Maanpuolustusta vai Strategisia virheitä -kirja

T-sarjasta itkemistä en ymmärrä tähän kirjaan ja topikkiin liittyen, koska Kantakoski nimenomaan puhui käytetyistä Leopard 2 vaunuista koko ajan ja kehoitti hankkimaan niitä lisää (ja olemaan tuhoamatta niitä ajoharjoittelu- ja siltavaunuiksi kun siihen tarkoitukseen voidaan hommata muita). Sillä noin sadalla CV-9030FIN rynnäkkövaunun hinnalla olisi saatu ostettua 300+ Leopard 2 vaunua (nykyisten lisäksi) sekä vielä jokaista Leopardia kohden ainakin 2 kpl MTLB-V kuljetuspanssareita. Niillä olisi taistelussa tehty paljon, sen sijaan sadalla CV:llä ei tehdä paljon paskaakaan. Tämä oli se olennainen huomio, jota nyt taas kovasti kierrellään kuin kissa kuumaa puuroa.

Millä ihmeellä ylläpidetään 400 tst-panssaria pelikunnossa? Ja tuhat ällitälliä? Hlöstö? Säilytystilat? Varusmiesruletti? Huolto? Rahat? Resurssien puuttuessa olisi tuhat erilaista rauta-ajoneuvoa ajettu riviin Inkoon pellolle ja siitä ne olisi voinut viiden vuoden kuluttua kopristaa Stenalle.

Minusta panssariase on oloissamme hoidettava:

henkilöstö koulutettava hyvin, kaluston on oltava pääosin operatiivisessa vedossa, huoltoretelin ja liikkeenedistämisen jne. on oltava mitoitetut oikein. Jne. Ja sitä on varmasti tavoiteltukin. Oloissamme suht ketterät organisaatiot ovat varmasti jees ja käyttötapa on hinkattu kohdalleen. Panssaritaistelussa hlöstön koulutustaso on no1 ja jos käytössä on vähintään samantasoinen kalusto kuin verrokilla, niin lähtimet ovat hyvät.

Aika helppo on arvostella sivusta ja heitellä vaihtoehtoja, kun ei tarvitse itse vastata kysymyksiin, kuten että mistä fyrkka.

Minustakin tuntuu siltä, että Suomeen pitää ostaa sirkulaariohjuspatteristo.
 
@hessukessu: No niin minun, kun aika monen muunkin panssariupseerin mielestä se on olennaisesti väärä huomio. Kuljetuspanssarivaunu ei korvaa suorituskyvyssä rynnäkköpanssarivaunua. Kuljetuspanssarivaunujen tehtävä on kuljettaa materiaalia ja tukevia aselajeja, jos niiden käyttöön ei ole antaa rynnäkköpanssarivaunuja. Panssarijalkaväki tarvitsee tuekseen suorituskykyisen ja taistelupanssarivaunuja seuraamaan kykenevän kaluston. Kuljetuspanssarivaunu ei ole sellainen, vaan rynnäkköpanssarivaunun halpa korvike. Tosiasia on myös se, että taistelupanssarivaunuilla ei nyt vaan Suomen maastossa tee yhtään mitään ilman panssarijalkaväkeä.

Yleisesti tunnustettuihin yleisiin taktisiin periaatteisiin kuuluu mm. kyky hyödyntää olosuhteita. Suomen maasto hyödynnettävä "olosuhde". Sen hyödyntämiseen tarvitaan Mekanisoitujajoukkoja, joissa on panssarijalkaväkeä ja taistelupanssarivaunuja - ei pelkkiä panssarivaunujoukkoja. Se on se olennainen huomio tässä. Kannattaa lukea tarkoin ja ajatuksella tuo Ammattisotilas - lehden 3/14 vastine jonka panssariprikaatikenraali Toveri on kirjoittanut.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin nuo BUK-ohjukset ainakin Georgiassa ja Ukrainassa tuntuvat pelittäneen. Saisikohan tuota joku nykyajan lehväslaiho enää ajaa sotasaalissotkalla, kun se on itäkalustoa?

Vaan lienee se NASAMS ihan hyvä peli.

