Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina
- Viestiketjun aloittaja Morgenstern
- Aloitus PVM
baikal kirjoitti:
Epäillä sopii, että tulevaisuus näyttää hieman toiselta kuin mitä useimmat luulevat. Tuskin on tulossa ainakaan sellaista Persianlahti I:n toisintoa, kuten eräät luulevat.
Toki eräät muutkin ovat valmistautumassa siihen 90-luvun alun ilmasotaan. Esimerkkinä vaikka Heikki Nikunen jonka Airpower - ilmavoimat teoksen viimeiset 70 sivua herättävät lähinnä myötähäpeää.
Mosuri kirjoitti:
Venäjän itsensä julkaisemat uutiset kannattaa varmaan haravoida ja funtsia, ketä kiinnostaa. Varmasti niissä on "hyvää" ja "lisää", mutta jotain niistä ajan mittaan voi tarttua.
Huomaahan tämän siinäkin, että Venäjä sijoittaa hekoihin, ohjustimiin, erikoisjoukkoihin ja tarkkuuteen tulenkäytössä. Sitten modataan joku tusinan rynnäkkökonetta vuodessa, jos sitäkään.
Karmea skenaariohan se on, jos Iskander yms. tulevat olemaan tulenkäytön runkoa esim. 10 vuoden kuluessa.....se ei ole enää hassua ollenkaan. Saa nähdä.
Mosuri kirjoitti:
Tuon kuvaston tieto ei sinällään ole väärä, mutta vanhentunut:
"In early Su-24 ("Fencer A" according to NATO) aircraft these intakes had variable ramps, allowing a maximum speed of 2,320 km/h (1,440 mph), Mach 2.18, at altitude and a ceiling of some 17,500 m (57,400 ft). Because the Su-24 is used almost exclusively for low-level missions, the actuators for the variable intakes were deleted to reduce weight and maintenance. This has no effect on low-level performance, but absolute maximum speed and altitude are cut to Mach 1.35 and 11,000 m (36,100 ft)."
Jotenkin veikkaan, että noita alkusarjan koneita ei ole juuri enää käytössä.
Morgenstern
Luutnantti
Edit: Mogenstern poisti koko postauksensa.
baikal kirjoitti:
Siinäpä sitä onkin suomipojalle jatkossa pureskeltavaa, jos tuollaiseen mennään. Onhan Iskanderin todellinen ulottuvuuksiin arvioitu huomattavasti ilmoitettua suuremmaksi, joten välimatkakaan ei puolustautuvaa pelasta. Oman hävittäjäkapasiteetin merkittävästi supistuesSa ja naapurin suhteellisen kyvyn säilyessä pitäisi siinä sivussa vielä kyetä torjumaan suuri määrä tiedusteluhärveleitä ja niiden avulla maalitettavia ballistisia ohjuksia. Ei homma tuossa ainakaan helpotu.
Vielä pelottavampi skenaario on se että halvat liitopommit tulevat olemaan Runkona 10 vuoden kuluessa. JDAM-ER kitti maksaa 10 000$ eli koko hoito 37 000$ ja kantama on 80 km:ä. Yhden modernin hävittäjän hinnalla saa 3000 liitopommia. Niillä pistää niin lentokentät kuin lentokonesuojt ja varalaskupaikat remonttiin.Hande kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Tuohan on oletusarvo, jos nuo ballistiset ohjukset sivuutetaan. Onneksi kenttiä ja sitä myötä maaleja on paljon. Meidän päässämme paljon riippuu joka tapauksessa siitä, miten hyvin tiedustelua saadaan estettyä ja ennen kaikkea harhautettua. Paljon mahdollisia tukikohtia ja niissä paljon mahdollisia maaleja, niin homma vaikeutuu huomattavasti. Meidän olisi kuitenkin helpompi toimia, jos naapuri panostaisi selkeästi yhteen lavettiin, valitettavasti he eivät kuitenkaan taida näin tehdä...
