Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kyllä näin on todella tapahtunut loppukesällä 1942, jolloin nämä vedet ovat vapaat jäästä. Liittyi kuuluisan saattueen PQ17 tuhon jälkeisiin tapahtumiin. Admiral Scheer purjehti Barentsin mereltä vielä karan merelle kolmen hävittäjän saattamana. 3 sukellusvenettä operoi alueella myös. Tulokset nyt ei niin suuuria ollu kuitenkaan, yksi jäänmurtaja sekä muutama rahtilaiva, yhdessä vielä lastina NKVD:n poliittisia vankeja. Oheisen wikiartikelin kartta selventää asiaa.Mitä hemmettiä saksalainen risteilijä on noin kaukana idässä käynyt?
Voitaisiinko täällä käydä läpi hieman eri merivoimien kaukaisempia purjehduksia muutenkin.
Edit: esimerkiksi miten kaukana meikäläiset kävi?
Pohjanmaakin kävi jollain purjehduksella Jenkkilässä ja toisaalta Intian valtamerellä merirosvoja kyöräämässä. Nykyiset miinalaivat ovat molemmat käyneet Välimerellä saakka. Aika laajalla alueella on touhuttu. Tuskin seuraava Pohjanmaa ( tai mikä/mitkä niistä lopulta koululaivahommia ja kooveetä tekevätkään ) jää yhtään huonommaksi.No Suomen Joutsenhan kiersi maapallon ja Matti Kurki kävi ainakin Amerikassa. Ei tietenkään sota-aikana. Saksalaiset taisivat jossain vaiheessa houkutella suomalaisia sukellusveneitä Jäämerelle, mutta Suomessa ei innostuttu. Veneitä ei pidetty valtamerelle sopivina.
Admiral Scheer oli varsinainen seitsemän meren kauhu, sillä se kävi myös Intian valtamerellä. Dieselkoneistolla ajeli pitkään. Saksalaisia naamioituja kaapparialuksia kävi Australian vesillä asti, Kormoran ainakin. Kerguelenin saarella on onnettomuudessa kuolleen saksalaisen merimiehen hauta. Myös sukellusveneet operoivat noilla vesillä ja vissiin ihan Uudessa-Seelannissa asti. Yksi kaappari ja joitain sukellusveneitä päätyi Japaniinkin.
Myös italialaisia sukellusveneitä ja kaappareita operoi Intian valtamerellä Abessiniasta käsin, ei kuitenkaan kovin menestyksekkäästi.
Oliko Kormoran se joka onnistui upottamaan aussien risteilijän? Tästä tuli hiljan joku tv-dokkari.No Suomen Joutsenhan kiersi maapallon ja Matti Kurki kävi ainakin Amerikassa. Ei tietenkään sota-aikana. Saksalaiset taisivat jossain vaiheessa houkutella suomalaisia sukellusveneitä Jäämerelle, mutta Suomessa ei innostuttu. Veneitä ei pidetty valtamerelle sopivina.
Admiral Scheer oli varsinainen seitsemän meren kauhu, sillä se kävi myös Intian valtamerellä. Dieselkoneistolla ajeli pitkään. Saksalaisia naamioituja kaapparialuksia kävi Australian vesillä asti, Kormoran ainakin. Kerguelenin saarella on onnettomuudessa kuolleen saksalaisen merimiehen hauta. Myös sukellusveneet operoivat noilla vesillä ja vissiin ihan Uudessa-Seelannissa asti. Yksi kaappari ja joitain sukellusveneitä päätyi Japaniinkin.
Myös italialaisia sukellusveneitä ja kaappareita operoi Intian valtamerellä Abessiniasta käsin, ei kuitenkaan kovin menestyksekkäästi.
Oli. Ja Kerguelenilla majaili puolestaan Atlantis, Saksan menestyksekkäin kaapparialus.Oliko Kormoran se joka onnistui upottamaan aussien risteilijän? Tästä tuli hiljan joku tv-dokkari.
Mietinkin juuri, että missä nämä kaapparit poikkesivat täydentämässä varastojaan ja huollossa.Saksalaisten naamioidut kaapparilaivat olivat melkoisia maailmankiertäjiä.Esimerkiksi tuo Atlantis oli reissullaan 655 päivää, kiersi maapallon ja toimi pääasiassa molemmin puolin Etelä-Afrikkaa sekä Intian vesillä upottaen ja kaapaten 22 alusta. Kerguelenilla se kävi tekemässä huoltotöitä ja täyttämässä vesisäiliönsä. Paluumatkalla St Helenan vesillä sen upotti englantilainen risteilijä Devonshire.
Sota-aikana suoritetut purjehdukset kiinostavat. Kävivätkö sukellusveneet Saksan satamissa jossain vaiheessa?Meillä tuo aika rajoittaa nykyään matkaetäisyyttä. Samaan paattiin ahdetaan varusveijarit, kadetit ja muu henkilökunta. Alkaa varusveijareilla
hitusen otsalohkoa kiristämään, kun on muutaman viikon kiinni ja naapurin Väke on luvannut katsoa tyttöystävän perään, jonka se kirjaimellisesti
hoitaakin täydellä nuoruuden innollaan. Kapiainen on sen sijaan onnellinen, kun pääsee nalkuttavasta akastaan mahdollisimman pitkälle.
Maissa käytiin harvoin, ja mieluiten asumattomilla saarilla, koska puolueettomissakin maissa oli vihollisen tiedustelu vaanimassa. Mainitun Kerguelenin lisäksi Atlantis poikkesi vain Salomonin saarilla sijaitsevalla Wanawanan atollilla. Muuten täydennykset saatiin kaapatuilta aluksilta sekä omilta huoltolaivoilta, jotka ruokkivat kaapparialusten lisäksi myös sukellusveneitä.Mietinkin juuri, että missä nämä kaapparit poikkesivat täydentämässä varastojaan ja huollossa.
Oliko Kormoran se joka onnistui upottamaan aussien risteilijän? Tästä tuli hiljan joku tv-dokkari.
Tietääkseni ei? Tallinnaan luultavasti tukeuduttiin ajoittain. Koko kalusto oli aikalailla kiinni Suomenlahden sulun tukemisessa.Sota-aikana suoritetut purjehdukset kiinostavat. Kävivätkö sukellusveneet Saksan satamissa jossain vaiheessa?
Nämä nykyiset koulutuspurjehdukset eivät kiinnosta laisinkaan.
Talvella 1942 jäänmurtaja Sisu avusti rahtilaivoja Danzigin- ja Pommerinlahdella, sekä saattoi rahtialuksia Suomeen ja takaisin.@fulcrum
Kävikö suomalaiset rahtilaivat hakemassa Saksasta sotamateriaalia laisinkaan sota-aikana?