Eikös Georgian poikien Bukit olleet käyneet Ukrainassa huollossa
 
Millä ihmeellä ylläpidetään 400 tst-panssaria pelikunnossa? Ja tuhat ällitälliä? Hlöstö? Säilytystilat? Varusmiesruletti? Huolto? Rahat? Resurssien puuttuessa olisi tuhat erilaista rauta-ajoneuvoa ajettu riviin Inkoon pellolle ja siitä ne olisi voinut viiden vuoden kuluttua kopristaa Stenalle.
Olet ytimessä. Ei olisi riittänyt rahat - ei 2000-luvun alussa eikä varsinkaan nyt.
 
Viimeksi muokattu:
@hessukessu: No niin minun, kun aika monen muunkin panssariupseerin mielestä se on olennaisesti väärä huomio. Kuljetuspanssarivaunu ei korvaa suorituskyvyssä rynnäkköpanssarivaunua.
*Huokaus*
Ymmärrätkö - sinä - että - ei - ole - rahaa - osaa - rynnäkköpanssarivaunuja - kuin - täysin - minimaalinen - määrä? Ymmärrätkö - sinä, - että - suurinosa - kaikista - joukoista - on ilman - panssaroitua - suojaa? Entä - ymmärrätkö - sinä - että - rynnäkköpanssarivaunu - pärjää - panssarivaunulle - aivan - yhtä - hyvin - kuin - kuljetuspanssarivaunu - eli - ei - mitenkään?

Montako kertaa pitää samoista asioista vääntää ratakiskoa kilometritolkulla?
 
Millä ihmeellä ylläpidetään 400 tst-panssaria pelikunnossa? Ja tuhat ällitälliä? Hlöstö? Säilytystilat? Varusmiesruletti? Huolto? Rahat? Resurssien puuttuessa olisi tuhat erilaista rauta-ajoneuvoa ajettu riviin Inkoon pellolle ja siitä ne olisi voinut viiden vuoden kuluttua kopristaa Stenalle.
No samoilla rahoilla kun pidetään kymmenet vispilät ilmassa vaikkapa. Eikä varastossa makuuttaminen paljoa maksa, sieltähän sitä varastotilaa pitäisi löytyä kun on stenattu puolet armeijan kalustosta jo. Koulutussysteemit meillä on jo Leopardeille ja MTLB:lle, joten niitä ei tarvita kuin joko pikkuisen lisää tai otetaan reservistä sitten vaunumiehistöt sodan uhatessa. On kuitenkin maanpuolustuksellisesti kannattavampaa ostaa halvalla tehokkaita vaunuja kuin kalliilla tehottomia vaunuja.

EDELLEENKIN tilanne on se, että edes näitä valmiusprikaateja ja mekanisoituja taisteluosastoja ei kyetä varustamaan asianmukaisesti edes panssaroitujen ajoneuvojen osalta, joten eipä tämä nykymetodikaan kovin toimivalta näytä. Puhumattakaan tietysti siitä, että niiden määrä on niin pieni, ettei niillä ole suurempia merkityksiä kuitenkaan sotatilanteessa - yhdessäkään suomalaisessa taistelujoukossa ei ole yhtä paljon panssareita, kuin mitä JOKAISESSA venäläisessä prikaatissa on.

Aika helppo on arvostella sivusta ja heitellä vaihtoehtoja, kun ei tarvitse itse vastata kysymyksiin, kuten että mistä fyrkka.
Vastatttu on jo useampaankin kertaa eri ketjujen yhteydessä. Rahaa on kyllä, mutta sitä poltetaan hulluihin ostoksiin kuten helikopterit, miinantorjunta-alukset, kansainvälinen toiminta sun muut. Mitkään rahat eivät riitä, jos ne kustaan tuolla tapaa.
 
*Huokaus*
Ymmärrätkö - sinä - että - ei - ole - rahaa - osaa - rynnäkköpanssarivaunuja - kuin - täysin - minimaalinen - määrä? Ymmärrätkö - sinä, - että - suurinosa - kaikista - joukoista - on ilman - panssaroitua - suojaa? Entä - ymmärrätkö - sinä - että - rynnäkköpanssarivaunu - pärjää - panssarivaunulle - aivan - yhtä - hyvin - kuin - kuljetuspanssarivaunu - eli - ei - mitenkään?

Montako kertaa pitää samoista asioista vääntää ratakiskoa kilometritolkulla?

Ok et siis kykene asialliseen keskusteluun. Se liene ainoa asia mikä tulee selväksi.
 
