Meritaisteluohjukset ja tykistö

[Samses]

Näen jo Suomen uljaiden korvettien tekevän "rynnäkön" kalingradiin ohjusveneiden saattelemana. Taakse ei jää kuin savuat raunio ja uppoavat vihollisen laivat.

No se on kyllä varmaa että joku laiva siinä touhussa uppoaa, mutta en pidä todennäköisenä että se on A2 keltaisen laiva...

Hornet + JASSM ???

Vähän orpo olohan se on lentää ~300 kilometriä etelä-lounaaseen Turusta. Mut hei, Hornethan on kuin tehty tällaiseen, sehän on laivastohävittäjä. Fantsuu!

Jees! Sinne mennään aaltoja viistäen niin että ilmanottoaukossa on levää ja silakoita! Top Gunin tunnusmusa soi. Ja maalinosoitushan toimii siten että iäkäs romaninainen katsoo kristallipallosta missä laiturissa ne paatit ovat. Juu ei....

Tämä isku Kaliningradiin taisi sittenkin olla ihan hiukkasen ei-niin-loppuun-saakka mietitty suunnitelma, sori veli @Talvela .

Seuraava idea...

 

[Sarek1]

Lisätietoa iskusta Kaliningradiin:

Ihan varma HuHu kertoo, että strategisesti tärkeimmän sotilasoperaatiomme eli Kaliningradin hyökkäystunnelin laukaisuaseman rakentaminen ja naamioiminen on viivästyttänyt vakavasti länsimetron rakennustöitä.

Hyökkäystunneliin rakennetaan hypernopea taistelukärkien kuljetusjärjestelmä, jolla voidaan tykkänään pysäyttää ja tukkia koko sataman meriliikenne. Muutama laivakin saattaa keikahtaa nurin tai katketa keskeltä, sillä useiden tunnelihaarojen päätepisteet ja pintautumiskohdat ovat kätevästi laivojen ankkuripaikkojen alla.

Hämäyksen vuoksi on nostettu esille kaupallisen pikakuljetustunnelin rakentaminen Helsingin ja Tukholman välille, mikä viittaa vahvasti siihen, että myös ruotsalaiset ovat hankkeessa kainaloita myöten mukana.

Teknologiasiirto on jo tehty täältä:
https://hyperloop-one.com

Ja laitetaan vielä

 

[StmSvejk]

Tähän totean, pienen miettimisen jälkeen, että idea on nerokas! Tämä hankinta olisi hieman kuin Spike NLOS, monikäyttöinen siis, mutta Suomen oloihin paljon järkevämpi. Uskoakseni liikkuva rannikkotykistö olisi myös nykyistä rannikko-ohjusta kustannustehokkaampi ratkaisu Suomenlahdella. Ahvenanmaan ja Saaristomeren puolustamisessa voi rannikko-ohjuksen keveydestä olla suurta etua, mutta Suomenlahdella (=mantereella) pitäisi tykinkin liikkua ihan hyvin. Tykin hyvänä puolena taas on moninkertainen kantama ja huomattavasti laajempi ampumatarvikevalikoima (tyhmästä iskusytytteisestä kranaatista aina älyammuksiin).

Mikä tykkimalli sitten juuri tähän olisi hyvä, se on mielenkiintoinen kysymys. Uskoakseni pyöräalusta voisi olla parempi, sillä merellisissä tehtävissä vastatykistö ei liene yhtä iso uhka, ja tiestö ja ilmastokin ovat rannikolla pyöräalustan kannalta suotuisat. Hmm, olisikohan Ruotsin FMV:llä edullisia Archereita Norjan hylättyä hankinnan? Vai onko se niin huono, että pitää ostaa israelilaisten tai ranskalaisten tekele (ATMOS / CAESAR)? Vai kannattaako synergiaetujen takia hankkia sama kuin maavoimat nyt hankkivat (eli ilmeisesti tela-alustainen K9)?

Liikkuva rannikkotykistö riittäisi käytännössä Suomenlahden sulkemiseen, K9 olisi fiksuin valinta kun kalusto olisi samaa kuin Maavoimilla. Kaluston riittävyydestä laskeskelinkin toisessa threadissa. Eli jos oletetaan VULCANO:n brosyyrikantamasta vähän miinusta 60km:n riittäisi kuusi tuliyksikköä (jaosta?) kattamaan koko etelärannikon. (Kotka, Porvoo, Kirkkonummi, Hanko, Kotka, Korppoo, Ahvenanmaa, näin karkeasti). Useammat tuliyksiköt tarjoavat toki painopisteen rakentamisen mahdollisuuden. Jos hankinnan tavoitteena olisi kunniainhimoisesti 20 K9:ä ja 100 VULCANO-ammusta kullekin tulisi katalogihinnaksi 62mUSD (K9:t) + 200mUSD (A-tarvikkeet 100kUSD kappalehinnalla, VULCANO:n hintaa ei ole julkistettu paitsi tietoja siitä että se on halvempi kuin EXCALIBUR, laitetaan kuitenkin hintaa ylös), yht 262mUSD.

