Meritaisteluohjukset ja tykistö

Jos kyetään hoitamaan, se on toki ok, mutta vaikuttaa ainakin nojatuoliamiraalin näkökulmasta järjettömältä suhailulta kun RVL:n lento- ja aluskalustoa on olemassa. Nojatuoliamiraalin vankalla ammattitaidolla uskoisin ra-merivoimien vähien ajotuntien olevan parhaassa käytössä harjoiteltaessa taisteutoimintaa mitä tuskin voidaan täysimääräisesti tehdä jos ajellaan jonkun venäläisen pinta-aluksen lähistöllä.

Nyt pitäisi tietää paljonko valmiuden ylläpito todellisuudessa syö aikaa koulutukselta. Onko koko asialla yleensäkään minkäänlaista merkitystä? Kun valmiustehtävänä voi toisaalta olla myös vetenalaisten vehkeiden häätämistä niin ainakaan lennokilla tai muulla lentokalustolla se ei onnistu. Ei kyllä onnistu kaikilla sotalaivoillakaan ( kuten Hamina-lk ) RVL:n ulkovartiolaivoilla se toki onnistuisi mutta niitä on vielä vähemmän kuin Merivoimien tst-aluksia ja rajan hoidossa on myös Ahvenanmaa. Valmiudesta luopuminenkaan ei kuulosta hyvälle. Vaikea nähdä miten Merivoimat voitaisiin kokonaan ohittaa tässä asiassa.
 
Nyt kyllä tosiaan ainakin omalla kohdalla viisastellaan maalla kun merellä toimitaan...

Oman muistin mukaan AKT1 on ollu ihan samanlaista jo kylmän sodan aikana eli 40-50 vuotta. Kun tähän varattu alus on kulussa ei kustannuksia synny lisää mutta harjoitus keskeytyy riippuen miten
pitkälle pitää lähteä jotain "incidenttiä" jäljittämään. Kun ei olla kulussa mutta lähtövalmiina laiturissa kuluja tietysti syntyy, jos koko henkilöstö about 25 palkattua on lähettyvillä töissä. AKT2:han taas on
jossain 12 h valmiudessa, jossa ei ole suuria suoria kuluja. Muistelen kuitenkin, että jos AKT1 lähtee toimintaan kutsutaan automaattisesti AKT2 kehiin myös. Jos tehtävä pitkittyy siitä tulee laituriin uusi
AKT.

Järjestelmä on siis paljon vanhempi kuin lennokkiaikakausi. Jos sitä muutettaisiin teknisiin vempeleisiin perustuvaksi, syntyisi Merivoimissa varmaan melkoinen muutosvastarinta, vähän kun huumepoliisissa
kun epäiltyjen jäljityksessä siirryttiin autoon piiloltettuihin GPS-jäljittimiin. Voitaisiinko näin tehdä syvän joskin nykyisin levottoman rauhan aikana? Jotenkin tuntuu, että sukellusveneiden varalta näin pää-
asiassa toimitaan ja silloin vastaus olisi ei voida.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri siksi koska Merivoimien tst-aluksilla ei varsinaisesti ole operativiisia "oikeita töitä" he joutavat hommaan hyvin. Laivat on hankittu meripuolustukseen ja tää maanpuolustuksellinen tarve ei muutu siitä kuka tunnistuksen tekee. Ei niitä vain siksi ole ostettu, että voidaan suorittaa AKT-päivystystä, vaan siksi, että voidaan ampua vihollista. Varmasti Raja voisi hoitaa tunnistuksen jos niin halutaan.
 
AKT-alusten olemassaolon syy on sama kuin miksi ilmakohteiden tunnistus hoidetaan Hornetilla. Ne ovat samalla voimankäytöllinen pelote. Pelkkä tunnistaminen onnistuu helposti ilmastakin, alusten tehtävä on toinen. Tätä ei pidä myöskään käsittää niin, että AKT:n lähettäminen alueelle olisi ainoa tapa tunnistaa pintakohde. Kyllä sinne voidaan laittaa lentokonekin tarvittaessa.
 