No samoilla rahoilla kun pidetään kymmenet vispilät ilmassa vaikkapa. Eikä varastossa makuuttaminen paljoa maksa, sieltähän sitä varastotilaa pitäisi löytyä kun on stenattu puolet armeijan kalustosta jo.

Ilmeisesti puolustusvoimien yksi vaikeimmista ongelmista on vuosikymmeniä jatkunut varastointitilan puute. Tätä ei ole ainakaan auttanut varuskunta-alueista luopuminen. Räjähdevarastoinnin osaltahan on kai jopa puolustusvoimien sisältä tehty kanteluita oikeudenvalvojille, mihin kynnys on varmasti ollut korkea. Aihekokonaisuus lienee melkoisen ristiriitainen ja taustalla monessa päätöksessä. Onhan mukana Senaatti-kiinteistöt ja monta muuta hämmentäjää.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten hallitilan rakennuskustannus muuttuu rakentajan ollessa suomalainen maanviljelijä, koneurakoitsija tai puolustusvoimat.
 
No samoilla rahoilla kun pidetään kymmenet vispilät ilmassa vaikkapa. Eikä varastossa makuuttaminen paljoa maksa, sieltähän sitä varastotilaa pitäisi löytyä kun on stenattu puolet armeijan kalustosta jo. Koulutussysteemit meillä on jo Leopardeille ja MTLB:lle, joten niitä ei tarvita kuin joko pikkuisen lisää tai otetaan reservistä sitten vaunumiehistöt sodan uhatessa. On kuitenkin maanpuolustuksellisesti kannattavampaa ostaa halvalla tehokkaita vaunuja kuin kalliilla tehottomia vaunuja.

EDELLEENKIN tilanne on se, että edes näitä valmiusprikaateja ja mekanisoituja taisteluosastoja ei kyetä varustamaan asianmukaisesti edes panssaroitujen ajoneuvojen osalta, joten eipä tämä nykymetodikaan kovin toimivalta näytä. Puhumattakaan tietysti siitä, että niiden määrä on niin pieni, ettei niillä ole suurempia merkityksiä kuitenkaan sotatilanteessa - yhdessäkään suomalaisessa taistelujoukossa ei ole yhtä paljon panssareita, kuin mitä JOKAISESSA venäläisessä prikaatissa on.


Vastatttu on jo useampaankin kertaa eri ketjujen yhteydessä. Rahaa on kyllä, mutta sitä poltetaan hulluihin ostoksiin kuten helikopterit, miinantorjunta-alukset, kansainvälinen toiminta sun muut. Mitkään rahat eivät riitä, jos ne kustaan tuolla tapaa.

Sen mitä panssariprikaatista ymmärrän niin pelkät taistelupanssarivaunut ja rynnäkkö/kuljetusvaunut eivät tee prikaatista sellaista. Pitäisi varmaan olla mukana liikkuvaa krh-kalustoa, telatykkiä, runsaasti mukana kulkevaa ilmatorjuntaa, hyvät viestivehkeet jne.

Olen kyllä kanssa sitä mieltä että koptereita hankittiin ehkä vähän liikaa. Utin pojille olisi varmaan riittänyt puolet nyt hankituista.

Toki olen itsekkin sanonut että näkisin mielelläni Porin ja Karjalan prikaatit mekanisoituina, länsimaisilla telatykeillä ja CV-90 vaunuilla varustettuna.

Ja että Älli-Tällejä olisi tietyillä alueilla toimivilla joukoilla edes sen kapean kärjen verran.
 
Entä miksi BMP-1 -vaunut stenattiin? Luulisi esim. Paikallisjoukoille kelpaavan traktorin tai siviiliauton sijaan?
 
Entä miksi BMP-1 -vaunut stenattiin? Luulisi esim. Paikallisjoukoille kelpaavan traktorin tai siviiliauton sijaan?

Venäläiset huomasivat itse jälkeenjääneeksi jo Afganistanin ensi metreillä. Ottivat käyttöön BMP-2:n. Vaunu oli, jos en väärin ole kuullut, arka sivusta ammutuille raskaan konekiväärin ja singon osumille. Muistan, että puhuimme tästä jo kun menin itse Parolaan varusmiespalvelukseen.

