Meritaisteluohjukset ja tykistö

Japan_Okinawa_to_be_defended_by_Type_12_anti_ship_missiles.jpg
Type 12

Because of the constantly increasing activity of the Chinese navy in the disputed waters of the China Sea, the Japanese government intends to deploy Type 12 anti-ship missile batteries on Okinawa.

Japan already plans to send missiles to Okinawa Prefecture's Miyako Island. Now, lawmakers believe the main island should also have a missile battery. Miyako Island is located about 290 km southwest of the main island of Okinawa.

The Type 12 surface-to-ship missile (12式地対艦誘導弾) is a truck-mounted anti-ship missile developed by Japan's Mitsubishi’ Heavy Industries in 2012. It is an upgrade of the Type 88 Surface-to-Ship missile. The Type 12 features INS with mid-course GPS guidance and better precision due to enhanced Terrain Countour Matching and target discrimination capabilities. The weapon is networked, where initial and mid-course targeting can be provided by other platforms, and also boasts shorter reload times, reduced lifecycle costs, and a range of 108 nautical miles (200 km).
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.armyrecognition.com/febr...e_defended_by_type_12_anti-ship_missiles.html
 
Tuota... mitenkäs vaarallisia rannikko-ohjukset ovat aluksille? Kyse on siis Spike-ER:n kaltaisista, yleensä panssarintorjuntaan käytetyistä ohjuksista, ja aluksella tarkoitan nyt it-kykyistä alusta.

Taistelukärkihän on aika pieni samoin kuin kantama. Pirullisimman rannikko-ohjuksesta tekee ilmeisesti sen piilotettavuus ja liikuteltavuus ennen laukaisua?

Mitä tapahtuu laukaisun jälkeen? Jos nyt venäläinen desanttipartio ampuisi Hamina-luokan ohjusvenettä tai Pohjanmaa-luokan korvettia Turun saaristossa vaikkapa 3 tai 5 kilometrin etäisyydeltä, niin aikaa laukaisusta osumaan on n. 10-15 sekuntia, eli alukselle jää vähän reagointiaikaa havaita ja torjua uhka. Onko rannikko-ohjuksen kokoluokkaa oleva maali erityisen vaikea havaittava ja tuhottava suhteessa tavalliseen meritorjuntaohjukseen muutoin kuin tuossa torjunnan lyhyessä aikaikkunassa?
 
Huhta kirjoitti:
Mitä tapahtuu laukaisun jälkeen? Jos nyt venäläinen desanttipartio ampuisi Hamina-luokan ohjusvenettä tai Pohjanmaa-luokan korvettia Turun saaristossa vaikkapa 3 tai 5 kilometrin etäisyydeltä, niin aikaa laukaisusta osumaan on n. 10-15 sekuntia, eli alukselle jää vähän reagointiaikaa havaita ja torjua uhka. Onko rannikko-ohjuksen kokoluokkaa oleva maali erityisen vaikea havaittava ja tuhottava suhteessa tavalliseen meritorjuntaohjukseen muutoin kuin tuossa torjunnan lyhyessä aikaikkunassa?
Klikkaa laajentaaksesi...

No ainakin sen ohjuksen koko on merkittävästi pienempi, mutta tuolta matkalta sen ei pitäisi olla ongelma. Tutkalla sen sijaan olisi ongelma havaita maali maata vasten, sillä laukaisu varmaankin tapahtuisi poikkeuksetta jostakin puskasta, joten vasta kun ohjus on joko tarpeeksi kaukana taustana olevasta puskasta tai sitten noussut puiden latvojen yläpuolelle, niin sitten vasta se olisi havaittavissa. Mutta en usko tämän vaikuttavan havaittavuuteen kuin sekunnin tai pari. IP-heräte ei varmaan sekään ole erityisen iso, joten niillä naapurin Igla-S mallia käyttävät CIWS järjestelmillä olisi kiire toimia, sillä 30 millisellä on tosi vaikea osua noin pieneen kohti tulevaan maaliin. Toisaalta, naapurin laivoissa on tavannut olla kohtuullisesti tykkejä, joten sieltä saattaisi tulla takaisinkin jopa ennen kuin ohjuksia keretään ampumaan. 3-5 kilsaa ei liene kohtuuton matka edes 30 milliselle, jos tarkoituksena on häiritä ohjusryhmää.

