Merisodan historiasta

...lisäksi tuosta tornista kaikki ei välttämättä ole painerunkoa ja siihen on ehkä kärsinytkin tulla reikiä. En tiedä miten tuossa veneessä, mutta ainakin Tyyppi VII:ssä tornin ulkolevytys on vain 'hydrodynaaminen kuori'. Koska torni oli pinnalla näkyvin osa mihin helpoiten tuli osumia, sen painerungon seinämät saatettiin tehdä erityisvahvoiksi.
Torpedohyökkäyksissä taas hyvin usein kävi, etenkin yöllä tai huonossa säässä, että torpedon räjähdys esimerkiksi vanavedessä sai tähystäjän huomion kiinnittymään siihen ja sinä aikana maali ehti väistää näkymättömiin (tai hätäsukeltaa jos oli sukellusvene). Räjähdys jonka jälkeen vihollinen katosi - vahvistettu upotus! Joskus näin kävi tykkienkin osumia tähystettäessä. Iku-Turson löytämä öljyläikkä on luultavasti tullut torpedosta, tai sitten kohde on saattanut sukeltaessa vuotaa tai jopa tarkoituksella laskea öljyä.
 
Sähkötorpedoa todellakin tuunattiin pitkään, oliko viimeinen koeammunta niinkin myöhään kuin 80-luvun alussa? Muistaakseni ne tehtiin sillä ukaasilla että ellei 80% (tms) toimi, niin töpseli vedetään seinästä. Vain muutama torpedo toimi, joten projekti sai armonlaukauksen. Samalla taisi kuolla myös Kevyt Nopea Vartiovene joka nyt olisi ollut vähän muinaisjäänne jo muutenkin.
Voi sanoa että kotimaisen torpedon tarina päättyi onnellisesti.
En usko tähän. Koko homman päättyminen epäonnistuneeseen koeammuntaan vaikuttaa enemmänkin tornihuhulta. Niitä helposti syntyy, kun projekti oli salainen eikä sen loppumisesta tietenkään mitään kerrottu. Koeammuntoja oli joka kesä 1970-luvun puolivälistä 80-luvun alkuun, kuten jo kerrottiin. Merivoimien teknisen tston arkistossa on säilyny papereita, joista voisi kotimaisen torpedoaseen historiaa vieläkin kirjoittaa. Ite törmäsin niihin ihan muuta etsiessä. En nyt kuitenkaan väitä mitään, kun ei oo lähteitä.

Projektissa oli monia kehitettäviä juttuja, joissa epäonnistuttiin useassa osiossa. Ei ilmeisesti koskaan päästy niin pitkälle, että koko järjestelmää olis voitu tämän epäillyn tornihuhun ammunnoissa testata. Kehiteltiin suuntalaite jonka eka versio maailmalla oli ns. Whitehead-torpedo 1800-luvulla. Eli laite kykeni säilyttämään torpedoputken laukaisuhetken suunnan. Tässä kun onnistuttiin, niin huomattiin että tarvitaankin lankaohjaus, joka onkin kokonaan toinen juttu. Iso pähkinä oli myös sähkötorpedon akku, jonka kehitystyön haastavuutta voisi verrata nykyisen autoteollisuuden täyssähköautoon. Kehityslinjaksi valittiin rikkihappo-kromiakku. Näiden hyvin myrkyllisten aineiden kanssa touhuttiin Merivoimien korjaamolla, jonka henkilöstö ilmeisesti esitti huolensa niiden mahdollisesta vaikutuksesta ihmisiin. Projektin johdossa ollut jo edesmennyt ins kommodori Huhta-Koivisto vastasi: "Isossa kalassakin on enemmän kromia, kun korjaamon astioiden pohjilla." Ehkä, mutta meribiologi olis voinu olla toistakin mieltä!