Hande kirjoitti:
Kuulehan Morgenstern. Ilmavoimiin liittyy juttuja, joista meidän foorumilla ei keskustella, turhaa sinä yrität ronkkia ja kysellä, me olemme siinä mielessä kovettuja ukkoja. Sanon ihan suoraan, että älä edes yritä.
Jos ajattelit seuraavaksi innostua ronkkimaan joukkojen perustamiseen ja erikoisjoukkoihin liittyviä juttuja niin ei onnistu sekään. Usko pois.
Asialliseen keskusteluun: tervetuloa. Ronkkiminen ja sparraaminen on turhaa.
Morgenstern
Luutnantti
Edit: Morgenstern poisti senkin osan mitä ei jo lainattu, ja toivoisi lainaajaa poistamaan lainauksensa.
Morgenstern
Luutnantti
OK baikal.
Ajattelin harkitsemattomasti vaan että teinipoikien spekulointejahan on netti täynnä, että jospa tää osaiski lentää ja tällä oliski transformerkyky ja siitä tulis panssarivaunu. Enempi vähempi luotettavia suoritusarvojahan eri aseille on netti, jopa Wiki, täynnä. Mainitsemani ukkokin kirjoitti nettiin niistä vielä.
Mutta asia on nyt ymmärretty, ties kuka saa liikaa ideoita, vai. Siihen en halua olla syypää. Niitä pohditaan ulkomailla porukalla muutenkin. Ehkä kannattaisi miettiä maavoimienkin spekulaatioita täällä! Näin jo ihan turhia juttuja niistäkin. Ja nyt hautaankin seuraavan threadini aiheen.
Koetan tästedes pitää turpani pienemmällä, kyselemättä ja spekuloimatta liikoja.
Over and out.
Case closed.
Ajattelin harkitsemattomasti vaan että teinipoikien spekulointejahan on netti täynnä, että jospa tää osaiski lentää ja tällä oliski transformerkyky ja siitä tulis panssarivaunu. Enempi vähempi luotettavia suoritusarvojahan eri aseille on netti, jopa Wiki, täynnä. Mainitsemani ukkokin kirjoitti nettiin niistä vielä.
Mutta asia on nyt ymmärretty, ties kuka saa liikaa ideoita, vai. Siihen en halua olla syypää. Niitä pohditaan ulkomailla porukalla muutenkin. Ehkä kannattaisi miettiä maavoimienkin spekulaatioita täällä! Näin jo ihan turhia juttuja niistäkin. Ja nyt hautaankin seuraavan threadini aiheen.
Koetan tästedes pitää turpani pienemmällä, kyselemättä ja spekuloimatta liikoja.
Over and out.
Case closed.
kunnas kirjoitti:
Ja luetaampa rivien välistä:
Eli tälläistä löytyy noista wikipediasta:
"R-27R AA-10 Alamo-A, semi-active radar homing. Launch range from Mach 1.4, 11 km altitude: 60 km (head-on) / 21 km (tail-on). Minimum launch range under same conditions 2 km (head-on) / 0.5 to 0.6 km (tail-on).[2] Up to 80 km under optimal conditions [3]
R-27T AA-10 Alamo-B, infrared homing, passive homing using the Avtomatika 9B-1032 (PRGS-27) IR seeker head. Weight 248 kg. Range is said to be 70 km under optimal conditions. The R-27T missile does not possess a data-link, which makes it useful only at much shorter ranges at head-on engagements, however. At tail-on engagements the longer physical reach can be fully utilized.
R-27ER AA-10 Alamo-C, the semi-active-radar homing extended-range version, which is 70 cm longer and slightly wider. Range up to 130 km under optimal conditions. Entered service 1990.