Mitä taas tulee rannikko-ohjuksen vaarallisuuteen, niin tarkoitus on kai tähdätä ainakin ensimmäisellä ohjuksella komentosillalle. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on enemmän laivaston väen heiniä.
 
Millainen tutkaverkko Suomen rannikolla on tällä hetkellä pinta-aluksia vastaan? Miesvoimin liikuteltavia BOR-A 550 -tutkia on jonkinlainen määrä ja arvatenkin kiinteämpiä installaatioita rauhan ajan käyttöön, mutta onko liikuteltavaa raskasta kalustoa? Entä olisiko sille tarve?

Kysyn, koska puolalaiset ovat sijoittaneet meritorjuntaohjuspattereihinsa suhteellisen raskaita tutkia (TRS-15C). Puuttuuko heiltä integroidut tilannekuvajärjestelmät ja sen vuoksi pattereilla täytyy olla itsellään vahva valvonta- ja tulenjohtokyky?

Lisäys: Rannikkotutkia on hankittu nähtävästi alkuun seitsemän, diilin kokonaisarvo n. 6 miljoonaa euroa. Lisähankinnoista ei ole tietoa.

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2003_4.pdf
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/41112.html
 
Viimeksi muokattu:
jokuvaan kirjoitti:
https://saab.com/stories/2018-03/active-radar-seeker-data-link-or-ir/

"Today, relatively unsophisticated adversaries can obtain and operate basic Electronic Warfare (EW) equipment that presents an operational threat to units relying on GPS and data-links. "
Klikkaa laajentaaksesi...

Jaha, saaga datalinkittömän tutkahakupään paremmuudesta jatkuu. :rolleyes: Tutkahakupään kyky valita hyökättävä kohde ilman datalinkkiä (tai edes tarkka osumakohta) on varsin heikko, joten lähellekään omia tai neutraaleja ei voi ampua.

Enkä kyllä muutenkaan niele selityksiä datalinkkien jumittamisen helppoudesta. Kovasti vaan pojat puuhaavat Gripeniinkiin datalinkkejä, ja maailmalla isot pojat lukuisiin uusiin aseisiin. LRASM, SDB II, SPEAR 3, Meteor (jonka kehittämisessä Saab on muuten mukana)... Ei se mainospropagandalla muuksi muutu, että kyse on 80-luvun teknologian tekohengittämisestä tämän päivän tarpeisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Huhta kirjoitti:
Tuota... mitenkäs vaarallisia rannikko-ohjukset ovat aluksille? Kyse on siis Spike-ER:n kaltaisista, yleensä panssarintorjuntaan käytetyistä ohjuksista, ja aluksella tarkoitan nyt it-kykyistä alusta.

Taistelukärkihän on aika pieni samoin kuin kantama. Pirullisimman rannikko-ohjuksesta tekee ilmeisesti sen piilotettavuus ja liikuteltavuus ennen laukaisua?

Mitä tapahtuu laukaisun jälkeen? Jos nyt venäläinen desanttipartio ampuisi Hamina-luokan ohjusvenettä tai Pohjanmaa-luokan korvettia Turun saaristossa vaikkapa 3 tai 5 kilometrin etäisyydeltä, niin aikaa laukaisusta osumaan on n. 10-15 sekuntia, eli alukselle jää vähän reagointiaikaa havaita ja torjua uhka. Onko rannikko-ohjuksen kokoluokkaa oleva maali erityisen vaikea havaittava ja tuhottava suhteessa tavalliseen meritorjuntaohjukseen muutoin kuin tuossa torjunnan lyhyessä aikaikkunassa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tutkat ja ip-etsimet voivat havaita harjoitusmaaleina toimivat propellilennokit helposti, pst-ohjus on näitä nopeampi, mutta hitaampi kuin oikea merimaaliohjus. Eiköhän se ole sinänsä ihan helposti torjuttavissa, mutta reagointiaika on lyhyt ja ympäristö havainnoinnin kannalta haastava.
Taistelukärki on tietysti pieni, mutta pienessä aluksessa sekin voi aiheuttaa vakavan vaurion esimerkiksi ammusvarastoon tai kulkukoneistoon osuessaan.