Kotimainen valmistus oli tuolloin hankinnoissa isossa roolissa eikä se vielä ollut PV:ssä kirosana, kuten myöhemmin tällä kuluvalla vuosituhannella. Tätä viimemainittuahan on todisteltu täällä useammankin kirjoittajan voimin. Meillä oli suljettu talous, jonka yrityksillä meni hyvin. Militääriprojektit nyt ei niin isoja kehityspanoksia kuitenkaan vaatinu, muutama inssi, hallitilaa ja materiaali- sekä asentajakuluja. Palkintoina meidän oloissa isot tilaukset; esimerkkeinä vaikka Pasi ja sen kehitysversio AMV.

Malliksi kevättalvella 1980 pidettyjen Torpedopäivien ohjelma sekä alustajat aiheineen. Ajan tavan mukaan päivät päättyivät saunaan sekä illanviettoon, jotka arkistotietojen mukaan kustansi Merivoimien pitkäaikainen järjestelmätoimittaja Elesco Oy.

IMG_0533.JPG
 
Viimeksi muokattu:
En usko tähän. Koko homman päättyminen epäonnistuneeseen koeammuntaan vaikuttaa enemmänkin tornihuhulta. Niitä helposti syntyy, kun projekti oli salainen eikä sen loppumisesta tietenkään mitään kerrottu. Koeammuntoja oli joka kesä 1970-luvun puolivälistä 80-luvun alkuun, kuten jo kerrottiin. Merivoimien teknisen tston arkistossa on säilyny papereita, joista voisi kotimaisen torpedoaseen historiaa vieläkin kirjoittaa. Ite törmäsin niihin ihan muuta etsiessä. En nyt kuitenkaan väitä mitään, kun ei oo lähteitä.

Projektissa oli monia kehitettäviä juttuja, joissa epäonnistuttiin useassa osiossa. Ei ilmeisesti koskaan päästy niin pitkälle, että koko järjestelmää olis voitu tämän epäillyn tornihuhun ammunnoissa testata. Kehiteltiin suuntalaite jonka eka versio maailmalla oli ns. Whitehead-torpedo 1800-luvulla. Eli laite kykeni säilyttämään torpedoputken laukaisuhetken suunnan. Tässä kun onnistuttiin, niin huomattiin että tarvitaankin lankaohjaus, joka onkin kokonaan toinen juttu. Iso pähkinä oli myös sähkötorpedon akku, jonka kehitystyön haastavuutta voisi verrata nykyisen autoteollisuuden täyssähköautoon. Kehityslinjaksi valittiin rikkihappo-kromiakku. Näiden hyvin myrkyllisten aineiden kanssa touhuttiin Merivoimien korjaamolla, jonka henkilöstö ilmeisesti esitti huolensa niiden mahdollisesta vaikutuksesta ihmisiin. Projektin johdossa ollut jo edesmennyt ins kommodori Huhta-Koivisto vastasi: "Isossa kalassakin on enemmän kromia, kun korjaamon astioiden pohjilla." Ehkä, mutta meribiologi olis voinu olla toistakin mieltä!

Kotimainen valmistus oli tuolloin hankinnoissa isossa roolissa eikä se vielä ollut PV:ssä kirosana, kuten myöhemmin tällä vuosituhannella. Tätähän viimemainittuahan on todisteltu täällä useammankin kirjoittajan voimin. Meillähän oli suljettu talous, jonka yrityksillä meni hyvin. Militääriprojektit nyt ei niin isoja kehityspanoksia kuitenkaan vaatinu, muutama inssi, hallitilaa ja materiaali- sekä asentajakuluja. Palkintoina meidän oloissa isot tilaukset; esimerkkeinä vaikka Pasi ja sen kehitysversio AMV.

Malliksi kevättalvella 1980 pidettyjen Torpedopäivien ohjelma sekä alustajat aiheineen. Ajan tavan mukaan päivät päättyivät saunaan sekä illanviettoon, jonka arkistotietojen mukaan kustansi Merivoimien pitkäaikainen järjestelmätoimittaja Elesco Oy.

