Merisodan historiasta

Marat ja Kirov taisivat ainakin talvisodassa operoida Suomenlahdella. Muistaakseni kävivät joitain tykistötaisteluita meikäläistä rannikkotykistöä vastaan.
Juu ja Marat taisi saada hittiä. Lähti savuverhon taakse piiloon. Mietin vaan, että oliko jäämerellä jotain näitäkin suurempia ollut vastassa. Meillähän ei juurikaan ollut mitään kättä pidempää talvisodan aikana tuolla suunnalla.
edit: kilautetaan tietäjälle. @fulcrum
 
Mitkä olivat suurimmat punalaivaston alukset jotka ampuivat suomalaisten asemiin? Mietin vaan, että olisiko Jäämereltä talvisodan aikana nähty suurimmat sotalaivat?
Neuvostoliiton Pohjoinen laivasto ei ollut kovin kummoinen, se käsitti vain hävittäjiä, sukellusveneitä sekä muita veneluokan aluksia. Itämeren laivastolla oli raskaita aluksia, joista taistelulaivat Marat ja Oktjabrskaja Revolutsija nokittelivat Saarenpään linnakkeen kanssa, ja risteilijä Kirov puolestaan otti osuman Russarön tykeistä.
 

Jälleen hyvä informatiivinen video forumin jäseneltä @SatSotHist Laitoin muutamia huomioita, joita nyt ei pidä ottaa vastaväitteinä vaan ehkä mieluummin täydentävinä tietoina. Lopussa vielä toinenkin video Nuoli-luokasta, jonka suurin ansio on aiheeseen sopiva musiikki.

00:30 Kotimainen torpedo ei valmistunu koskaan, mutta olisihan tarkoitukseen voitu käyttää ulkomailta hankittuja torpedoja. Hauska vähemmän tunnettu detalji oli myös, että jos tämä torpedoprojekti olisikin onnistunu, olis saattanu syntyä varsinainen sotku. Sillä hankkeessa mukana olleet insinöörit olivat patentoineet järjestelmän keskeisiä osia omiin nimiinsä. Pienessä maassa ei riittänyt osaamista johtamisen kaikille tasoille! Samoin kävi myös Tampellassa eli ei siis ollu tarkoitus vinoilla Merivoimien silloiselle johdolle.

00:45 Tässä kohdassa edelleen lapsellinen sisältöä mitätöivä tekijän oma teksti, jota on selitetty sisäpiirivitsinä. Toisensa tuntevassa sisäpiirissä moinen toimiikin mutta sääli, ettei tekijä ymmärrä kirjoittavansa videoharrastuksensa osana myös laajalti seurattua historaa. Ainakin jos vid on jatkossa saatavilla. Ite oon julkaissu täällä lähes 15 v vanhoja videoita.

02:13 Miniminopeuden kohdalla on virhe, jota on jo ehditty selvittää videon kommenttiosassa. En siksi tuhlaa tilaa tätä enempää

03:00 Julkisesta aseistuksesta 40 mm Boforsit olivat OK mutta 20 mm Madsenit jo sodan kuluttamia, jotka laitettiin Nuolille kun rahaa parempiin ei ollu. Toisaalla olen selostanu aikalaisasiakirjoin dokumentoituna jopa kaavailuja SS-11 ohjusaseistuksesta. Tätä tarkoittanee viittaus "eksoottisempaan."

03:4k5 Kuvausta torpedoheittimen toiminnasta ei olekaan silmiin aikaisemmin sattunut.

04:50 Suomen Merivoimat saattoi olla viimeinen torpedojen kehittelijä maailmassa. Torpedot olivat vähän Madsenin tapainen muinaisjäänne kun varoja nykyaikaisempiin aseisiin ei ollu.

06:00 Nuoli-projektista päätettiin kylläkin jo vuosia ennen Jouko Pirhosen komentajakautta.

06:30 Kerran annettu vaitiololupaus pätee monilla edelleen! Samasta syystä ns. "Stay-Behind-toimintaa" ei ole päästy tutkimaan Suomessa.

