Meritaisteluohjukset ja tykistö

Tarkoitin sillä TOW2:lla että vanha järjestelmä voi edelleen olla käyttökelpoinen. Ei kai nuo pst-ohjukset vanhene yhtä nopeasti kuin hävittäjäkoneet? Jos niillä ainakin lähi-idän rytinöissä edelleen tankkeja tuhotaan.

Lyhyellä matkalla Javelin olisi kätevä kun helppo siirtää paikasta toiseen.
Mutta eikö Spikestä ole myös se NLOS versio jolla voi ampua myös esim. kukkulan taakse mihin ei laukaisuhetkellä edes näe vielä? Kantama yli 20 km.
 
TOW2 pst-ohjus ollut käytössä 80-luvulta ja edelleen yli 40 maata käyttää sitä.

Niin kauan kuin maailmalla on uusia ohjuslaukauksia tarjolla niin järjestelmä voi jatkaa käytössä. Meilläkin on Towissa menossa jo neljäs ohjussukupolvi ( 83/83M/83MA/83MB ). Onko systeemi enää tehtäviensä tasalla on toinen juttu ja rannikollakin voidaan törmätä siihen että halutaan lisää kantamaa tms. Ja niukalla budjetilla operoitessa voidaan tulla tilanteeseen jossa periaatteessa toimintakykyistä systeemiä ei ole enää varaa säilyttää uuden rinnalla. Toisaalta jos oikein niukalla edetään niin vanha on säilytettävä koska uuteen ei ole varaa. Aika näyttää.

Jos tarkkaan katsoo niin näyttää vähän huonolle. Erilaiset selonteot yms. kertovat usein tärkeiden järjestelmien kohdalla että ne korvataan jollakin. Rannikkoaseiden kohdalla on ainakin toistaiseksi lukenut että ne pyritään korvaamaan. Tuo ei tiedä hyvää.
 
Viimeksi muokattu:
En rannikkopuolustuksesta juuri mitään tiedä. Mutta silti ihmetyttää että miten ohjukset saadaan oikeaan paikkaan riittävän nopeasti? Kun Suomenlahti on niin kapea ja nykyiset veneet ja muut alukset liikkuvat melko vauhdikkaasti. Tunnissa ehtii tapahtua paljon.
 
Totta on että TOW 2 on edelleen käytössä ja se jatkaa hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen:
TOW CAPABILITIES

The TOW 2A, TOW 2B Aero and TOW Bunker Buster missiles can be fired from all TOW weapon system launchers – including the ITAS™ launcher, Stryker anti-tank guided missile vehicle (modified ITAS launcher) and Bradley Fighting Vehicles (Improved Bradley Acquisition Subsystem).

With its extended range performance, the TOW missile is the long-range precision, heavy anti-tank and assault weapon system of choice for the U.S. Army Stryker, Bradley Fighting Vehicle, ITAS High-Mobility Multipurpose Wheeled Vehicle and Light Armored Vehicle-Anti-tank platforms. Upgrade programs will extend the missile’s life cycle beyond 2050. Raytheon has delivered more than 700,000 TOW weapon systems to U.S. and allied warfighters.https://www.raytheon.com/capabilities/products/tow_family


TOWin myynti- ja käyttäjämäärät ovat huimat, eikä sellaista järjestelmää korvata kovin nopeasti tai helposti. RF-versiossa ei ole enää lankaohjauksen tuomia ongelmiakaan.

