Markkinoilla oleva käytetty kalusto

Talvela

Greatest Leader
Miksi minulle tulee mieleen maakuntalennosto ja sen toimintamalli? :rolleyes:
Kyseessä ei ole mikäään korkean teknologian kalusto.
Ainoa tapa kalustaa paikallisjoukkoja yhtään paremmin on huoltaa kalusto itse, PV ei siihen suostu resurssien puuttuessa, VPK kykenee sihen kyllä.
Jos tällaista kalustoa ilmaantuisi käyttöön en usko että olisi vaikea järjestää vapaaehtoisia niitä huoltamaan ja käyttämään.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Tarkoitatko, että Unimogin maastoliikkuvuus on huono? Kai se nyt sentään Hiluxia parempi on...
Arvelisinkin juurikin, että Dingon liikkuvuus voi olla melkoisen hyvä, minulla ei tosin ole mitään pohjaa olettamukselle.

Luulisin, että meikäläiset XA-200-sarjalaiset saavat MLU:n ja pysyvät käytössä ainakin pitkälle 2040-luvulle. (Tosin voi olla, että rauhanturvakäytössä palvelleet yksilöt alkavat olla turhan rapeita ja menevät paaliin?) Todennäköisesti kustannustehokkain toimintatapa ylläpitää ajoneuvojen määrää palveluksessa.

Mitä mieltä olet Iveco LMV:stä? Nekin menossa Belgiassa poistoon, tiettävästi jo 2021 ensimmäiset (kts. yläpuoliset viestit). Tosin iso osa on panssaroimattomia, löytyykö siis käyttöä?
Jos nyt oikein olen käsittänyt, XA-202:t ovat mitä erilaisimpia komentopaikka ym. erityistehtäväajoneuvoja. XA-203 -sarjan ajoneuvoja on vain 48, eli karkeasti yhdelle pataljoonalle. Näistä osa voi olla kv-tehtävissä, jatkossa toki pienempi osa kun rauhanturvatehtävät ovat muuttuneet erikoisjoukko ja yhteysupseeripainotteiseksi.

Eli meillä olisi karkeasti yhden Pasi-pataljoonan vermeet 2030-luvulla, jonkun päiväkahviseudun paikallisjoukon ajoneuvot?
 

Huhta

Greatest Leader
Arvelisinkin juurikin, että Dingon liikkuvuus voi olla melkoisen hyvä, minulla ei tosin ole mitään pohjaa olettamukselle.
Eikö sunkin pitäisi tietää, että MRAP:t eivät pääse Suomessa lainkaan asfaltin ulkopuolelle?! :p

Ei tuo nyt varmaan paras mahdollinen ole, kun akseliväliä on enemmän kuin esim. RG-32:ssa, mutta kelvannee kuitenkin moneen hommaan. Voittaa Hiluxin.

Jos nyt oikein olen käsittänyt, XA-202:t ovat mitä erilaisimpia komentopaikka ym. erityistehtäväajoneuvoja. XA-203 -sarjan ajoneuvoja on vain 48, eli karkeasti yhdelle pataljoonalle. Näistä osa voi olla kv-tehtävissä, jatkossa toki pienempi osa kun rauhanturvatehtävät ovat muuttuneet erikoisjoukko ja yhteysupseeripainotteiseksi.

Eli meillä olisi karkeasti yhden Pasi-pataljoonan vermeet 2030-luvulla, jonkun päiväkahviseudun paikallisjoukon ajoneuvot? .muuttuva_vie2 { width: 320px; height: 50px; } @media(min-width: 500px) { .muuttuva_vie2 { width: 468px; height: 60px; } } @media(min-width: 935px) { .muuttuva_vie2 { width: 728px; height: 90px; } } @media(min-width: 1200px) { .muuttuva_vie2 { width: 980px; height: 120px; } }
Tuota nimenomaan tarkoitin, miehistönkuljetusvarianttia on vain pataljoonan verran ja nämä ovat ilmeisesti palvelleet ainakin Afganistanissa (ehkä muissakin korkean riskin missioissa?) ---> kulumaa luulisi tulleen ja tulevan edelleen lisää, jos AMV ei lähde maailmaa kiertämään. Viestialustoilla taas lienee sen verran vähän kilometrejä ja niissä on pelit ja vehkeet, että niiden elinkaaren jatkaminen (nimenomaan tuohon erikoistehtäväänsä, tuskin kannattaa alkaa modata miehistönkuljetusvarianteiksi tms.) lienee hyvin kustannustehokas ratkaisu.
 

Huhta

Greatest Leader
Belgian armeijan Piranha IIIC:n eri variantit läpikäytynä.

Mielenkiintoista! Kiitos.

Todella jännältä kuulostaa, että konetykillisessä on 3+3 kuljetuskapasiteetti ja miehistönkuljetusvariantissa 3+7. Isolla tykillä aseistettuun ei ilmeisesti mene matkustajia lainkaan eikä myöskään pioneeriversioon. Ei ehkä sittenkään meille hirmuisen sopivaa...
 

