Meritaisteluohjukset ja tykistö

Löytyi mielenkiintoinen juttu LRASM:sta ja passiivisesta hakeutumisesta:

http://www.popularmechanics.com/mil...anti-ship-missile-targeting-system-explained/

How the U.S. Military’s New Ship-Killing Missile Turns Targets' Radar Against Them

The Long Range Anti-Ship Missile homes in on the enemy’s own signals.

lm-lrasm-approved-image-2-1512588994.jpg

Lockheed Martin





bf2f096f-4d0a-456b-a131-44babf768632.jpg



By Kyle Mizokami


Dec 6, 2017












The Pentagon’s newest anti-ship missile uses technology from the B-2 stealth bomber to home in on and sink enemy ships. The Long Range Anti-Ship Missile (LRASM), the U.S. Military’s first new anti-ship missile in more than thirty years, homes in on the very radar signals an enemy ship broadcasts to defend itself. The result is a missile that can work in so-called “denied” environments when navigational assets such as the Global Positioning System are unavailable.

The Navy’s main anti-ship missile, the Harpoon, first entered service in 1977. Called an "anti-ship cruise missile," the Harpoon launched from a ship, aircraft, or submarine, and uses an active radar system to detect enemy ships and home in on them. Although progressively updated over the years, Harpoon has grown pretty long in the tooth and is due for a replacement.

The active radar guidance system on many older anti-ship missiles has always been problematic. Anti-ship missiles are launched in the enemy’s direction and fly close to the surface to the water—in the case of Harpoon just thirty feet above the wavetops—in order to stay off the enemy’s radar screens for as long as possible.


1451584-1512589127.jpg





Harpoon missile launches from the deck of the guided missile cruiser USS Chosin.
U.S. Navy photo by Fire Controlman 2nd Class Andrew Albin


The problem is, a lot can change between when the missile is launched and the missile arrives in the target zone. Target ships can be miles away from their original location by then, creating what is called an “area of uncertainty”—a circle on the map where the target is, its exact location unknown. This can result in a clean miss, or worse, hitting the wrong target. In 1987, an Iraqi Mirage fighter jet launched two Exocet anti-ship missiles into the busy Persian Gulf, hoping to strike Iranian oil tankers. Instead of an Iranian tanker, the French-made missiles found the guided missile frigate USS Stark, killing 37 U.S. Navy sailors.

Joe Mancini, the missile’s sensor project manager at BAE Systems, explained to Popular Mechanics, explained LRASM does things differently. Instead of using an active radar system to locate its targets, LRASM uses a passive sensor to sniff out and home in. LRASM doesn’t emit any electromagnetic signals that would allow the enemy to detect it ahead of time. Instead, the missile turns the tables by homing in on enemy shipboard radars.

Imagine two people playing tag in a dark room where the person who is 'it' is empty-handed, but his opponent has a flashlight. In order to see the person who is 'it,' the defender has to turn on his flashlight. After all, he can’t defend against what he can’t see. The trick is that when the flashlight is on, 'it' has a guiding light to aim for.



This puts the enemy commander in an impossible position: As long as he wants to defend himself, he must keep his radars on and in doing so, feed LRASM the data to find him. This will even work in poor weather and against ships with stealthy anti-radar shaping, as the missile doesn’t rely on radar to find its target.

LRASM’s guidance system is based upon so-called electronics support measures (ESM) equipment originally made for the F-22 Raptor, F-35 Joint Strike Fighter, and B-2 Spirit bomber, and the equipment went through an extensive miniaturization effort to fit it into a guided missile. ESM collects and analyzes enemy electromagnetic signals, such as radar broadcasts, to identify and help counter them. LRASM uses this equipment to sort out all of the electromagnetic noise, identify the unique radar signals of its target, and home in for the kill.

LRASM’s wide angle “floodlight” antenna can scan a wider arc in front of the missile for enemy radar emissions than radar can, reducing the area of uncertainty problem. The missile is smart enough, via artificial intelligence, to detect new threats in its flight path, classify them, and fly around them. Once it gets close enough to, say, an enemy task force center around an aircraft carrier, it can compare the ships in front of it to an onboard library of enemy ships, making sure it strikes an aircraft carrier and not a frigate. It can even strike a certain part of a ship, such as the aircraft carrier’s island or a destroyer’s missile magazine, to do maximum damage.


