Meritaisteluohjukset ja tykistö

Varusmiehiä koulutetaan tai ainakin viime vuonna/vuosina koulutettiin 130 TK kalustolle. Siitä kun viimeksi joukkotuotettiin todenteolla henkilöstöä on jo kulunut parikymmentä vuotta ja jokunen vuosi sitten koulutus aloitettiin uudelleen.

Videolla ladataan käsin, sitäkin on hyvä harjoitella. Normaalisti käytetään latauslaitetta joka tuo kranaatin alakerrasta ja lyö sen putkeen.
 
Varusmiehiä koulutetaan tai ainakin viime vuonna/vuosina koulutettiin 130 TK kalustolle. Siitä kun viimeksi joukkotuotettiin todenteolla henkilöstöä on jo kulunut parikymmentä vuotta ja jokunen vuosi sitten koulutus aloitettiin uudelleen.

Videolla ladataan käsin, sitäkin on hyvä harjoitella. Normaalisti käytetään latauslaitetta joka tuo kranaatin alakerrasta ja lyö sen putkeen.

Miten erotat varusmieskoulutuksen ja joukkotuotannon?
 
Olen tuota rannikkotykistön roolia tulevaisuudessa miettinyt ja otaksun että vaihtoehdot ovat TK:n poistuessa:

1. rannikkotykistön tulivaikutus korvataan HX:n kyvyillä(sensorit, ohjukset).
2. PTO 2020 maalavetteja hankitaan enemmän kuin nykyiset 8 kpl.
3. olemassaolevista 155mm vedettävistä tykeistä koostetaan ja modifioidaan kaksi-kolme patteristoa esim. K83-97 versioilla ja lisättynä uusilla sensoreilla
4. ei korvata mitenkään
5. jotakin muuta, mitä?

Rannikkotykkejä ei valmisteta tietääkseni varsinaisesti missään länsimaassa ja ainoastaan laivatykistöä on saatavilla länsikaliipereissa 76mm/127mm. Kokeiluja on tehty 155mm tykeillä ainakin alusasenteisina. Tykkien korvaaminen ohjuksilla voisi olla liian kallista, eikä niistä ole kunnolla torjumaan maihinnousua rantaviivalla. Kranaatit ovat halpoja ja niitä voi ampua massamaisesti kaluston ja miehistön niskaan. Siksi otaksun että vaihtoehto voisi olla NO 3.

Mitä mieltä muut olette?
 
Olen tuota rannikkotykistön roolia tulevaisuudessa miettinyt ja otaksun että vaihtoehdot ovat TK:n poistuessa:

1. rannikkotykistön tulivaikutus korvataan HX:n kyvyillä(sensorit, ohjukset).
2. PTO 2020 maalavetteja hankitaan enemmän kuin nykyiset 8 kpl.
3. olemassaolevista 155mm vedettävistä tykeistä koostetaan ja modifioidaan kaksi-kolme patteristoa esim. K83-97 versioilla ja lisättynä uusilla sensoreilla
4. ei korvata mitenkään
5. jotakin muuta, mitä?

Rannikkotykkejä ei valmisteta tietääkseni varsinaisesti missään länsimaassa ja ainoastaan laivatykistöä on saatavilla länsikaliipereissa 76mm/127mm. Kokeiluja on tehty 155mm tykeillä ainakin alusasenteisina. Tykkien korvaaminen ohjuksilla voisi olla liian kallista, eikä niistä ole kunnolla torjumaan maihinnousua rantaviivalla. Kranaatit ovat halpoja ja niitä voi ampua massamaisesti kaluston ja miehistön niskaan. Siksi otaksun että vaihtoehto voisi olla NO 3.

Mitä mieltä muut olette?

Alan miesten ajatus oli jotain sen suuntaista että rannikko-ohjus korvataan pidempikantamaisella ohjustyypillä. Lisäksi hankitaan 155mm erikoisammuksia ja toivotaan että tarpeen tullen saadaan Maavoimilta irrotettua muutama K9.

Panssarihaupitsia havitellaan siksi että sen ohjelmistoon olisi helppo ympätä kyky ampua liikkuvaa merimaalia. Vedettävän tykin kanssa homma olisi olennaisesti hankalampi toteuttaa.

Ilmavoimien osuutta ei muistaakseni ole Merivoimien kaavailuissa edes mainittu.
 
Ruotsi meinasi ostaa Panzerhaubitze 2000 rannikkonpuolustukseen, till kustförsvaret men det blev inget, för dyr. liian kallis

Eikö Archerit ollut myös ainakin idea tasolla tarkoitettu tuohon? Siis silloin kauan sitten kun samalle alustalle suunniteltiin myös 40mm:n boforseja.
 
Alan miesten ajatus oli jotain sen suuntaista että rannikko-ohjus korvataan pidempikantamaisella ohjustyypillä. Lisäksi hankitaan 155mm erikoisammuksia ja toivotaan että tarpeen tullen saadaan Maavoimilta irrotettua muutama K9.