Huonolta ei näytä modernimman SPIKEn levinneisyyskään:
SPIKE ER2 is part of the SPIKE Missile family, which has evolved into one of the most combat-proven missiles, integrated to more than 45 platforms, in use by 30 nations, with over 30,000 missiles already supplied and 5000 missiles fired. https://www.israeldefense.co.il/en/node/35518

T
ätä taustaa vasten on vaikea kuvitella että SPIKEt poistuisivat meiltä kovin pian. Ohjusjärjestelmä on moderni ja modulaarinen, joten sekä laukaisulaitteita että ohjusta voi päivittää yhdessä tai erikseen. Käyttäjäkunta on niin laaja että se jo yksinään takaa helposti lisää 20-30 vuotta eteenpäin kehitystyön jatkuessa kannattavana. Meidän 18 laukaisulaitetta ja pieni määrä ohjuksia ei myöskään ole mikään kustannusongelma uusimisen ja ylläpidon kannalta, kuten ei ole MR/LR-versioiden suurempi määräkään tiettävästi. Ensimmäiset SPIKEt tulivat palveluskäyttöön jo kohta 20 v. sitten ja ne on jo päivitetty alustoiltaan M-versioihin. Mitään tietoa ei ole että niitä oltaisiin korvaamassa kovin pian.

SPIKE ER/2 voi olla myös vaikeammin torjuttava kuin kuvitellaan. Ohjus on pieni ja komposiittirunkoinen, eikä sillä ole suurta lämpöjälkeä kun rakettimoottori toimii vain alkumatkasta. Ohjuksia voi myös laukoa samanaikaisesti ja eri lentoradoilla kohteeseen.
 
Huonolta ei näytä modernimman SPIKEn levinneisyyskään:
SPIKE ER2 is part of the SPIKE Missile family, which has evolved into one of the most combat-proven missiles, integrated to more than 45 platforms, in use by 30 nations, with over 30,000 missiles already supplied and 5000 missiles fired. https://www.israeldefense.co.il/en/node/35518

T
ätä taustaa vasten on vaikea kuvitella että SPIKEt poistuisivat meiltä kovin pian. Ohjusjärjestelmä on moderni ja modulaarinen, joten sekä laukaisulaitteita että ohjusta voi päivittää yhdessä tai erikseen. Käyttäjäkunta on niin laaja että se jo yksinään takaa helposti lisää 20-30 vuotta eteenpäin kehitystyön jatkuessa kannattavana. Meidän 18 laukaisulaitetta ja pieni määrä ohjuksia ei myöskään ole mikään kustannusongelma uusimisen ja ylläpidon kannalta, kuten ei ole MR/LR-versioiden suurempi määräkään tiettävästi. Ensimmäiset SPIKEt tulivat palveluskäyttöön jo kohta 20 v. sitten ja ne on jo päivitetty alustoiltaan M-versioihin. Mitään tietoa ei ole että niitä oltaisiin korvaamassa kovin pian.

SPIKE ER/2 voi olla myös vaikeammin torjuttava kuin kuvitellaan. Ohjus on pieni ja komposiittirunkoinen, eikä sillä ole suurta lämpöjälkeä kun rakettimoottori toimii vain alkumatkasta. Ohjuksia voi myös laukoa samanaikaisesti ja eri lentoradoilla kohteeseen.

Jos Spike rannikolta poistuu niin se tapahtuu suorituskykyvaateisiin nähden riittämättömän kantaman tms. takia. Ei tuossa muuten mitään ongelmaa ole. Maavoimat voi hyödyntää ampumalaitteita tuon jälkeenkin.

Merivoimilla ei ole ollut tapana turata vanhojen ohjustensa kanssa. Esimerkiksi Mistraleihin olisi voinut vastaavalla tavalla hankkia uuden kierroksen ohjuksia ja ampumajalustalla tuo olisi varmasti ollut edelleen sekä tarpeellinen että käyttökelpoinen väline vaikkapa rannikkojääkäripataljoonissa joille ei aikanaan saatu hankittua suunnitelmissa olleita it-ohjuksia. Budjetti vain ei taivu kaikkeen tarpeelliseen joten on keskityttävä välttämättömään.
 