R-27ET AA-10 Alamo-D, the infrared-homing extended-range version, which is 70 cm longer and slightly wider, range of 120 km under optimal conditions using the Avtomatika 9B-1032 (PRGS-27) seeker head. Weight 348 kg. Entered service in 1990. The R-27ET missile does not possess a data-link, which makes it useful only at much shorter ranges at head-on engagements, however. At tail-on engagements the longer physical reach can be fully utilized.
R-27AE AA-10 Alamo-E, active-radar-homing long-range version. Range 1.0 km to 130 km.[4] Weight 349 kg.
R-27EM, naval version. Semi-active-radar homing with an upgraded seeker head, enabling it to engage targets flying at three meters above the sea. Maximum range is 170 km[4] against a head-on target.
Ja noiden R-77:n versioiden tilanne ei ole juuri parempi, koska edes perusmallia ei uskota olevan käytössä merkittäviä määriä.
Ja mitä tulee noihin kantamiin, niin ainakin mikäli tuo EM malli antaa vihjettä, niin nuo kantamat eivät ole ihan siihen tyypilliseen hitaaseen, ympyrää lentävään maaliin, vaan kohti tulevaan maaliin.
Mihin muuten perustuu se, että kahdessa käytännössä samankokoisessa ohjuksessa, joissa on myös samankokoinen tst-lataus ja jotka ovat ulkoisestikin melko identtiset, voi toisessa olla 60% enemmän kantamaa? Näin esim. RVV-AE/AIM-120C7-vertailussa:
(nopea haku erillisistä yksittäislähteistä)
paino 175/157kg
tst-lataus 22,5/20kg
L 3,60/3,65m
D 0,20/0,18m
km 80/48
Ilmeisesti itäohjuksessa on tuo ylimääräinen paino kokonaan moottorissa, vai onko tässä mukana se kaviaaritekijä? Ymmärtäisin, jos itäkalulle annettaisiin 55 tai 60km, mutta 80?
(nopea haku erillisistä yksittäislähteistä)
paino 175/157kg
tst-lataus 22,5/20kg
L 3,60/3,65m
D 0,20/0,18m
km 80/48
Ilmeisesti itäohjuksessa on tuo ylimääräinen paino kokonaan moottorissa, vai onko tässä mukana se kaviaaritekijä? Ymmärtäisin, jos itäkalulle annettaisiin 55 tai 60km, mutta 80?
BarrelNut
Kenraali
No, internetin syövereistä löytyvä tieto itäkalujen suorituskyvystä pitää ottaa koknaisen suolapurkin kera. Ts. usein kyseessä on lähinnä fanipoikien toiveunet, jopa wikipediassa. Samat fanipojat ovat sitten editoineet wikipediassa länsikaluston suorituskyvyn minimiinsä. Esim. wikipedian AMRAAM sivun keskusteluista: "Somebody has been adjusting the range figures again. This time to very low numbers. The AIM-120C7 does not have a range of just 48km". Tuo 48km on luku joka on joskus kerrottu A mallin kantamaksi.
Yleisesti ottaen nuo kantamajutut on asioita joita pitää kuutenkin tarkastella skeptisesti. Sillä kun ei ole mitään yhtenäistä määritelmää. Kantama riippuu mm. laukaisukorkeudesta, koneiden välisestä kulmasta (loittonevaan, lähestyvään etc), koneiden nopeuksista jne. Joku voi ilmoittaa kantamaksi laukaisuetäisyyden suoraan kohti tulevaan maaliin silloin kun laukaisu on suoritettu korkealla ja nopeasti lennettäessä, ei siis edes matkaa jonka ohjus edes lentää.
Samoin sillä on suuri ero että onko kantama etäisyys jonka ohjus lentää, vai oletetaanko että ohjuksella olisi vielä tuossa vaiheessa energiaa jäljellä liikehtimiseenkin, moottorihan ei pala kuin lennon alkuvaiheessa. Lopun matkaa ohjus liitää.