BMP-1 oli liiankin pitkään käytössä. Onneksi ei tarvinnut suomalsien sotia sillä. En kaipaa BMP-1:stä enkä nuljua.

Parempiakin on saatavilla eikä meillä tarvita museoon kuuluvia rynnäkkövaunuja.
 
Uusimman hankinnan jälkeen panssarivaunutilanne on parempi kuin se on ikinä ollut Suomessa. Korostan vielä: maailmalla on nähty, että koulutustaso on SE juttu. Hirmumäärä ei kerro mitään. Irakillakin oli tuhansia vaunuja, mutta jalkoihin jäivät, lähinnä harjoitusmaalin virkaa toimittivat.

Käsittääkseni tässä ajassa korostuu myös se, että kalustolla ja yhtymillä pitää olla hyvä operatiivinen valmius. Vuosikausia vehnäpellolla makaillut kalusto, johon ujutetaan kouluttamaton miehistö.....ei vetele.
 
*Huokaus*
Ymmärrätkö - sinä - että - ei - ole - rahaa - osaa - rynnäkköpanssarivaunuja - kuin - täysin - minimaalinen - määrä? Ymmärrätkö - sinä, - että - suurinosa - kaikista - joukoista - on ilman - panssaroitua - suojaa? Entä - ymmärrätkö - sinä - että - rynnäkköpanssarivaunu - pärjää - panssarivaunulle - aivan - yhtä - hyvin - kuin - kuljetuspanssarivaunu - eli - ei - mitenkään?

Montako kertaa pitää samoista asioista vääntää ratakiskoa kilometritolkulla?
Olisi mukava kuulla, missä Hessukessu on hankkinut tämän briljantin ammattitaidon, jolla voidaan opastaa alan ammatti-ihmisiä, kuten nimimerkki CV9030FIN, ihan kädestä pitäen?
 
No samoilla rahoilla kun pidetään kymmenet vispilät ilmassa vaikkapa. Eikä varastossa makuuttaminen paljoa maksa, sieltähän sitä varastotilaa pitäisi löytyä kun on stenattu puolet armeijan kalustosta jo. Koulutussysteemit meillä on jo Leopardeille ja MTLB:lle, joten niitä ei tarvita kuin joko pikkuisen lisää tai otetaan reservistä sitten vaunumiehistöt sodan uhatessa. On kuitenkin maanpuolustuksellisesti kannattavampaa ostaa halvalla tehokkaita vaunuja kuin kalliilla tehottomia vaunuja.

EDELLEENKIN tilanne on se, että edes näitä valmiusprikaateja ja mekanisoituja taisteluosastoja ei kyetä varustamaan asianmukaisesti edes panssaroitujen ajoneuvojen osalta, joten eipä tämä nykymetodikaan kovin toimivalta näytä. Puhumattakaan tietysti siitä, että niiden määrä on niin pieni, ettei niillä ole suurempia merkityksiä kuitenkaan sotatilanteessa - yhdessäkään suomalaisessa taistelujoukossa ei ole yhtä paljon panssareita, kuin mitä JOKAISESSA venäläisessä prikaatissa on.


Vastatttu on jo useampaankin kertaa eri ketjujen yhteydessä. Rahaa on kyllä, mutta sitä poltetaan hulluihin ostoksiin kuten helikopterit, miinantorjunta-alukset, kansainvälinen toiminta sun muut. Mitkään rahat eivät riitä, jos ne kustaan tuolla tapaa.
Kerropa Hessukessu, kuinka monta taistelupanssarivaunua Venäjä tarvitsi Krimin valtaamiseen? Taistelupanssarivaunu on hyvä työkalu, mutta se ei ole ratkaisu kaikkeen. Sillä on esimerkiksi vaikea korvata helikopteria...
 
No samoilla rahoilla kun pidetään kymmenet vispilät ilmassa vaikkapa. Eikä varastossa makuuttaminen paljoa maksa, sieltähän sitä varastotilaa pitäisi löytyä kun on stenattu puolet armeijan kalustosta jo. Koulutussysteemit meillä on jo Leopardeille ja MTLB:lle, joten niitä ei tarvita kuin joko pikkuisen lisää tai otetaan reservistä sitten vaunumiehistöt sodan uhatessa. On kuitenkin maanpuolustuksellisesti kannattavampaa ostaa halvalla tehokkaita vaunuja kuin kalliilla tehottomia vaunuja.