AKT-alusten olemassaolon syy on sama kuin miksi ilmakohteiden tunnistus hoidetaan Hornetilla. Ne ovat samalla voimankäytöllinen pelote. Pelkkä tunnistaminen onnistuu helposti ilmastakin, alusten tehtävä on toinen. Tätä ei pidä myöskään käsittää niin, että AKT:n lähettäminen alueelle olisi ainoa tapa tunnistaa pintakohde. Kyllä sinne voidaan laittaa lentokonekin tarvittaessa.

Tottahan toki, mutta maksaako vaivan? Syvän rauhan aikana kyse on leikistä, kriisin kärjistyessä taas olisi sulaa järjettömyyttä lähettää yhtäkään oikeaa taistelualusta voimannäyttöön ainakaan Suomenlahdella.

Kylmän sodan aikana NL piti lännen taisteluosastojen lähistöllä ns. kantelupukki (tattletale) aluksia, esimerkiksi ohjushävittäjiä joiden tehtävä oli pitää taisteluosastot jatkuvasti kartalla ja sodan syttyessä ampua ensilaukaukset. Supervallalle nämä alukset olivat uhrattavissa. Suomen tapauksessa alusten uhraaminen tällaiseen olisi turhanpäiväistä, sen sijaan Venäjä saattaisi juuri pyrkiä sitomaan vaikkapa pari suomalaisalusta voimannäyttöön josta alukset olisi helppo napsia enemmän tai vähemmän agressiivisella toiminnalla toimintakyvyttömäksi. Esimerkiksi ikävä törmäys saattaisi vaurioittaa suomalaisalusta tms. jos ei haluta suoraan ampumiseen mennä. Vaikka Merivoimien budjettitavoitteet toteutuisivat on Suomella 2020-luvun lopulla vain ne kahdeksan taistelualusta.

Kriisiajan voimannäyttöön paras alus olisi itse asiassa monitoimimurtaja tms. Pärjäisi olosuhteissa kuin olosuhteissa, sille mahtuisi alustarkastusosasto, RIB:t ym., vaikkapa 152mm Canet varoituslaukausten ampumista varten ja isoa alusta olisi vaikea puskea upoksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tuntuu, että sukellusveneiden varalta näin pää-
asiassa toimitaan ja silloin vastaus olisi ei voida.

Sukellusveneiden osalta ainakin vielä teknologian tässä vaiheessa tuo toiminta onkin ainoa mahdollisuus, tässä mahdollisina toimijoina Raumat ja Hämeenmaat. Epäilisin että 2020-luvulla voidaan käyttää autonomisia aluksia, tekniikka on olemassa jo nyt.
 
...
Kriisiajan voimannäyttöön paras alus olisi itse asiassa monitoimimurtaja tms. Pärjäisi olosuhteissa kuin olosuhteissa, sille mahtuisi alustarkastusosasto, RIB:t ym., vaikkapa 152mm Canet varoituslaukausten ampumista varten ja isoa alusta olisi vaikea puskea upoksiin.

Olipas herkullinen heräte, täytyykin kertoa hankkeesta, jonka on varman HuHun mukaan tarkoitus korvata laivastollemme aiemmin suunnitellut sisävesijäänmurtajat:

Paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa. Murtajan luulisi kestävän vähän kolistelua ja azipodeilla voidaan muuttaa kulkusuuntaakin kohtuullisen näppärästi. Vihollisen juorukello- luokan ohjushävittäjän koettaessa puskea kylkeen meurautettaan ruori styyrpuuriin ja pyöräytetään keulat vastakkain jyräten häiriköivä kippo massalla aaltojen alle. "Oho! Sori siitä." Sen jälkeen otetaan pressut tykkitornin ja ohjuskontin päältä pois.

Hampaisiin asti aseistettu törmäyspaikalta poistuva taistelujäänmurtaja FNS Malluainen munii syvyyksiin tilanteen alkaessa eskaloitua muutaman miinan ja niille kaveriksi sementtikuorisen tuhoojadroneminivedenalaisen, joka jää pohjaan kytikselle odottelemaan vastapuolen laivasto- osastoa. Saimaannorppa -luokan häivedrone odottaa kärsivällisesti passiivimoodissa ja iskee kun tilanne on otollinen.

