Meritaisteluohjukset ja tykistö

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Iskanderin läpäisy on myös rajallinen ja teräsbetoni ei ole niin kallista. Risteilyohjuksia noin ohjus per nykyinen torni ellei ilmatorjuntaa ole kohdalla.

Voihan se olla että tulevaisuudessa lasertykki puolustaa perinteistä ja perinteinen lasertykkiä joka ei voi ampua horisontin taakse.
Laser ja raidetykki yhdistelmä olisi 2050 lukua :unsure:
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Liian alttiita täsmäaseille.
Mutta jos tekisimme näihin teräsbetonisuojat jotka rajoittavat ampuma-alueen johonkin 45-90 asteeseen mutta pysäyttävät iskanderin ja jättävät risteilyohjukselle pystysuunnassa kapean viirun johon on osuttava ja vielä sen jälkeen kun suojatolpat ovat osuneet ainakin toiseen siipeen niin kestäisi ainakin viikkoja ennen kuin bunkkerinmurtajia kantavat pommikoneet alkavat tuhota näitä.
Jos nämä vielä automatisoitaisiin eli näistä tulisi eräänlaisia vartiotykkejä jotka saadaan nopeasti toimintaan niin näistä tulisi erikoisjoukko maaleja.

Tietysti näihin käytetty tulivoima on ainakin hetkellisesti pois muualta.
Tuo automaatio kuullostaisi ihan hyvältä idealta, jos sen saa toteutettua kohtuu kustannuksin ja muutkin käytännön seikat menevät yhteen. Mutta muuten en oikeastaan ryhtyisi noita kehittämään, kun siinä alkaisi mennä rahaa varsin pieniin parannuksiin ja asejärjestelmään joka on mielestäni jokseenkin marginaalinen. Vihollisen on nähdäkseni ruvettava tuhoamaan noita tarkoituksella ja panostettava hommaan tavalla mikä vaikuttaa muihin operaatioihin, joten siihen tuskin ryhdytään huvikseen, vaan ainoastaan jos noiden tykkien tuhoa on tarkoitus käyttää hyväksi.
 
No jos tätä Miessaarta katsoo google.mapsin satelliittikuvasta niin melkoisen metsäinen. Männikköä. Minkähänlaisen haasteen tuo mäntymetsä aiheuttaa venäläisille risteilyohjuksille? Osaavatko sen väistää? Osaavatko lentää metsikön yläpuolella ja sitten jyrkkä käännös alaspäin kohti tornia? Ei varmasti ole ihan helppoa ainakaan Miessaaren kohdalla. Tietenkin sellaiset rannikkotykit jotka sijaitsevat puuttomilla kallioulkosaarilla olisi helpompia kohteita. Lentokoneilla tuotaviin bunkkerintuhoajiin en oikein usko koska meillä on ilmatorjuntaa merellä, maalla ja ilmassa.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
No jos tätä Miessaarta katsoo google.mapsin satelliittikuvasta niin melkoisen metsäinen. Männikköä. Minkähänlaisen haasteen tuo mäntymetsä aiheuttaa venäläisille risteilyohjuksille? Osaavatko sen väistää? Osaavatko lentää metsikön yläpuolella ja sitten jyrkkä käännös alaspäin kohti tornia? Ei varmasti ole ihan helppoa ainakaan Miessaaren kohdalla. Tietenkin sellaiset rannikkotykit jotka sijaitsevat puuttomilla kallioulkosaarilla olisi helpompia kohteita. Lentokoneilla tuotaviin bunkkerintuhoajiin en oikein usko koska meillä on ilmatorjuntaa merellä, maalla ja ilmassa.
Rentoudu ja usko tieteeseen! ;)