Huhta

Greatest Leader
Nuo amerikkalaisten SUTO-hekot varmaan päätyvät FFG(X):lle, jahka sen aika koittaa. En usko, että niitä on tarve offloadata mihinkään millään mainittavalla alennuksella. Ainoa hyvä puoli on, että varastossa lojuvaa ylimääräistä materiaalia saattaisi saada nopealla toimitusaikataululla, mutta mitä sekään hyödyttäisi Suomen tilanteessa kun kopterityyppi on meille vieras ja kun mitään kokemusta SUTO-koptereista ei ole?
 

Rannari

Greatest Leader
Nuo amerikkalaisten SUTO-hekot varmaan päätyvät FFG(X):lle, jahka sen aika koittaa. En usko, että niitä on tarve offloadata mihinkään millään mainittavalla alennuksella. Ainoa hyvä puoli on, että varastossa lojuvaa ylimääräistä materiaalia saattaisi saada nopealla toimitusaikataululla, mutta mitä sekään hyödyttäisi Suomen tilanteessa kun kopterityyppi on meille vieras ja kun mitään kokemusta SUTO-koptereista ei ole?
Rajan Super Pumalla on kaiketi sonaria joskus dippailtu kun laite kerran on hankittu mutta siinä ollaan vielä hyvinkin kaukana varsinaisesta sutotoiminnasta. Meille uuden toimintamallin ja uuden konetyypin opettelu ei varmaan olisi ihan läpihuutojuttu.
 

magitsu

Respected Leader
Kuvaa aika hyvin miten A-10 on lähinnä PR-laite. Tykitön F-111 niittasi Persianlahden sodassa tuplaten konetta kohti tankkeja.
In the Iraq war, as most will know. The F-111 was the tank killer. The A-10 was driven out of the battlespace during Kosovo. It really is political with good "shoot em up" videos that keep the A-10 in the air. It is not survivable in a modern battlespace.

The F-111F night "tank plinking" strikes using 500 lb. GBU-12 laser-guided bombs were particularly deadly. On February 9, for example, in one night of concentrated air attacks, forty F-111F's destroyed over 100 armored vehicles. Overall, the small 66-plane F-111F force was credited with 1,500 kills of Iraqi tanks and other mechanized vehicles.

144 A-10s 900 Iraqi tanks, 2,000 other military vehicles.
http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=416224#p416224
 

peelo

Ylipäällikkö
Kuvaa aika hyvin miten A-10 on lähinnä PR-laite. Tykitön F-111 niittasi Persianlahden sodassa tuplaten konetta kohti tankkeja.

http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=416224#p416224
Se on PR-väline ja motivaation kasvattaja maajoukoille, mutta ysäri A-10 oli vielä vaatimattomampi kone kuin nykyinen A-10C. Eikös maajoukkoja pommitettu B-52 koneillakin, kunnes tajuttiin että tarvitaan tarkempi vaihtoehto ja F-111 oli juuri sitä. Samat tehtävät olisi varmaan hoidettu A-10 jos se olisi siihen pystynyt.
 

Falangi

Kenraali

Iso-Mursu

Respected Leader
Arvelisinkin juurikin, että Dingon liikkuvuus voi olla melkoisen hyvä, minulla ei tosin ole mitään pohjaa olettamukselle.



Jos nyt oikein olen käsittänyt, XA-202:t ovat mitä erilaisimpia komentopaikka ym. erityistehtäväajoneuvoja. XA-203 -sarjan ajoneuvoja on vain 48, eli karkeasti yhdelle pataljoonalle. Näistä osa voi olla kv-tehtävissä, jatkossa toki pienempi osa kun rauhanturvatehtävät ovat muuttuneet erikoisjoukko ja yhteysupseeripainotteiseksi.

Eli meillä olisi karkeasti yhden Pasi-pataljoonan vermeet 2030-luvulla, jonkun päiväkahviseudun paikallisjoukon ajoneuvot?
Minne asti XA-180 ja XA-185 modernisointien pitikään olla rivissä?
 

Iso-Mursu

Respected Leader

Huhta

Greatest Leader
Jos mennään tästä kuitenkin asialinjalle, niin mitähän it-kaluston hankintamahdollisuuksia olisi ollut jotka ovat jääneet - hyvistä ja huonoista syistä - välistä. Nythän tilanne valitettavasti on se, että ilmatorjuntakalustoa ei taida olla tarjolla.

Matalatorjunnan osalta mieleen tulee Gepard-kalusto, joka olisi toki vaatinut resurssien uudelleensuuntaamista. Toisaalta näitä olisi ollut saatavilla riittävästi korvaamaan ja suorituskyvyn osalta ehdottomasti ylittämään koko Sergei-kalusto. Haaveunissa voisi pohtia myös järjestelyä, jossa Gepard-tornin voisi asettaa siirtolava-alustalle ja kuorma-auton selkään telakaluston ylläpitohankaluuksien poistamiseksi.

