Meritaisteluohjukset ja tykistö

veeteetee kirjoitti:
Heittämällä:LOL:
Katso liite: 25133
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok, mutta miten muuten voisimme hidastaa näiden tuhoamista?
Yksi vaihtoehto olisi että ympärille rakennetaan riittävä teräsbetoni suoja mutta tuokaan ei olisi ihan helppo ja rajoittaisi tulialuetta.
Ehkä raitiovaunuun sitten?
 
Benelli kirjoitti:
Ok, mutta miten muuten voisimme hidastaa näiden tuhoamista?
Yksi vaihtoehto olisi että ympärille rakennetaan riittävä teräsbetoni suoja mutta tuokaan ei olisi ihan helppo ja rajoittaisi tulialuetta.
Ehkä raitiovaunuun sitten?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä niitä ei ole kustannustehokasta siirtää liikkuvalle alustalle tai muutenkaan modernisoida, vaan suorituskyky korvataan aikanaan uudella asejärkestelmällä tarpeen mukaan.

Raitiovaunu 130mm kanuunalla on kyllä herkullinen ajatus, ehkä ennaltaehkäisisi autojen ratikkakiskoille pysäköintiä.
 
veeteetee kirjoitti:
Heittämällä:LOL:
Katso liite: 25133
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse torni kääntökoneistoineen varmaan asentuisi suhteellisen vaivatta yleisimmille tykistön tela-alustoille, olettaisin? Suunnittelun apunahan oli ylipäätäänkin käytetty Soltamin M72:ta, joka oli universaaliasenteinen panssarihaupitsin torni.
Toki tällöin päivityksessä torneihin lisätty pinnoite lienisi turha.

Olisiko mitään järkeä ottaa TK:t pois alustoiltaan sitten kun kiinteäasenteinen tykki katsotaan vanhentuneeksi, ja asentaa tornit tela-alustoille? Vai onko vaaditun muutostyön hinta kalliimpi kuin torni kokonaisuutena? Ja 130 53 TK olisi myös päivitettävissä 155 mm kaliiperiin pelkällä putken vaihdolla, tämähän otettiin huomioon tykin suunnittelussa jo.
Esimerkiksi Puolastahan saisi ostaa sikäläistä tuotantoa olevia K9:n alustoja, joille puolalaiset ovat asentaneet AS90 Braveheartin torninsa. Heillä on valmistuslisenssi niihin ja myös oikeus myydä niitä ulkomaille.
 
J0h1F kirjoitti:
Itse torni kääntökoneistoineen varmaan asentuisi suhteellisen vaivatta yleisimmille tykistön tela-alustoille, olettaisin? Suunnittelun apunahan oli ylipäätäänkin käytetty Soltamin M72:ta, joka oli universaaliasenteinen panssarihaupitsin torni.
Toki tällöin päivityksessä torneihin lisätty pinnoite lienisi turha.

Olisiko mitään järkeä ottaa TK:t pois alustoiltaan sitten kun kiinteäasenteinen tykki katsotaan vanhentuneeksi, ja asentaa tornit tela-alustoille? Vai onko vaaditun muutostyön hinta kalliimpi kuin torni kokonaisuutena? Ja 130 53 TK olisi myös päivitettävissä 155 mm kaliiperiin pelkällä putken vaihdolla, tämähän otettiin huomioon tykin suunnittelussa jo.
Esimerkiksi Puolastahan saisi ostaa sikäläistä tuotantoa olevia K9:n alustoja, joille puolalaiset ovat asentaneet AS90 Braveheartin torninsa. Heillä on valmistuslisenssi niihin ja myös oikeus myydä niitä ulkomaille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun tornia ei ole tuollaiseen käyttöön suunniteltu niin se todennäköisesti vaatisi sisuksiinsa varsin massiiviset muutostyöt. Tornistahan puuttuu jokseenkin kaikki mahdollinen ajoneuvokäytössä tarvittava kilkkeistö. Jos siis ollaan rakentamassa toimivaa panssarihaupitsia. Jonkinlainen ajoneuvon ulkopuolelta ruokittava teloilla siirtyilevä tykki voisi onnistua suht helposti mutta olisiko moisessa mitään järkeä?

Kun torneja on valmistettukin vain noin 30kpl niin kannattaisi "ehkä" käyttää rahat valmiiseen ja toimivaan korealaiseen ratkaisuun.
 