Risteilyohjuksen reitin suunnittelu kolmessa ulottuvuudessa ei ole mitään ihmeellistä. Ohjus ei lennä tietyllä korkeudella maagisesti, vaan se saa tietoa korkeudestaan esimerkiksi tutkakorkeusmittarilta ("radar altimeter") ja/tai satelliittipaikannuksen avulla. Reitti koostuu lukuisista reittipisteistä, joiden läpi ohjus pyrkii lentämään. Eikä se läheskään aina ole suorin, vaan usein hyödynnetään maastonmuotoja lentäen vesistöjen yllä, laaksoissa ym. luontaista suojaa tarjoavissa ympäristöissä ja kierretään tiedettyjä ilmatorjunnan painopistealueita. Kuten niin usein muutoinkin, pisin reitti on monesti turvallisin. Ohjus voi ihan hyvin koukata ja iskeä kohteeseen lännestä, vaikka se suuressa kuvassa laukaistaisiinkin Pietarista Helsinkiin.

Sukeltaminen ylhäältä alas puolestaan ei ole sen ihmeellisempää kuin mikä hyvänsä käännös ja vaakalento. Kyse on vain käännöksestä, jossa nokkaa painetaan alas. Tietenkään homma ei mene niin, että ohjus lentää 50 metrin korkeudessa ja kohteen kohdalla se kääntyy välittömästi 90 astetta. Monesti ohjus nousee korkeammalle hieman ennen kohdetta havaitakseen sen omilla sensoreillaan ja sukeltaa sitten alas jyrkähkössä kulmassa maksimaalisella liike-energialla. Torjunnan kannalta tämäkin muodostaa hyvin ison ongelman, sillä "pop-upin" tapahtuessa aikaa osumaan ei ole paljoa, vaan puhutaan sekunneista, korkeintaan kymmenistä sekunneista.

Kuvat liittyvät.

30358

30359

30360
 
Arvelinkin, että Huhdalta tulee kattava vastaus :p.
Mutta onnistuuko Venäläisten risteilyohjukset moiseen?
Sen ymmärrän, että länsimaalaisilta tuo onnistuu.
Bantsirinkin pitäisi pystyä vaikka mihin. Muttei tunnu sittenkään pystyvän.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Arvelinkin, että Huhdalta tulee kattava vastaus :p.
Mutta onnistuuko Venäläisten risteilyohjukset moiseen?
Sen ymmärrän, että länsimaalaisilta tuo onnistuu.
Bantsirinkin pitäisi pystyä vaikka mihin. Muttei tunnu sittenkään pystyvän.
Venäläisten risteilyohjusten tapauksessa tilanne on oikeastaan vieläkin yksinkertaisempi, kun naapuri usein luottaa ohjuksiin joka lentää paljon nopeammin ja korkeammalla, eikä rupea "risteilemään" matalalla. Eli kovaa korkealla ja sitten syöksy kohteeseen.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Arvelinkin, että Huhdalta tulee kattava vastaus :p.
Mutta onnistuuko Venäläisten risteilyohjukset moiseen?
Sen ymmärrän, että länsimaalaisilta tuo onnistuu.
Bantsirinkin pitäisi pystyä vaikka mihin. Muttei tunnu sittenkään pystyvän.
Fysiikan lait ovat samat idässä ja lännessä. Jos et usko, voit kokeilla itse ostamalla radio-ohjattavan kiinalaisen lennokin ja kääntämällä sen hallittuun syöksyyn. Samoin etäisyysmittaus on täysin kaupallista teknologiaa. Voit kokeilla esimerkiksi ostamalla laseretäisyysmittarin tai kaikuluotaimen muutamalla sadalla eurolla. On älyllistä epärehellisyyttä epäillä Venäjän puolustusteollisuuden kykyä vastaavan teknologian hyödyntämiseen.

Pantsir ei ole tässä tapauksessa relevantti vertailukohta. Karkeana vertailuna on paljon helpompaa rakentaa ballistinen ohjus kuin sellaisen torjuva järjestelmä. Ensin mainittuun kykenivät jo saksalaiset 1940-luvulla, jälkimmäinen taas on ollut realismia vasta joitakin vuosikymmeniä.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
KH 35 Uran on alunperin puhtaasti pintamaaleja vastaan tarkoitettu ohjustyyppi. KH-35U on viimeisin versio. KH-35 ohjustyyppi on ainoa pintataisteluohjus venäjällä, jonka versiot voidaan laukaista maalta (BAL-E), mereltä (esim. Stereguschyt) tai ilmasta (SU-57 ym.).

