Maavoimien kehittäminen

Yksi yhtymä joka puolustaisi koko maata? Millainen on se yhtymä joka nousee maihin Ahvenanmaalla sekä suojaa Helsinkiä että Pohjois-Suomea?

No onko meno paljon muuttunut? Muistan aikanaan Susi1-foorumin, siellä ja ennen täälläkin oli tapana aina luukuttaa kuinka itärauta on parempaa ja kaikki hankinnat täytyisi tehdä Venäjältä yms.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, nythän meillä on kaksi operatiivista yhtymää, Karjalan ja Porin Prikaatit.

Jos tarkkoja ollaan niin ed kaksi prikaatia ja armeijakunta, johon ne mahd liitetään.
Ahvenanmaasta kai pitää huolta Merivoimien rannikkojääkäripataljoona

Tai edellisen jatkokehitelmä. Rannikkojääkäripataljoona oli olemassa joskus 2000-luvun alkupuolella...
, Helsingistä taas KaartJR:n perustamat paikallis- ja alueelliset joukot. Pohjois-Suomeen ei operatiivista yhtymää riitä nytkään - Kainuun prikaati kuuluu alueellisiin joukkoihin.

Ra Kainuun prikaati tuotti aikanaan yhden operatiivisen prikaatin, ja nykyään jotain muuta...

Jos uudella The Prikaatilla on paremmat kyvyt niin mikäs siinä. Onhan The Yhtymän lisäksi myös muita Maavoimienkin kykyjä, paikallisjoukot ja alueelliset joukot sekä ennen kaikkea tulenkäyttöä joka yltää merkittävästi nykyistä pidemmälle. En ole lainkaan pessimistinen Maavoimien tulevien kykyjen suhteen, päin vastoin.
 
Niin, kalustohan on vähentynyt. Perinteisesti alin perusyhtymä on ollut prikaati. Alueelliset taisteluosastot ovat toimineet alueellisten prikaatien johdossa, operatiiviset taisteluosastot ilmeisesti operatiivisten prikaatien tai armeijakunnan johdossa.

Tulevaisuudessa alin operatiivinen yhtymä lienee taisteluosasto joita voi 2030-luvulla olla rivissä jopa useita, kenties 5-8 (?).

Lienee odotettavissa, että 2030-luvulla komppania lasketaan yhtymäksi...

Armeijakuntia voi toki myös tulevaisuudessa olla tai vaikka armeijaryhmiä, mutta eivät joukkomäärät niillä kasva.
Muistaakseni prikaatista tuli yhtymä ja taisteluosastosta perusyhtymä 2015 tietämillä?
 

Ei varsinaisesti mitään uutta ja ihmeellistä mutta murusia kootusti:


Jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi

Jalkaväen suorituskykyjä kehitetään laajasti​

Jalkaväki maavoimien pääaselajina kantaa päävastuun maavoimien sodan ajan joukkojen kokoonpanoista. Joukkojen suorituskykyä parannetaan 2020-luvulla erityisesti johtamisen, tilannetietoisuuden, tulenkäytön, liikkuvuuden, tulivoiman ja panssarintorjunnan osalta.

Jalkaväkitaistelijoiden johtamista ja tilannetietoisuutta tuetaan varustamalla taistelijat uusilla lähiradioilla ja tilannetietoisuuden ja tulenkäytön osalta jalkaväelle hankitaan uusia sensoreita. Yksi keskeinen uusi suorituskyky tulee muun muassa olemaan taktisen tason lennokkijärjestelmä.

Tulivoimaa parannetaan hankkimalla panssarivaunuille suorituskykyisempiä ampumatarvikkeita. Jalkaväkitaistelijoiden tulivoimaa kehitetään muun muassa uudella tarkkuuskiväärillä ja tukiampujan kiväärillä sekä uusia ampumatarvikkeilla. Käynnissä on kattava tutkimus- ja selvitystyö, miten jalkaväen käsiaseita kehitetään laajemmin ja pitkäjänteisesti edettäessä kohti 2030-lukua.

Panssarintorjuntaan on hankittu uutta suorituskykyä uusilla kevyillä kertasingoilla.

Kranaatinheitinyksiköille luodaan kyky saumattomaan, nopeaan ja liikkuvaan tulenkäyttöön parantaen kranaatinheitinyksiköiden taistelunkestävyyttä ja tulenantokykyä.