07:07 Veneiden hankintojen suuntaaminen kotimaahan on kerrottu epätarkasti. Puolustusvoimien komentaja Heiskanen ei halunnut kuullakaan neukkuaseiden ostamisesta ja Paasikivi oli samaa mieltä. Itähankinnat käynnistyivät, kun molemmille posteille tuli uusi mies v. 1960. Tämän jälkeen ostettiin saattajat idäsltä sekä tykkimiehille tykkejä, Migejä sekä paljon muuta. Todelliset syyt lienevät teknisiä, ehkä neukkuveneiden rakenne ei kelvannu tai arveltiin käyttöiän jäävän lyhyeksi. Tämä puoli olis kaivannu analyyttisempää sisältöä, vaikka maamme telakoiden työllisyys tuotiinkin yhtenä tärkeänä syynä esille.

09:00 Ansiokas selvitys pitkäaikaisesta torpedoprojektistamme, josta ei paljon ole Merivoimien ulkopuolille kerrottu.

 
Laitoin muutamia huomioita, joita nyt ei pidä ottaa vastaväitteinä vaan ehkä mieluummin täydentävinä tietoina.

Kiitän jälleen tarkoista ja täsmällisistä huomioista! Muutama satunnainen kommentti aiheeseen.

...kaavailuja SS-11 ohjusaseistuksesta. Tätä tarkoittanee viittaus "eksoottisempaan."

SS-11 suunnitelmaan en törmännyt, eksoottisempaan aseistukseen viittaa jostakin löytämäni rakennepiirros jossa peräkannelle on asennettu AK-230, se on kuvituksena videolla. Asia jäi mieleen koska se oli paras rakennepiirtos Nuolesta minkä sain käsiini.

Kuvausta torpedoheittimen toiminnasta ei olekaan silmiin aikaisemmin sattunut.

Forum Marinumin henkilökunta osasi kertoa että viereisen Taisto-veneen torpedoheitin on koottu "parhaan ymmärryksen mukaan ammattihenkilön avustuksella", eli sitä käytin mallina.

Mutta koska torpedoaseistus oli "sotasalaisuus" täsmällistä tietoja tai piirrustuksia ei löydy mistään, vain pelkkiä huhuja.

Kerran annettu vaitiololupaus pätee monilla edelleen

Heh, ukoista oikein paistoi ahdistus kun rupesin kyselemään torpedoista. 30+ vuotta vanha ilmiselvä asia, niin vieläkin pidetään kiinni vaikenemisen valasta.

Olen videon julkaisun jälkeen saanut Nuoli-konkareilta viestejä joissa kertovat torpedokokeiluista ja paljon muustakin. Täytyisi melkein tehdä uusi video niistä joskus, tosin vaatisi aika paljon parempia animointi-taitoja.


Sivumennen sanoen kotimaisesta kalustosta on aika nihkeästi hyviä (ja helppoja) tietolähteitä. Olen muutamalle yhteyttä ottaneelle antanut vinkin että jos tietoa on niin edes Nuolen Wikipedia -sivun voisi päivittää ajan tasalle.
 
Tämä kun katsoi niin väkisin herää mielessä kysymys. Mitä hyötyä panssarilaivoista loppujen lopuksi oli ? Sotakäyttö jäi vähäiseksi.
Panssarilaivojen hankinnassa oli aikanaan ideana rakentaa kelluvat patteristot, jotka saataisiin nopeasti siirrettyä Ahvenanmaan suojaksi estämään sen haltuunottoa. Ahvenanmaan hallintaan ottamisen jälkeen ne tarjosivat tulivoimaisina aluksina "fleet-in-being" kyvyn jolla olisi sidottu Neuvostolaivaston pintavoimia ja estetty niiltä merialueiden vapaa käyttö. Sinällään kai ihan härkeviä ajatuksia.

Sitten ensimmäinen sota käytiin talvella jolloin ei ollut pahemmin laivastotoimintaa. Jatkosodassa neukut sitten ajettiin Suomenlahden pohjukkaan minne ei ollut menemistä. Kun Viipurinlahdella käytiin sitten kiivaita taisteluita kesällä -44, ilmauhka oli liian iso jäljellä olevan panssarilaiva käyttämiseen. Eivätkä venäläiset edes käyttäneet isoja pinta-aluksiaan alueella. Reaalimaailman tapahtumat usein pilaavat hyvät suunnitelmat....
 
Tämä kun katsoi niin väkisin herää mielessä kysymys. Mitä hyötyä panssarilaivoista loppujen lopuksi oli ? Sotakäyttö jäi vähäiseksi.
"Fleet in being" vaikutusta on tarjottu, jo se että ne olivat olemassa saivat venäläiset pysymään loitolla. Tiedä sitten oliko näin, ehkäpä jossain määrin. Ruotsalaisten laivaston vahvuutta on perusteltu samalta ajalta syynä, mikä viimeistään sai Hitlerin luopumaan maihinnoususta Ruotsiin. Tai lopettamaan ajatusleikin. En osaa sanoa, kuinka tosissaan tätä harkittiin.