20150209-619-460-lrasm-1512589294.jpg






DARPA photo.


In addition to its guidance capability, LRASM has a range in excess of 200 miles, or three times as long as the older Harpoon missile. It’s also built with low-observable technologies, making itself harder to detect via radar. The 1,000 blast fragmentation warhead is twice the size of Harpoon’s, and a single missile would likely cripple a 9,000-ton destroyer-sized ship.

It’s taken the Navy decades to finally pick a new anti-ship missile, but LRASM’s unique guidance system should prove resilient against modern anti-ship missile defenses, almost all of which rely on radar to be effective. In July the Pentagon announced it was buying 23 missiles for use on Navy and Air Force aircraft, and hundreds if not thousands will likely follow.
 
Kyllä siinä saa rajanylityspaikkojen tullimiehet katsoa syvälle peiliin jos on noi onnistuneet päästämään maahan :ROFLMAO: Ilmeisesti tätä tarkoitit? Että ampusivat Suomen maaperältä?
 
Suomen rajalla ei tosiaan taida olla mitään vehkeitä jotka tunnistavat räjähdeaineet tai läpivalaisevat rekkoja :unsure: vai?

Edit. Tosin.. Klubit tuotaisiin maahan ennen viitteitä sodasta. Muuten kaikki tarkastettaisiin. Ja siinä ryssä ottaisi järjettömän riskin paljastaa aikeensa. Jos Klubi kontit jäisi kiinni yrittäessään Suomeen, alkaisi viimeistään sillon Suomen jokaisessa tukikohdassa julmettu liike ja ryske. Yllätys menisi siinä ja Venäjä joutuisi puskemaan odottavaan puolustukseen.
 
No, tämä ei kuulu tykistöön eikä ohjuksiin, ehkä enemmän sisävesijäänmurtajiin.... mutta:

Sopisiko Suomelle merelliseksi aseeksi esim. maalta tai pinta-aluksesta laukaistava raskas torpedo tai oikeastaan siis AUV? Esimerkiksi Black Sharkin kantama on 50km. Kantamaa rajoittaa eniten polttoaineen määrä ja maalta tai vaikka pinta-aluksesta laukaistaessa koko ei ole samalla tavalla kriittinen tekijä kuin sukellusveneestä voisi torpedoa pidentää. Myös hitaan nopeuden käyttö on yleensä taloudellisempaa.

Torpedo voisi toimia lankaohjattuna, akustista modeemia tukiasemalle käyttäen tai autonomisessa moodissa. Miksipä ei voisi ohjelmoida sitä menemään Kronstadtin redille. Taistelukärki voisi olla kaksiosainen - mahdollisesti eri paikkaan tiputettava herätemiina joka voisi toimia myös taistelukärkenä. Tehtävinä tiedustelu, valvonta, suto, pinta-alusten torjunta ja sukellusveneentorjunta. Luonnollisesti tehtävästä riippuen torpedon voisi ohjata palaamaan tukikohtaan.

Peruskysymys on, että jos idea on fiksu, miksi muut eivät sitä käytä? Tässä kerrankin vastauksena erityisolosuhteet. Suomella on Suomenlahti ja Märketin kapeikko.
Kotkasta Kronstadtiin on noin 85nm, Narvajoen suulle noin 60nm. Märketin kapeikon leveys on 20nm. Etäisyydet ovat eri luokkaa kuin metsästettäessä Punaista Lokakuuta Atlantilla.
 
No, tämä ei kuulu tykistöön eikä ohjuksiin, ehkä enemmän sisävesijäänmurtajiin.... mutta:

Sopisiko Suomelle merelliseksi aseeksi esim. maalta tai pinta-aluksesta laukaistava raskas torpedo tai oikeastaan siis AUV? Esimerkiksi Black Sharkin kantama on 50km. Kantamaa rajoittaa eniten polttoaineen määrä ja maalta tai vaikka pinta-aluksesta laukaistaessa koko ei ole samalla tavalla kriittinen tekijä kuin sukellusveneestä voisi torpedoa pidentää. Myös hitaan nopeuden käyttö on yleensä taloudellisempaa.