Katso liite: 47502
Olipa taustat mitä tahansa niin se oli joka tapauksessa onnellista ettei tuollaista asejärjestelmää ainakaan pakotettu käyttöön enää 1980-luvulla. Joskus aiemmin sillä olisi voinut ollakin paikkansa. Tuosta hankkeesta olisi kyllä mielenkiintoista lukea enemmän. Niin kuin tietysti 50/60/70-lukujen torpedoaseesta yleensäkin. Toivottavasti joku joskus tarttuu aiheeseen. Sattuneesta syystä se on ollut vähän liiankin hyshys.

Torpedohan on loppupeleissä varsin hieno laite vaikka näyttää simppelille. Soiva peli ei synny ihan sillä että ottaa pari metriä viemäriputkea ja istuttaa moottorin sen persiisiin.
 
En usko tähän. Koko homman päättyminen epäonnistuneeseen koeammuntaan vaikuttaa enemmänkin tornihuhulta. Niitä helposti syntyy, kun projekti oli salainen eikä sen loppumisesta tietenkään mitään kerrottu. Koeammuntoja oli joka kesä 1970-luvun puolivälistä 80-luvun alkuun, kuten jo kerrottiin. Merivoimien teknisen tston arkistossa on säilyny papereita, joista voisi kotimaisen torpedoaseen historiaa vieläkin kirjoittaa. Ite törmäsin niihin ihan muuta etsiessä. En nyt kuitenkaan väitä mitään, kun ei oo lähteitä.
En muista mistä tuon luin, jossain vaiheessa projekti on jokatapauksessa terminoitu ja tuntuisi ihan luontevalta että lopulta on alettu päättävissä asteissa turhautua ja on päätetty ettei ellei seuraavissakaan kokeissa edistytä, se on loppu-slut. Faktana en tietenkään väitä. Olisi kyllä hyvä jos aiheesta kirjoitettaisiin kattava tutkimus tai vaan muistelma. Varmaan sellainen olisi tehty jo jos torpedo olisi onnistunut...

Aika hämmästyttäväähän on että näin teknisesti kunnianhimoiseen hommaan on lähdetty, aivan verrattavissa siihen että ilmavoimat olisi alkaneet suunnittelemaan omaa ilmatst-ohjusta MiGiin. Vissiin yhtenä vaikuttajana on ollut huoli siitä että poliittisista syistä meille ei suostuttaisi myymään torpedoita? Mikä ei kyllä aiheeton ollutkaan.
Päivän ohjelma on kyllä ollut viihdyttävä. "T/51 -jatkosuunnitelmat", niitähän ei tietenkään voinut poistaa ennen kuin uusi torpedo olisi valmis. "Kaven muutostyö", oliko koealuksena Kalustovene?
 
En muista mistä tuon luin, jossain vaiheessa projekti on jokatapauksessa terminoitu ja tuntuisi ihan luontevalta että lopulta on alettu päättävissä asteissa turhautua ja on päätetty ettei ellei seuraavissakaan kokeissa edistytä, se on loppu-slut. Faktana en tietenkään väitä. Olisi kyllä hyvä jos aiheesta kirjoitettaisiin kattava tutkimus tai vaan muistelma. Varmaan sellainen olisi tehty jo jos torpedo olisi onnistunut...

Aika hämmästyttäväähän on että näin teknisesti kunnianhimoiseen hommaan on lähdetty, aivan verrattavissa siihen että ilmavoimat olisi alkaneet suunnittelemaan omaa ilmatst-ohjusta MiGiin. Vissiin yhtenä vaikuttajana on ollut huoli siitä että poliittisista syistä meille ei suostuttaisi myymään torpedoita? Mikä ei kyllä aiheeton ollutkaan.
Päivän ohjelma on kyllä ollut viihdyttävä. "T/51 -jatkosuunnitelmat", niitähän ei tietenkään voinut poistaa ennen kuin uusi torpedo olisi valmis. "Kaven muutostyö", oliko koealuksena Kalustovene?
Olisiko käynyt niin että tarina on ollut eksoottinen ja harvoille tuttu. Kun yksi on kirjoittanut julki versionsa tapahtumien kulusta niin muut ovat alkaneet käyttää sitä lähteenä ja toistelleet tarinaa? Muistelen että @Old Boy ei varsinaisesti ole suitsuttanut Merivoimien historiankirjoitusta monipuolisuudesta ja avarakatseisuudesta.

