Meritaisteluohjukset ja tykistö

Todennäköisesti olet oikeassa kaikissa noissa asioissa. Kuitenkin jos elinkaarta on vaikkapa se 5-10 vuotta jäljellä, niin kyllähän firman mittakaavassa ratkaisuja täytyy alkaa pohtia viimeistään nyt, jotta uusi järjestelmä olisi edes puoliksi pystyssä vanhan poistuessa.

Pelkkiin ohjuksiin meneminen olisi harmillista. Syntyisi suuri teknologiariski, kun kaikki hiemankin pidempikantamaisempi torjunta olisi yhden pintatorjuntaohjustyypin varassa.

Lisäksi näkisin tykki- ja ohjuskaluston yhteiskäytössä etuja alusilmatorjunnan kehittyessä. Jos it-ohjukset olivat entisaikaan puoliaktiivisia tai komento-ohjattuja, niin aluksen saattoi upottaa helposti muutamalla samanaikaisesti eri suunnista lähestyvällä pintatorjuntaohjuksella. Aktiivisten tutkaohjusten kaudella torjunnan kyllästäminen voi vaatia kymmeniä ohjuksia. Tuollaisen maalin tutkajärjestelmien pehmittäminen vaikka paskoilla sirpalekranaateilla parantaisi meritorjuntaohjusten tehoa.

Toki yksi vaihtoehto olisi myös kehittää halpoja harhamaaliohjuksia (hieman kuin MALD), joita voitaisiin laukaista ainakin pari tusinaa yhden meritorjuntaohjuksen hinnalla. Syö äkkiä suuremmankin aluksen siilot tyhjiksi... :camo:

Tornitykeillä lienee nykyään varsin kapoinen tehtäväkenttä joten voi ajatella että rannikkotykit on isossa kuvassa jo korvattu. On jo menty lähes puhtaaseen ohjusaseistukseen. Ei olisi huono asia jos liikkuvia rannikkotykkejä jatkossa olisi. Kun miettii miten tuskaista tuollaisen kaluston saanti edes KT:lle oli niin en usko tuohon hankkeeseen. KT/RT-yhteiskäyttöäkään ei oikein voi ajatella kun toiminnan painopisteet ovat täysin eri suunnilla.
 
Joskus entisaikaan voisi kuvitella tuollaisen erillisen merimaalikranaatin ominaisuuksien olleen tärkeämpiä.

Nykyajan älyammuksilla yksittäisen kranaatin läpäisyyn ei varmaankaan tarvitse panostaa niin paljoa kun tuli lähtökohtaisesti osuu myös liikkuvaan maaliin aika hyvin kohdilleen.

Lisäksi nykyiset sota-alukset ovat entisaikojen taistelulaivoja paljon herkempiä vaurioitumaan jo pienemmästäkin räjähdeainemäärästä. Nykyajan sota-aluksissa on myös paljon herkkää elektroniikkaa, joka saattaa vaurioitua vakavasti heppoisemmastakin osumasta tehden aluksesta käytännössä taistelukelvottoman.

Ihan perinteisellä sirpalekranaatillakin luulisi olevan suhteellisen helppoa lamauttaa esimerkiksi modernin taistelualuksen tutka- ja viestijärjestelmät. Nykyaikaisella taistelukentällä alus, jonka sensorit on pimennetty ja viestiyhteydet lamautettu ei ole kovin taistelukykyinen, ja tällainen alus on myös melko helppoa tuhota mm. ohjusasejärjestelmillä tämän tykistöasein tapahtuvan lamauttamisen jälkeen.

Useimmissa tapauksissa taistelu-alusta ei tarvitse upottaa pohjaan saakka, että saadaan aikaan ns. "mission kill", jolloin alus on kykenemätön jatkamaan alkuperäistä tehtäväänsä.