Jos Spike rannikolta poistuu niin se tapahtuu suorituskykyvaateisiin nähden riittämättömän kantaman tms. takia. Ei tuossa muuten mitään ongelmaa ole. Maavoimat voi hyödyntää ampumalaitteita tuon jälkeenkin.
Minulla on sellainen kuva harjoituksien perusteella että noita ohjuksia viedään saariin, tiettyjen väylästöjen varteen. Voi niitä rannoillakin olla, mutta jos sijoitus on taktisesti katsottuna edessä, ei suurta kantamaa edes tarvita. ER2 version 10 km kantama kuituversiollakin muuttuu edulliseksi, kun puikot liikkuvat jopa saman verran merelle. TK 130 sensijaan ei paljon liikahtele ja sillä on katvealueita, joihin se ei voi ampua. Ohjuksella korkean lentoradan ja LOAL-moodin ansiosta sellaisia ei juuri ole.

Ainoat missä ohjus häviää kranaatille on kustannukset ja ohjusten kyvyttömyys tulittaa jalkaväkeä.
Merivoimilla ei ole ollut tapana turata vanhojen ohjustensa kanssa. Esimerkiksi Mistraleihin olisi voinut vastaavalla tavalla hankkia uuden kierroksen ohjuksia ja ampumajalustalla tuo olisi varmasti ollut edelleen sekä tarpeellinen että käyttökelpoinen väline vaikkapa rannikkojääkäripataljoonissa joille ei aikanaan saatu hankittua suunnitelmissa olleita it-ohjuksia. Budjetti vain ei taivu kaikkeen tarpeelliseen joten on keskityttävä välttämättömään.
Mistral oli hätäratkaisu, jolla saatiin edes jotain ohjustorjuntaa aluksille aikanaan. Pieniin aluksiin soveltuvia ohjusjärjestelmiä(tutkalinkki) ei juuri ollut. Jälkeenpäin sellaisia tuli, kuten Umkhonto, jotka olivat soveliaita. Ei siinäkään projektissa ollut lopuksi kyse järjestelmän kustannuksista, vaan enemmän saatavuudesta.

Mistralia ei olisi kannattanut uusia, koska sen suorituskyky nykypäivänä on riittämätön moderneihin uhkiin nähden. Vain lennokkeja tai hekoja sillä pudottelisi tehokkaasti, mutta ohjuksen kantama ei ole sekään juuri lisääntynyt. En tiedä olisi sitä edes saatu integroitua tutkan ja Rauman 9LV tst-järjestelmän kanssa järkevästi. Raumoilla ei muutenkaan ole enää paljoa jäljellä ja alustyyppiä ei ole suunniteltua alustapitäen minkään tehokkaamman ohjuksen kannalta. Ainoa mitä uutta siihen olisi voitu ympätä, olisi tuo 40mm Mk3/m4 tykki, joka olisi antanut 3P-ammuksen täydet kyvyt.

Jos rannikkojääkäreille pitäisi hankkia it-ohjuksia niin varmaan kannattaisi katsella Stingeriä eikä Mistralia?
 
Minulla on sellainen kuva harjoituksien perusteella että noita ohjuksia viedään saariin, tiettyjen väylästöjen varteen. Voi niitä rannoillakin olla, mutta jos sijoitus on taktisesti katsottuna edessä, ei suurta kantamaa edes tarvita. ER2 version 10 km kantama kuituversiollakin muuttuu edulliseksi, kun puikot liikkuvat jopa saman verran merelle. TK 130 sensijaan ei paljon liikahtele ja sillä on katvealueita, joihin se ei voi ampua. Ohjuksella korkean lentoradan ja LOAL-moodin ansiosta sellaisia ei juuri ole.

Ainoat missä ohjus häviää kranaatille on kustannukset ja ohjusten kyvyttömyys tulittaa jalkaväkeä.