Merisotakoulun 90v-julkaisussa oli ainakin minulle se uusi tieto että 450mm torpedon rinnalla oli kehitteillä myös 533mm versio. Tuosta tuhdimmasta en ole aiemmin nähnyt mitään mainintaa.
 
Onko tehty liitoa hyödyntäviä torpedoja? Kuten liitopommi mutta ylöspäin. Laivasta pudotettu torpedo voisi vajota kilometrin, keventää itsensä, aukaisee siivet ja liitää 20-30 km päähän ilman moottoria. Edullinen mutta ins navigoinnin vaatii.
 
liitoa hyödyntäviä torpedoja? Kuten liitopommi
Koko P-8 Poseidon konseptihan perustuu tuohon> torpedo liitaa, kauas (ja aloittaa ylhaalta). Olihan siina lakuun kangertelua, mutta toimii nyt
- ei siis laivasta... sielta ne lahtevat raketti persauksissa (japanilaisten versio lentaa 2x kauemmaksi kuin tunnetumpi ASROC).
 
Jos joku kay Gibraltarissa, niin ihan ylhaalla (tiet loppuvat, ylemmaskin paasee koysiradalla toki) on Rock Hotel, josta otettuja valokuvia kotilaivaston (siis laivaston paaosa) kokoontumisesta on seinalla, paivays ei heita monella vuodellakaan tuosta lainatusta.
 
Onko tehty liitoa hyödyntäviä torpedoja? Kuten liitopommi mutta ylöspäin. Laivasta pudotettu torpedo voisi vajota kilometrin, keventää itsensä, aukaisee siivet ja liitää 20-30 km päähän ilman moottoria. Edullinen mutta ins navigoinnin vaatii.
Venäläisillä on tällainen, mutta se on sitten ohjus, kun eihän sellainen voi lentoon lähteä ilman moottoria.

 
tarkoitin ihan vedenalaista purjelentokonetta eli nosteen voimalla liitävää. Pudotusvaiheessa voisi edetä 10km, sitten pudottaa painolastin ja nousee 20km päähän, jos käy 1000m syvyydessä
 
Niin tarkoitat siis että liitää veden alla? Hauska ajatus mutta nopeus voisi jäädä aika pieneksi ilman työntövoimaa. Lisäksi tuollainen toimisi vain valtamerten syvissä vesissä.
Jonkunlaisessa herätemiinassa voisi ehkä onnistua.
 
Taytyy katsoa myohemmin, mutta kolme top-meritaistelutaktiikkkaa listallani
1. Nelson's T (kuka lie ollut, muisti pettaa)
2. Sama uudestaan, Tsusiman salmessa
3. ja sitten TAMA: Amiraali Cincaid, jolla oli vain risteilijoita, ajaa ne kylmasti kahden taistelulaivariviston valiin (jotka varovat ampumasta omiaan :ROFLMAO:)
... ja taas kerran: the rest is history
 
3. ja sitten TAMA: Amiraali Cincaid, jolla oli vain risteilijoita, ajaa ne kylmasti kahden taistelulaivariviston valiin (jotka varovat ampumasta omiaan :ROFLMAO:)
... ja taas kerran: the rest is history
Tähän voisi sopia Tassafarongan taistelu, mutta amiraali Kinkaid ei kyllä enää silloin komentanut jenkkien risteilijäosastoa. On kyllä omituinen näkemys siitä taistelusta; ehkä olet nukkunut merisotahistorian tunneilla tai ainetta ei opetettu suurvallan sisämaan kouluissa. Japanilaisilla oli tosiaan käsky olla ampumatta tykistöllä muuten kun ihan hädässä, koska päätehtävä oli tarvikkeiden kuljetus. Japsit ampuivat torpedot kaukaa ja irroittautuivat. Tuloksella yksi jenkkiristeilijä upposi, kolme meni vuodeksi remonttiin ja ainoastaan yksi säilyi ehjänä.
 