Totta tuokin että se mikä vielä 80-luvulla oli terästä voi häiverakenteiden aikakaudella ollakin ties mitä balsapuulaminaattia tai kartonkia. Toki iso osa naapurin kalustostakin on edelleen sieltä 80-luvulta. Ja sekin pitää muistaa että Suomen rannikkotykeistä on stenattu 2000-luvulla jokseenkin 90%.
 
Tornitykeillä lienee nykyään varsin kapoinen tehtäväkenttä joten voi ajatella että rannikkotykit on isossa kuvassa jo korvattu. On jo menty lähes puhtaaseen ohjusaseistukseen. Ei olisi huono asia jos liikkuvia rannikkotykkejä jatkossa olisi. Kun miettii miten tuskaista tuollaisen kaluston saanti edes KT:lle oli niin en usko tuohon hankkeeseen. KT/RT-yhteiskäyttöäkään ei oikein voi ajatella kun toiminnan painopisteet ovat täysin eri suunnilla.

Niin, ressujen haaveiluahan tämä kai on. Mutta periaatteessa tuota yhteiskäyttöä voisi harkita uhkatilanteen mukaan, jos tykit olisivat molemmilla puolustushaaroilla identtiset. Mikäli koulutuksessa tulisi liikaa eroa meri- ja maavoimien välillä, niin voihan kumpikin puolustushaara kouluttaa itselleen jonkin verran ylimääräisiä miehistöjä, jotta voi vastaanottaa lisää kalustoa toiselta.
 
Niin, ressujen haaveiluahan tämä kai on. Mutta periaatteessa tuota yhteiskäyttöä voisi harkita uhkatilanteen mukaan, jos tykit olisivat molemmilla puolustushaaroilla identtiset. Mikäli koulutuksessa tulisi liikaa eroa meri- ja maavoimien välillä, niin voihan kumpikin puolustushaara kouluttaa itselleen jonkin verran ylimääräisiä miehistöjä, jotta voi vastaanottaa lisää kalustoa toiselta.

Rantapyssyn K9-patteristoja odotellessa siis. Kannattanee ottaa mukava asento :D
 
Totta tuokin että se mikä vielä 80-luvulla oli terästä voi häiverakenteiden aikakaudella ollakin ties mitä balsapuulaminaattia tai kartonkia. Toki iso osa naapurin kalustostakin on edelleen sieltä 80-luvulta. Ja sekin pitää muistaa että Suomen rannikkotykeistä on stenattu 2000-luvulla jokseenkin 90%.

Näen jatkossa vain ainoana toivona säilyttää edes pieni osa perinteisen RT:n suorituskyvystä sen, että hankitaan monikäyttöisiä itseliikkuvia tykistöasejärjestelmiä, jotka pystyvät samanaiksesti sekä tukemaan rannikkojoukkoja, että vaikuttamaan merimaaleihin.

Minkään erillisen pelkästään merimaalien torjuntaan optomoidun ja suunnitellun tykistöasejärjestelmän hankintaa en nykyisten rahoituskehysten vallitessa näe mitenkään realistisena.

Joskus 2030-luvun alussa kun Laivue-2020 hanke on toivottavasti saatu maaliin voisi olla pienen pieni sauma saada hankittua uusia tykistöasejärjestelmiä meripuolustuksen tarpeisiin kunhan mahdollinen hankinta osataan markkinoida oikein osana Puolustusvoimien yhteisen tulenkäytön kehittämistä korkean valmiuden tykistöasejärjestelmänä, joka pystytään nopeasti sijoittamaaan toiminta-alueelle torjumaan joko merellistä uhkaa tai muuta strategista iskua.

Jonkinlaisista korkean operationaalisen liikkumiskyvyn omaavista valmiuspattereista siis haaveilen, näitä voitaisiin sitten tarpeen mukaan käyttää niin merellisen uhkan torjunnassa kuin myös erilaisiin hybridiuhkiin ja täysimittaista sotaa alempiasteisteisiin konflikteihin reagoimisessa...
 