Edit: 80km brosyyrikantamalla tarvetta tuliyksiköille olisi neljä (Kotka, Kirkkonummi, Kemiö, Ahvenanmaa).

Liikkuva rannikkotykistö tarjoaa myös tiettyjä muita bonusmahdollisuuksia. Sillä pystyy tukemaan maavoimien taistelua, talvisaikaan tai tilanteessa jossa merellistä uhkaa ei ole se tarjoaa suuren lisän maavoimien tykistölle, sillä pystyy ottamaan osaa myös erikoisjoukkojen torjuntaan etenkin täsmäammuksin.

 

[StmSvejk]

Miehittämättömät alukset ovat käyttökelpoisia tiettyihin tehtäviin. Parhaimpia esimerkkejä olisi kauemmas ulottuva pintavalvonta jossa jo kevyellä ranger kokoluokan lennokilla saadaan paljon aikaan. Pinta tai vedenalaislla en näe suurta roolia, koska pienellä aluksella ei ole merkittävää pintavalvontakykyä kuten ei myöskään kykyä tehokkaaseen vedenalaiseen valvontaan. SUTO sensorit ovat suurikokoisia! Periaatteessa saaristossa toimiva nopea tiedusteluvene voisi olla oiva, mutta uskoisin että miehitetty versio olisi kuitenkin kustannustehokkaampi ja monikäyttöisempi.

Tiedusteluveneryhmä voisi olla varustettu RIBillä jossa lämpökamera sensorivarustus ja jalkautuva ryhmä. Suorittaisi partiointia veneellä ja/tai jalkautuvalla ryhmällä tiedustelua saarilta.

Eivät SUTO-sensorit, etenkään Suomen mataliin merialueisiin soveltuvat, ole mitenkään erityisen suurikokoisia. Miehittämättömän aluksen etuna on pitkä toiminta-aika, jopa kuukausia haluttaessa, pieni häive, uhrattavuus ja myös matala hinta jos ei mennä kalleimpiin ratkaisuihin.

 

[StmSvejk]

NSM on moderneinta sukupolvea edustava, pitkälle kantava METO joka on paras vaihtoehto korvaamaan RBS-15 poistumisen. NSM on myös huomattavasti kevyempi ohjustyyppi verrattuna nykyiseen RBS-15 ohjukseen ja ohjuksia on mahdollista sijoittaa enemmän aluksiin tai ne vastaavasti vaikuttavat vähemmän suorituskykyyn varsinkin keveissä aluksissa. http://www.naval-technology.com/projects/naval-strike-missile-nsm/

Nähdäkseni raskaaksi MTO:ksi kannattaisi hankkia maalavettinen ohjus jolla on riittävä kantama, esim. LRASM tai SCALP. Soitan vanhaa rumpua, mutta kyseistä ohjustyyppiä kannattaisi hankkia riittävästi korvaamaan myös ilmavoimien risteilyohjuskyky. Pinta-aluksille riittävät tykkien täsmäammukset kunhan tykki on 76mm tai 127mm.

 

[Einomies1]

Nähdäkseni raskaaksi MTO:ksi kannattaisi hankkia maalavettinen ohjus jolla on riittävä kantama, esim. LRASM tai SCALP. Soitan vanhaa rumpua, mutta kyseistä ohjustyyppiä kannattaisi hankkia riittävästi korvaamaan myös ilmavoimien risteilyohjuskyky. Pinta-aluksille riittävät tykkien täsmäammukset kunhan tykki on 76mm tai 127mm.

Sekä pinta-aluksissa että maalla pitää olla ohjuslavetteja, kumpikaan yksinään ei riitä. Ei voida olettaa että laivasto taistelisi pelkästään tykeillä joilla on lyhyempi kantama ja heikompi tulivoima kuin ohjuksilla samalla kun muiden maiden aluksissa on ohjuksia.