Torpedo voisi toimia lankaohjattuna, akustista modeemia tukiasemalle käyttäen tai autonomisessa moodissa. Miksipä ei voisi ohjelmoida sitä menemään Kronstadtin redille. Taistelukärki voisi olla kaksiosainen - mahdollisesti eri paikkaan tiputettava herätemiina joka voisi toimia myös taistelukärkenä. Tehtävinä tiedustelu, valvonta, suto, pinta-alusten torjunta ja sukellusveneentorjunta. Luonnollisesti tehtävästä riippuen torpedon voisi ohjata palaamaan tukikohtaan.

Peruskysymys on, että jos idea on fiksu, miksi muut eivät sitä käytä? Tässä kerrankin vastauksena erityisolosuhteet. Suomella on Suomenlahti ja Märketin kapeikko.
Kotkasta Kronstadtiin on noin 85nm, Narvajoen suulle noin 60nm. Märketin kapeikon leveys on 20nm. Etäisyydet ovat eri luokkaa kuin metsästettäessä Punaista Lokakuuta Atlantilla.

Kantaman sijasta ongelmaksi torpeedon käytössä nousee tulenjohto. Miten saadaan riittävä info maalista, että torpeedo voidaan lähettää matkaan ja että se kykenisi lukittumaan haluttuun maaliin. Pintamaalissa paikkatieto on helpompi kysymys, mutta entä SUVEa vastaan?
 
Kyllä siinä saa rajanylityspaikkojen tullimiehet katsoa syvälle peiliin jos on noi onnistuneet päästämään maahan :ROFLMAO: Ilmeisesti tätä tarkoitit? Että ampusivat Suomen maaperältä?
Ohjusrekan eteen kannattaa laittaa bussi täynnä asyylia vonkaavia turviksia. Kaikki raja-aseman käsiparit tarvitaan kantamaan näiden laukkuja sisätiloihin. Näin ollen puomit aukeavat muille autoille ja matka kohti Suomea saa jatkua. Ohjusrekat joko ajetaan venäläisten omistamiin kiinteistöihin tai sitten valitaan välittömästi sopivat laukaisupaikat.
 
Kantaman sijasta ongelmaksi torpeedon käytössä nousee tulenjohto. Miten saadaan riittävä info maalista, että torpeedo voidaan lähettää matkaan ja että se kykenisi lukittumaan haluttuun maaliin. Pintamaalissa paikkatieto on helpompi kysymys, mutta entä SUVEa vastaan?

Torpedoissa on oma passiivinen ja aktiivinen sonar. Jos kuituohjaus on toiminnassa välittyy data helposti sitä pitkin suuntaan ja toiseen. Muussa tapauksessa akustinen modeemi jos kantama riittää. Toki voi laittaa käymään myös pinnan lähelle ja käyttää vaikkapa HF-radiolla datalinkkiä. Mahdollista olisi määritellä myös toiminta-alue jonka sisällä voi autonomisesti käydä kohteiden kimppuun. Jos tulee huti, voi torpedo/auv palata lähtöpaikkaan, toisin kuin ohjus.

Akustisen tiedonvälityksen JANUS-standardin wiki.

http://www.januswiki.com/tiki-index.php?page=About+Janus
 
Torpedoissa on oma passiivinen ja aktiivinen sonar. Jos kuituohjaus on toiminnassa välittyy data helposti sitä pitkin suuntaan ja toiseen. Muussa tapauksessa akustinen modeemi jos kantama riittää. Toki voi laittaa käymään myös pinnan lähelle ja käyttää vaikkapa HF-radiolla datalinkkiä. Mahdollista olisi määritellä myös toiminta-alue jonka sisällä voi autonomisesti käydä kohteiden kimppuun. Jos tulee huti, voi torpedo/auv palata lähtöpaikkaan, toisin kuin ohjus.

Akustisen tiedonvälityksen JANUS-standardin wiki.

http://www.januswiki.com/tiki-index.php?page=About+Janus

Kyllä, kyllä.
Tarkoitin tilannetta, jossa halutaan käyttää rannalta laukaistua torpeedoa sukellusveneen torjuntaan ja estää venäläisten pääsy Suomenlahden pohjukasta muulle Itä-merelle.
Koska kunteluverkko ei ole täysin kattava (oletus), mistä tiedät missä päin sukellusvene menee, että osaat laukaista torpeedon edes karkeaan suuntaan?
Tai jos saattue laivoja kulkee, voiko torpeedon omaa sonaria käyttää maalin tunnistamiseen, jos kaapelia ei ole? Entä akustinen modeemi?