Jos nyt jotain voi sanoa varmasti niin se on se, että C-7 AMRAAM on uusinta uutta mitä tutkahakutuvien ohjusten osalta on tarjolla, niin moottorin, hakupään kuin ohjausjärjestelmänkin osalta. On myös itsestään selvää että todellinen realistinen kantama on paljon pidempi kuin millään R-27 varianteilla, johtuen jo pelkästään siitä että AMRAAM on aktiivinen ohjus jonka maalitietoa voidaan päivittää lennon aikana. Se pystyy lentämään maaliin optimaallisempaa lentorataa kuin tyhmä puoliaktiivinen ttai lämpöhakuinen ohjus. R-27:han on pääaseena Venäjän ilmavoimilla. Väitän että sama koskee myös R-77 ohjusta, jota käyttäviä koneita Venäjällä on käytössä muuten vain muutamia.
Yleisesti ottaen nuo kantamajutut on asioita joita pitää kuutenkin tarkastella skeptisesti. Sillä kun ei ole mitään yhtenäistä määritelmää. Kantama riippuu mm. laukaisukorkeudesta, koneiden välisestä kulmasta (loittonevaan, lähestyvään etc), koneiden nopeuksista jne. Joku voi ilmoittaa kantamaksi laukaisuetäisyyden suoraan kohti tulevaan maaliin silloin kun laukaisu on suoritettu korkealla ja nopeasti lennettäessä, ei siis edes matkaa jonka ohjus edes lentää.
Samoin sillä on suuri ero että onko kantama etäisyys jonka ohjus lentää, vai oletetaanko että ohjuksella olisi vielä tuossa vaiheessa energiaa jäljellä liikehtimiseenkin, moottorihan ei pala kuin lennon alkuvaiheessa. Lopun matkaa ohjus liitää.
Jos nyt jotain voi sanoa varmasti niin se on se, että C-7 AMRAAM on uusinta uutta mitä tutkahakutuvien ohjusten osalta on tarjolla, niin moottorin, hakupään kuin ohjausjärjestelmänkin osalta. On myös itsestään selvää että todellinen realistinen kantama on paljon pidempi kuin millään R-27 varianteilla, johtuen jo pelkästään siitä että AMRAAM on aktiivinen ohjus jonka maalitietoa voidaan päivittää lennon aikana. Se pystyy lentämään maaliin optimaallisempaa lentorataa kuin tyhmä puoliaktiivinen ttai lämpöhakuinen ohjus. R-27:han on pääaseena Venäjän ilmavoimilla. Väitän että sama koskee myös R-77 ohjusta, jota käyttäviä koneita Venäjällä on käytössä muuten vain muutamia.
rukkaskikka
Majuri
"Aika pitkälle samat asiat pätee myös ohjuksiin. Maksimikorkeudella ei yleensä saada osumaa mikäli kone vetää 9 G:n väistöä Mach 1,75 nopeudella."
Tuossa oikean alanurkan kuvassa (Sustained manoeuvre....) on esitetty F-16:n jatkuva kaartokyky nopeuden ja korkeuden funktiona. Kone pystyy kuvan mukaan 9G:n kaartoon vain pinnassa 0.85M nopeudella, ei millään muulla yhdistelmällä. Korkealla, yli 50000ft, se on käytännössä liikehtimiskyvytön (jatkuva kaarto ~1G). Tietysti korkeudella on vaikutuksensa ohjuksenkin ketteryyteen.
Tuossa oikean alanurkan kuvassa (Sustained manoeuvre....) on esitetty F-16:n jatkuva kaartokyky nopeuden ja korkeuden funktiona. Kone pystyy kuvan mukaan 9G:n kaartoon vain pinnassa 0.85M nopeudella, ei millään muulla yhdistelmällä. Korkealla, yli 50000ft, se on käytännössä liikehtimiskyvytön (jatkuva kaarto ~1G). Tietysti korkeudella on vaikutuksensa ohjuksenkin ketteryyteen.