Merisodan historiasta

Mitä hemmettiä saksalainen risteilijä on noin kaukana idässä käynyt?
Kyllä näin on todella tapahtunut loppukesällä 1942, jolloin nämä vedet ovat vapaat jäästä. Liittyi kuuluisan saattueen PQ17 tuhon jälkeisiin tapahtumiin. Admiral Scheer purjehti Barentsin mereltä vielä karan merelle kolmen hävittäjän saattamana. 3 sukellusvenettä operoi alueella myös. Tulokset nyt ei niin suuuria ollu kuitenkaan, yksi jäänmurtaja sekä muutama rahtilaiva, yhdessä vielä lastina NKVD:n poliittisia vankeja. Oheisen wikiartikelin kartta selventää asiaa.
 
Voitaisiinko täällä käydä läpi hieman eri merivoimien kaukaisempia purjehduksia muutenkin.
Edit: esimerkiksi miten kaukana meikäläiset kävi?
 
Voitaisiinko täällä käydä läpi hieman eri merivoimien kaukaisempia purjehduksia muutenkin.
Edit: esimerkiksi miten kaukana meikäläiset kävi?

No Suomen Joutsenhan kiersi maapallon ja Matti Kurki kävi ainakin Amerikassa. Ei tietenkään sota-aikana. Saksalaiset taisivat jossain vaiheessa houkutella suomalaisia sukellusveneitä Jäämerelle, mutta Suomessa ei innostuttu. Veneitä ei pidetty valtamerelle sopivina.
Admiral Scheer oli varsinainen seitsemän meren kauhu, sillä se kävi myös Intian valtamerellä. Dieselkoneistolla ajeli pitkään. Saksalaisia naamioituja kaapparialuksia kävi Australian vesillä asti, Kormoran ainakin. Kerguelenin saarella on onnettomuudessa kuolleen saksalaisen merimiehen hauta. Myös sukellusveneet operoivat noilla vesillä ja vissiin ihan Uudessa-Seelannissa asti. Yksi kaappari ja joitain sukellusveneitä päätyi Japaniinkin.

Myös italialaisia sukellusveneitä ja kaappareita operoi Intian valtamerellä Abessiniasta käsin, ei kuitenkaan kovin menestyksekkäästi.
 
No Suomen Joutsenhan kiersi maapallon ja Matti Kurki kävi ainakin Amerikassa. Ei tietenkään sota-aikana. Saksalaiset taisivat jossain vaiheessa houkutella suomalaisia sukellusveneitä Jäämerelle, mutta Suomessa ei innostuttu. Veneitä ei pidetty valtamerelle sopivina.
Admiral Scheer oli varsinainen seitsemän meren kauhu, sillä se kävi myös Intian valtamerellä. Dieselkoneistolla ajeli pitkään. Saksalaisia naamioituja kaapparialuksia kävi Australian vesillä asti, Kormoran ainakin. Kerguelenin saarella on onnettomuudessa kuolleen saksalaisen merimiehen hauta. Myös sukellusveneet operoivat noilla vesillä ja vissiin ihan Uudessa-Seelannissa asti. Yksi kaappari ja joitain sukellusveneitä päätyi Japaniinkin.

Myös italialaisia sukellusveneitä ja kaappareita operoi Intian valtamerellä Abessiniasta käsin, ei kuitenkaan kovin menestyksekkäästi.
Pohjanmaakin kävi jollain purjehduksella Jenkkilässä ja toisaalta Intian valtamerellä merirosvoja kyöräämässä. Nykyiset miinalaivat ovat molemmat käyneet Välimerellä saakka. Aika laajalla alueella on touhuttu. Tuskin seuraava Pohjanmaa ( tai mikä/mitkä niistä lopulta koululaivahommia ja kooveetä tekevätkään ) jää yhtään huonommaksi.
 
No Suomen Joutsenhan kiersi maapallon ja Matti Kurki kävi ainakin Amerikassa. Ei tietenkään sota-aikana. Saksalaiset taisivat jossain vaiheessa houkutella suomalaisia sukellusveneitä Jäämerelle, mutta Suomessa ei innostuttu. Veneitä ei pidetty valtamerelle sopivina.
Admiral Scheer oli varsinainen seitsemän meren kauhu, sillä se kävi myös Intian valtamerellä. Dieselkoneistolla ajeli pitkään. Saksalaisia naamioituja kaapparialuksia kävi Australian vesillä asti, Kormoran ainakin. Kerguelenin saarella on onnettomuudessa kuolleen saksalaisen merimiehen hauta. Myös sukellusveneet operoivat noilla vesillä ja vissiin ihan Uudessa-Seelannissa asti. Yksi kaappari ja joitain sukellusveneitä päätyi Japaniinkin.