Mistral oli hätäratkaisu, jolla saatiin edes jotain ohjustorjuntaa aluksille aikanaan. Pieniin aluksiin soveltuvia ohjusjärjestelmiä(tutkalinkki) ei juuri ollut. Jälkeenpäin sellaisia tuli, kuten Umkhonto, jotka olivat soveliaita. Ei siinäkään projektissa ollut lopuksi kyse järjestelmän kustannuksista, vaan enemmän saatavuudesta.

Mistralia ei olisi kannattanut uusia, koska sen suorituskyky nykypäivänä on riittämätön moderneihin uhkiin nähden. Vain lennokkeja tai hekoja sillä pudottelisi tehokkaasti, mutta ohjuksen kantama ei ole sekään juuri lisääntynyt. En tiedä olisi sitä edes saatu integroitua tutkan ja Rauman 9LV tst-järjestelmän kanssa järkevästi. Raumoilla ei muutenkaan ole enää paljoa jäljellä ja alustyyppiä ei ole suunniteltua alustapitäen minkään tehokkaamman ohjuksen kannalta. Ainoa mitä uutta siihen olisi voitu ympätä, olisi tuo 40mm Mk3/m4 tykki, joka olisi antanut 3P-ammuksen täydet kyvyt.

Jos rannikkojääkäreille pitäisi hankkia it-ohjuksia niin varmaan kannattaisi katsella Stingeriä eikä Mistralia?

Aivan. Tekninen käyttökelpoisuus ei riitä vaan järjestelmällä pitää olla todellista suorituskykyä. Näitä varmasti punnitaan Spiken osalta sitten kun päätöksen aika tulee. Joku pidemmän kantaman rannikko-ohjusjärjestelmä tulee varmasti jos vain rahat riittävät joten nyt on kysymys lähinnä siitä jääkö Spike siihen rinnalle kolmostason aseeksi. Toivottavasti jää.
 
Jos Spike rannikolta poistuu niin se tapahtuu suorituskykyvaateisiin nähden riittämättömän kantaman tms. takia. Ei tuossa muuten mitään ongelmaa ole. Maavoimat voi hyödyntää ampumalaitteita tuon jälkeenkin.

Merivoimilla ei ole ollut tapana turata vanhojen ohjustensa kanssa. Esimerkiksi Mistraleihin olisi voinut vastaavalla tavalla hankkia uuden kierroksen ohjuksia ja ampumajalustalla tuo olisi varmasti ollut edelleen sekä tarpeellinen että käyttökelpoinen väline vaikkapa rannikkojääkäripataljoonissa joille ei aikanaan saatu hankittua suunnitelmissa olleita it-ohjuksia. Budjetti vain ei taivu kaikkeen tarpeelliseen joten on keskityttävä välttämättömään.

Ampumalaitteet on sitten sitä v-mäisempää mallia, sama jalusta nimittäin kuin TOW:ssa...
 
Ampumalaitteet on sitten sitä v-mäisempää mallia, sama jalusta nimittäin kuin TOW:ssa...

Yläosa on ihan sama kuin Maavoimien mallissa. Sitä on tiedä jääkö jotain uupumaan kun kolmijalan irrottaa ja heittää nurkkaan.
 
--

SPIKE ER/2 voi olla myös vaikeammin torjuttava kuin kuvitellaan.
Ohjus on pieni ja komposiittirunkoinen, eikä sillä ole suurta lämpöjälkeä kun rakettimoottori toimii vain alkumatkasta. Ohjuksia voi myös laukoa samanaikaisesti ja eri lentoradoilla kohteeseen.

Mielestäni jätät tuosta pois suurimman torjuntaa vaikeuttavan tekijän. Eli sen, että varoitusaika jää lyhyehköksi, jos ampumaetäisyys on maksimissaan 8-10 km. Eikä passiivinen hakeutumismenetelmäkään anna varoitusta ohjuksesta, eli aluksen pitää saada se kiinni tutkalla tai IRST:llä ja ehtiä vielä ampumaan alas.