Mikäli jotain voidaan päätellä tästä tekstistä, KH-35E ja P-800 Yakhont hoitavat eri tehtäviä ja kumpikaan ei ole spesifi maakohteita vastaan.
Sensijaan KH-35U/UE, ilmalaukaistavan version on mainostettu kykenevän iskemään myös tarkasti maakohteisiin uuden hakupään ansiosta.

PROPAGANDAVAROITUS!

Russia's new Sukhoi T-50 PAK-FA fighter jet has just been given another ability – the means to destroy surface warships. Sputnik spoke to military expert Andrei Golovatyuk to find out whether it's now appropriate to add 'ship slayer' to the fifth-generation aircraft's list of capabilities.
On Wednesday, Russia's Izvestia newspaper reported that the Kh-35UE tactical cruise missile, an upgrade of the Kh-35 jet-launched subsonic anti-ship missile, has been incorporated into the Sukhoi T-50's array of potential armaments.

The weapon, capable of targeting and destroying everything from landing craft to aircraft carriers, as well as ground targets, including hard points, warehouses and even mobile military equipment, is able to bypass missile defense interceptor systems, as well as advanced electronic jamming, thanks to its dual-band active/passing homing guidance system.https://sputniknews.com/military/201705031053239603-sukhoi-t50-ship-slayer/


3M-14 Kalibr on testattu Syyriassa, mutta ilmeisesti ainakaan 3M-54 tyyppiä (aluksia vastaan) ei ole ostettu isoja määriä venäjälle. Tämä kertonee että 3M-54, joka esiteltiin jo 1987 ja teki debyyttinsä 2013, on jonkinlainen pettymys. Syyrian testi ehkä saattoi kehittää jotain uutta siihen:
The Russian Defense Ministry began to upgrade the first series of seaborne cruise missiles 3M-14 of Kalibr complex. They became operational in 2013. The Syrian experience prompted to upgrade their first modifications. Experts believe it will increase combat capabilities of the missiles, the Izvestia daily writes.

The Defense Ministry told the newspaper it plans to order upgrade, technical maintenance and life cycle extension of seaborne cruise missiles 3M-14 and antiship 3M-54 missiles. It will take place in 2018-2019. The project cost will exceed 40 million rubles.

A number of new Russian warships can carry the missiles. 3M-14 is designed to destroy command posts, weapon and fuel dumps, airfields and seaport facilities. 3M-54 destroys warships. The Navy procured a small number of them.

Kalibr is a deadly weapon. The missiles fly at extremely low altitude and bypass terrain relief. The trajectory helps break through adversary air defense.
Warships fire the missiles from universal vertical launchers. Submarines fire them through 533mm torpedo launchers. The missile can be also kept in a standard sea container.
The containers can be carried by an ordinary truck, railway platform, vessel and covertly delivered to any part of the globe. Projects to install containers on open-stern warships are being designed. The ships allow quickly adjusting most of the space to carry cruise or antiaircraft missiles.

Kalibr was designed on the basis of Granat missile which had to carry a nuclear charge and strike at ground targets with known coordinates, expert Dmitry Kornev said. "The non-nuclear option had Biryuza code. It was renamed Kalibr at the final stage of development. The first Kalibr prototypes appeared in 2005. They were supplied in 2013-2015. It was unclear for a long time whether the Defense Ministry would buy 3M-54. They were accepted into service, but a small number was procured," he said.

The upgrade of available missiles has to make them more effective, expert Anton Lavrov said. "Modernization of Kalibr is likely to increase precision. The upgrade will make Kalibr a more powerful weapon without increasing the missile or warhead weight. It is also necessary to update the software," he said.



