Juu, näin se vaan on. Uuden tuotteen on pakko täyttää tietyt turvallisuus- ja ympäristömääräykset. Lisäksi esim. analogielektroniikkamittaristo on ollut 80-luvulla halpa valmistaa, mutta ne tehtaat joissa niitä tehtiin (halvalla) on suljettu jo ajat sitten. Lisäksi työn hinta on Suomessa noussut huomattavasti 80-luvulta. Jos silloin oli halpaa tehdä piensarjatuotantoa enimmäkseen käsityönä, nyt se ei enää ole.
Sotilasajoneuvolaki antaa puolustushallinnolle harkinnanvaraa turvallisuus- ja ympäristömääräysten osalta (puolustusministeriö ja PE:n teknillinen tarkastusosasto päättää teknisistä vaatimuksista):
10 §
Sotilasajoneuvojen luokitus
Sotilasajoneuvoon sovelletaan sen sotilaallisen käyttötarkoituksen vuoksi ajoneuvolaissa säädetyn luokituksen mukaan määräytyvistä teknisistä vaatimuksista poikkeavia teknisiä vaatimuksia.
Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo voidaan luokitella sotilasajoneuvoksi, jos se on välttämätöntä sen käyttötarkoituksesta johtuen.
Puolustusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset sotilasajoneuvojen pääluokituksesta sekä 2 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen erityisestä käyttötarkoituksesta ja luokituksesta.
Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa määräykset sotilasajoneuvojen tarkemmasta luokituksesta.
Maastokuorma-auto on kuitenkin liikennesääntöjen osalta kuorma-auto:
11 §
Sotilasajoneuvojen vastaavuus
Sotilasajoneuvoon sovelletaan niitä tieliikennettä koskevia säännöksiä, jotka koskevat rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan kyseistä sotilasajoneuvoa mahdollisimman hyvin vastaavaa muuta ajoneuvoa kuin sotilasajoneuvoa.
Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset sotilasajoneuvojen ja ajoneuvolaissa tarkoitettujen ajoneuvojen luokitusten vastaavuudesta tieliikennettä koskevia säännöksiä sovellettaessa.
Kuitenkin puolustusministeriön antamasta asetuksesta paljastuu seuraavaa (tämä on vaikeaselkoisempi, kun ajantasaista kokotekstiä ei ole Finlexissä saatavilla, vaan alkuperäinen ja siihen annetut muutokset):
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
www.finlex.fi
2 §
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) erikoisajoneuvolla moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka on:
a) rakennettu aseeksi tai erityiseksi sotilasvälineeksi;
b) telavetoinen henkilöiden, asejärjestelmän tai tavaran kuljetukseen tarkoitettu; tai
c) raskaiden aseiden tai asejärjestelmien vetoon taikka kuljetukseen tarkoitettu alustarakenteeltaan NG -luokan autoa vastaava ajoneuvo, joka ylittää yhden tai useamman yleisesti tiellä sallituista mitoista tai massoista;
2) panssariajoneuvolla ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaaditaan aina ajaja ja johtaja ja joka on:
a) moottorikäyttöinen ja erityisellä panssarikorilla varustettu;
b) aseistuksella tai muulla sotilaskäyttöön tarkoitetulla välineistöllä varustettu; tai
c) sotilaskuljetukseen tarkoitettu;
3) sotilasperävaunulla erityisesti maastokäyttöön rakennettua ja ensisijaisesti maastoautoon kytkettäväksi tarkoitettua perävaunua sekä sitä alustarakenteeltaan vastaavaa erityisvarusteltua hinattavaa ajoneuvoa, jota ei ole tarkoitettu yksinomaan tavaran kuljetukseen;
4) hinattavalla sotilaslaitteella aseeksi tai asejärjestelmän osaksi rakennettua hinattavaa sotilasajoneuvoa.
5) maastoautolla autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) 6 §:ssä tarkoitettuja maastoautoja.
6) maastokäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla ajoneuvolain 16 §:ssä tarkoitettujen maastoajoneuvojen lisäksi tässä pykälässä tarkoitettuja ajoneuvoja.
7) maastokäyttöön tarkoitetulla moottoripyörällä kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1250/2002) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua enduromoottoripyörää ja valmistajan erityisesti sotilaskäyttöön valmistamaa moottoripyörää.
Siltä osin kuin 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin sovelletaan ajoneuvolakia ja sen nojalla annettuja muita asetuksia, panssariajoneuvo ja erikoisajoneuvo rinnastetaan N-luokkaan ja sotilasperävaunu sekä hinattava sotilaslaite rinnastetaan O-luokkaan.
SA-150/SA-151 täyttää N3G-määritelmän mittavaatimukset (kokonaismassa >12 000 kg ja tieliikennekäytön ulottuvuusmittojen rajoissa), mutta se lienee sotilasajoneuvo siksi, että se on rakennettu erityiseksi sotilasvälineeksi.