Myös italialaisia sukellusveneitä ja kaappareita operoi Intian valtamerellä Abessiniasta käsin, ei kuitenkaan kovin menestyksekkäästi.
Oliko Kormoran se joka onnistui upottamaan aussien risteilijän? Tästä tuli hiljan joku tv-dokkari.
 
Saksalaisten naamioidut kaapparilaivat olivat melkoisia maailmankiertäjiä.Esimerkiksi tuo Atlantis oli reissullaan 655 päivää, kiersi maapallon ja toimi pääasiassa molemmin puolin Etelä-Afrikkaa sekä Intian vesillä upottaen ja kaapaten 22 alusta. Kerguelenilla se kävi tekemässä huoltotöitä ja täyttämässä vesisäiliönsä. Paluumatkalla St Helenan vesillä sen upotti englantilainen risteilijä Devonshire.
 
Saksalaisten naamioidut kaapparilaivat olivat melkoisia maailmankiertäjiä.Esimerkiksi tuo Atlantis oli reissullaan 655 päivää, kiersi maapallon ja toimi pääasiassa molemmin puolin Etelä-Afrikkaa sekä Intian vesillä upottaen ja kaapaten 22 alusta. Kerguelenilla se kävi tekemässä huoltotöitä ja täyttämässä vesisäiliönsä. Paluumatkalla St Helenan vesillä sen upotti englantilainen risteilijä Devonshire.
Mietinkin juuri, että missä nämä kaapparit poikkesivat täydentämässä varastojaan ja huollossa.
 
Meillä tuo aika rajoittaa nykyään matkaetäisyyttä. Samaan paattiin ahdetaan varusveijarit, kadetit ja muu henkilökunta. Alkaa varusveijareilla
hitusen otsalohkoa kiristämään, kun on muutaman viikon kiinni ja naapurin Väke on luvannut katsoa tyttöystävän perään, jonka se kirjaimellisesti
hoitaakin täydellä nuoruuden innollaan. Kapiainen on sen sijaan onnellinen, kun pääsee nalkuttavasta akastaan mahdollisimman pitkälle.
 
Meillä tuo aika rajoittaa nykyään matkaetäisyyttä. Samaan paattiin ahdetaan varusveijarit, kadetit ja muu henkilökunta. Alkaa varusveijareilla
hitusen otsalohkoa kiristämään, kun on muutaman viikon kiinni ja naapurin Väke on luvannut katsoa tyttöystävän perään, jonka se kirjaimellisesti
hoitaakin täydellä nuoruuden innollaan. Kapiainen on sen sijaan onnellinen, kun pääsee nalkuttavasta akastaan mahdollisimman pitkälle.
Sota-aikana suoritetut purjehdukset kiinostavat. Kävivätkö sukellusveneet Saksan satamissa jossain vaiheessa?
Nämä nykyiset koulutuspurjehdukset eivät kiinnosta laisinkaan.
 
Mietinkin juuri, että missä nämä kaapparit poikkesivat täydentämässä varastojaan ja huollossa.
Maissa käytiin harvoin, ja mieluiten asumattomilla saarilla, koska puolueettomissakin maissa oli vihollisen tiedustelu vaanimassa. Mainitun Kerguelenin lisäksi Atlantis poikkesi vain Salomonin saarilla sijaitsevalla Wanawanan atollilla. Muuten täydennykset saatiin kaapatuilta aluksilta sekä omilta huoltolaivoilta, jotka ruokkivat kaapparialusten lisäksi myös sukellusveneitä.
 
Oliko Kormoran se joka onnistui upottamaan aussien risteilijän? Tästä tuli hiljan joku tv-dokkari.

Myös Pinguin oli lähellä onnistua tempussa. Raskas risteilijä Cornwall tuli hiukan liian lähelle (8 kilsaan) joka oli Pinguinin tykkien tehokkaan kantaman sisällä. Risteilijä oli kai ollut hiukan huonolla huollolla, sillä sähköjärjestelmään tuli pahoja vikoja jotka pistivät tykkitornit ja komentosillan viestiyhteydet pois pelistä. Lisäksi Pinguin sai osuman Cornwallin ohjauslaitteistoon. Onnekseen risteilijä oli valmiiksi kurssilla joka vei sen pois kaapparin tykkien ulottuvilta, muuten olisi voinut käydä hassusti sillä laiva oli ohjailukyvytön eikä voinut ampua takaisin. Viat saatiin korjattua ja Cornwall pääsi vastaamaan tuleen sopivalta etäisyydeltä ja nopeasti ampui kaapparin päreiksi.
 
Sota-aikana suoritetut purjehdukset kiinostavat. Kävivätkö sukellusveneet Saksan satamissa jossain vaiheessa?
Nämä nykyiset koulutuspurjehdukset eivät kiinnosta laisinkaan.
Tietääkseni ei? Tallinnaan luultavasti tukeuduttiin ajoittain. Koko kalusto oli aikalailla kiinni Suomenlahden sulun tukemisessa.
 
Back
Top