3M-14 ohjuksia siis laukaistiin Syyriaan 2015 yhteensä 26 kpl. Tarkkaa tietoa ei ole että miten ne osuivat kohteisiinsa. Jos venäjältä kysyy niin kaikki meni 100% oikein ja jos lännestä niin kaikki ei mennyt putkeen. http://www.navyrecognition.com/index.php/news/defence-news/2018/july-2018-navy-naval-defense-news/6369-russia-to-upgrade-its-3m-14-kalibr-cruise-missiles.html

Venäläisillä on siis operatiivisia risteilyohjuksia, joilla iskeä mereltä ja ilmasta maalle kyllä, mutta miten hyvin ne pystyvät löytämään maalinsa saaristossa, ei ole tietoa. Vasta KH-35U on mainittu omaavan kehittyneitä kykyjä suunnistaa ja löytää maaleja maa-alueelta, mutta epäilen että niistä löytyy 2-suuntaista datalinkkiä tai yhtä kehittyneitä ominaisuuksia kuin läntisistä vastineista.

Loppulähestymisestä ei ole tietoa tarkalleen, mutta KH-35E ja 3M-54 eivät varmaankaan tee mitään pop-uppeja. Molemmat lentävät erittäin matalalla lopussa ja eivät ole suunniteltu maahyökkäyksiin. Sizzler lentää saaria ja maa-alueita väistellen, mutta ei taida nousta niiden ylitse. Tämä voi olla ongelma esimerkiksi suomen rikkonaisessa saaristossa. 3M-14 voi toimia erilailla.

RBS-15 mk3 ja mahdollisesti aikaisemmatkin versiot tekevät pop-uppeja eli ylösvetoja saarten kohdalla, koska muuten lentoradasta voi tulla aika syherö ja ohjus kuluttaa ajoainetta sekä voi harhautua reitiltään ainakin loppulähestymisessä.

P-800 Oniks/Yakhont on eri asia sitten. Sitä on tämän lähteen mukana kokeiltu ensikerran maakohteita vastaan 2016 Syyriassa.https://missilethreat.csis.org/missile/ss-n-26/
Uusin versio pitää sisällään aktiviisen tutkahakupään ja ir-sensorin.

Tietääkseni Saabin RBS-15 mk3 kykenee ainakin tuhoamaan maaleja maalla ja hakupää on kehitetty erityisesti saaristoon ymmärrettävästi. Tässä genressä luulen ainakin ruotsalaisten ja norskien (NSM)olevan maailman huippuja.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Vahinkoa varmasti tekee osuessaan, tuurilla rampauttaakin, mutta fysiikan lait kuiskuttelevat korvaani, iivanan hieman liioittelevan väittäessään että se tuhoaa lentotukialuksen :unsure:
Britit pelkäsivät vainoharhaisesti Falklandeilla, että argentiinalaisten Exocetit upottavat yhden tai molemmat tukialuksista. Eli ei se nyt niin kaukaa haettua ole, jos vesirajaan osuu.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Nimimerkiltä @Einomies1 ansiokasta lähteiden kaivelua! Haluaisin kuitenkin lisätä joitakin mainitsemisen arvoisia aseita.

Kh-101. Se käyttää satelliittipaikannusta, INS-paikannusta ja maastonseurantaa sekä loppuhakeutumiseen kuvantavaa IR-hakupäätä. Ohjus kykenee "halaamaan maastoa" vain muutamien kymmenien metrien korkeudessa lentämällä. CEP:n sanotaan olevan jotakin 5-20 metrin väliltä, useimmat lähteet arvelevat sen olevan skaalan alalaidassa. Ohjus kykenee myös vaihtamaan maalia lennossa. Taistelutestattu Syyriassa.


Kh-59. Perusversio lentää alkumatkan INS-suunnituksen avulla ja viimeiset 10 kilometriä ihminen ohjaa tv-hakupään kuvan ja radiolinkin avulla. Uudempaa versiota, joka hakeutuu itsenäisesti kohteeseen, spekuloidaan testatun Syyriassa PAK FA:n vieraillessa siellä. "Coming soon to Russian embassies near you."