Samaan aikaan FNS Malluaisen sisaralus FNS Vesikirppu suuntaa kokka kohisten kohti Ahvenanmaata. Alueelle on tunkeutunut tuntematon "rahtilaiva", jonka sisuksista purkautuu pysäytettäessä yllättäen muutama liukas pikkupirulainen, jotka koettavat luikahtaa karkuun. Tykkitornissa käy kolina, kun kranaatteja survotaan putkeen, mutta kotvasen kuluttua aaltojen yllä vallitsee hiljaisuus.
 
Olipas herkullinen heräte, täytyykin kertoa hankkeesta, jonka on varman HuHun mukaan tarkoitus korvata laivastollemme aiemmin suunnitellut sisävesijäänmurtajat:

Paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa. Murtajan luulisi kestävän vähän kolistelua ja azipodeilla voidaan muuttaa kulkusuuntaakin kohtuullisen näppärästi. Vihollisen juorukello- luokan ohjushävittäjän koettaessa puskea kylkeen meurautettaan ruori styyrpuuriin ja pyöräytetään keulat vastakkain jyräten häiriköivä kippo massalla aaltojen alle. "Oho! Sori siitä." Sen jälkeen otetaan pressut tykkitornin ja ohjuskontin päältä pois.

Hampaisiin asti aseistettu törmäyspaikalta poistuva taistelujäänmurtaja FNS Malluainen munii syvyyksiin tilanteen alkaessa eskaloitua muutaman miinan ja niille kaveriksi sementtikuorisen tuhoojadroneminivedenalaisen, joka jää pohjaan kytikselle odottelemaan vastapuolen laivasto- osastoa. Saimaannorppa -luokan häivedrone odottaa kärsivällisesti passiivimoodissa ja iskee kun tilanne on otollinen.

Samaan aikaan FNS Malluaisen sisaralus FNS Vesikirppu suuntaa kokka kohisten kohti Ahvenanmaata. Alueelle on tunkeutunut tuntematon "rahtilaiva", jonka sisuksista purkautuu pysäytettäessä yllättäen muutama liukas pikkupirulainen, jotka koettavat luikahtaa karkuun. Tykkitornissa käy kolina, kun kranaatteja survotaan putkeen, mutta kotvasen kuluttua aaltojen yllä vallitsee hiljaisuus.
10-
Unohdit karttaruutu-syvyyspommit
 
Olipas herkullinen heräte, täytyykin kertoa hankkeesta, jonka on varman HuHun mukaan tarkoitus korvata laivastollemme aiemmin suunnitellut sisävesijäänmurtajat:

Paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa. Murtajan luulisi kestävän vähän kolistelua ja azipodeilla voidaan muuttaa kulkusuuntaakin kohtuullisen näppärästi. Vihollisen juorukello- luokan ohjushävittäjän koettaessa puskea kylkeen meurautettaan ruori styyrpuuriin ja pyöräytetään keulat vastakkain jyräten häiriköivä kippo massalla aaltojen alle. "Oho! Sori siitä." Sen jälkeen otetaan pressut tykkitornin ja ohjuskontin päältä pois.

Hampaisiin asti aseistettu törmäyspaikalta poistuva taistelujäänmurtaja FNS Malluainen munii syvyyksiin tilanteen alkaessa eskaloitua muutaman miinan ja niille kaveriksi sementtikuorisen tuhoojadroneminivedenalaisen, joka jää pohjaan kytikselle odottelemaan vastapuolen laivasto- osastoa. Saimaannorppa -luokan häivedrone odottaa kärsivällisesti passiivimoodissa ja iskee kun tilanne on otollinen.

Samaan aikaan FNS Malluaisen sisaralus FNS Vesikirppu suuntaa kokka kohisten kohti Ahvenanmaata. Alueelle on tunkeutunut tuntematon "rahtilaiva", jonka sisuksista purkautuu pysäytettäessä yllättäen muutama liukas pikkupirulainen, jotka koettavat luikahtaa karkuun. Tykkitornissa käy kolina, kun kranaatteja survotaan putkeen, mutta kotvasen kuluttua aaltojen yllä vallitsee hiljaisuus.