Suurimmat uudistukset koskevat jalkaväen liikkuvuutta. Uusi panssariajoneuvo 2020 -hanke ja Arktisen liikkuvuuden hanke, jolla korvataan telakuorma-autoja, tuottavat jalkaväen joukoille kokonaan uuden kyvyn operoida ja taistella. LEO2A6-taistelupanssarivaunuhankinnan myötä maassamme on nyt kaksisataa hyvin varusteltua taistelupanssarivaunua. BMP2-rynnäkköpanssarivaunujen ja PASI XA-180-kaluston modernisoinnit valmistuvat tämän vuoden aikana.

Taistelijoiden henkilökohtaista suoja- ja muuta varustusta on parannettu Taistelijan hankkeessa. Muun muassa uusi suojaliivi parantaa henkilökohtaista suojaa sekä iskuportaan taistelijoiden liikkuvuutta. Myös vaunumiehistöjen, kaupunkijääkäreiden ja tarkka-ampujien varustusta on tarkoitus parantaa hankkeen edetessä.

Pimeätaistelukyky nostetaan lähivuosien aikana kokonaan uudelle tasolle. Jalkaväen kärkijoukoille rakennetaan kattava kyky taistella itsenäisesti ilman ulkopuolista valaisua kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Pimeätoimintahanke sisältää lämpötähtäimiä, valonvahvistimia, laserosoittimia, merkitsemisvälineitä sekä erilaisia taistelijan valoja. Tämä tulee vaikuttamaan varsin nopeasti taktiikkaan, taistelutekniikkaan ja koulutukseen.

 
Upeeta! Varsinkin KRH uudistamiseen liittyvä artikkeli :love:
Ja todella paljon muutakin mielenkiintoista. Yksi parhaita aselajien vuosikirjoja mitä on tullut vastaan. Monessa jutussa on lisävalaistusta myös täällä foorumilla hiljan käsiteltyihin asioihin.

Kannattaa tutustua jos on yhtään mielenkiintoa Maavoien kehittämiseen.
 
Olipa mielenkiintoista huomata, että (edes) osa amatöörinäkemyksellä tehdyistä pohdinnoista (esim. tulevaisuuden jalkaväkiryhmä) olikin sama kuin ammattilaisilla!
 
Upeeta! Varsinkin KRH uudistamiseen liittyvä artikkeli :love:

jv-saatio-otsake_180px-300x66.png

vuosikirja_otsake-1500x430.png

JALKAVÄEN VUOSIKIRJAT​


Jalkaväen vuosikirjan perustaminen tapahtui vuonna 1961. Tuolloinen jalkaväen johto katsoi tarpeelliseksi luoda aselajille oma ammattijulkaisu, jossa voitiin jakaa tietoa niin koti- kuin ulkomaisestakin jalkaväen kehityksestä. Vuosikirja toimi myös yhdyssiteenä eri puolilla Suomea palvelevien jalkaväkisotilaiden välillä. Sen avulla ajateltiin voitavan kehittää myös kansalaisten yleistä maanpuolustustietoutta ja lisätä heidän yksimielisyyttään maanpuolustuskysymyksissä.
Säännöllisesti ilmestynyt Jalkaväen vuosikirjasarja muodostaa lähdeaineistokokonaisuuden, joka tarjoaa hyvän läpileikkauksen sotien jälkeisen ajan suomalaisen jalkaväen kehittämiseen. Vuosikirjassa on julkaistu yli puolentuhatta maanpuolustusta, maavoimia ja jalkaväkeä käsittelevää artikkelia. Vaikka artikkelit eivät ole tieteellisiä, eli niissä ei ole esimerkiksi lähdeviitteitä, ne peilaavat oman aikansa ajattelua, ja syventävät siten arkistolähteiden antamaa virallista kuvaa jalkaväen kehittämisen taustoista. Digitaaliseen muotoon saatettuna kirjoihin dokumentoidut tiedot ovat entistä helpommin niin tutkijoiden kuin muidenkin jalkaväen kehittämisestä kiinnostuneiden lukijoiden käytettävissä.
Digitoidut vuosikirjat julkistettiin Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlassa Uudenmaan Prikaatissa 18.11.2016. Digitointi-työryhmään kuuluivat eversti (evp) Hannu Liimatta, everstiluutnantti (evp) Kari Sainio ja toimitusjohtaja Aarno Unkila.
Hannu Liimatan julkistamistilaisuudessa pitämä puhe on luettavissa tästä linkistä.
Kaikki vuodesta 1961 ilmestyneet ovat luettavissa oikealla olevasta valikosta.