Rantapyssyn K9-patteristoja odotellessa siis. Kannattanee ottaa mukava asento :D

Muistutan, että foorumilla on pohdittu Nemojen hankintaa rannikkojääkäreille vastauksena tähän tietopyyntöön. Pelkät Jehut Nemojen alle maksaisivat tuon kolme miljoonaa euroa kappaleelta, NEMO varmaan vielä useita miljoonia euroja lisää. Vertailun vuoksi käytetyt K9:t maksoivat ~3 miljoonaa euroa tykiltä. Jos halutaan, niin merivoimille voidaan kyllä hankkia kahdeksantykkisiä K9-patteristoja vaikka kaksikin kappaletta, ja hintakin jää alle 50 miljoonaan euroon.
 
Muistutan, että foorumilla on pohdittu Nemojen hankintaa rannikkojääkäreille vastauksena tähän tietopyyntöön. Pelkät Jehut Nemojen alle maksaisivat tuon kolme miljoonaa euroa kappaleelta, NEMO varmaan vielä useita miljoonia euroja lisää. Vertailun vuoksi käytetyt K9:t maksoivat ~3 miljoonaa euroa tykiltä. Jos halutaan, niin merivoimille voidaan kyllä hankkia kahdeksantykkisiä K9-patteristoja vaikka kaksikin kappaletta, ja hintakin jää alle 50 miljoonaan euroon.

Eihän tuo tietenkään ole rahasta kiinni vaan halusta käyttää sitä. Liikkuvat komponentit ovat toki olleet Merivoimissa suosiossa. Mutta niiden pitää olla vesillä liikkuvia.
 
Eihän tuo tietenkään ole rahasta kiinni vaan halusta käyttää sitä. Liikkuvat komponentit ovat toki olleet Merivoimissa suosiossa. Mutta niiden pitää olla vesillä liikkuvia.

Jopa 76 tonnin rekka liikkuu vesillä, kun se lastataan laivaan. Käsittääkseni myöskään 130 K 54 ei ui.
 
Jopa 76 tonnin rekka liikkuu vesillä, kun se lastataan laivaan. Käsittääkseni myöskään 130 K 54 ei ui.

Arvaapa kuka poisti moottoroidun RT:n 2000-luvun alussa?

Panokset on laitettu rannikkojääkäripataljooniin ja meritiedutelukomppanioihin yms. venekalustolla liikkuviin porukoihin. Rannikko-ohjuskomppanioita myöskään unohtamatta.
 
Suorituskykyvaatimuksena tälläiselle uudelle 2030-luvun korkean valmiuden tykistöasejärjestelmälle voisi esimerkiksi olla se, että järjestelmän ollessa täydessä operatiivisessa valmiudessa tulisi kyseisen järjestelmän kyetä kohdistamaan epäsuoraa tulitukea mihin tahansa kohteeseen Uudenmaan alueella 15 min kuluessa tulitukipyynnön vastaanottamisesta. Vastaavaasti koko Suomenlahden alueelle Vironlahdelta Ahvenanmaalle kyseisen järjestelmän tulisi kyetä vaikuttamaan esimerkiksi 2 tunnin kuluessa tulitehtävän saamisesta.

Tällöin käytännössä yksi jatkuvassa valmiudessa oleva pyörillä liikkuva maantienopeutta kulkeva patteri, jonka kantama on luokkaa 100 km pystyisi vastaamaan näihin suorituskykyvaatimuksiin eivätkä kustannukset kasvaisi kohtuuttomaksi.
 
@Rannari

En toki tiedä, meinaavatko käyttää vain parveiluveneiden puhkomiseen, mutta...




http://www.janes.com/article/68128/...-155-mm-guided-ammunition-to-be-tested-by-usn


Lisäys: Eli Zumwalteissa käytetään 155 mm tykkiä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Gun_System

Tai yleensä lainkaan merimaaleja vastaan? Kaikki on mahdollista.
Eikös Zumwalteissa 155 mm tykkien ole tarkoitus olla vain tilapäinen ratkaisu, kunnes raidetykit saadaan operatiiviseen käyttöön? Zumwaltithan on ollut tarkoitus varustaa raidetykeillä.

