Maastokuorma-autot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja otwa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kevyen krh:n käyttöön olen miettinyt pikkutraktoria, siihen mahtuisi perään itse heitin ja kranulootiakin ihan kivasti. Vs täyteen pakattuun Deffuun saati - herraisä - otto-Qashqaihin.

Tosi kiva matkustaa siellä traktorin lavalla näin tällaisilla keleillä, kun vihmoo niin perkeleesti... Mutta kun kyse on komppaniatasan aseesta, niin eikö sitä olisi järkevämpää liikutella samaan matkavauhtiin kykenevällä kalustolla kuin muutakin komppaniaa? Ettei käy niin, että miehet siirtyy tunnissa ja traktori heittimineen tulee kahden tunnin kuluttua.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ottokalustossa on rajoitteensa. Kun tavallisen henkilöauton kantavuus on se n. 500-600 kg, niin eipä siihen saa kuin häthätää neljä(-viisi) reserviläistä taisteluvarustuksessa ja maavarakin alkaa tuoda mieleen lämpimiä inttimuistoja tupakaverin madalletusta Audi 100:sta. Ei todellakaan tarvitse miettiä heittimiä saati telamiinalaatikoita takapaksiin. Pakko tuollaiseen käyttöön on saada pakettiautoja, käyttää perävaunuja tai sitten kasvattaa autojen määrää.
 
Tosi kiva matkustaa siellä traktorin lavalla näin tällaisilla keleillä, kun vihmoo niin perkeleesti... Mutta kun kyse on komppaniatasan aseesta, niin eikö sitä olisi järkevämpää liikutella samaan matkavauhtiin kykenevällä kalustolla kuin muutakin komppaniaa? Ettei käy niin, että miehet siirtyy tunnissa ja traktori heittimineen tulee kahden tunnin kuluttua.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ottokalustossa on rajoitteensa. Kun tavallisen henkilöauton kantavuus on se n. 500-600 kg, niin eipä siihen saa kuin häthätää neljä(-viisi) reserviläistä taisteluvarustuksessa ja maavarakin alkaa tuoda mieleen lämpimiä inttimuistoja tupakaverin madalletusta Audi 100:sta. Ei todellakaan tarvitse miettiä heittimiä saati telamiinalaatikoita takapaksiin. Pakko tuollaiseen käyttöön on saada pakettiautoja, käyttää perävaunuja tai sitten kasvattaa autojen määrää.
Se muukin komppania kun liikkuu traktorilla 😄
 
Tosi kiva matkustaa siellä traktorin lavalla näin tällaisilla keleillä, kun vihmoo niin perkeleesti... Mutta kun kyse on komppaniatasan aseesta, niin eikö sitä olisi järkevämpää liikutella samaan matkavauhtiin kykenevällä kalustolla kuin muutakin komppaniaa? Ettei käy niin, että miehet siirtyy tunnissa ja traktori heittimineen tulee kahden tunnin kuluttua.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ottokalustossa on rajoitteensa. Kun tavallisen henkilöauton kantavuus on se n. 500-600 kg, niin eipä siihen saa kuin häthätää neljä(-viisi) reserviläistä taisteluvarustuksessa ja maavarakin alkaa tuoda mieleen lämpimiä inttimuistoja tupakaverin madalletusta Audi 100:sta. Ei todellakaan tarvitse miettiä heittimiä saati telamiinalaatikoita takapaksiin. Pakko tuollaiseen käyttöön on saada pakettiautoja, käyttää perävaunuja tai sitten kasvattaa autojen määrää.
Viljalaitojen päälle tukikaaret ja pressu, niin ei haittaa vesisateet eikä lumituiskut ;)
Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
 
Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
Salkkuvebasto tai vast.
 
Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
Minun varusmiesaikaan tehtiin niin, että muistaakseni puoli tuntia ajoneuvomarssia ja 15min kävelyä. Kovila pakkasilla.
 
Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
Kokemusten mukaan samanlainen kamina olisi poikaa pasissakin. Pitäisi myös moottorin lämpimänä.

Siinähän voisi samalla koisia niissä ajoneuvoissa, niin ei tarvitse erillistä telttaa ja lähtee liikkeellekin nopeasti...