 

Talvela

Ylipäällikkö
Nimimerkiltä @Einomies1 ansiokasta lähteiden kaivelua! Haluaisin kuitenkin lisätä joitakin mainitsemisen arvoisia aseita.

Kh-101. Se käyttää satelliittipaikannusta, INS-paikannusta ja maastonseurantaa sekä loppuhakeutumiseen kuvantavaa IR-hakupäätä. Ohjus kykenee "halaamaan maastoa" vain muutamien kymmenien metrien korkeudessa lentämällä. CEP:n sanotaan olevan jotakin 5-20 metrin väliltä, useimmat lähteet arvelevat sen olevan skaalan alalaidassa. Ohjus kykenee myös vaihtamaan maalia lennossa. Taistelutestattu Syyriassa.


Kh-59. Perusversio lentää alkumatkan INS-suunnituksen avulla ja viimeiset 10 kilometriä ihminen ohjaa tv-hakupään kuvan ja radiolinkin avulla. Uudempaa versiota, joka hakeutuu itsenäisesti kohteeseen, spekuloidaan testatun Syyriassa PAK FA:n vieraillessa siellä. "Coming soon to Russian embassies near you."

Venäläisten täsmäaseiden tarkkuus on ollut epäilyksen alla jo vuosia.

Risteilyohjuksia rannikkolinnakeita vastaan käytettäessä täytyy niiden lähestyä mereltä päin välttääkseen mahdollisimman pitkään ilmatorjuntaa ja lopuksi viimeistään ovat sen piirissä, niiden hakupäät ovat myös alttiita häirinnälle ja passiivisille suojille itse kohdealueilla.
 
@Huhta kirjoitti aikaisemmin:

Kh-101 käyttää loppuhakeutumiseen kuvantavaa IR-hakupäätä.

Mitenköhän hyvin naamioverkoilla pystyisi tällaista hämäämään?
Naamioverkothan (varsinkin nämä uudet Israelista hankitut) varsin tehokkaasti peittävät lämpösäteilyn.
Ja jos tornin yli, tarpeeksi laajasti on levitetty naamioverkkoja, niin varmasti ylhäältä päin katsottuna näyttää toisenlaiselta kuin mitä ohjuksen kirjastossa oleva kuvatieto tornista ilmoittaa. Hämääntyykö risteilyohjus loppuvaiheessa ja kuinka pahasti? Varmaankin jossain määrin osumatarkkuus suoraan torniin heikkenee.
Ja eikös osa rannikkotykkien torneista ole feikkitorneja joilla ei ole tarkoituskaan ampua. Kunhan lämmitetään piippua ja tornia hämäämismielessä.
 

Talvela

Ylipäällikkö
@Huhta kirjoitti aikaisemmin:

Kh-101 käyttää loppuhakeutumiseen kuvantavaa IR-hakupäätä.

Mitenköhän hyvin naamioverkoilla pystyisi tällaista hämäämään?
Naamioverkothan (varsinkin nämä uudet Israelista hankitut) varsin tehokkaasti peittävät lämpösäteilyn.
Ja jos tornin yli, tarpeeksi laajasti on levitetty naamioverkkoja, niin varmasti ylhäältä päin katsottuna näyttää toisenlaiselta kuin mitä ohjuksen kirjastossa oleva kuvatieto tornista ilmoittaa. Hämääntyykö risteilyohjus loppuvaiheessa ja kuinka pahasti? Varmaankin jossain määrin osumatarkkuus suoraan torniin heikkenee.
Ja eikös osa rannikkotykkien torneista ole feikkitorneja joilla ei ole tarkoituskaan ampua. Kunhan lämmitetään piippua ja tornia hämäämismielessä.
Valelaitteita voi tosiaan käyttää ja ei kuvittelisi olevan mahdotonta käyttää harhamaaliheitteitä.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Venäläisten täsmäaseiden tarkkuus on ollut epäilyksen alla jo vuosia.