Pakokaasupäästöjä koskee 2015 annettu 19 a §, jota muutettiin 2018. Alun perin 2015 uusille maastokuorma-autoille säädettiin Euro V -päästönormit luokkiin M1G ja N2G (paitsi krihassa ja rotaatiokoulutuksessa kaikki Euro III), mutta 2018 muutettiin niin, että Euro III koskee rajana kaikkia (paitsi ennen sen voimaantuloa eli ennen vuotta 2000 ensirekisteröityjä) - valitettavasti 2018 muutoksessa se tuli koskemaan myös N3G-luokkaa:
19 a §
Eräiden sotilasajoneuvojen pakokaasupäästöt
M1G-, N1G-, N2G- tai N3G-luokan sotilasajoneuvoon pakokaasupäästöjen tulee täyttää direktiivin 1999/96/EY mukaiset EURO III -tason tai direktiivin 98/69/EY mukaiset Euro 3 -tason vaatimukset sen mukaan, mitä direktiiviä autoon sovelletaan.
Pakokaasupäästörajoituksia ei sovelleta yksittäistapauksessa käytettynä maahantuotuun sotilasajoneuvoon, jos sen ensirekisteröinti on tapahtunut ensimmäisessä rekisteröintimaassa ennen direktiivin 1999/96/EY tai direktiivin 98/69/EY voimaantuloa ja poikkeaminen on perusteltua sotilasajoneuvon operatiivisen käyttötarkoituksen takia.
Eli siis uuden maastokuorma-auton ei tarvitse täyttää nykyisten siviiliajoneuvojen päästövaatimuksia, mutta tuo Euro III -normi kuitenkin. Ennen vuotta 2018 SA-150/SA-151 uudistuotanto ei olisi jäänyt kiinni päästönormeista, koska vasta 2018 ne ulotettiin N3G-luokkaan.
Turvallisuusvaatimukset sen sijaan koskevat jo nyt kaikkia sotilasajoneuvorekisterissä olevia maastokuorma-autoja yhtä lailla, eli niistä uudistuotanto ei jäisi kiinni, koska nykyistenkin pitää olla niihin muokattuja, siirtymäsäännösten määräajat sen osalta ovat tulleet jo kauan sitten vastaan.
Masin uudistuotanto nykyisenlaiseen PV:n käytössä olevaan identtiseen asuun olisi juridiikan näkökulmasta siis yksinomaan siitä kiinni, täyttääkö Valmetin 611 CSBA -moottori Euro III -päästönormit vai ei - todennäköisesti ei, eikähän moottori enää ole ollut pitkään aikaan tuotannossakaan.
Kuitenkin ymmärtääkseni
@Jopuni ajatuksena olisikin korvata ne osat uusilla, jotka on helposti korvattavissa, ja joille löytyy vähintään kestävyydeltään alkuperäisen veroinen korvaaja. Tuon Valmetin moottorin voisi varmaankin korvata Mersun moottoreilla (esim. 924 tai tehokkaampi 926), tai jos jotain alkuperäisen Masin ja ylipäätään Sisun tuotannon tyyppistä autarkiaratkaisua lähdetään pidemmälle virittelemään, niin Wärtsilältä nimenomaisesti tehtävään speksatulla moottorilla.
Halpa, yksinkertainen ja luotettava ei ole tänään sama kuin 80-luvulla. Tänään halpaa ja yksinkertaista on tehdä digitaalinäytöllä ja CAN-väylällä. Luotettavuudessakaan ei pitäisi olla mitään merkittävää eroa, CAN-väylä on saanut huonon maineen siitä syystä, että useat päästöjen vähennysjärjestelmät yleistyivät yhdessä sen kanssa ja niissä on usein vikoja, jotka ilman varoitusvaloa ja tehon vähennystä eivät välttämättä muuten vaikuttaisi auton ajettavuuteen. Osin myös siksi, että alussa nyrkkipajat ja merkkihuollot eivät osanneet kuin lukea vikakoodeja. Nykyään yhtään osaavampi paja pystyy mittaamaan vähintään yhtä helposti kuin ennen väyläaikaa missä vika oikeasti on.
Sähköanalogista instrumentaatiota valmistetaan yhä kojetauluihin monenlaiseen erikoiskäyttöön, tosin hinnat tosiaan lienevät nousseet. Monissa maissa jopa ambulansseihin vaaditaan analoginen instrumentaatio. Näyttöjen ongelmana on niiden iskuarkuus ja näyttöteknologioiden pakkasenkesto - nestekidenäytöt alkavat toimia huonosti, kun mennään reilusti pakkaselle.
Hydraulianaloginen instrumentaatio olisi ongelma, sähköanaloginen ei.
Kyllä Suomessa edelleen voidaan tehdä yksinkertaisia maastokuorma-autoja kuten A2045, mutta vanhan tuotteen ottaminen uudelleen tuotantoon ja sen valmistaminen vanhalla hinnalla ei ole mahdollista.
Uusi perusmaastokuorma-auto olisi varmaan järkevää tehdä Mersun osilla, jos
@Jopuni toista ideaa eli Aasin/MAN-Sisun korjailtua versiota mietitään? Tosin tässä varmaan päästään siihen, että onko järkevämpää hankkia suoraan Zetros tai jotain muuta Mersulta. Kansantalous tykkäisi tietysti kotimaisesta tuotannosta, mutta PV:n budjetti välttämättä ei.
autotoday.fi
Jos/kun Masit&Rasit on hyväksi havaittuja, niin en todellakaan pistäisi pahakseni vastaavaa "vanhan" kopiointia jos sama olisi mahdollista toistaa maastokuorkkien saralla
defence-industry.eu