Panssarihaupitsia havitellaan siksi että sen ohjelmistoon olisi helppo ympätä kyky ampua liikkuvaa merimaalia. Vedettävän tykin kanssa homma olisi olennaisesti hankalampi toteuttaa.

Ilmavoimien osuutta ei muistaakseni ole Merivoimien kaavailuissa edes mainittu.

Asia ratkennee ehkä 2025 alkaen. Kirjoituksesi osunnee aika kohdalleen, koska pitkän kantaman rannikko-ohjus lienee se järkevin ja halvin vaihtoehto. Nykyisten budjettikehysten mukaan toimittaessa ei esim ohjus- ja tykistöjärjestelmän samanaikainen hankinta ole mahdollista, vaan ne ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, eli yhtä kalliita.

K9-järjestelmän hankintaa osana maavoimien neuvoteltuja hankintaoptioita on ainakin pohdittu, mutta kokonaisuuden hinta soveltuvine ampumatarvikkeineen (joita maavoimat ei siis hanki) on yllättävän korkea. Lisäksi esim K9:ltä puuttuu ehdottoman tärkeä operatiivinen liikkuvuus, joka olisi luotava erillisillä kuljetuslaveteilla.

Oma veikkaukseni: meripuolustuksen ja puolustusjärjestelmän yhteisiin suorituskykyihin nojautuva integroitu tulenkäytön järjestelmä, jota täydentää rannikkojoukkojen oma pitkän (100 km+) kantaman rannikko-ohjus!
 
Asia ratkennee ehkä 2025 alkaen. Kirjoituksesi osunnee aika kohdalleen, koska pitkän kantaman rannikko-ohjus lienee se järkevin ja halvin vaihtoehto. Nykyisten budjettikehysten mukaan toimittaessa ei esim ohjus- ja tykistöjärjestelmän samanaikainen hankinta ole mahdollista, vaan ne ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, eli yhtä kalliita.

K9-järjestelmän hankintaa osana maavoimien neuvoteltuja hankintaoptioita on ainakin pohdittu, mutta kokonaisuuden hinta soveltuvine ampumatarvikkeineen (joita maavoimat ei siis hanki) on yllättävän korkea. Lisäksi esim K9:ltä puuttuu ehdottoman tärkeä operatiivinen liikkuvuus, joka olisi luotava erillisillä kuljetuslaveteilla.

Oma veikkaukseni: meripuolustuksen ja puolustusjärjestelmän yhteisiin suorituskykyihin nojautuva integroitu tulenkäytön järjestelmä, jota täydentää rannikkojoukkojen oma pitkän (100 km+) kantaman rannikko-ohjus!

Laajemmassa mitassa tykistöjärjestelmä vaatisi myös melko raskaan koulutusjärjestelmän. Arvaan ettei Merivoimissa ihan helpolla innostuta sellaisen pystyttämisestä.

Ja minähän en näistä varsinaisesti mitään ymmärrä mutta voin referoida kirjoista lukemaani.
 
Asia ratkennee ehkä 2025 alkaen. Kirjoituksesi osunnee aika kohdalleen, koska pitkän kantaman rannikko-ohjus lienee se järkevin ja halvin vaihtoehto. Nykyisten budjettikehysten mukaan toimittaessa ei esim ohjus- ja tykistöjärjestelmän samanaikainen hankinta ole mahdollista, vaan ne ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, eli yhtä kalliita.

K9-järjestelmän hankintaa osana maavoimien neuvoteltuja hankintaoptioita on ainakin pohdittu, mutta kokonaisuuden hinta soveltuvine ampumatarvikkeineen (joita maavoimat ei siis hanki) on yllättävän korkea. Lisäksi esim K9:ltä puuttuu ehdottoman tärkeä operatiivinen liikkuvuus, joka olisi luotava erillisillä kuljetuslaveteilla.

Oma veikkaukseni: meripuolustuksen ja puolustusjärjestelmän yhteisiin suorituskykyihin nojautuva integroitu tulenkäytön järjestelmä, jota täydentää rannikkojoukkojen oma pitkän (100 km+) kantaman rannikko-ohjus!

Pitkän (100 km+) kantaman rannikko-ohjus? Millä kevyellä ohjuksella on näin pitkä kantama ja voiko se sitten olla enää kustannustehokas Gabrielin rinnalla?

Reaalimaailmasta tulee mieleen vain israelilainen Delilah-GL. Brosyyreissä näitä on muutama lisää. Ehkä GLSDB modataan StormBreakerin kantavaksi? Tällöin tosin jonkinlaiseksi ongelmaksi muodostuu laukaiseva raketinheitin. Lainataanko maavoimilta lavetteineen vai ostetaanko merivoimille omat HIMARS:t? Tai kenties Spear 3:sta ilmestyy markkinoille maalaukaisuvariantti, joka voidaan laukaista simppelistä, kuorma-auton päälle kyhätystä laukaisimesta?

Mitä muita länsimaisia vaihtoehtoja on?
 
Back
Top