Myöskään ei voida olettaa että maalta laukaistavat ohjuspatterit saavat joka tilanteessa ajankohtaisen maalitiedon kaikista mahdollisista avomerellä olevista kohteista. Ne pitää myös tunnistaa tosipaikassa koska ohjukset ei riitä jos niitä ammuskellaan suinpäin jokaiseen tutkapisteeseen. Mitä jos saataisiin osuma vahingossa omaan tai NATOn alukseen?!

LRASM on turhankin kantava ja varmasti todella kallis verrattuna NSM:ään. SCALPista en tiedä, soveltuuko rannikoille? Sitäpaitsi LRASM ei ole vielä käytössä kellään eikä ehkä kerkeä palveluskäyttöön kuin 2020-luvulla joten ehkä liian myöhäistä.

 

[Einomies1]

Pätkä RIMPAC 2016:stä jossa ammuskellaan METO ja raskas torpedo PERRY-luokan vanhaan Fregattiin. Videolla näkyy melko hyvin ohjuksen aiheuttamat vauriot, mm. paineen purkautuminen HEKO-kannen alta. Myös torpedon vaurio rungolle näkyy hyvin. Ehkä torpedo osuma tuli liikaa keulaan koska alus ei ainakaan katkennut saati uppoa heti?

 

[StmSvejk]

Sekä pinta-aluksissa että maalla pitää olla ohjuslavetteja, kumpikaan yksinään ei riitä. Ei voida olettaa että laivasto taistelisi pelkästään tykeillä joilla on lyhyempi kantama ja heikompi tulivoima kuin ohjuksilla samalla kun muiden maiden aluksissa on ohjuksia.

Myöskään ei voida olettaa että maalta laukaistavat ohjuspatterit saavat joka tilanteessa ajankohtaisen maalitiedon kaikista mahdollisista avomerellä olevista kohteista. Ne pitää myös tunnistaa tosipaikassa koska ohjukset ei riitä jos niitä ammuskellaan suinpäin jokaiseen tutkapisteeseen. Mitä jos saataisiin osuma vahingossa omaan tai NATOn alukseen?!

LRASM on turhankin kantava ja varmasti todella kallis verrattuna NSM:ään. SCALPista en tiedä, soveltuuko rannikoille? Sitäpaitsi LRASM ei ole vielä käytössä kellään eikä ehkä kerkeä palveluskäyttöön kuin 2020-luvulla joten ehkä liian myöhäistä.

Jos alus ei saa ulkopuolista maalitietoa riittää kantama visuaaliseen / tutkahorisonttiin jonka sisällä tykki on nopeampi ja vaikeammin torjuttava vaikutusväline.

LRASM/SCALP ovat toki kalliimpia mutta myös monikäyttöisempiä ohjuksia. Tärkeää olisi kuitenkin pohtia koko maanpuolustuksen tarpeita, sitä miten meritorjuntajärjestelmä pystyy tarvittaessa osallistumaan valtakunnaliseen tulenkäyttöön. Rannikko-ohjukset kykenevät jo pst:n, liikkuva rannikkotykistö maataistelujen tukemiseen, meritorjuntaohjukset korvaamaan tai tukemaan ilmavoimien kaukovaikutuskykyä.

Jos NSM:n päädytään kannattaisi hankkia JSM jolla on parempi kantama. Samaa ohjusta voisi sitten laukoa lentokoneistakin jos se koetaan tärkeäksi. Patrian tuote, pohjoismainen, moderni. JSM:stä on tulossa pintalaukaistava malli.

 

[BlackFox]

 

[Einomies1]

Jos alus ei saa ulkopuolista maalitietoa riittää kantama visuaaliseen / tutkahorisonttiin jonka sisällä tykki on nopeampi ja vaikeammin torjuttava vaikutusväline.

Jos ja jos. Eli lähtisit tunnistamaan ohjusveneellä tai korvetilla(joissa ei ole meritaisteluohjusta) alusta ja kun se paljastusi Venäläiseksi sota-alukseksi ja olisi vielä vihamielinen niin alkaisit ruiluttelemaan sitä 57mm tai 76mm "hernepyssyllä"? Tykit on todellisessa laivasto-ottelussa kyllä lähinnä varoituksien ampumiseen ja maatukeen. Ehkä niillä voi tehokkaasti torjua pikkuveneitä mutta kun lähdetään "kehään" niin pitää olla jotain millä tyrmätä! Vastapuoli laukoo vuorenvarmasti ohjuksia päin näköä ja etäältä joten ei sinne seilata uhrattavaksi pelkän tykin turvin.