En tajua näistä asioista paljoa, mutta on paljon kysymyksiä:eek:
 
No, tämä ei kuulu tykistöön eikä ohjuksiin, ehkä enemmän sisävesijäänmurtajiin.... mutta:

Sopisiko Suomelle merelliseksi aseeksi esim. maalta tai pinta-aluksesta laukaistava raskas torpedo tai oikeastaan siis AUV? Esimerkiksi Black Sharkin kantama on 50km. Kantamaa rajoittaa eniten polttoaineen määrä ja maalta tai vaikka pinta-aluksesta laukaistaessa koko ei ole samalla tavalla kriittinen tekijä kuin sukellusveneestä voisi torpedoa pidentää. Myös hitaan nopeuden käyttö on yleensä taloudellisempaa.

Torpedo voisi toimia lankaohjattuna, akustista modeemia tukiasemalle käyttäen tai autonomisessa moodissa. Miksipä ei voisi ohjelmoida sitä menemään Kronstadtin redille. Taistelukärki voisi olla kaksiosainen - mahdollisesti eri paikkaan tiputettava herätemiina joka voisi toimia myös taistelukärkenä. Tehtävinä tiedustelu, valvonta, suto, pinta-alusten torjunta ja sukellusveneentorjunta. Luonnollisesti tehtävästä riippuen torpedon voisi ohjata palaamaan tukikohtaan.

Peruskysymys on, että jos idea on fiksu, miksi muut eivät sitä käytä? Tässä kerrankin vastauksena erityisolosuhteet. Suomella on Suomenlahti ja Märketin kapeikko.
Kotkasta Kronstadtiin on noin 85nm, Narvajoen suulle noin 60nm. Märketin kapeikon leveys on 20nm. Etäisyydet ovat eri luokkaa kuin metsästettäessä Punaista Lokakuuta Atlantilla.
On käytetty kuten Osloa puolustanut torpedopatteri oli ratkaisevassa roolissa risteilijä Blücherin upottamisessa.

Sinänsä hyvin tehty vedenalainen torpedopatteri on hankalampi tuhota risteilyohjuksilla ja liitopommeilla kuin normi rannikkotykki mutta miksi ei samantien torpedoveneitä tai helikoptereita?
Edit: Paitsi tietysti jos tuon rakentaminen onnistuisi salaa ja "lamautetun" rannikkotukikohdan lähelle tuleminen aiheuttaisi yllärin. :unsure:
 
Viimeksi muokattu:
On käytetty kuten Osloa puolustanut torpedopatteri oli ratkaisevassa roolissa risteilijä Blücherin upottamisessa.

Sinänsä hyvin tehty vedenalainen torpedopatteri on hankalampi tuhota risteilyohjuksilla ja liitopommeilla kuin normi rannikkotykki mutta miksi ei samantien torpedoveneitä tai helikoptereita?
Edit: Paitsi tietysti jos tuon rakentaminen onnistuisi salaa ja "lamautetun" rannikkotukikohdan lähelle tuleminen aiheuttaisi yllärin. :unsure:

Ei tarvittaisi nykyteknologialla Oskarsborgia tai Navaronen Tykit -tyylistä järjestelyä. 40" kontti riittäisi mainiosti ja HiAb laskemaan lasti veteen. Kombinaatti vaikkapa kuorma-auton kyytiin tai tarvittaessa jonkun aluksen kyytiin siirrettäväksi. Mikä tahansa satamalaituri kelpaisi laukaisualustaksi.

Kyllä, kyllä.
Tarkoitin tilannetta, jossa halutaan käyttää rannalta laukaistua torpeedoa sukellusveneen torjuntaan ja estää venäläisten pääsy Suomenlahden pohjukasta muulle Itä-merelle.
Koska kunteluverkko ei ole täysin kattava (oletus), mistä tiedät missä päin sukellusvene menee, että osaat laukaista torpeedon edes karkeaan suuntaan?
Tai jos saattue laivoja kulkee, voiko torpeedon omaa sonaria käyttää maalin tunnistamiseen, jos kaapelia ei ole? Entä akustinen modeemi?