Risteilyohjuksia rannikkolinnakeita vastaan käytettäessä täytyy niiden lähestyä mereltä päin välttääkseen mahdollisimman pitkään ilmatorjuntaa ja lopuksi viimeistään ovat sen piirissä, niiden hakupäät ovat myös alttiita häirinnälle ja passiivisille suojille itse kohdealueilla.
Mikään ihmisen rakentama laite ei ole täydellinen. Aivan samalla tavalla vaikkapa JASSM voi haksahtaa voimakkaaseen IR-savutukseen ja osua 10 metriä sivuun bunkkerista.

Tosiasia on kuitenkin, että rannikkolinnakkeet ovat parhaissakin olosuhteissa haavoittuvia ja huonoimmissa olosuhteissa erittäin haavoittuvia. Sijainnit ovat kiinteitä ja Venäjällä on ollut vuosikymmeniä aikaa kartoittaa ne. Suojana ei ole toistakymmentä metriä peruskalliota, vaan joitakin senttejä panssariterästä. Rannikkolinnake ei väistä minnekään, rannikkolinnake istuu kuin tatti ja luottaa hyvään tuuriin.

Entä sitten puolustukset? Ei jokaiselle linnakkeelle voida asettaa NASAMS-patteria tai Crotale-patteria, ei resurssit riitä sellaiseen. Sergei tai ITKK siellä saattaakin olla, mutta jos joku ampuu Sergeillä hyökkäävän risteilyohjuksen alas, niin se suoritus on kyllä Mannerheim-ristin arvoinen. Maali on pieni ja nopea eikä aikaa ole paljon.

Optinen hakupää saattaa kyllä sokaistua oikea-aikaisen savutuksen seurauksena. Siis jos se onnistutaan suorittamaan oikea-aikaisesti, mikä on epävarmaa. Jatkuvasti tuskin pystytään pitämään kattavaa savupatsasta linnakesaaren yläpuolella, ei etenkään erikoisilla taajuuksilla (IR), ja ennakkovaroitus lähestyvästä risteilyohjuksesta jää helposti lyhyeksi.

Satelliittipaikannusta voidaan toki yrittää häiritä pitkäaikaisesti ELSO:n keinoin ja luoda näin epätarkkuutta ohjuksen sijaintitietoon. Pelkän INS:n varassa ohjuksen tai pommin tarkkuus heikkenee sitä enemmän, mitä kauemmin se on ilman GPS- tai GLONASS-signaalia. Tosin kuinka hyvä kyky tällä sektorilla on ja kuinka hyvin vastapuolen vehkeet häirintää sietävät, se on täysi kysymysmerkki. Sotilaskalustoa vastaan ei kannata odottaa ihan vastaavia vaikutuksia kuin siviililaitteisiin, risteilyohjuksen GPS-vastaanotin voi toimia Lappeenrannassa ihan hyvin, vaikka häirintälähetin Pietarissa olisi saanut autonavigaattorit sekaisin Jyväskylässä asti.

Yksi ohjus ei välttämättä kesää tee, mutta en kyllä haluaisi olla vastaanottavassa päässä, jos Itämeren laivasto katsoisi linnakkeen olevan uhka maihinnousulleen. Ohjusmagneetteja ne ovat ja tripwireja. Jossakin hybridisodan skenaariossa niistä voi olla vähän iloa, mutta sittenkin vain vähän. Eivät ole tämän päivän vehkeitä ja ensi vuosikymmenellä menevätkin poistoon.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
@Huhta kirjoitti aikaisemmin:

Kh-101 käyttää loppuhakeutumiseen kuvantavaa IR-hakupäätä.