Laukaisujen massoittaminen voi olla hankalampaa nykyisellä määrällä laukaisimia, jos halutaan minkäänlaista alueellista kattavuutta. Tärkeimmät maalit, siis ne raivaajat ja muut pienemmät alukset, tosin eivät omaa kovin ihmeellistä ilmatorjuntakykyä.
 
En rannikkopuolustuksesta juuri mitään tiedä. Mutta silti ihmetyttää että miten ohjukset saadaan oikeaan paikkaan riittävän nopeasti? Kun Suomenlahti on niin kapea ja nykyiset veneet ja muut alukset liikkuvat melko vauhdikkaasti. Tunnissa ehtii tapahtua paljon.

Odotatko sinä hyökkäystä Virosta? Siitä ajasta on jo 30 vuotta. :ROFLMAO:

Sama perusdilemmahan on myös maavoimissa, miten joukot saadaan oikeille paikoille oikeaan aikaan. Olisiko kenties tiedustelun tehtävä ottaa selkoa tuollaisista asioista?

Hmm... Venäjän maajoukot ovat rauhan ajan moodissa, mutta Itämeren laivastoa on vahvistettu muista laivastoista. Lempidosenttimme pauhaa venäläisillä televisiokanavilla Ahvenanmaan natseista. Putin vastaa toimittajan kysyessä, ettei Venäjä voi suvaita fasismin nousua demilitarisoiduilla alueilla. Mikäköhän voisi olla todennäköisin vihollisen sotatoimien kohdealue? Kilautetaanko kaverille?

Sitä paitsi onhan meilläkin veneitä ja helikoptereita. Kaipa ne ohjukset liikkuvat, jos ennuste osoittautuu virheelliseksi?
 
Linkkasin aikaisemmin tuohon kategoriaan soveltuvasta järjestelmästä MARTE Mk2/N käyttävä MARTE Mobile Coastal. Kantama tuolla on yli 30 km.
https://www.mbda-systems.com/product/marte-mobile-coastal/

Siinä voi käyttää myös pidemmän kantaman MARTE ER-ohjusta. Järjestelmä liikkuu koukkulavakuorma-autoilla ja siinä on oma tst-keskus ja tutka tutkahorisontiin rajoittuvalle operoinnille. Maalinosoitus voidaan antaa myös ilmasta horisontin taakse ER-ohjukselle.

Mitä etua Martella saadaan Gabrieliin nähden?

Myös Marte on tutkaohjus, eli hakeutumismenetelmässä ei saavuteta etua/monipuolisuutta. Marten perusversio painaa yli 300 kg (vrt. NSM 410 kg), eli se on ihan samalla tavalla sidottu ajoneuvoihin kuin Gabriel. Samaan aikaan Marten perusversion kantama on surkeat 30+ km, ER-version 100+ km. Martessa ei myöskään ole datalinkkiä.

Minusta Marte ei tarjoa mitään sellaista, etteikö sitä saataisi aikaan Gabrielilla. Vaikka se olisi hieman halvempi, niin suorituskyvyltään se on luultavasti huomattavasti heikompi. Katse on käännettävä selkeästi pienemmän luokan ohjuksiin, kuten Spike NLOS ja Sea Venom, jos halutaan edes jonkinlaista määrää ja liikkuvuutta saaristossa.

Marten uusimmat kuulumiset:

 
Sama perusdilemmahan on myös maavoimissa, miten joukot saadaan oikeille paikoille oikeaan aikaan. Olisiko kenties tiedustelun tehtävä ottaa selkoa tuollaisista asioista?

Hmm... Venäjän maajoukot ovat rauhan ajan moodissa, mutta Itämeren laivastoa on vahvistettu muista laivastoista. Lempidosenttimme pauhaa venäläisillä televisiokanavilla Ahvenanmaan natseista. Putin vastaa toimittajan kysyessä, ettei Venäjä voi suvaita fasismin nousua demilitarisoiduilla alueilla. Mikäköhän voisi olla todennäköisin vihollisen sotatoimien kohdealue? Kilautetaanko kaverille?