Toisaalta Syyrian kokemusten perusteella on kyseenalaista kuinka hyvin venäläisten risteilyohjukset osuvat pieneen pistemaaliin häirinnän alaisena.
Lisäksi nuo voisi muuttaa kauko-ohjatuiksi.
1200px-Festung_Furggels_7.JPG

intternetsoturi kirjoitti:
Ehkä niitä ei ole kustannustehokasta siirtää liikkuvalle alustalle tai muutenkaan modernisoida, vaan suorituskyky korvataan aikanaan uudella asejärkestelmällä tarpeen mukaan.

Raitiovaunu 130mm kanuunalla on kyllä herkullinen ajatus, ehkä ennaltaehkäisisi autojen ratikkakiskoille pysäköintiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Piti kirjoittaa junavaunu. :facepalm:
 
PekoniSoturi kirjoitti:
Muistetaan nyt se koko Suomen puolustus, Helsingin kantakaupunki ja Tampereko ne ovat painopistealueet?

Eiku, nythän mä ymmärsin, tuohan on hyökkäysase, raideväli sama kuin naapurimaan metropolissa. Täytyy siirtää ns. pelipaikalle vaikka lentokoneella tai laivalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Helsingin ja Tampereen ratikoilla on eri raideleveydetkin.
 
PSS kirjoitti:
Helsingin ja Tampereen ratikoilla on eri raideleveydetkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole ongelma koska voidaan pitää eri akselileveydet kun ei ole tarkoitus rakentaa yhteysrataa ratikoille. Sisävedet turvaava tykkiratikkajärjestelmä on jotain uutta!

Turussa on ollut raitiotieliikennettä vuodesta 1890-1972. Saamme oivan lisäperusteen raitioliikenteen palauttamiseen, joka onkin ollut tapetilla.
https://www.rakennuslehti.fi/2018/0...in-paras-reitti-kulkisi-varissuolta-raisioon/

Lisäksi raitiotieliikennettä on ollut Viipurissakin, joten Viipuria voidaan vaatia takaisin tykkiraitioliikenteen perustamisen perusteella!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_raitioliikenne
Menisi Putella kahvit näppikselle!
 
Juu, äiti asui Viipurissa korttelin päässä ratikasta. Mulle tulee ratikka tän korttelin reunalle. Tampellan tykit vaan keskustasta vaunun kyytiin.

Edit autocorrect
 
Viimeksi muokattu:
Kuinkakohan paljon älyä meritorjuntaohjuksista löytyy suunnistuksen osalta? Datalinkillistä ohjusta voidaan toki ohjeistaa laukaisun jälkeenkin esimerkiksi optimaalisen hyökkäysreitin valinnassa, mutta entä datalinkittömät ohjukset?

Avomerellä asialla ei ole merkitystä, mutta Suomen saaristo on kuitenkin aika poikkeuksellinen maailman mittakaavassa. Popupin tekeminen maalin havaitsemiseksi ja sen jälkeen mahdollisimman pitkään maastoesteiden takana lentämällä ohjuksen selviytymismahdollisuudet voisivat kasvaa merkittävästikin. Tämä vaatisi kuitenkin varsin hyvää käsitystä paitsi ohjuksen omasta sijainnista niin ennen kaikkea ympäröivästä alueesta. Liekö tällaista älyä löytyy mistään ohjuksesta?

Joillakin meritorjuntaohjuksilla (NSM, SOM, Kh-55 ja Tomahawk) on kyllä kyky maaston perusteella suunnistamiseen, mutta liekö se lähinnä ennalta suunnitellulla hyökkäysreitillä pysymiseksi vaikeissa elso-olosuhteissa? Onko yhdelläkään ohjuksella riittävästi älyä optimoida reittiään on-the-go?

LRASM:n mainosvideoissa on kyllä esitelty kykyä havaita radiotaajuksisia uhkia ja välttää pahimmat vaaranpaikat. Maaston hyödyntäminen sataprosenttisesti olisi samantyyppinen ominaisuus, ja siis täysin tehtävissä, mutta onko sitä nähty tarpeelliseksi ja kehitetty yhteenkään meritorjuntaohjukseen?
 
Oletteko miettineet, millaiseksi Gabrielin maajärjestelmä rakennetaan? Norjalaiset rakensivat vielä NSM:lle perinteisen oloisen laukaisulavetin, mutta voisiko meille olla tulossa puolikkaan päälle rakennettu venäläistyyppinen systeemi? Israelille itselleenkinhän tuollainen olisi hyvin sopiva ja heillähän on sellaisesta aiempaakin kokemusta, ovelat juutalaiset kun rakensivat myös Pereh-panssarintorjuntaohjusjärjestelmän tavallisen taistelupanssarivaunun kuoreen.