:cool: Vissiin kannattaisi laittaa hymiö. Pakko-otettuna joku Nesteen isompi tankkeri toki sopisi tehtävään vielä paremmin, voisi laittaa Hornetin nousemaan keulakannelta JATO-raketein, olisi voimannäyttöä kerrakseen. LNG tankkerissa olisi vielä se etu, että viime töikseen sen miehistö voisi räjäyttää itsensä taktisen ydinaseen voimalla...

Mutta mennään takaisin asiaan AKT-absurdiudessa, mikä ilo on Merivoimien aluksesta tunnistamassa vihollisen pintakohdetta rauhan aikana? Entäpä sodanuhan aikana? Mikä tehtävässä vaatii harvalukuisen merivoimien kaluston käyttöä tehtävään joka hoituu kameralla ja vaikkapa valoraketeilla? Miten tunnistustilanteessa vaikkapa Hämeenmaa kykenee vastaamaan asymmetriseen voimankäyttöön, esimerkiksi törmäysyritykseen tai ylipäätään kykenee puolustautumaan tulenkäyttöä vastaan lähietäisyydeltä? nMiksi vedenalaisia kohteita ei voi Suomen oloissa tunnistaa ja varoittaa miehittämättömällä kalustolla tulevaisuudessa kun muualla voi?
 
Olipas herkullinen heräte, täytyykin kertoa hankkeesta, jonka on varman HuHun mukaan tarkoitus korvata laivastollemme aiemmin suunnitellut sisävesijäänmurtajat:

Paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa. Murtajan luulisi kestävän vähän kolistelua ja azipodeilla voidaan muuttaa kulkusuuntaakin kohtuullisen näppärästi. Vihollisen juorukello- luokan ohjushävittäjän koettaessa puskea kylkeen meurautettaan ruori styyrpuuriin ja pyöräytetään keulat vastakkain jyräten häiriköivä kippo massalla aaltojen alle. "Oho! Sori siitä." Sen jälkeen otetaan pressut tykkitornin ja ohjuskontin päältä pois.

Hampaisiin asti aseistettu törmäyspaikalta poistuva taistelujäänmurtaja FNS Malluainen munii syvyyksiin tilanteen alkaessa eskaloitua muutaman miinan ja niille kaveriksi sementtikuorisen tuhoojadroneminivedenalaisen, joka jää pohjaan kytikselle odottelemaan vastapuolen laivasto- osastoa. Saimaannorppa -luokan häivedrone odottaa kärsivällisesti passiivimoodissa ja iskee kun tilanne on otollinen.

Samaan aikaan FNS Malluaisen sisaralus FNS Vesikirppu suuntaa kokka kohisten kohti Ahvenanmaata. Alueelle on tunkeutunut tuntematon "rahtilaiva", jonka sisuksista purkautuu pysäytettäessä yllättäen muutama liukas pikkupirulainen, jotka koettavat luikahtaa karkuun. Tykkitornissa käy kolina, kun kranaatteja survotaan putkeen, mutta kotvasen kuluttua aaltojen yllä vallitsee hiljaisuus.

Itsehän kuulin, että murtajat naamioidaan Panamalaisiksi pientankkereiksi.

Aseistus on tosiaankin naamioitu kannelle vanhojen kaapparilaivojen tapaan ja kannella maleksii maahanmuuttaja-taustaisia värvättyjä, joiden tehtävä on maleksia huolettoman näköisinä, jotta vihollisen keskittyminen herpaantuu ja siirtyy muihin kohteisiin. Tankkeri-malliin päädyttiin siksi, että sen jälkeen kun murtajatankkerit ovat puskeneet upoksiin kaikki punalaivaston alukset Gotlannin ja Koiviston välillä, ne laskevat laineille öljylautan, joka sytytetään palamaan. Näin suljetaan jäljelle jäänyt vastustajan laivasto Kronstadtin satamaan. Samalla palavasta öljylautasta nouseva savu auttaa Suomen Puolustusvoimia heilauttamaan Kostajan Miekkaa vanhan vainolaisen hyökkäyskärjen kylkeen Kaakkois-Suomessa, sokaistessaan itävaunujen heikommat näkövälineet.