LRASM/SCALP ovat toki kalliimpia mutta myös monikäyttöisempiä ohjuksia. Tärkeää olisi kuitenkin pohtia koko maanpuolustuksen tarpeita, sitä miten meritorjuntajärjestelmä pystyy tarvittaessa osallistumaan valtakunnaliseen tulenkäyttöön. Rannikko-ohjukset kykenevät jo pst:n, liikkuva rannikkotykistö maataistelujen tukemiseen, meritorjuntaohjukset korvaamaan tai tukemaan ilmavoimien kaukovaikutuskykyä.

Meillä on jo taktisia ohjuksia tulossa hävittäjiin joilla voidaan tukea yhtä ja toista eikä niitä tarvitse korvata millään rannikolta laukaistavilla meritorjuntaohjuksilla. LRASM olisi turhaa päällekkäisyyttä, maavoimat eivät tarvitse mitään risteilyohjuksia itselleen vaan ilmatorjuntaa ja panssarin torjuntaa.

SPIKE ER:n taistelukärki voi olla ehkä muu kuin HEAT koska se on tarkoitettu alustorjuntaan. Ohjustyypin kantama on kuitekin niin pieni ettei sillä ole yksinään mitään taktista merkitystä maavoimien tukemiselle. Samaten määrä on liian pieni.

NSM kykenee tulittamaan maakohteita ihan kuin RBS-15 nykyään. Olen ymmärtänyt että liikkuva rannikkotykistö on pian historiaa ainakin täällä foorumilla mutta asiantuntevuudesta en tiedä. Se on selvä että turha on unelmoida mistään 127mm tykistä Korvetteihin kun katot vaikka OTO MELARA 127/64 "Lightweight" tykin painoa kaikkineen. Se ei ole ihan kevyt kuitenkaan...

En ymmärrä tuota sinun ajatustasi hankkia taktisia ohjuksia maa- ja ilmavoimille mutta ei merivoimien aluksiin. En osta sitä koska todellisia perusteita ei ole, siitä seuraisi vain ongelmia. Mitään ohjustulta maalla ja merellä ei voida jättää rannikkotykistön vastuulle yksinään.

Jos NSM:n päädytään kannattaisi hankkia JSM jolla on parempi kantama. Samaa ohjusta voisi sitten laukoa lentokoneistakin jos se koetaan tärkeäksi. Patrian tuote, pohjoismainen, moderni. JSM:stä on tulossa pintalaukaistava malli.

Miksi se lähes 200km kantama ei riitä meille? Minkä ihmeen takia pitää olla se 400 NM kantava ohjus jonka tulenjohto ei vaan onnistu meiltä? Turhaa touhua sanon minä. Kaliningradin hyökkäyskö mielessä?

Ymmärsinko nyt että sanot JSM:n olevan PATRIAN TUOTE??? Ihan uutta minulle. Ei se tarkoita että meillä on valmistusoikeus ja speksit itsellämme NSM-ohjukseen vaikka Patria on Suomen ja Norjan yhteisomistama, ei todellakaan! Ei Norskit ala myymään/lahjoittamaan suunnitelmiaan parhaimmasta sotateollisuuden vientituotetteestaan Patrialle!

 

[Jukkis]

Pätkä RIMPAC 2016:stä jossa ammuskellaan METO ja raskas torpedo PERRY-luokan vanhaan Fregattiin. Videolla näkyy melko hyvin ohjuksen aiheuttamat vauriot, mm. paineen purkautuminen HEKO-kannen alta. Myös torpedon vaurio rungolle näkyy hyvin. Ehkä torpedo osuma tuli liikaa keulaan koska alus ei ainakaan katkennut saati uppoa heti?

En huomannut että sitä hekokannen kuprauttanutta osumaa olisi näytetty videolla. Esitelty ohjusosuma tulee paapurin etuneljänneksestä, eikä hidastetussakaan pätkässä näy että hekokansi mitenkään reagoisi siihen. Sitten juuri ennen kuin hekokannen vaurio näkyy ensimmäisen kerran, samassa otossa näytetään reikää styyrpuurin puolella. Eli päätelmäni on että alukseen ammuttiin kolmaskin ase, jonka osumaa ei jostain syystä haluttu näyttää.

Torpedo räjähti selvästi keulan alla ja vauriosta päätellen roimasti paapurin puolella. Videolta näkee miten reilusti räjähdys nostaa keulaa ylös, mutta koska aluksen painoa on vain nostokohdan toisella puolella ei synny rungon katkaisuun tarvittavaa momenttia. Sen lisäksi näin sivussa tapahtuva räjähdys ei välttämättä rikkoisi köliä keskirungon kohdallakaan tapahtuessaan.