Mitenköhän hyvin naamioverkoilla pystyisi tällaista hämäämään?
Naamioverkothan (varsinkin nämä uudet Israelista hankitut) varsin tehokkaasti peittävät lämpösäteilyn.
Ja jos tornin yli, tarpeeksi laajasti on levitetty naamioverkkoja, niin varmasti ylhäältä päin katsottuna näyttää toisenlaiselta kuin mitä ohjuksen kirjastossa oleva kuvatieto tornista ilmoittaa. Hämääntyykö risteilyohjus loppuvaiheessa ja kuinka pahasti? Varmaankin jossain määrin osumatarkkuus suoraan torniin heikkenee.
Ja eikös osa rannikkotykkien torneista ole feikkitorneja joilla ei ole tarkoituskaan ampua. Kunhan lämmitetään piippua ja tornia hämäämismielessä.
Jos risteilyohjus ei pysty tunnistamaan sille etukäteen syötettyä kuvaa maalista, niin sitten mennään epätarkemmin, toivottavasti edes sinne päin. Jotkin länsiohjukset (ainakin KEPD 350) ovat vielä hienostuneempia - ohjukselle voidaan antaa erillinen törmäyspiste, johon se lentää ja räjähtää, ellei pysty tunnistamaan tarkoitettua kohdetta. Tällöin ei tarvitse riskeerata kiusallista osumaa viereiseen sairaalaan tai suurlähetystöön.

Mikään ei periaatteessa estä vetämästä tornikanuunan päälle naamioverkkoa tai paremman puutteessa vaikka pressua tai puolijoukkueteltaa. Varmasti se antaa suojaa niin kauan kuin se siinä on. Ensimmäisen laukauksen jälkeen se nimittäin on kyllä huit hiivatissa, tykin suulta lähtevä paineaalto ei ole mitenkään pieni.
 

apumekaanikko

Kersantti
Toukokuussa harjoiteltiin vuorostaan Miessaareen sijoitetuilla rannikkotykeillä Keski19-taisteluharjoituksessa


View attachment 30327
Että sekö se jytisi Vapun jälkeen ... en ole kehdannut kysellä oliko muilla vastaavia aistimuksia:p
Miessaaressa on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa väsätty kaikenlaista pientä, en tiedä tarkkaan mitä, olenpahan talvella hiihdellyt vierestä. Sen verran on kuitenkin rauhallista, että merikotka siellä näkyy vielä pesivän. No yksi uusi tykki siellä tuijottaa kaakkoon ja näkyy kauas.
Mitenkähän noinkin isossa saaressa pelaisi shoot-and-scoot? K9 voisi turhauttaa risteilyohjuksella tähtääjiä; ballistista ei ehkä kannattaisi edes laittaa matkaan.
 

Talvela

Ylipäällikkö
Mikään ihmisen rakentama laite ei ole täydellinen. Aivan samalla tavalla vaikkapa JASSM voi haksahtaa voimakkaaseen IR-savutukseen ja osua 10 metriä sivuun bunkkerista.

Tosiasia on kuitenkin, että rannikkolinnakkeet ovat parhaissakin olosuhteissa haavoittuvia ja huonoimmissa olosuhteissa erittäin haavoittuvia. Sijainnit ovat kiinteitä ja Venäjällä on ollut vuosikymmeniä aikaa kartoittaa ne. Suojana ei ole toistakymmentä metriä peruskalliota, vaan joitakin senttejä panssariterästä. Rannikkolinnake ei väistä minnekään, rannikkolinnake istuu kuin tatti ja luottaa hyvään tuuriin.

Entä sitten puolustukset? Ei jokaiselle linnakkeelle voida asettaa NASAMS-patteria tai Crotale-patteria, ei resurssit riitä sellaiseen. Sergei tai ITKK siellä saattaakin olla, mutta jos joku ampuu Sergeillä hyökkäävän risteilyohjuksen alas, niin se suoritus on kyllä Mannerheim-ristin arvoinen. Maali on pieni ja nopea eikä aikaa ole paljon.

Optinen hakupää saattaa kyllä sokaistua oikea-aikaisen savutuksen seurauksena. Siis jos se onnistutaan suorittamaan oikea-aikaisesti, mikä on epävarmaa. Jatkuvasti tuskin pystytään pitämään kattavaa savupatsasta linnakesaaren yläpuolella, ei etenkään erikoisilla taajuuksilla (IR), ja ennakkovaroitus lähestyvästä risteilyohjuksesta jää helposti lyhyeksi.