Pääasiassahan noiden maaleja ovat tämäntyyppiset vehkeet:
pic_1.jpg


Toki isompaakin maalia ammutaan jos sellainen tähtäimien eteen lipuu.
 
fulcrum kirjoitti:
Tutkat ja ip-etsimet voivat havaita harjoitusmaaleina toimivat propellilennokit helposti, pst-ohjus on näitä nopeampi, mutta hitaampi kuin oikea merimaaliohjus. Eiköhän se ole sinänsä ihan helposti torjuttavissa, mutta reagointiaika on lyhyt ja ympäristö havainnoinnin kannalta haastava.
Taistelukärki on tietysti pieni, mutta pienessä aluksessa sekin voi aiheuttaa vakavan vaurion esimerkiksi ammusvarastoon tai kulkukoneistoon osuessaan.

Pääasiassahan noiden maaleja ovat tämäntyyppiset vehkeet:
pic_1.jpg


Toki isompaakin maalia ammutaan jos sellainen tähtäimien eteen lipuu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mika meni meikalaisessa Tuuli ilmatyynyalusten hommassa pieleen??
 
Rajajääkäri kirjoitti:
Niin, muistini mukaan, jopa romutuksesta piti maksaa, joka on ihan käsittämätöntä, kun ajattelee, kuinka paljon siinä oli arvokasta metallia ja laitteita.
Klikkaa laajentaaksesi...

So? Maksaahan tavallisen laivankin romuttaminen, ja väittäisin, että ilmatyynyalus ei ole mikään unelma romutettavaksi sen monimutkaisuuden ja erilaisten materiaalien yhdistelmän vuoksi. Plus että amerikkalaisteknologiaa sisältävää ilmatyynyalusta ei voi lähettää romutettavaksi ihan minne vain. Eikä niitä "laitteistoja" ole romuksi laitettu, vaan otettu talteen.

-- Tuulen, Kiislan ja Kurjen rungot romutetaan, ja muu kelvollinen materiaali käytetään varaosina Merivoimien muissa aluksissa. --
Klikkaa laajentaaksesi...

https://yle.fi/uutiset/3-6726429

Ilmatyynyalus Tuuli

4.6.2014 klo 21:35

Tuuli hajosi inttiin - Armeijan kuuluisin virheostos romutettiin viimein

Tuuli on Puolustusvoimien kuuluisa virheostos, joka valmistui Aker Finnyardsin telakalta vuonna 2002. Se oli taistelutehtäviin suunniteltu ilmatyynyalus, jonka rakentamiseen telakka sai teknologista apua USA:sta.

Ilmatyynyalus oli osa merivoimien Laivue 2000 -strategiaa, josta kuitenkin luovuttiin jo vuonna 2003. Tuolloin Tuulen kustannuksiksi oli laskettu noin 16 miljoonaa euroa.

Sisaraluksia Tuulelle piti alkuperäisen strategian mukaan tulla kolme. Aseilla varusteltuna niiden kappalehinta olisi tuolloin ollut vajaat 45 miljoonaa euroa.

Ostajia koekäyttövaiheessa olleelle Tuulelle ei löytynyt, sillä kaikki, jotka olisivat maksaneet pyydetyn hinnan, olivat Puolustusvoimien mukaan aseiden vientikiellon alaisia.

Päätös romuttamisesta tehtiin viime vuonna, ja tehtävä saatettiin päätökseen Upinniemessä.

– Jatkokäyttöä varten otettiin talteen turbiinit, kuituhyrrä ja miinanpudottimet, kertoo Merivoimien esikunnan materiaaliosaston päällikkö Veli-Pekka Heinonen.

Tuloja Tuulesta ei lopulta tullut.

– Romutus maksoi meille 31 700 euroa, Heinonen kertoo.

– Hankkeen uudelleenarviointi oli rohkea ja oikea-aikainen päätös, jolla mahdollistettiin paitsi neljän Hamina-luokan aluksen rakentaminen myös kahden Hämeenmaa-luokan aluksen peruskorjaus.

Tuulen romutusta ei kilpailutettu erikseen, vaan romutus tapahtui Heinosen mukaan ”puitesopimuksen nojalla”. Romuttajana toimi Kuusakoski.