Kaikesta huolimatta jokainen osuma olisi yksinäänkin täydellinen tehtävätappo. Yksikään alus ei tuollaisia vaurioita saatuaan kykenisi jatkamaan toimintaansa. Ja insinöörit saivat mukavasti dataa vähemmän optimaalisten osumien vaikutuksista.

 

[StmSvejk]

Jos ja jos. Eli lähtisit tunnistamaan ohjusveneellä tai korvetilla(joissa ei ole meritaisteluohjusta) alusta ja kun se paljastusi Venäläiseksi sota-alukseksi ja olisi vielä vihamielinen niin alkaisit ruiluttelemaan sitä 57mm tai 76mm "hernepyssyllä"? Tykit on todellisessa laivasto-ottelussa kyllä lähinnä varoituksien ampumiseen ja maatukeen. Ehkä niillä voi tehokkaasti torjua pikkuveneitä mutta kun lähdetään "kehään" niin pitää olla jotain millä tyrmätä! Vastapuoli laukoo vuorenvarmasti ohjuksia päin näköä ja etäältä joten ei sinne seilata uhrattavaksi pelkän tykin turvin.

Jos kyse on tuosta skenaariosta jossa horisontissa havaitaan kohde, on tykki nopeampi ja vaikeampi torjuttava kuin ohjus. Super Rapide ampuu 120ls/min, ei se mikään hernepyssy ole. Panssaroimattomia aluksia vastaan jo hersyt voivat riittää tehtävätappion tuottamiseen muutamilla osumilla.

Toki ohjuksiakin tulevaan monitoimialukseen mahtuu ja niitäkin voi muodon vuoksi alukseen laittaa, jos halutaan.

Meillä on jo taktisia ohjuksia tulossa hävittäjiin joilla voidaan tukea yhtä ja toista eikä niitä tarvitse korvata millään rannikolta laukaistavilla meritorjuntaohjuksilla. LRASM olisi turhaa päällekkäisyyttä, maavoimat eivät tarvitse mitään risteilyohjuksia itselleen vaan ilmatorjuntaa ja panssarin torjuntaa.

Halvemmaksi nuo maalta laukaistavat risteilyohjukset tulevat kuin Ilmavoimien touhut. Ihanteena on toki ohjustyyppi, kuten JSM, jota voi laukoa tilanteen mukaan joustavasti eri maaleja kohtaan eri laveteilta. Merivoimien suorituskyvyn pitää kyetä tukemaan myös maa- ja ilmavoimien taistelua. Oikeilla kalustovalinnoilla se on helppoa.

SPIKE ER:n taistelukärki voi olla ehkä muu kuin HEAT koska se on tarkoitettu alustorjuntaan. Ohjustyypin kantama on kuitekin niin pieni ettei sillä ole yksinään mitään taktista merkitystä maavoimien tukemiselle. Samaten määrä on liian pieni.

Kun maavoimienkin ohjusmäärä on melko pieni... Ohjus iskee katosta, jolloin läpäisyn tarve on pienempi. Mutta sovitaan että ne ovat haitaksi.

Miksi se lähes 200km kantama ei riitä meille? Minkä ihmeen takia pitää olla se 400 NM kantava ohjus jonka tulenjohto ei vaan onnistu meiltä? Turhaa touhua sanon minä. Kaliningradin hyökkäyskö mielessä?

Ymmärsinko nyt että sanot JSM:n olevan PATRIAN TUOTE??? Ihan uutta minulle. Ei se tarkoita että meillä on valmistusoikeus ja speksit itsellämme NSM-ohjukseen vaikka Patria on Suomen ja Norjan yhteisomistama, ei todellakaan! Ei Norskit ala myymään/lahjoittamaan suunnitelmiaan parhaimmasta sotateollisuuden vientituotetteestaan Patrialle!

400km kantama mahdollistaa helpommin iskun rajan takaisiin kohteisiin, vaikka sinne Kaliningradiin, JASSM:n tueksi, jos tarvetta on. NSM:n lyhyempi kantama rajoittaa näitä mahdollisuuksia, ei toki poista niitä. Jos hintaero ei ole suuri (tuskin on) eikä haittapuolia muutenkaan esimerkiksi häiveen puolesta ole olisi nähdäkseni järkevämpää hankkia pidemmän kantaman ohjus. Patria on puoleksi Kongsbergin omistama, tällä viittasin tuohon Patrian tuotteeseen.