Tai vastaavasti jonkinlainen pressuviritelmä ajoneuvon kylkeen, että pääsee ihan pitkälleen.
 

Liitteet

  • pic_5_283143_k283155_1200.webp
    pic_5_283143_k283155_1200.webp
    87.2 KB · Luettu: 31
Sinänsä huomio siitä, että pitkillä siirtymillä kylmyys voi tulla ongelmaksi, on ihan tosi. Parin tunnin moottorimarssi -30 asteen pakkasessa ei pidä toimintakykyä kovin yllä. Jonkinlainen kamiinaviritys yms pitäisi mahdollistaa. Tietysti se kranulootien kuljetus on silloin mahdotonta.
80-luvulla viritettiin sissiteltta puoliksi kapellin päälle ja kamina lavalle. Toki ajoneuvona oli Gaz-66 jossa oli teräspohjainen lava. Toimiva ratkaisu, kun vauhti ei ole juuri 60 km/h kovempi.
 
Salkkuvebasto tai vast.
PV voisi tilata Vevorilta vaikka 10000 kpl diesellämmittimiä. Alle miljoonalla lähtisi tuollainen erä.:)

Viljakärryssä on melko usein teräspohja ja teräslaidat. Melko tappavaa olisi tuollaisen kyydissä matkustaa esim 20 asteen pakkasella vaikka päälle olisi viritetty joku pressukin.
 
PV voisi tilata Vevorilta vaikka 10000 kpl diesellämmittimiä. Alle miljoonalla lähtisi tuollainen erä.:)

Viljakärryssä on melko usein teräspohja ja teräslaidat. Melko tappavaa olisi tuollaisen kyydissä matkustaa esim 20 asteen pakkasella vaikka päälle olisi viritetty joku pressukin.
15 min kevyttä hölkkää peräkärryn perässä kyllä lämmittää.
 
15 min kevyttä hölkkää peräkärryn perässä kyllä lämmittää.

Tämä on ihan hyvä varusmiehille, mutta tositilanteessa kannattaa olo kentällä tehdä mahdollisimman mukavaksi, säilyy taistelukyky.

Vaneri pohjaan ja seinille, kamina tai tuollainen diesel lämmitin (ostin hetki sitten itse, maksoin alle 200), luulisi onnistuvan vaikka sitten omatoimisesti.
 
Viimeksi muokattu:
80-luvulla viritettiin sissiteltta puoliksi kapellin päälle ja kamina lavalle. Toki ajoneuvona oli Gaz-66 jossa oli teräspohjainen lava. Toimiva ratkaisu, kun vauhti ei ole juuri 60 km/h kovempi.
Minä olen myös 80-luvulla matkaillut Kiikalasta Santahaminaan traktorin peräkärryssä, johon virittelimme sissiteltan ja kaminan. Muuten oli ihan OK matka ja lämmintä oli, mutta teltta oli aivan ääriään myöten täynnä reppuja ja väsyneitä taistelijoita.
 
80-luvulla viritettiin sissiteltta puoliksi kapellin päälle ja kamina lavalle. Toki ajoneuvona oli Gaz-66 jossa oli teräspohjainen lava. Toimiva ratkaisu, kun vauhti ei ole juuri 60 km/h kovempi.
Minä olen myös 80-luvulla matkaillut Kiikalasta Santahaminaan traktorin peräkärryssä, johon virittelimme sissiteltan ja kaminan. Muuten oli ihan OK matka ja lämmintä oli, mutta teltta oli aivan ääriään myöten täynnä reppuja ja väsyneitä taistelijoita.
Tarvitaanko maastokuorma-autolta (huom, pystyvältä sellaiselta) loppupeleissä suurempaa maantienopeutta Firman käytössä kuin 60 km/h:ssa?
 
Muistaako porukat tätä ihmepeliä Sotilaspyörätraktori Valmet Terra 865 BM en kyydissä ollut, vaan mukana harjoitusissa oli, hyvin sai umpihankeen tien tehtyä kuorma-autoille.
Maantie nopeus oli huono, polku pyörällä melkein ohi pääsi.

1734364715301.webp
 
Back
Top