EDELLEENKIN tilanne on se, että edes näitä valmiusprikaateja ja mekanisoituja taisteluosastoja ei kyetä varustamaan asianmukaisesti edes panssaroitujen ajoneuvojen osalta, joten eipä tämä nykymetodikaan kovin toimivalta näytä. Puhumattakaan tietysti siitä, että niiden määrä on niin pieni, ettei niillä ole suurempia merkityksiä kuitenkaan sotatilanteessa - yhdessäkään suomalaisessa taistelujoukossa ei ole yhtä paljon panssareita, kuin mitä JOKAISESSA venäläisessä prikaatissa on.


Vastatttu on jo useampaankin kertaa eri ketjujen yhteydessä. Rahaa on kyllä, mutta sitä poltetaan hulluihin ostoksiin kuten helikopterit, miinantorjunta-alukset, kansainvälinen toiminta sun muut. Mitkään rahat eivät riitä, jos ne kustaan tuolla tapaa.

Pitää paikkansa, että leopard ja mtlb-kalusto kuuluvat jo nyt maavoimien repertuaariin. Ne ovat lisäksi maailmalla ja jopa osittain länsimaissakin sen verran yleisiä vaunuja, että niitä on tarvittaessa mahdollisuus ostaa lisää. Kuten on todettu, niin katsomosta on helppo huudella, että ostakaa lisää sitä-tätä-ja-tuota. Pitää olla vähintään niin ja niin monta leopardia, BMP:tä ja mtlb:tä, tietysti tappiin modernisoituna ja ilman muuta kotimaisena työnä.

Ei siinä mitään. Helppo homma. Kyllä tavaraa on aina ostettavissa, MILLOG huoltaa ja Oricopa modernisoi, kunhan hinnasta sovitaan. Jos käyttäjät loppuvat kesken, niin koulutetaan lisää. Nämä ovat kaikki ihan selkeitä juttuja.

Ainoat usein unohtuvat seikat ovat, että nämä on myös varastoitava johonkin ja kalustolle on ostettava myös ampumatarvikkeet, jotka myös on varastoitava asianmukaisesti. Asianmukainen varastointiolosuhdevaatimukset täyttävä varastointi on erittäin kallista lystiä, johon kuluu veroeuro jos toinenkin. Kaluston kärrääminen keskelle peltoa ja pressun vetäminen päälle ei vain toimi. Venäjällä on tätä ratkaisua jo kokeiltu.

Viimeinen kysymys on, että mistä rahat kaiken tämän toteuttamiseen? Se on hyvä kysymys, johon oikean vastauksen keksivä on vahvasti kiinni seuraavassa PV komentajapelissä. Taikaseinä ei ole oikea vastaus ja setelipainokin tuottaa vai rosvosektorin. Merivoimien ja ilmavoimien hankintojen peruminen ei myöskään ole oikea ratkaisu eikä tuo kovin pitkäaikaista tyydytystä, sillä myös näiden suorituskyvyn ovat maanpuolustuksen kannalta kriittisiä ja hankinnat tehdään eri rahoista.

Mihin miinantorjunta-aluksia sitten tarvitaan? Mihin Suomi tarvitsee meriliikennettä?
 
Kerropa Hessukessu, kuinka monta taistelupanssarivaunua Venäjä tarvitsi Krimin valtaamiseen? Taistelupanssarivaunu on hyvä työkalu, mutta se ei ole ratkaisu kaikkeen. Sillä on esimerkiksi vaikea korvata helikopteria...

Plus kaikkialla ei tarvita sitä panssarivaunua. Jossain panssaritaistelua pienemmässä tilanteessa voi riittää hyvin että on AMV ja raskas konekivääri joka pitää vastapuolta matalana.
 
Ilmeisesti puolustusvoimien yksi vaikeimmista ongelmista on vuosikymmeniä jatkunut varastointitilan puute. Tätä ei ole ainakaan auttanut varuskunta-alueista luopuminen. Räjähdevarastoinnin osaltahan on kai jopa puolustusvoimien sisältä tehty kanteluita oikeudenvalvojille, mihin kynnys on varmasti ollut korkea. Aihekokonaisuus lienee melkoisen ristiriitainen ja taustalla monessa päätöksessä. Onhan mukana Senaatti-kiinteistöt ja monta muuta hämmentäjää.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten hallitilan rakennuskustannus muuttuu rakentajan ollessa suomalainen maanviljelijä, koneurakoitsija tai puolustusvoimat.