Muoks @Lepard ehti ensin :salut:
 
Viimeksi muokattu:
Tämä kun katsoi niin väkisin herää mielessä kysymys. Mitä hyötyä panssarilaivoista loppujen lopuksi oli ? Sotakäyttö jäi vähäiseksi.
Näitä asioita on märehditty foorumilla monesti. Panssarilaivat oltiin ajateltu liikkuvaksi rannikkotykistöksi Ahvenanmaalle. Jos mietitään mitä hyötyä niistä loppujen lopuksi oli, niin ainakin Turun kaupungille niistä oli apua. Tosin samalla rahalla oltaisiin saatu runsaasti it aseistusta hankittua. Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa, että mitä varsinaista hyötyä niistä olisi ollut konkreettisesti.
 
Näitä asioita on märehditty foorumilla monesti. Panssarilaivat oltiin ajateltu liikkuvaksi rannikkotykistöksi Ahvenanmaalle. Jos mietitään mitä hyötyä niistä loppujen lopuksi oli, niin ainakin Turun kaupungille niistä oli apua. Tosin samalla rahalla oltaisiin saatu runsaasti it aseistusta hankittua. Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa, että mitä varsinaista hyötyä niistä olisi ollut konkreettisesti.

Niin no, itse kun en ole silakkataustainen vaan maavoimien mortti, niin minusta näin maallikkoviisaudella panssarilaivoihin tuhlatulla rahalla olisi varmasti saatu aika lailla lisää pst-tykkejä ja kenttätykistöä esim. Summan rintamalohkolle. Mutta jälkiviisauttahan tämä vaan on. Hankintapäätökset Ilmarisesta ja Väinämöisestä tehtiin jo 30-luvun alussa.
 
Niin no, itse kun en ole silakkataustainen vaan maavoimien mortti, niin minusta näin maallikkoviisaudella panssarilaivoihin tuhlatulla rahalla olisi varmasti saatu aika lailla lisää pst-tykkejä ja kenttätykistöä esim. Summan rintamalohkolle. Mutta jälkiviisauttahan tämä vaan on. Hankintapäätökset Ilmarisesta ja Väinämöisestä tehtiin jo 30-luvun alussa.
Isoisä seurasi aktiivisesti jokirannalla valmistuvia panssarilaivoja. Nuorille pojille oli varmasti mielenkiintoista katsottavaa. Tiesin aikanaan myös yhden Väinämöisen veteraanin. Jotain tuli laivoista rupateltua.
 
Niin no, itse kun en ole silakkataustainen vaan maavoimien mortti, niin minusta näin maallikkoviisaudella panssarilaivoihin tuhlatulla rahalla olisi varmasti saatu aika lailla lisää pst-tykkejä ja kenttätykistöä esim. Summan rintamalohkolle. Mutta jälkiviisauttahan tämä vaan on. Hankintapäätökset Ilmarisesta ja Väinämöisestä tehtiin jo 30-luvun alussa.
Aika loppui Suomelta kesken, laivasto-ohjelman lisäksihän oli paljon muitakin hankkeita, olisiko yhteisenä nimittäjänä saada lisenssivalmistus Suomeen mikä lopullisesti toi hitautta. Boforsin erinomaisen 37mm pst-kanuunan tuotantoa ei saatu liikkeelle, hävittäjiä saatiin lisenssille vain Fokker XXI, Lahden erinomaista norsupyssyä ei saatu tuotantoon kun ei osattu päättää halutaanko pst-kivääri vai pst-konekivääri. Tykistön ammusmäärä on kyllä häpeä, kranaatteja luulisi markkinoilta löytyneen. Rahaa annettiin, mutta epätoivoisesti varustautuva Eurooppa ei enää mitään myynyt.

Mielenkiintoista muuten, miten Ranskalle kävi pitkälti samoin, aikaa heillä tuomionpäivään oli vain puolisen vuotta enemmän kuin Suomella... Maginot linja oli suosittu hanke, koska sillä saatiin työtä köyhälle maaseudulle, sen sijaan rahaa tuhlattiin aivan järkyttävästi heidän laivasto-ohjelmaansa, jossa rakennettiin todellisia taistelulaivoja, ei kelluvaa rannikkotykistöä. Mitään hyötyähän heille ei laivastostansa kesällä 1940 ollut, ei yhtään mitään.