Eniwei, mielestäni meripuolustuksen hankinnat pitää optimoida siten, että muiden puolustushaarojen tukeminen on tarpeen mukaan mahdollista.

 

[Herman30]

400km kantama mahdollistaa helpommin iskun rajan takaisiin kohteisiin, vaikka sinne Kaliningradiin

Miksi Suomen puolustusvoimilla pitäisi olla kyky ampua ohjuksia Kaliningradiin kun lähempääkin löytyy maita josta yltää sinne, kuten nyt Puola esim. Ei kai kukaan nyt kuvittele että syttyy sota jossa vain Suomi vs Venäjä ja muut maat jatkavat normaalia siviilielämää!?

 

[peelo]

En huomannut että sitä hekokannen kuprauttanutta osumaa olisi näytetty videolla. Esitelty ohjusosuma tulee paapurin etuneljänneksestä, eikä hidastetussakaan pätkässä näy että hekokansi mitenkään reagoisi siihen. Sitten juuri ennen kuin hekokannen vaurio näkyy ensimmäisen kerran, samassa otossa näytetään reikää styyrpuurin puolella. Eli päätelmäni on että alukseen ammuttiin kolmaskin ase, jonka osumaa ei jostain syystä haluttu näyttää.

Torpedo räjähti selvästi keulan alla ja vauriosta päätellen roimasti paapurin puolella. Videolta näkee miten reilusti räjähdys nostaa keulaa ylös, mutta koska aluksen painoa on vain nostokohdan toisella puolella ei synny rungon katkaisuun tarvittavaa momenttia. Sen lisäksi näin sivussa tapahtuva räjähdys ei välttämättä rikkoisi köliä keskirungon kohdallakaan tapahtuessaan.

Kaikesta huolimatta jokainen osuma olisi yksinäänkin täydellinen tehtävätappo. Yksikään alus ei tuollaisia vaurioita saatuaan kykenisi jatkamaan toimintaansa. Ja insinöörit saivat mukavasti dataa vähemmän optimaalisten osumien vaikutuksista.

Huomasitko muuten torpedo-osumassa kuinka peräkansi on ihan irti juuri hekokannen ja hangaarin kohdalla. Runko taittuu kuin sarana. Olisiko siinä ammuttu kaksi torpedoa joista ensimmäinen olisi vaurioittanut perää. Tämän lisäksi ohjuksia näyttäisi tosiaan olleen ainakin kaksi.

Oliko ohjuksen räjähdyksen pöllähdys myös jotenkin kevyen oloinen. Olisiko kyseessä ollut joku kevyempi MTO. Ketähän RIMPACissa on tänä vuonna ollut mukana? Jenkeillä taitaa ainakin Penguin olla edelleen käytössä (vai onko?).

 

[StmSvejk]

Miksi Suomen puolustusvoimilla pitäisi olla kyky ampua ohjuksia Kaliningradiin kun lähempääkin löytyy maita josta yltää sinne, kuten nyt Puola esim. Ei kai kukaan nyt kuvittele että syttyy sota jossa vain Suomi vs Venäjä ja muut maat jatkavat normaalia siviilielämää!?

Suomi on valinnut tien, jossa ulkomainen apu ei kelpaa. Sinänsä en pidä Kaliningradin ammuskelua realistisena skenaariona, mutta onhan meillä JASSM:eja joita on tarkoitus ampua vastustajan syvyyteen. Pitkä kantama tuo erilaisia käyttöoptioita verrattuna lyhyeen kantamaan. Esimerkiksi 400km kantama mahdollistaisi tulenkäytön Turun seudulta Karjalan kannakselle, jos nyt tarve yhtäkkiä syntyisi tarkalle iskukyvylle, näin esimerkinomaisesti.

 

[peelo]

@Jukkis

Tuossa vielä pidempi versio

1. Osuma ohjuksella (ennen osumaa rungo on vaalea, osuman jälkeen tumma)
2. Osuma ohjuksella samaan kohtaan (ennen osumaa runko tumma, myöhemmin ilmeisesti näkyy kaksi osumakohtaa siinä kohtaa)
(mahdollinen torpedo aluksen takaosaan)
3. Osuma ohjuksella toiselle puolelle (ohjus läpäisee rungon)
4. Osuma torpedolla

Melkoisesti vahinkoa, mutta alus ei ilmeisesti uponnut missään vaiheessa, toki noiden osumien jälkeen kukaan aluksella ei olisi ollut taistelukykyinen, kuten ei aluskaan.