Kettuilu jatkuu
... mikas Sinua oikein vaivaa?

Ei tarvi tanne kertoa... mietit vaan itse; se saattaa parantaa (tai sitten ei:rolleyes:)

Taitaa olla Sinulla Guadalcanalin osataistelujen vaikutus toisiinsa vahan hukassa, ja siten olet opetellut loputkin Tyynenmeren taisteluiden kulusta ulkoa... siella luokassa. Tukka kammattuna, varmaankin?
 
Noo, kun nukkumatille ei voi kohteliaisuussyista huutaa Oy! you Boy!
niin kysynpa, mika kommentissani vaatii historiatietojesi taydentamista; sitahan juuri tasmensin, etta kunnon amiraali senkun jatkaa harjoituksia, vaikka olisi mennyt tukialukset alta... niinkuin oli mennyt myos vastapuolelta

"
After Midway Kinkaid was promoted to command Task Force 16, now based around the Enterprise. He commanded this task force through many of the battles around Guadalcanal. He helped support the original American landings on the island in early August 1942. Next came the battle of the Eastern Solomons (23-25 August 1942) in which the Enterprise was badly damaged but survived.


In October Kinkaid was given command of Task Force 61, which contained the Enterprise and the Hornet. Both carriers were damaged during the battle of the Santa Cruz Islands (26-27 October 1942). Hornet eventually sank while Enterprise was so badly damaged that her aircraft had to move to Henderson Field on Guadalcanal. The Japanese also suffered heavy losses, in particular amongst their experienced naval aviators and Admiral Hondo was also forced to retreat from the area. The carriers Shokaku and Zuikaku suffered minor damage during the battle.


In November Kinkaid's land based aircraft helped during the naval battle of Guadalcanal (12-13 November 1942). They were also used to prevent most Japanese reinforcements from reaching the island"
... ja siihen se kuuluisa Tokyon pikajuna sitten tyssas

Kysy vaan, Old Boy, ihan pelkaamatta, jos haluat tietaa lisaa
 
3. ja sitten TAMA: Amiraali Cincaid, jolla oli vain risteilijoita, ajaa ne kylmasti kahden taistelulaivariviston valiin (jotka varovat ampumasta omiaan :ROFLMAO:)
... ja taas kerran: the rest is history
Tällaisesta taktiikasta siis aluksi keskusteltiin, oli kohta kolme. Kaksi muuta kohtaa oli merisodan "poikkiviiva T:n päällä" esimerkkejä. Miten tukialustaistelu lentokonein lokakuussa 1942 liittyy tähän risteilijöiden
"ajamiseen taistelulaivarivistöjen väliin"?

Trollin tuntomerkkejä ovat esimerkiksi viestien tulva: Eilenkin 34 postausta. Toinen tuntomerkki, ettei viesteissä yleensä ole järkeä; sulla sentään joskus on ollu. Monen vielä muistama vuosien takainen jäsen @CV9030FIN kyseli joskus sulta: "Eikö Pietarista saa skandinäppiksiä?"
 
Hyi, hyi, tuota hygieniaa. Yleensa toisia jasenia tulisi kohdella kunnioittavasti, tai nyt vahintaankin kohteliaasti. Ja jos et jotain tieda
... niin keskustelufoorumihan tama on.

Taitaa jurppia oikein kovastikin.

Kerro toki 'miksi'.

Tuo @CV9030FIN viittaus istuu itse asiassa tahan oikein hyvin. Kun kerroin hanelle ihan jo ensimmaisten kommenttieni seassa, etta mitenka-ko Afghanistanissa OIKEASTI jalkavaen ja panssarijermujen (RAC) valilla tyonjako oli jarjestetty
... niin heti meni nuuskat keuhkoihin asti :rolleyes:,

Ymmarran kylla moisen loven ammattiylpeyteen - hyvahan se taalla pienissa piireissa on kukkoilla tiedoilla, joihin muut keskustelijat eivat paase kasiksi
... mutta, mutta: taa Sun psykologinen:facepalm: 'tappaus' on viela selvittamatta
 
Back
Top