Rakennuskustannus ei muutukaan; voi käydä joskus päinvastoinkin! Saitin kirjoittajat vanhemmasta päästä muistavat vuosikausia kestäneet ja aikataulunsa sekä budjettinsa ylittäneet rakennusprojektit. Senaatti kilpailuttaa urakat ja ne toteutetaan tehokkaasti. Isomnassa ja vaativammassa päässä on tietysti muistettava suunnittelu- ja valvonta-
kustannukset. PV:n suunnittelijat sekä kuopatun Rakennushallituksen valvojat on myös yksityistetty.

Mutta!
Nyt siis tarkastellaan varasto- ja (lähinnä) varikkorakentamista. Kevytrakenteinen lämmittämätön varasto ei poikkea maanviljelijän ladosta. Vanhassa järjestelmässä se kerran
rakennettiin ja katto korjattiin ehkä 25 v päästä. Myöhemmin ehkä vähän valot reistaili ja sähkömies pari kertaa kävi... Siinä suunnilleen kaikki ja rakennus pysyi pystyssä ehkä
75 v kunhan katto piti vettä. Näitähän oli kaiken kansan nähtävillä esim Hämeenlinnan Talousvarikolla vielä 1980 -luvulla.

Nyt sen sijaan rakennetulle varastotilalle räknätään 8 % laskennallinen vuokratuotto, joka tarkoittaa, että pääoma kaksinkertaistuu 9 v välein. Yhdeksän vuoden kuluttua saa siis samalla rahalla käyttöön puolet vähemmän varastotilaa. Ennenkuin tätä päästään ynnäämään lisää kiinteistönomistaja Senaatti ensin päälle omat kulunsa, mm henkilökunnan palkat (johtajien sihteerit ja leasing -autot ml). Tämä huomioiden ei siis enää puoliakaan.

Vastaväitteenä esitetään joskus, että tekeväthän pörssiyhtiötkin samoin. Kyllä, mutta ne kilpailuttavat kiinteistönsä. Koko varikkoalueita tai varuskuntia ei ole markkinoilta
vuokrattavissa, joten Senaatilla on tunnettu monopoliasemansa. Laskelmansa vuokratuotoista se tekee itse, ei ainakaan voi sulkea pois mahdollisuutta, etä PV:n vuokratuotoilla subventoidaan kilpaltua osaa Senaatin liiketoiminnasta.

Laamanatorille voisi lisätä, että kokeilimme itsekin ulkona varastointia ns. Venäjän kaupan aikana. Tavaraa tuli niin paljon, ettei sille olisi mitkään varastotilat riittäneet.
 
Olisi mukava kuulla, missä Hessukessu on hankkinut tämän briljantin ammattitaidon, jolla voidaan opastaa alan ammatti-ihmisiä, kuten nimimerkki CV9030FIN, ihan kädestä pitäen?

Panssarien aikakaudella kaikissa sodissa on nähty sama lopputulos. Heikon keulapanssarin ja heikon tykin yhdistelmä on tuhoisa. Vain valtaisat tasoerot taistelevien asevoimien osaamisessa tai resursseissa voivat korjata tämän tilanteen. CV90:n aseistukseen uhratut rahat ovat menneet harakoille, jos vaunua ei viedä sinne missä vihollinen on. Siellä tosin tulee paljon vaunuja ja tehokas pst vastaan. Jopa ählämit saavat jokaisessa koitoksessa kymmeniä osumia vastassa oleviin vaunuihin. Näissä tapauksissa pelastajaksi on useimmiten koitunut käytettyjen pst-aseiden vanhentuneisuus. Uudempien pst-aseiden edessä länsimaat ja Israel olisivat kärsineet rajusti tappioita. Israel ei tosin ole rynnäkkövaunuihin sortunut ja kärjen mukana kulkevat kuljetusvaunut ovat paisuneet panssarivaunujen painoluokkaan. Me emme voi elätellä toiveita vihollisen kivikautisista pst-aseista.

Rynnäkkövaunujen merkittävin ongelma on vähäinen kuljetuskyky. Panssariyksiköltä loppuu jalkaväki hetkessä. Ei edes tarvita suuria tappioita. Riittää kunhan hyökkäys etenee. Sivustat jäävät auki ellei jalkaväkeä saada varmistamaan ja paikkoja siivoamaan.