 

[SJ]

Melkoisesti vahinkoa, mutta alus ei ilmeisesti uponnut missään vaiheessa, toki noiden osumien jälkeen kukaan aluksella ei olisi ollut taistelukykyinen, kuten ei aluskaan.

Johtuisiko siitä, että alus oli tyhjennetty kaikesta, ja luukut oli kiinni, niin laiva pysyy edelleen kelluvana ainakin jonkin aikaa. Ja tietenkin se seikka, että nuo laivat on tyhjennetty kaikesta palavasta ja räjähtävästä, joten sitä ei tiedä mitä niille laivoille olisi tapahtunut.

Torpedo räjähti selvästi keulan alla ja vauriosta päätellen roimasti paapurin puolella. Videolta näkee miten reilusti räjähdys nostaa keulaa ylös, mutta koska aluksen painoa on vain nostokohdan toisella puolella ei synny rungon katkaisuun tarvittavaa momenttia. Sen lisäksi näin sivussa tapahtuva räjähdys ei välttämättä rikkoisi köliä keskirungon kohdallakaan tapahtuessaan.

Kaikesta huolimatta jokainen osuma olisi yksinäänkin täydellinen tehtävätappo. Yksikään alus ei tuollaisia vaurioita saatuaan kykenisi jatkamaan toimintaansa. Ja insinöörit saivat mukavasti dataa vähemmän optimaalisten osumien vaikutuksista.

Voi hyvinkin olla, että torpeedo osuman saanut laiva on parempi silloin, kun se ei uppoa. Meinaan, että laiva ja sen miehistö on kuitenkin melkoisen arvokas, joten sen pelastusyritykset vievät viholliselta resursseja. Se on kuitenkin ottanut sellaista vahinkoa, että runko voi murtua milloin tahansa ja moottorit yms. ovat luultavasti käyttökelvottomia osuman jälkeen. Ohjuksien kanssa asia lienee kovasti vastaava, mutta laivan runko on luultavasti paremmassa kunnossa.

 

[Huhta]

Palataanpas lyhyen, mutta hyvin ansaitun, loman jälkeen takaisin aiheeseen:

Helposti unohtuu minkälainen tekninen harppaus tykistössä on tapahtunut tällä vuosituhannella, kun ohjautuvat a-tarvikkeet olvat tulleet yleiseen käyttöön. Kantama on pidentynyt ja haluttu vaikutus saadaan aikaan hyvin pienellä laukausmäärällä. Mikä parasta, samalla kalustolla voidaan ampua myös edullista perinteistä murkulaa.

En osaa sanoa olisiko pyörä- vai telakalusto parempi liikkuvan rannikkotykistön tarpeisiin. Pyöräkaluston operatiivinen liike olisi hyödyllistä, mutta toisaalta tiet vähenevät mitä pidemmälle rannikolle ja saaristoon mennään. Moniin paikkoihin johtaa vain yksi tie, ja yhden uran varassa toimiminen on riskialtista.

Kun ajattelee ensin mainittua, siis ampumatarvikkeiden ja tykkien kehitystä, on vaikea nähdä tarvetta jälkimmäiselle. Esimerkiksi aiemmin mainitsemallesi 155 mm Vulcano-kranaatille luvataan 80 kilometrin kantama 52 kaliberimitan putkesta ammuttuna. Se on valtava edistys, verrataan sitten melkeinpä mihin hyvänsä. Miksi tykki pitäisi saada saareen tai ylipäätään meren rantaan? Korostaisin tätä kysymystä erityisesti siinä tilanteessa, että tarkoitus on estää strategisen iskun osana oleva maihinnousu eikä tulittaa asumattomalle luodolle ulkosaaristoon pesiytynyttä vihollisen tiedusteluryhmää, johon voitaisiin vaikuttaa muillakin keinoin.

Yhden uran varassa ei siis tarvitse operoida, kun tykit voivat sijaita missä tahansa satojen tai tuhansien neliökilometrien alueella, jolloin niiden metsästämisestä ilmasta käsin tulee jokseenkin tehotonta. Modernin rannikkotykistön pitkä kantama vähentää muutenkin vihollisen vastatoimien tehokkuutta. Vastatykistöä sen perinteisessä muodossa tuskin on realistista odottaa kohdattavan etenkään ennen maihinnousun myöhempiä portaita johtuen venäläisten rajallisesta kuljetuskapasiteetista. Venäläisillä aluksilla ongelmana taas on soveltuvien sensorien puute (mahdollisesti uusimpia alusluokkia lukuunottamatta), tykin rajallinen kantama ja kaliberi sekä pieni käytettävissä olevien putkien ja ammusten määrä, joten laivatykeilläkään ei meikäläistä rannikkotykistöä hevin murskata.