1549367738300.png

Lisäys: Tai jos Gabriel on riittävän lyhyt, kuten voisi olettaa, niin 20-jalkainen kontti kuorma-auton päällä olisi tietysti vielä parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Huhta kirjoitti:
Kaikki on kaunista, kun se maalataan Nato-vihreällä. :love:
Klikkaa laajentaaksesi...

Rikkookohan mitään sodankäynnin sääntöä jos METO-kuorma-autot näyttää ihan siviilivehkeiltä? (tuskin, ja voihan niihin pienen tunnuksen piirtää kylkeen). Vois kuvitella että siviilirekkoja+kontteja olisi melko vaikea paikantaa että mikäs on viaton malli ja mikä sylkee ohjusta :unsure:

Kontti on tietenkin kuormattavissa myös jonkun jollan päälle mallia:

phoca_thumb_l_club-k0021.jpg
 
Shadowmon kirjoitti:
Rikkookohan mitään sodankäynnin sääntöä jos METO-kuorma-autot näyttää ihan siviilivehkeiltä? (tuskin, ja voihan niihin pienen tunnuksen piirtää kylkeen). Vois kuvitella että siviilirekkoja+kontteja olisi melko vaikea paikantaa että mikäs on viaton malli ja mikä sylkee ohjusta :unsure:

Kontti on tietenkin kuormattavissa myös jonkun jollan päälle mallia:
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä rikkooko mitään sääntöä, jos rikkoo niin se ei naapuria tunnu haittaavan, koska ovat kehittäneet vastaavan kontin omille ohjuksilleen.
 
Raveni kirjoitti:
Aika ajoi aikoinaan taistelulaivojen ohitse ja ne menettivät merkityksensä lentotukialusten ja niiltä operoivien lentokoneiden tehdessä niistä aikalailla seisovia maaleja. Nyt ohjuksien aikana sama on tapahtumassa muille aluksille. Tätä yritään estää kehittämällä alusten omasuoja järjestelmiä. CIWS / RAM järjestelmät ovat tulleet aluksiin mutta eivät ole täydellisiä. Torjunta ala on lyhyt ja maali nopea. Osuma on saatava nopeasti ja sen on kyettävä tuhoamaan maali. Rinnalle kehitetään laser pohjaisia järjestelmiä. Monelle maalle esim. Yhdysvalloille ei laivastolle ole vaihtoehtoa. Sen on kyettävä projisoimaan voimaa tarvittaessa joka puolelle maailmaan.

Suomella sen sijaan on vaihtoehtoja. Jos ei mertakyetä joka tapauksessa hallitsemaan (joka on aika todennäköistä jos vastustaja on naapuri) Kannattaako siinä vaiheessa sen hallintaan laittaa paljon pelimerkkejä? Lue: Kannattaako satsata isoja summia pinta-aluksiin. Jos sen sijaan vähäiset ja rajalliset pelimerkit laitettaisiinkin alueen käytön estämiseen voisi tulos olla omalta osaltaan sama mutta halvemmalla. Tarkoin siis maa- ja ilmasijoitteisia meritorjunta ohjuksia. Sekä luonnoliisesti miinoittamiseen kykyneviä aluksia ja aluksia joilla voidaan hoitaa mm. sukellusveneen torjuntaa ja pinnanalaista valvontaa. Ilmatorjunta voidaan sijoittaa maalle samalla tavalla koska sillä ei liene merkitystä onko ne siinä rannikon tuntumassa laivassa samassa korissa vai maalla hajautetumpana.

Jos ilmavoimille annettaisiin lisätehtäväksi oikeasti vaikuttaa myös merelle vaatisi se omasta mielestäni jonkin verran lisää koneita = alus säästöt syödään siinä mutta toisaalta koska merellistä torjuttavaa tuskin on koko aikaa voitaisiin koneita käyttää tällä välin vaikka ilmatilan suojaamiseen nopeammin ja laajemmalla alueella kuin mitä muuten.

meritorjunta ohjuksien toiminta matkat alkavat muutoinkin olemaan sellaisia, että ongelmaksi alkaa muodostua ennemminkin se maalien löytäminen ja osoittaminen kuin se, että toiminta tapahtuisi maalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hoitaisivatko miinoittamisen, valvonnan ja suton yksi ja sama alustyyppi, vai tulisiko molempiin tarkoituksiin olla oma alusluokka? Molemmista tehtävistä suoriutuva alustyyppi alkaisi jo uhkaavasti muistuttamaan monitoimikorvettia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top