– Olemme tehneet nyt keväällä normaaliin kilpailutukseen pohjautuvan uuden pitkäaikaisen sopimuksen Puolustusvoimien kanssa, kertoo Kuusakosken johtaja Risto Pohjanpalo.

– Sopimus on merkittävä paitsi hyvänä referenssinä, myös rahallisesti.

Rahallista hyvää Kuusakoski kaipaakin kipeästi. Konsernin liikevaihto putosi viime vuonna 130 miljoonaa euroa 712 miljoonaan ja tulos painui pakkaselle.

Lähde: Talouselämä
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...n-virheostos-romutettiin-viimein-3320049.html
 
fulcrum kirjoitti:
Aika ajoi ohi. Pientä nopeaa ohjuslavettia ei enää tarvittu.

Maihinnousuhommissahan nuo ovat mainoita, Tuulihan olisi käytännössä ollut aseistettu LCAC:
640px-LCAC-55_maneuvers_to_enter_the_well_deck.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
kun noi olisi todella nopeita, jaan paalla menevia mutta meluisia ja epataloudellisai. Ohjusten lahetykseen tosi nappara varmaankin..
 
Uhkakuva muuttui vuosituhannen vaihteessa laajamittaisen maihinnousun torjunnasta meriliikenteen suojaamiseen. Ilmatyynyalus on nopea mutta toiminta-aikaa siltä ei löydy.

Nykypäivänä nopean meritorjuntaohjuslavetin konsepti alkaa teknologisesti vanhentua. Maasijoitteisten ohjuspatterien suorituskyky paranee, kun ohjusten kantama kasvaa ja miehittämättömät sensorialustat lisääntyvät. Kun merelle mennään, tulisi aluksissa löytyä suto- ja it-kykyä. Kuten meidän tulevissa korveteissa.
 
Voihan vitura, valuiko RBS-15:n salaiset tiedot vanjan käsiin Krigsarkivetin munauksen johdosta?

Yksi Laivue 2020 / Hamina-luokan peruskorjauksen PTO-kärkikandidaateista. Ehkäpä menee jotain uusiksi jos oikein pahaa tietoa valunut julki. Onhan tuosta jo aikaa jos tapahtunut viime vuoden alussa, joten varmasti ehditty valmistautua.

De röjda hemliga uppgifterna avslöjar bland annat vilka hastigheter man kan flyga med vapnet samt vilka vinklar och belastningar roboten klarar av.

The cleared secret information reveals, among other things, the speeds you can fly with the weapon and the angles and loads the cruise missile can handle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eli enemmän tuon mukaan koskettaisi RBS:n käyttöä Gripenissä.

Mutta mutta... koskeeko jopa Gripukka E:tä?!? :eek: (luultavasti kuitenkin C/D kun kyseessä sota-arkistomateriaali)
Detaljer som finns i en tabell uppges gå att tillämpa på senare flygplansmodeller.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.aftonbladet.se/a/zLbElb

edit: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005624891.html?share=58aa16e78586529df1e35e0f081da6d3
 
Viimeksi muokattu:
Visbyssä on mk2 käytössä joten voi olla se eikä mk3. Laivue 2020 tarjotaan todennäköisesti seuraavan sukupolven ohjusta, jota ei ole vielä olemassakaan, samaan tapaan kuin uutta torpedoa. Jotkut väistöliikkeet ja erinäiset muut salaiset ominaisuudet ja temput voivat toki olla yhteisiä kaikille ohjuksille.
 
Eiköhän oteta suoraan NSM tai LRASM. Taas meinaan nähtiin ruotsalaisten kädettömyys handlata puolustusasioita. Salaisten agenttien ajokorttirekisterikin oli ulkoistettu johonkin Tsekkiin ja nyt tämä...

Uutisen perusteella pääteltynä vuodon sisältämä tieto on Eagle Dynamicsin foorumilla. Liekö tuo postaaja: "renhanxue". Ainakin ko. käyttäjä on laittanut foorumille aika yksityiskohtaisia kaavioita ruotsalaisista aseista.

https://forums.eagle.ru/showthread.php?t=154636&page=313
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top