Jos rannikkotykistöllä halutaan puolustaa aluevesiä aina ulkosaariston kaukaisimpia kolkkia myöten, mihin tosin en itse usko, niin tällöin tykkejä on toki pakko sijoittaa saariin. Minulla kuitenkin herää epäilys, onko ajoneuvoalustainen tykki tällöin lainkaan järkevä? Kallio on usein hallitseva elementti saaristossa, eikä se välttämättä ole helppo ympäristö tela-alustallekaan. Samaten mahdollisuus tukeutua siviili-infrastruktuuriin (lossit, yhteysalukset, sillat) heikkenee, sillä noissa paikoissa harvemmin liikutaan 50 tonnisella rekalla (lue: panssarihaupitsilla). Alustasta riippumatta myös joukkojen siirrot painopisteen vaihtuessa voivat olla mielenkiintoisia, kun patteristo on esimerkiksi Korppoossa 50 kilometrin päässä mantereelta.

Eli henkilökohtaisesti olen aika jyrkästi sitä mieltä, että rannikkotykistössä valinta on lähes itsestään selvästi pyöräalusta (nopeampi ja edullisempi) tai mahdollisesti tela-alusta synergiasyistä [maavoimien kanssa], jos hankinta on kooltaan pieni. Kumpi sitten on parempi tässä tilanteessa, jossa tykistöä on lisäksi tarkoitus käyttää mahdollisuuksien salliessa muuhunkin kuin merellisen uhan torjuntaan, jaa-a...

 

[SJ]

Eli henkilökohtaisesti olen aika jyrkästi sitä mieltä, että rannikkotykistössä valinta on lähes itsestään selvästi pyöräalusta (nopeampi ja edullisempi) tai mahdollisesti tela-alusta synergiasyistä [maavoimien kanssa], jos hankinta on kooltaan pieni. Kumpi sitten on parempi tässä tilanteessa, jossa tykistöä on lisäksi tarkoitus käyttää mahdollisuuksien salliessa muuhunkin kuin merellisen uhan torjuntaan, jaa-a...

Olisikos mitään järkeä siinä, että siirretään osa vedettävistä tykeistä rannareille? Vissiin K83:n putkestakin saisi kantamaa irti noita Vulcano -kranaatteja käyttäen ja jos rannari käytössä vihollisen vastatykistökyky on rajallista, niin miksi pitää olla liikkuva alusta? Nuo tykit olisi huomattavasti helpompia siirtää vesitse ja jos rannareille annettaisiin K98:t niin silloinhan ne voisi viedä saareen lautalla ihan sellaisenaan omin voimin, joskin joku KA epäilemättä tarvitaan ammuksia kuskaamaan.

 

[StmSvejk]

Olisikos mitään järkeä siinä, että siirretään osa vedettävistä tykeistä rannareille? Vissiin K83:n putkestakin saisi kantamaa irti noita Vulcano -kranaatteja käyttäen ja jos rannari käytössä vihollisen vastatykistökyky on rajallista, niin miksi pitää olla liikkuva alusta? Nuo tykit olisi huomattavasti helpompia siirtää vesitse ja jos rannareille annettaisiin K98:t niin silloinhan ne voisi viedä saareen lautalla ihan sellaisenaan omin voimin, joskin joku KA epäilemättä tarvitaan ammuksia kuskaamaan.

Tuohan olisi budjettiversio (lue: sopii erityisolosuhteisiin), toki tuolloin MRSI ja tätä kautta mahdollisuus parantaa tulen tiheyttä merkittävästi puuttuu. Parannushan tuo olisi nykytilanteeseen ja kalusto on jo olemassa. 155K98 -kaluston etuna olisi 80km:n brosyyrikantama verrattuna 155K83:n n. 57km:n brosyyrikantamaan. Koska 155K98:a tarvittaneen Maavoimien käyttöön jatkossakin lienee 155K83 realistisin vaihtoehto puutteistaan huolimatta. Putkien määrällä voitaisiin korvata kaluston puutteita, toisaalta Huhdan tuomat pointit vastatykistötoiminnasta ovat relevantteja.