Lisäksi hankintoihin kuuluu kaksi Eugen Schauman -luokan alusta, HMS BELAJA SMERT ja HMS FINSKI FASCIST, jotka väärän lipun turvin purjehtivat konfliktin sattuessa Kaliningradiin ja eliminoivat itsetuho-menetelmällä kyseisen sotilastukikohdan. Mielenkiintoinen piirre hankkeessa on, että laivoilla palvelevat varusmiehet ovat ainostaan T-miehiä.
 
Naval Weapons
JSM sub launched update
Alex Pape, Kiel, Germany - IHS Jane's Missiles & Rockets
16 September 2015

1526465_-_main.jpg

Norway's Kongsberg outlined additional features and the possible path ahead for its proposed submarine-launched variant of the Naval Strike Missile (and Nytt Sjomalsmissile: NSM) at the Subcon 2015 conference on submarine technology organised by ThyssenKrupp Marine Systems (TKMS) in Kiel, Germany, every four years.

The development of a submarine-launched variant was first reported by IHS Jane's in early 2013, and a mock-up was noted at exhibitions and company presentations in mid-2014.

The sub-surface launched variant is currently being developed by industry as a self-funded project, said Kongberg's Jarle Naess, and aims to provide submarines with a long-range, stand-off strike capability, including in denied environments where the (otherwise network enabled) missile will rely on its stealthy design, dual-mode passive infrared sensor, and autonomous target recognition, in particular.

The company aims to develop the missile in parallel to the Royal Norwegian Navy's (RNoN's) future submarine project, which does not yet include a requirement for this kind of capability; however, it is expected to at least be fitted for it.

The pre-development phase is currently projected to take around four to five years, through to around 2020. "This will include work to define requirements, define sub-system requirements, and some design and prototyping activity," noted Naess.

This would be followed by a four-year development phase around 2020-24, integration efforts in the 2024-26 timeframe, and initial operational capability in the 2026-28 timeframe (again matching the projected RNoN submarine timeline).

At present Kongsberg is partnered with Babcock, which is looking at the weapon integration aspects and development of the underwater launch capsule; Nammo will be tasked with booster section development. Kongsberg has now also partnered with TKMS, whose submarine exports may provide an important conduit for sales of the new missile.

The missile itself is to be adapted from the air-launched Joint Strike Missile (JSM) variant, which features a number of modifications compared with the NSM on account of being designed to fit into the internal weapons bay of the F-35 Joint Strike Fighter, including a longer, re-shaped fuselage, and Williams F107 turbojet engine.
http://www.janes.com/article/54343/jsm-sub-launched-update
 
Ne Bastionit ovat sitten täällä päin liikkeellä. Mihin lie menossa, Suomenlahdelle vai Kaliningradiin? Ei hyvä kummassakaan tapauksessa!

Russia deploys Bastion-P coastal defense missile system near border with the Baltics
Aug 12, 2016
2094
Share on Facebook
Tweet on Twitter

Bastion-P system on the road to St. Petersburg in Novgorod region
The new Bastion-P mobile coastal defense missile systems were spotted during transport near the borders with the Baltic countries in northern Europe, that reported on vk.com/milinfolive page.

The missile systems were spotted on the road to St. Petersburg in Novgorod region. The design of Bastion-P allows it to float force to destroy enemy ships in all weather conditions, even in noisy environments enhanced electron.

The Bastion-P launcher carries two P-800 Oniks/Yakhont (SS-N-26 Strobile) anti-ship cruise missiles. These have a range of 300 km with hi-low flight trajectory and 120 km with low-low flight trajectory.

The missiles can be deployed at two different trajectories. The combined trajectory (high-altitude cruise followed by low-level flight as the target approaches), provides a longer range and low-altitude trajectory reduces the effective range but significantly increases its stealth capabilities and decreases the probability of the rocket being hit by the opponent’s missile defences. The missile’s survival is ensured by its ability to carry out effective evasive manoeuvres to avoid enemy air defences.