Eiköhänn noissa jonkinlaisia tunnistusmahdollisuuksia ole. Toki ilman maalitietoa voi tuskin laukaista, toisaalta AUV:n toiminta-aika voi olla pitkä. Pikkuruisten Katanpään HUGIN AUV:n kin toiminta-aika on 24h.
 
Viimeksi muokattu:
Club-K esiintyy milloin missäkin julkaisussa alustan kuin alustan päällä, mutta onko missään koskaan nähty mitään muuta kuin 3D-renderöintejä? Samalla tavalla sen RBS-15-kanisterin voisi kätkeä merikontin sisään...
 
No, tämä ei kuulu tykistöön eikä ohjuksiin, ehkä enemmän sisävesijäänmurtajiin.... mutta:

Sopisiko Suomelle merelliseksi aseeksi esim. maalta tai pinta-aluksesta laukaistava raskas torpedo tai oikeastaan siis AUV? Esimerkiksi Black Sharkin kantama on 50km. Kantamaa rajoittaa eniten polttoaineen määrä ja maalta tai vaikka pinta-aluksesta laukaistaessa koko ei ole samalla tavalla kriittinen tekijä kuin sukellusveneestä voisi torpedoa pidentää. Myös hitaan nopeuden käyttö on yleensä taloudellisempaa.

Torpedo voisi toimia lankaohjattuna, akustista modeemia tukiasemalle käyttäen tai autonomisessa moodissa. Miksipä ei voisi ohjelmoida sitä menemään Kronstadtin redille. Taistelukärki voisi olla kaksiosainen - mahdollisesti eri paikkaan tiputettava herätemiina joka voisi toimia myös taistelukärkenä. Tehtävinä tiedustelu, valvonta, suto, pinta-alusten torjunta ja sukellusveneentorjunta. Luonnollisesti tehtävästä riippuen torpedon voisi ohjata palaamaan tukikohtaan.

Peruskysymys on, että jos idea on fiksu, miksi muut eivät sitä käytä? Tässä kerrankin vastauksena erityisolosuhteet. Suomella on Suomenlahti ja Märketin kapeikko.
Kotkasta Kronstadtiin on noin 85nm, Narvajoen suulle noin 60nm. Märketin kapeikon leveys on 20nm. Etäisyydet ovat eri luokkaa kuin metsästettäessä Punaista Lokakuuta Atlantilla.

Jotakin tällaista kenties?

https://chuckhillscgblog.net/2015/09/17/a-possible-new-threat-to-ports/

Ideana ihan mielenkiintoinen. Pirullinen suorastaan.
 
Olisikohan tuollainen merimaaleille optimoitu versio edes välttämätön? Siis tokihan ontelokärjen vaikutus jäisi vähäiseksi, mutta silloin ohjuksia voisi pitää varalla myös PSV maaleja varten.

Meritorjunnasta kun puhe niin vastaan tänne.

Mitenkäs maalinvalinta? Ohjus on autonominen ja pienen maalin (PSV) osalta myös maalinvalinnan pitää olla hyvin tarkkaan ohjelmoitu. Miten maalinvalinta onnistuu esim. 40 m kokoiseen maihinnousualukseen joka ei mitenkään muistuta panssarivaunua. Tuossa on se ero meri ja PST-mallien välillä.

Sea Spearin tupla-ontelo ei ole mitenkään optimoitu merimaaleja vastaan vaan on ilmeisesti sama kuin Brimstonessa. Tämä ei välttämättä ole hyvä, vaikkakin painoltaan tuo on kai isompi kuin SPIKE-ER paine/sirpale-räjähde. Maalit ovat kuitenkin jotain muuta kuin isoja taistelualuksia joten siedettävissä oleva tekijä tai sitten ammutaan kuvailemallasi tavalla ryöppynä, joten vaikutus maalissa lähempänä tehokkaampia asevaihtoehtoja.

Kustannuksiltaan Brimstone/Sea Spear saattaa olla ongelmallinen. Tuo on todennäköisesti huomattavasti kalliimpi kuin vaikka SPIKE-ER/NLOS ja siten lähempänä oikeita kevyitä meritorjuntaohjuksia. Merivoimilla olisi toki tarve asevalikoimalle raskaiden MTO ja kevyen ROn välille, tosin tulevaisuus tuo ehkä tähänkin parannusta uuden pintatorjuntaohjuksen muodossa.
 
Back
Top