Metsiä ja maastoja on monenlaisia.Kunnon kuski kun on puikoissa, enduropyörällä liikkuu siellä missä jalkamiehellä on tekemistä. Ainakin patit ja mre et kulkee mukana syvällekin metsään.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Metsiä ja maastoja on monenlaisia.Kunnon kuski kun on puikoissa, enduropyörällä liikkuu siellä missä jalkamiehellä on tekemistä. Ainakin patit ja mre et kulkee mukana syvällekin metsään.
Kevyen krh:n käyttöön olen miettinyt pikkutraktoria, siihen mahtuisi perään itse heitin ja kranulootiakin ihan kivasti. Vs täyteen pakattuun Deffuun saati - herraisä - otto-Qashqaihin.
Se muukin komppania kun liikkuu traktorillaTosi kiva matkustaa siellä traktorin lavalla näin tällaisilla keleillä, kun vihmoo niin perkeleesti... Mutta kun kyse on komppaniatasan aseesta, niin eikö sitä olisi järkevämpää liikutella samaan matkavauhtiin kykenevällä kalustolla kuin muutakin komppaniaa? Ettei käy niin, että miehet siirtyy tunnissa ja traktori heittimineen tulee kahden tunnin kuluttua.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ottokalustossa on rajoitteensa. Kun tavallisen henkilöauton kantavuus on se n. 500-600 kg, niin eipä siihen saa kuin häthätää neljä(-viisi) reserviläistä taisteluvarustuksessa ja maavarakin alkaa tuoda mieleen lämpimiä inttimuistoja tupakaverin madalletusta Audi 100:sta. Ei todellakaan tarvitse miettiä heittimiä saati telamiinalaatikoita takapaksiin. Pakko tuollaiseen käyttöön on saada pakettiautoja, käyttää perävaunuja tai sitten kasvattaa autojen määrää.
Viljalaitojen päälle tukikaaret ja pressu, niin ei haittaa vesisateet eikä lumituiskutTosi kiva matkustaa siellä traktorin lavalla näin tällaisilla keleillä, kun vihmoo niin perkeleesti...
Tosi kiva matkustaa siellä traktorin lavalla näin tällaisilla keleillä, kun vihmoo niin perkeleesti... Mutta kun kyse on komppaniatasan aseesta, niin eikö sitä olisi järkevämpää liikutella samaan matkavauhtiin kykenevällä kalustolla kuin muutakin komppaniaa? Ettei käy niin, että miehet siirtyy tunnissa ja traktori heittimineen tulee kahden tunnin kuluttua.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ottokalustossa on rajoitteensa. Kun tavallisen henkilöauton kantavuus on se n. 500-600 kg, niin eipä siihen saa kuin häthätää neljä(-viisi) reserviläistä taisteluvarustuksessa ja maavarakin alkaa tuoda mieleen lämpimiä inttimuistoja tupakaverin madalletusta Audi 100:sta. Ei todellakaan tarvitse miettiä heittimiä saati telamiinalaatikoita takapaksiin. Pakko tuollaiseen käyttöön on saada pakettiautoja, käyttää perävaunuja tai sitten kasvattaa autojen määrää.
Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.Viljalaitojen päälle tukikaaret ja pressu, niin ei haittaa vesisateet eikä lumituiskut![]()
Salkkuvebasto tai vast.Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
Minun varusmiesaikaan tehtiin niin, että muistaakseni puoli tuntia ajoneuvomarssia ja 15min kävelyä. Kovila pakkasilla.Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
Kokemusten mukaan samanlainen kamina olisi poikaa pasissakin. Pitäisi myös moottorin lämpimänä.Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
80-luvulla viritettiin sissiteltta puoliksi kapellin päälle ja kamina lavalle. Toki ajoneuvona oli Gaz-66 jossa oli teräspohjainen lava. Toimiva ratkaisu, kun vauhti ei ole juuri 60 km/h kovempi.Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
PV voisi tilata Vevorilta vaikka 10000 kpl diesellämmittimiä. Alle miljoonalla lähtisi tuollainen erä.Salkkuvebasto tai vast.
Markiisi kaupoille vaan puolustusvoimat, suojaa sateelta ainakin, sivuseinillä myös tuulelta.Tai vastaavasti jonkinlainen pressuviritelmä ajoneuvon kylkeen, että pääsee ihan pitkälleen.
15 min kevyttä hölkkää peräkärryn perässä kyllä lämmittää.PV voisi tilata Vevorilta vaikka 10000 kpl diesellämmittimiä. Alle miljoonalla lähtisi tuollainen erä.
VEVOR-diesellämmitin – pidä lämpö loitolla edulliseen hintaan
Oletko huolissasi saapuvasta pakkasesta? Jätä se VEVOR-diesellämmittimeen edullisilla kustannuksilla ja erinomaisella kestävyydellä. Testaa uusinta mallistoa heti!eur.vevor.com
Viljakärryssä on melko usein teräspohja ja teräslaidat. Melko tappavaa olisi tuollaisen kyydissä matkustaa esim 20 asteen pakkasella vaikka päälle olisi viritetty joku pressukin.
15 min kevyttä hölkkää peräkärryn perässä kyllä lämmittää.
Taisi sitten olla viritetty kierroskone...80-luvulla viritettiin sissiteltta puoliksi kapellin päälle ja kamina lavalle. Toki ajoneuvona oli Gaz-66 jossa oli teräspohjainen lava. Toimiva ratkaisu, kun vauhti ei ole juuri 60 km/h kovempi.
Minä olen myös 80-luvulla matkaillut Kiikalasta Santahaminaan traktorin peräkärryssä, johon virittelimme sissiteltan ja kaminan. Muuten oli ihan OK matka ja lämmintä oli, mutta teltta oli aivan ääriään myöten täynnä reppuja ja väsyneitä taistelijoita.80-luvulla viritettiin sissiteltta puoliksi kapellin päälle ja kamina lavalle. Toki ajoneuvona oli Gaz-66 jossa oli teräspohjainen lava. Toimiva ratkaisu, kun vauhti ei ole juuri 60 km/h kovempi.
80-luvulla viritettiin sissiteltta puoliksi kapellin päälle ja kamina lavalle. Toki ajoneuvona oli Gaz-66 jossa oli teräspohjainen lava. Toimiva ratkaisu, kun vauhti ei ole juuri 60 km/h kovempi.
Tarvitaanko maastokuorma-autolta (huom, pystyvältä sellaiselta) loppupeleissä suurempaa maantienopeutta Firman käytössä kuin 60 km/h:ssa?Minä olen myös 80-luvulla matkaillut Kiikalasta Santahaminaan traktorin peräkärryssä, johon virittelimme sissiteltan ja kaminan. Muuten oli ihan OK matka ja lämmintä oli, mutta teltta oli aivan ääriään myöten täynnä reppuja ja väsyneitä taistelijoita.
Noh, kyllä sillä ajoneuvolla kiihtyi vain kuski 3-tien isoissa mäissä.Taisi sitten olla viritetty kierroskone...
Ei, kunhan vain vääntö riittää että pystyy pitämään tuon nopeuden yllä myös isoissa mäissä. GAZ ei siihen pystynyt.Tarvitaanko maastokuorma-autolta (huom, pystyvältä sellaiselta) loppupeleissä suurempaa maantienopeutta Firman käytössä kuin 60 km/h:ssa?
Tarvitaanko maastokuorma-autolta (huom, pystyvältä sellaiselta) loppupeleissä suurempaa maantienopeutta Firman käytössä kuin 60 km/h:ssa?