Satelliittipaikannusta voidaan toki yrittää häiritä pitkäaikaisesti ELSO:n keinoin ja luoda näin epätarkkuutta ohjuksen sijaintitietoon. Pelkän INS:n varassa ohjuksen tai pommin tarkkuus heikkenee sitä enemmän, mitä kauemmin se on ilman GPS- tai GLONASS-signaalia. Tosin kuinka hyvä kyky tällä sektorilla on ja kuinka hyvin vastapuolen vehkeet häirintää sietävät, se on täysi kysymysmerkki. Sotilaskalustoa vastaan ei kannata odottaa ihan vastaavia vaikutuksia kuin siviililaitteisiin, risteilyohjuksen GPS-vastaanotin voi toimia Lappeenrannassa ihan hyvin, vaikka häirintälähetin Pietarissa olisi saanut autonavigaattorit sekaisin Jyväskylässä asti.

Yksi ohjus ei välttämättä kesää tee, mutta en kyllä haluaisi olla vastaanottavassa päässä, jos Itämeren laivasto katsoisi linnakkeen olevan uhka maihinnousulleen. Ohjusmagneetteja ne ovat ja tripwireja. Jossakin hybridisodan skenaariossa niistä voi olla vähän iloa, mutta sittenkin vain vähän. Eivät ole tämän päivän vehkeitä ja ensi vuosikymmenellä menevätkin poistoon.
Nuo sijaitsevat pääosin alueilla joissa on muutenkin todennäköisesti ilmatorjuntaa aina paikalla, hidas ja iso risteilyohjus on torjuttavissa.
Mitä enemmän käyttävät niihin resursseja sitä parempi, pois muista kohteista.
Ei siellä tornissa tarvitse kenenkään kykkiä odottamassa täsmäasetta jos ei ole mitään aluksiakaan ampumaetäisyydellä joita tulittaa.
Ensin sieltä tulisi kai raivaajia ja eivät edes ne tule jos tykit ovat vielä pelissä, no sitten on miinat, kevyet ohjukset, raskaat ohjukset ja se koko helvetin Rannikkolaivasto.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
@Kustaanmiekka

Lisätään vielä se, että vaikka ohjuksen sensori ei saisikaan havaintoa varsinaisesta kohteesta, niin ilmankin voidaan kuitenkin päästä ihan hyvään tarkkuuteen satelliittipaikannuksen ja INS:n avulla. Pelkästään ko. menetelmien varassa suunnistavia risteilyohjuksia nyt ei ole hirveästi, mutta kuitenkin ainakin Apache, AGM-86C/D, AV-TM 300 ja ne tietyt Kalibr-versiot. Muissakin aplikaatioissa ko. hakeutumistavoilla on saavutettu riittävä tarkkuus, esimerkiksi liitopommeissa (mm. SDB I, JDAM-ER, AGM-154A), raketeissa (mm. GLSDB, GMLRS) ja tykistöohjuksissa (mm. ATACMS), miksipä ei siis myös tässä.

Jos risteilyohjuksen tai ballitisen ohjuksen CEP nyt on vaikkapa 10 tai 15 metriä INS:n ja satelliittipaikannuksen varassa, niin ei niitä nyt sentään kymmenittäin tarvitse ampua sinne tykkitornin ympäristöön, vaikka käytettäisiin sirpalekärkiä. Parin sadan kilon räjähdelasti on kuitenkin melko iso jytky eikä tykkitornissa mahdottomasti terästä ole suojana. Tytärammuksillakin luultavasti olisi vaikutusta suoran osuman sattuessa. Ja miten lie mahtaisi vaikuttaa tunkeumakärkinen ohjus kallion sisässä lähistöllä räjähtäessään, en ole louhintatöiden ammattilainen.
 
Top