Meillä panssarijoukkojen kehitys näyttää kokonaisuudesta irroitetulta osalta. On tehty suurvaltojen mallin mukainen paketti, jossa yhtenä määräävänä tekijänä on jalkaväen niukkuus suhteessa panssarikalustoon. Meillä tätä ongelmaa ei ole. Jalkaväkeä on, kunhan se saadaan pelipaikalle. Nyt ei saada.
 
Panssarien aikakaudella kaikissa sodissa on nähty sama lopputulos. Heikon keulapanssarin ja heikon tykin yhdistelmä on tuhoisa. Vain valtaisat tasoerot taistelevien asevoimien osaamisessa tai resursseissa voivat korjata tämän tilanteen. CV90:n aseistukseen uhratut rahat ovat menneet harakoille, jos vaunua ei viedä sinne missä vihollinen on. Siellä tosin tulee paljon vaunuja ja tehokas pst vastaan. Jopa ählämit saavat jokaisessa koitoksessa kymmeniä osumia vastassa oleviin vaunuihin. Näissä tapauksissa pelastajaksi on useimmiten koitunut käytettyjen pst-aseiden vanhentuneisuus. Uudempien pst-aseiden edessä länsimaat ja Israel olisivat kärsineet rajusti tappioita. Israel ei tosin ole rynnäkkövaunuihin sortunut ja kärjen mukana kulkevat kuljetusvaunut ovat paisuneet panssarivaunujen painoluokkaan. Me emme voi elätellä toiveita vihollisen kivikautisista pst-aseista.

Rynnäkkövaunujen merkittävin ongelma on vähäinen kuljetuskyky. Panssariyksiköltä loppuu jalkaväki hetkessä. Ei edes tarvita suuria tappioita. Riittää kunhan hyökkäys etenee. Sivustat jäävät auki ellei jalkaväkeä saada varmistamaan ja paikkoja siivoamaan.

Meillä panssarijoukkojen kehitys näyttää kokonaisuudesta irroitetulta osalta. On tehty suurvaltojen mallin mukainen paketti, jossa yhtenä määräävänä tekijänä on jalkaväen niukkuus suhteessa panssarikalustoon. Meillä tätä ongelmaa ei ole. Jalkaväkeä on, kunhan se saadaan pelipaikalle. Nyt ei saada.
Lähinnä yritin alkuperäisessä viestissä satiirin keinoin kannustaa Hessukessua luopumaan Mr. Jansson -tyyppisestä lapsellisesta argumentoinnista. Vastataan nyt tähän viestiin siltä osin, mitä osaan.

Minusta rynnäkköpanssarivaunun kritisointi sillä perusteella, että siinä on heikko panssarointi ja aseistus, on erikoista. Miten tilanne paranisi sillä, että nyt jo taistelupanssarivaunuja heikompi panssarointi ja aseistus korvattaisiin vielä huomattavasti heikommalla kuljetuspanssarilla? CV9030 kestää edestä 30 mm alikaliiperilaukauksen suoran osuman tai kohtuullisen sirpalevaikutuksen. Luonnollisestikaan vaunu ei kestä taistelupanssarivaunun ampumaa alikaliiperiammusta. Aseistus tehoaa kaikkiin kuviteltavissa oleviin maalitilanteisiin paitsi taistelupanssarivaunuihin suoraan edestä. Rynnäkköpanssarivaunu on, kuten kaikki sotatarvikkeet, kompromissi eri ominaisuuksien välillä. Rynnäkköpanssarivaunussa tavoitteena on ollut saada aikaan optimaalinen kokonaisuus kuljetuskyvyn, suojan, tulivoiman ja liikkuvuuden välillä. Maailmanlaajuisesti (länsimaat, Japani, Kiina, Venäjä, Singapore) on päädytty ratkaisuun, jossa vaunu kuljettaa noin kivääriryhmän verran jalkaväkeä, suojaa noin 30 mm ammukselta, on aseistettu 25-40 mm konetykillä ja konekiväärillä sekä joissain tapauksissa PST-ohjuksella (Venäjällä BMP-3:n aseistus on tunnetusti viety tätä pidemmälle) ja liikkuvuudeltaan vastaa käytössä olevia taistelupanssarivaunuja. BMP-1 edusti ensimmäistä rynnäkkövaunusukupolvea ja kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka Saksan Puma-vaunulla ja Ruotsin CV9035-sarjalla. Israel on maailmanlaajuisesti ainoa merkittävä asevoima, joka ei ole ottanut rynnäkköpanssarivaunua varustukseensa. Koska rynnäkkövaunu on hyväksytty näin laajasti osaksi mekanisoitujen asevoimien rakennetta, voidaan kysyä, onko konsepti kokonaan epäonnistunut ja miksi eri maiden asevoimat kuitenkin investoivat merkittäviä summia rynnäkkövaunujen hankintaan? Saksassa Puma-hanke on tällä hetkellä maavoimien kallein materiaalihanke ja lopputuloksena maa hankkii n. 400 uutta rynnäkkövaunua.