Useimmissa tapauksissa taistelu-alusta ei tarvitse upottaa pohjaan saakka, että saadaan aikaan ns. "mission kill", jolloin alus on kykenemätön jatkamaan alkuperäistä tehtäväänsä.
Toisaalta se täydellinen upottaminen on huomattavasti suurempi pelote, sillä laivan menettäminen kokonaan tulee kohtuuttoman kalliiksi.

Niin, @Rannari mitä mieltä olit ideastani, että 130 TK:n tykki siirrettäisiin panssarihaupitsin alustalle tehtyyn torniin? Periaatteessahan paljon kehitystyötä sitä varten olisi jo tehty (sama korosysteemi, puoliautomaattinen lataaja, tähystyslaitteistot), ja paikannusjärjestelmän hankkiminen olisi helppoa. Jos ostettaisiin K9:n alustoja, joille valmistettaisiin siihen kelpaavat 130 mm tornit nykyisillä korosysteemeillä, tähystyslaitteilla jne?
 
Niin, @Rannari mitä mieltä olit ideastani, että 130 TK:n tykki siirrettäisiin panssarihaupitsin alustalle tehtyyn torniin? Periaatteessahan paljon kehitystyötä sitä varten olisi jo tehty (sama korosysteemi, puoliautomaattinen lataaja, tähystyslaitteistot), ja paikannusjärjestelmän hankkiminen olisi helppoa. Jos ostettaisiin K9:n alustoja, joille valmistettaisiin siihen kelpaavat 130 mm tornit nykyisillä korosysteemeillä, tähystyslaitteilla jne?

Kuulostaa juuri sellaiselle hankkeelle jonka päätteeksi lausutaan DNA:n mainoksesta tuttu lause "ihanan kallista". Palvelkoot aikansa tornikanuunana ja sitten pataan. Se että Merivoimillakin olisi muutama K9-patteri kuulostaa erittäin hyvälle.
 
Niin, @Rannari mitä mieltä olit ideastani, että 130 TK:n tykki siirrettäisiin panssarihaupitsin alustalle tehtyyn torniin? Periaatteessahan paljon kehitystyötä sitä varten olisi jo tehty (sama korosysteemi, puoliautomaattinen lataaja, tähystyslaitteistot), ja paikannusjärjestelmän hankkiminen olisi helppoa. Jos ostettaisiin K9:n alustoja, joille valmistettaisiin siihen kelpaavat 130 mm tornit nykyisillä korosysteemeillä, tähystyslaitteilla jne?

Rannari en ole, mutta paljonko noita tornikanuunoita on valmistettu? Alle 20 tykin hankintaa/modausta tuskin kannattaa edes ajatella, hinta karannee käsistä. Lisäksi herää kysymys, kannattaako itseään sitoa vanhaan neuvostoliittolaiseen kaliberiin? Merimaalikranaatit on ehkä olemassa, mutta paljoa muuta modernia siihen kaliberiin tuskin löytyy.
 
Rannari en ole, mutta paljonko noita tornikanuunoita on valmistettu? Alle 20 tykin hankintaa/modausta tuskin kannattaa edes ajatella, hinta karannee käsistä. Lisäksi herää kysymys, kannattaako itseään sitoa vanhaan neuvostoliittolaiseen kaliberiin? Merimaalikranaatit on ehkä olemassa, mutta paljoa muuta modernia siihen kaliberiin tuskin löytyy.

30kpl on julkisesta lähteestä löytynyt tieto. Tarkoittaa kahdeksaa patteria kullakin 3-4 tykkiä.