Korkeatorjunnan osalta Patriot-järjestelmä, joita Saksa kaupitteli taannoin. Korea esimerkiksi osti 8 patterin kaluston 2007 hintaan n. 1mrd USD sisältäen ohjusten hankinnan Saksasta (Suomen kautta, kuten muistetaan...) sekä järjestelmien upgreidauksen.
DDR:n jäämistössä olisi ollut useampi sata Igla-ohjusta (kts. lisää täältä). Myös erinäisiä raskaampia it-ohjusjärjestelmiä (SA-6, SA-8) olisi löytynyt, tosin yhdessä Crotalen ja BUK:n käyttöönoton kanssa vanhemman itäkaluston haaliminen olisi ollut vaikeasti perusteltavissa.

Norja luopui vuonna 2004 RBS-70:n käytöstä ja järjestelmä myytiin Liettuaan Giraffe-tutkineen (sama Mk IV kuin Suomella), tosin Norjalla oli nähtävästi vain muutama kymmenen laukaisinta ja pari sataa ohjusta. Pieniä määriä, kun olivat vanhempaa malliakin, mutta jotakin kuitenkin.

Hollanti nähtävästi laittoi ajoneuvoalustaiset Stingerinsä myyntiin aikanaan. Osa oli Fennekin alustalla turkkilais-saksalaisella tornilla ( :eek: ) ja osa oli G-Mersun alustalle pultattuja perinteisiä jalustallisia laukaisulaitteita kahdella ohjuksella. Ehkä Yhdysvalloistakin olisi voinut kysellä Avengereja.

Tykkipuolella tutkaohjattuja 40 mm Boforseja on myyty ilmeisesti useampaankin Baltian maahan. Mistä lie tulleet, Ruotsista? Vanhaa tekniikkaa, mutta ehkä niillä jotakin olisi tehnyt. Myös 35 mm Oerlikoneja on tiettävästi Sveitsissä mennyt poistoon, näistä ainakin foorumilla on haasteltu aiemmin. Villinä korttina mainitaan vielä M163 VADS. Noitahan on ollut käytössä eri puolilla maailmaa, joten jostakin olisi varmaan saanut hankittua, ja Pasin tai MT-LB:n päältä olisi miehekästä ruiskia Vulcanilla valojuovia! :uzi:(Israelilla taitaa edelleen olla raskaasti modifioitu Machbet-versio käytössä - tai jos ovat poistamassa/supistamassa, niin wink wink logistiikkalaitos.)

Eri tasoisia Hawk-pattereita lienee vielä varastoissa happanemassa siellä täällä. Siitähän myy Hawk-21 - päivitystä vanha tuttumme Kongsberg, ja systeemin osat ovat ilmeisesti puoleksi samat NASAMSin kanssa. Voi olla että meille tarvitsisi hankkia vain ohjuksia, laukaisimia ja AN/MPQ-61 HPI-tulenjohtotutkia. Maalinosoituksen hoitaa tuttu AN/MPQ-64 Sentinel ja FDC on kai myös sama kuin NASAMS:ssa. Toinen vaihtoehto on sitten MPQ-61:ä, pidempiä kannuja NASAMS-laukaisimiin ja ESSM:iä. AMRAAM-ER tai ESSM block 2 varmaan poistaisi tarpeen HPI-tutkalle. Mutta tietysti lisää kaikkia palikoita olisi kiva saada.
Hawkin ongelmana lienee ohjusten hapantuminen... ja käyttäjäkunnan kaventuminen sekä komponenttien harvinaistuminen. Joskus aiempina vuosikymmeninä järjestelmä toki olisi voinut olla ihan toimivakin ratkaisu. Harmi vain, että BUK:ia hankittaessa käytettyjen markkinoilla ei nähtävästi vielä ollut liiemmin Hawkin tuoreimpia painoksia. NASAMS:ia taas lähdettiin ostamaan vähän liian myöhään.

Romania nimittäin iski kiinni kuin sika limppuun. Hollanti luopui 2004 Hawk XXI -standardiin päivitetyistä järjestelmistään. AN/MPQ-64 Sentinelejä, AN/MPQ-61/62:ia, 24 laukaisualustaa ja yli 200 ohjusta, yhteensä kahdeksan patterin kalusto, vaihtoi omistajaa 23,5 miljoonalla eurolla. Tuntuu edulliselta, kun meidän NASAMS-hankinta oli arvoltaan yli kymmenkertainen, eikä siihen summaan kuulunut edes ohjuksia...

https://www.researchgate.net/publication/295648015_Romania_to_buy_Dutch_HAWKs
https://www.researchgate.net/publication/294251069_Netherlands_sells_surplus_HAWK_SAM_fire_units_to_Romania

Saksan Patriotien ostamatta jättäminen oli myös harmillista. Tosin silloin se ehkä näytti hyvältä ratkaisulta, mutta järjestelmän elinkaari on osoittautunut odotettua pidemmäksi. Ohjuksia olisi saatu reilusti mukaan, ja järjestelmän ulottuvuus olisi varsin hyvä.
 
Top