Israel oli luopunut taistelupanssarivaunuja tukevasta jalkaväkikomponentista lähes kokonaan Jom Kippur -sotaan mennessä. Tällöin tuli yllätyksenä arabien jalkaväen ampumat kannettavat Sagger-ohjukset, jotka aiheuttivat Israelin taistelupanssarivaunuille suuret tappiot. Tämä johti improvisaatioon, mm. laskuvarjojoukkojen käyttämiseen taistelupanssarivaunujen tukena. Samoin alkoi omien jalkaväen kuljetusajoneuvojen kehittäminen. Israel päätyi kuljetusajoneuvojen kehittämisessä painottamaan erityisesti suojaa liikkuvuuden, aseistuksen ja kuljetuskyvyn sijaan. Taistelumaasto Israelissa poikkeaa merkittävästi tyypillisestä taistelumaastosta esimerkiksi Euroopassa. Leimaa-antavia ovat avoin maasto, pitkät ampumaetäisyydet ja toisaalta varautuminen taisteluun rakennetussa ympäristössä (Gaza). Pitkät ampumaetäisyydet ja avoin maasto suosivat taistelupanssarivaunuja ja asettavat suuria suojavaatimuksia muille ajoneuvoille. Liikkuvuudessa korostuu nopean etenemisen sijaan kyky liikkua vaikeassa vuoristomaastossa (mm. Golanin kukkuloilla). Tulivoiman tarve ei korostu yksittäisen ajoneuvon osalta, koska maavoimat saa merkittävän tulivoiman lisäyksen helikopterien ja rynnäkkökoneiden käytöllä. Näiden erikoispiirteiden myötä Israel suunnitteli ensin Merkava I -panssarivaunun sekä kuljetuspanssarivaunujen modifikaatiot (mm. M-113 Zelda). Uudempien kuljetusvaunujen pohjana on toiminut T-54/55 Achzarit-vaunuille ja Merkava-alusta Namer-vaunuille. Yhteistä näille on ollut taistelupanssarivaunua vastaava suoja ja kevyt aseistus. Vaunut on suunniteltu nimenomaan toimimaan Israelin toimintaympäristössä.

Kirjoitit: "Panssarien aikakaudella kaikissa sodissa on nähty sama lopputulos. Heikon keulapanssarin ja heikon tykin yhdistelmä on tuhoisa." Tämä ei suoraan liity rynnäkköpanssarivaunuihin, mutta voimme hivenen pohtia käytäntöä:
- rynnäkköpanssarivaunu suunniteltiin alun alkaen Varsovan liiton ja Naton välisiin panssaritaisteluihin. Tavoitteena oli lisätä jalkaväen suojaa ja tulivoimaa ja käyttökohteeksi suunniteltiin nimenomaan painopistealueen taistelut.
- rynnäkköpanssarivaunuja on käytetty sotatoimissa ainakin seuraavissa sodissa: Jom Kippur (arabien puolella), Iranin ja Irakin välinen sota, Irakin suorittama Kuwaitin valtaus, Persianlahti I ja II, Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin, Afganistan 2009 jälkeen, Nagorny Karabahin sota, Tsetsenia I ja II, Ukrainan sota, Angola, Libya, Syyria, jne. Kaikkien näiden sotakokemusten jälkeen rynnäkköpanssarivaunujen kehitystoiminta on jatkunut, mikä osoittanee, että konsepti on toimiva.
 
Back
Top