 
Jalkaväen vuosikirjassa mainittiin ettei kumpikaan BvS 10 eikä Bronco vastaa armeijan vaatimuksia kun haetaan vanhoille tekoille korvaajaa. Onkohan mahdollista että vain Suomen tarpeita huomioiden kehitetään uusi ajoneuvo vai onkohan kyseessä vain astinlaudan uusi muotoilu että sopii paremmin suomalaiselle lestille?
 
Jalkaväen vuosikirjassa mainittiin ettei kumpikaan BvS 10 eikä Bronco vastaa armeijan vaatimuksia kun haetaan vanhoille tekoille korvaajaa. Onkohan mahdollista että vain Suomen tarpeita huomioiden kehitetään uusi ajoneuvo vai onkohan kyseessä vain astinlaudan uusi muotoilu että sopii paremmin suomalaiselle lestille?
Hintakin on vaatimus. Ja maantienopeutta on haluttu lisää.
 

Ei varsinaisesti mitään uutta ja ihmeellistä mutta murusia kootusti:


Jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi

Jalkaväen suorituskykyjä kehitetään laajasti​

Jalkaväki maavoimien pääaselajina kantaa päävastuun maavoimien sodan ajan joukkojen kokoonpanoista. Joukkojen suorituskykyä parannetaan 2020-luvulla erityisesti johtamisen, tilannetietoisuuden, tulenkäytön, liikkuvuuden, tulivoiman ja panssarintorjunnan osalta.

Jalkaväkitaistelijoiden johtamista ja tilannetietoisuutta tuetaan varustamalla taistelijat uusilla lähiradioilla ja tilannetietoisuuden ja tulenkäytön osalta jalkaväelle hankitaan uusia sensoreita. Yksi keskeinen uusi suorituskyky tulee muun muassa olemaan taktisen tason lennokkijärjestelmä.

Tulivoimaa parannetaan hankkimalla panssarivaunuille suorituskykyisempiä ampumatarvikkeita. Jalkaväkitaistelijoiden tulivoimaa kehitetään muun muassa uudella tarkkuuskiväärillä ja tukiampujan kiväärillä sekä uusia ampumatarvikkeilla. Käynnissä on kattava tutkimus- ja selvitystyö, miten jalkaväen käsiaseita kehitetään laajemmin ja pitkäjänteisesti edettäessä kohti 2030-lukua.

Panssarintorjuntaan on hankittu uutta suorituskykyä uusilla kevyillä kertasingoilla.

Kranaatinheitinyksiköille luodaan kyky saumattomaan, nopeaan ja liikkuvaan tulenkäyttöön parantaen kranaatinheitinyksiköiden taistelunkestävyyttä ja tulenantokykyä.

Suurimmat uudistukset koskevat jalkaväen liikkuvuutta. Uusi panssariajoneuvo 2020 -hanke ja Arktisen liikkuvuuden hanke, jolla korvataan telakuorma-autoja, tuottavat jalkaväen joukoille kokonaan uuden kyvyn operoida ja taistella. LEO2A6-taistelupanssarivaunuhankinnan myötä maassamme on nyt kaksisataa hyvin varusteltua taistelupanssarivaunua. BMP2-rynnäkköpanssarivaunujen ja PASI XA-180-kaluston modernisoinnit valmistuvat tämän vuoden aikana.

Taistelijoiden henkilökohtaista suoja- ja muuta varustusta on parannettu Taistelijan hankkeessa. Muun muassa uusi suojaliivi parantaa henkilökohtaista suojaa sekä iskuportaan taistelijoiden liikkuvuutta. Myös vaunumiehistöjen, kaupunkijääkäreiden ja tarkka-ampujien varustusta on tarkoitus parantaa hankkeen edetessä.

Pimeätaistelukyky nostetaan lähivuosien aikana kokonaan uudelle tasolle. Jalkaväen kärkijoukoille rakennetaan kattava kyky taistella itsenäisesti ilman ulkopuolista valaisua kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Pimeätoimintahanke sisältää lämpötähtäimiä, valonvahvistimia, laserosoittimia, merkitsemisvälineitä sekä erilaisia taistelijan valoja. Tämä tulee vaikuttamaan varsin nopeasti taktiikkaan, taistelutekniikkaan ja koulutukseen.


Loistavaa että intti on näissä todella hyvin ajassa mukana. Boldatut minun henkilökohtaisia viimevuosien kitinän aiheita.
 
Back
Top