Ja ei. 130-millaisiin ei kannata paljoja lisäpanoksia laittaa. Eikä toisaalta poistaakaan ennakoivasti. Tämähän on tehty viisaasti kun linnakesaarista on hankkiuduttu eroon mutta patterit on silti säilytetty saarilla toimintakuntoisina.
 
RANNJP omaavat todella hyvän liikkuvuuden venekalustollaan ja tähän liikkuvuuteen tulitukiasejärjestelmien osalta päästään parhaiten veneasenteisilla tai kevyillä välineillä. Mielestäni tulevaisuudessa panssarihaupitsi ei ole paras vaihtoehto tukemaan rannikkojääkäreitä eikä toteuttamaan meriammuntoja.

Tulevaisuudessa hommat hoidetaan raskailla meritorjuntaohjuksilla, kevyillä/keskiraskailla monitoimisilla ohjuksilla ja toivottavasti KRH-veneillä.
 
Rannari en ole, mutta paljonko noita tornikanuunoita on valmistettu? Alle 20 tykin hankintaa/modausta tuskin kannattaa edes ajatella, hinta karannee käsistä. Lisäksi herää kysymys, kannattaako itseään sitoa vanhaan neuvostoliittolaiseen kaliberiin? Merimaalikranaatit on ehkä olemassa, mutta paljoa muuta modernia siihen kaliberiin tuskin löytyy.

30kpl on julkisesta lähteestä löytynyt tieto. Tarkoittaa kahdeksaa patteria kullakin 3-4 tykkiä.

Ja ei. 130-millaisiin ei kannata paljoja lisäpanoksia laittaa. Eikä toisaalta poistaakaan ennakoivasti. Tämähän on tehty viisaasti kun linnakesaarista on hankkiuduttu eroon mutta patterit on silti säilytetty saarilla toimintakuntoisina.
Noiden 130-millisten Tampellan tornikanuunoiden etu on kyllä se, että niihinhän voisi vaihtaa hyvin pienin muutoksin 155-millisen putken, koska sulkuhan on suunniteltu 155 K 83:n sulkublokkiin.
 
RANNJP omaavat todella hyvän liikkuvuuden venekalustollaan ja tähän liikkuvuuteen tulitukiasejärjestelmien osalta päästään parhaiten veneasenteisilla tai kevyillä välineillä. Mielestäni tulevaisuudessa panssarihaupitsi ei ole paras vaihtoehto tukemaan rannikkojääkäreitä eikä toteuttamaan meriammuntoja.

Tulevaisuudessa hommat hoidetaan raskailla meritorjuntaohjuksilla, kevyillä/keskiraskailla monitoimisilla ohjuksilla ja toivottavasti KRH-veneillä.

Rannikkojääkärien tukiaseeksi ei panssarihaupitsistakaan tosiaan olisi. Sen kaluston on liikuttava veneillä. Aika näyttää tuleeko moisia ja onko veneessä krh-torni vai peräti kontti...
 
Noiden 130-millisten Tampellan tornikanuunoiden etu on kyllä se, että niihinhän voisi vaihtaa hyvin pienin muutoksin 155-millisen putken, koska sulkuhan on suunniteltu 155 K 83:n sulkublokkiin.

Tällä ei saavutettaisi juuri mitään. Merimaaleja vastaan värkki toimii nykymuodossaankin.
 
Tällä ei saavutettaisi juuri mitään. Merimaaleja vastaan värkki toimii nykymuodossaankin.

Kantama taitaa olla vaatimaton noihin 155 mm Vulcanoihin ja ammusvalikoima 155 millimetriseen nähden? Toki riippuu, puhutaanko konstruktion siirtämisestä pyörä- tai tela-alustalle vai kiinteiden tykkien uudelleenputkittamisesta.
 
Alkaisi tulla tornikanuunalle hintaa kun putkittaisi 155mm Vulcanolle, ja pulttaisi jokaisen viereen MASSin ja Phalanxin/milleniumin suojaamaan investointia:D
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top