Bastion-P system on the road to St. Petersburg in Novgorod region
One Bastion-P system able to provide protection for at least 600 km of the coastline, and guarantees destruction of opposition targets above-water. The system can also hit land-based radio-contrast targets. All this can be done under intense fire and electronic counter-measures used by the attackers.

In the two years since Russia annexed Ukraine’s Crimean Peninsula, the tiny Baltic nations of Estonia, Latvia and Lithuania have taken an oversize role in facing down Russia’s challenge to the West. The Kremlin has been building up its military along its border with the former Soviet satellites. Western allies of the Baltics, worried that the region is vulnerable, have responded by pouring tanks, warplanes and soldiers into an area slightly larger than Florida.

Earlier Russia deploys more Bastion-P mobile coastal defence missile system in Crimea.

http://defence-blog.com/news/russia...sile-system-near-border-with-the-baltics.html
 
Ne Bastionit ovat sitten täällä päin liikkeellä. Mihin lie menossa, Suomenlahdelle vai Kalingradiin?

He pystyvät sulkemaan noilla ohjuksilla suomenlahtea pitkän matkaa, ja ilmakuljetteisenä vielä enemmän. Uskoin noiden olevan olleen Kalingradissa jo aikapäivät. Tavanomaisessa sodassa vittumainen paikka, mutta taktisilla aseilla paljon helpompi rasti. Naapuri selvästi varautuu johonkin konfliktiin.
 
Tässä löytyisi vähän tarkempaa tietoa Konsberg NSM/JSM ohjusvarianteista:
http://www.dtic.mil/ndia/2014PSAR/albright.pdf

Erikoista ohjuksessa:
- aaltoja seuraava "Super Sea Skimming" profiili
- Dual Band IR-sensor toimii keskipitkällä- ja pitkällä aallonpituudella ja kykenee itsenäisesti tunnistamaan maalinsa useiden eri kohteiden joukosta+ päättää osumakohdan sekä säätää sytyttimen herkkyyden.
- jopa 200 Waypointtia
- ohjuksen hakupää pysyy horisontin mukaan vakautettuna ja liikkuu ohjuksen rungossa
- ilmalaukaisussa -high yli 500 km kantama (300NM)!
- laserit eivät pysty häikäisemään hakupäätä
- No-Attack/fly alueet joten ohjus on mahdollista ampua omien ohi ja yli ilman vaaraa osumisesta omiin

4-kpl Quad-Pack ohjuksia painaa n. 4000 kg kaikkineen.
NSM/JSM on minun suosikkini uudeksi METO-ohjukseksi ehdottomasti.
 
Taiwan meritykistö, meinaa laittaa sen kuorma-auton pääle, olisiko tämä jotain Suomelle?

https://quillorcapture.com/2015/08/17/taiwans-creative-industries/

Another innovative weapon was the Coastal Defence Rocket System, a rocket launcher that can blitz enemy (i.e. Chinese) troops arriving at a Taiwan coastline. The short-range rocket system is designed to target amphibious troops and vessels out to a range of 1.2km, although a greater range is envisioned in future versions.

The launcher consists of 84 rockets, and three firing tests have been conducted to date, the most recent being earlier this year, using fixed mounts. In the future, as development progresses, the Coastal Defence Rocket System will be mounted on a truck to give a high degree of mobility.

9n5a8234-cropped-630.jpg
 
Taiwan meritykistö, meinaa laittaa sen kuorma-auton pääle, olisiko tämä jotain Suomelle?

https://quillorcapture.com/2015/08/17/taiwans-creative-industries/

Minusta tuo vaikuttaa hieman turhan monimutkaiselta systeemiltä, kun nuo kaikki putket olisi voitu laittaa hieman samanlaiseen järjestykseen, kuin MB-21 järjestyksessä. Ellei sitten idea ole siinä, että tuollaisen 7 putken ryppään voi ladata jollakin vehkeellä kerralla. Lisäksi kantama on surkea.
 
Back
Top