Lentokoneohjelmaa ei saatu liikkeelle, hävittäjäkoneita erityisesti vaivasi kunnollisen voimanlähteen puute. Englanti ei mm. halunnut auttaa yhteisestä vihollisesta ja heidän erinomaisesta moottoriosaamisesta huolimatta. Panssarivaunumalleista ei osattu valita sopivaa, ja kaikissa vaivasi pieni kolmen hengen miehistö, jossa vaunun johtaja toimi myös ampujana. Pst-kalustosta saatiin viime metreillä 25mm Marianne tuotantoon, sentään.

Ei se mene kuin Strömsössä aina isoillakaan.
 
Sitten ensimmäinen sota käytiin talvella jolloin ei ollut pahemmin laivastotoimintaa. Jatkosodassa neukut sitten ajettiin Suomenlahden pohjukkaan minne ei ollut menemistä. Kun Viipurinlahdella käytiin sitten kiivaita taisteluita kesällä -44, ilmauhka oli liian iso jäljellä olevan panssarilaiva käyttämiseen. Eivätkä venäläiset edes käyttäneet isoja pinta-aluksiaan alueella. Reaalimaailman tapahtumat usein pilaavat hyvät suunnitelmat....
Panssarilaivan käyttöä (tai sen puutetta) kesällä -44 rajoitti myös pelko saksalaisten mahdollisesta vallankaappausyrityksestä. Tätä näkökulmaa ei kovin painokkaasti silloin tietenkään tuotu esille.

Panssarilaivat oli suunniteltu niin että NL (tai kuka tahansa maihinnousua suunnitteleva) joutuisi tuomaan paikalle omia raskaita yksiköitään maihinnousua turvaamaan. Eli kuten aina kalustohankinnoissa, pyritään nostamaan maahantulijan suunnitelmien hinta-arviota.

Panssarilaivat oli tarkoitettu muodostamaan vain laivaston ydin: 30-luvulla piti tehtämän lisähankintoja joihin sisältyisi yksi uusi panssarilaiva, hävittäjiä ja sukellusveneitä, näin muodostuisi oikeasti toimintakykyinen laivasto. Näitä ei sitten tehty rahapulan vuoksi.
 
Niin no, itse kun en ole silakkataustainen vaan maavoimien mortti, niin minusta näin maallikkoviisaudella panssarilaivoihin tuhlatulla rahalla olisi varmasti saatu aika lailla lisää pst-tykkejä ja kenttätykistöä esim. Summan rintamalohkolle. Mutta jälkiviisauttahan tämä vaan on. Hankintapäätökset Ilmarisesta ja Väinämöisestä tehtiin jo 30-luvun alussa.
Hankintapäätös tehtiin 1925 jota vasemmisto lykkäsi lakiteknisellä tempulla vuoteen 1927. Yhtään it- pst- tai kenttätykkiä ei jäänyt talvisodan armeijalle ostamatta panssarilaivojen vuoksi.
 
Niin no, itse kun en ole silakkataustainen vaan maavoimien mortti, niin minusta näin maallikkoviisaudella panssarilaivoihin tuhlatulla rahalla olisi varmasti saatu aika lailla lisää pst-tykkejä ja kenttätykistöä esim. Summan rintamalohkolle. Mutta jälkiviisauttahan tämä vaan on. Hankintapäätökset Ilmarisesta ja Väinämöisestä tehtiin jo 30-luvun alussa.

Olen sanonut tämän moneen kertaan, mutta ehkäpä vaihtoehtoisesti olisi hankittu Ilmavoimillle parasta mahdollista kalustoa, joten talvisotaan olisi lähdetty tämän kaltaisilla koneilla... LeO 12

1612647221421.png
 
Olen sanonut tämän moneen kertaan, mutta ehkäpä vaihtoehtoisesti olisi hankittu Ilmavoimillle parasta mahdollista kalustoa, joten talvisotaan olisi lähdetty tämän kaltaisilla koneilla... LeO 12
Ei vaikuta todennäköiseltä että ilmavoimat olisi saanut ostettua mitään noin hyvää. Samaan aikaan panssarilaivojen kanssa tämä oli ilmavoimien kärkiprojekti:
Koolhoven_F.K._31.jpg
 
Back
Top