omassa selustassa, niin sinne miinojen kylväminen olisi aika riskaabelia omille joukoille ja mahdollisille siviileille.

Ainoat miinat jotka kaipaisin olisi ne miinat joilla sissimme voisivqt hidastaa takaa-ajajiensa juoksua.

Muuten en usko että Suomeen kylvettäisiin miljoona tai kolme miljoonaa miinaa
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top