Sitä paitsi onhan meilläkin veneitä ja helikoptereita. Kaipa ne ohjukset liikkuvat, jos ennuste osoittautuu virheelliseksi?

Ok, kai ne jotka näitä asioita työkseen suunnittelevat ovat miettineet miten eri skenaarioissa toimitaan. Ja samansuuntaisia asioita tietysti harjoitellaan myös. Silti tuntuu että hyökkääjällä on alkuvaiheessa melkoinen etu kun etäisyydet ovat niin lyhyitä.
 
Ok, kai ne jotka näitä asioita työkseen suunnittelevat ovat miettineet miten eri skenaarioissa toimitaan. Ja samansuuntaisia asioita tietysti harjoitellaan myös. Silti tuntuu että hyökkääjällä on alkuvaiheessa melkoinen etu kun etäisyydet ovat niin lyhyitä.

Venäjän Itämeren laivaston pääpaikat on Kaliningradissa.
 
Venäjän Itämeren laivaston pääpaikat on Kaliningradissa.

Enpä tiedä miten tiedustelu sinne suuntaan toimii, mutta toivotaan että homma toimii silti.

Ihmetyttää koko demilitarisointi kun muut maat valmistelevat omia systeemejään Itämeren saarille, mutta Ahvenanmaan kokoinen alue pitää jättää eri kohtelulle.
 
Mitä etua Martella saadaan Gabrieliin nähden?
Järjestelmä on todennäköisesti halvempi ja korvaa hyvin rannikkotykistöä, koska ohjuksia saadaan riittävästi. Ne eivät korvaa toisiaan vaan täydentävät kuten tykistö ja MTO nyt.
Myös Marte on tutkaohjus, eli hakeutumismenetelmässä ei saavuteta etua/monipuolisuutta. Marten perusversio painaa yli 300 kg (vrt. NSM 410 kg), eli se on ihan samalla tavalla sidottu ajoneuvoihin kuin Gabriel. Samaan aikaan Marten perusversion kantama on surkeat 30+ km, ER-version 100+ km. Martessa ei myöskään ole datalinkkiä.
Miksi pitäisi hakea aina monipuolisuutta? Jos merivoimat on päätynyt tutkahakuun Gabrielilla niin ei se voi huono olla. On ainakin ehdoton sääriippumattomuus.
Marte 2N on silti todennäköisesti puolet kevyempi kuin Gabriel ja ei mikään ohjus liiku kävellen tai hevosella. Kyllä ne kaikki vaativat jonkin ajoneuvon :) .
Perusversio riittää hyvin horisonttiin saakka, eikä 35 km matkalla tarvita datalinkkiä välttämättä. Ammu-ja-unohda on riittävä kun ammutaan lähellä olevia maaleja kuten maihinnousualuksia, taistelu/kuljetusveneitä jne. Tuolla voi ampua useita maaleja nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla. Tst-kärki on riittävä tuhoamaan kaikki pienet maalit ja vaurioittamaan suurempia.
Minusta Marte ei tarjoa mitään sellaista, etteikö sitä saataisi aikaan Gabrielilla. Vaikka se olisi hieman halvempi, niin suorituskyvyltään se on luultavasti huomattavasti heikompi. Katse on käännettävä selkeästi pienemmän luokan ohjuksiin, kuten Spike NLOS ja Sea Venom, jos halutaan edes jonkinlaista määrää ja liikkuvuutta saaristossa.
Gabriel on selkeästi suurempi järjestelmä, näkeehän sen kontistakin. Sillä torjutaan isoja maaleja kaukana avomerellä tai saaristossa. Nuo eivät ole toisiaan korvaavia kuten sanoin, vaan Marte on vaihtoehto rannikkotykkien korvaajaksi. En tiedä mitä Gabriel vaatii suunnitteluun ja ohjaukseen maalla, mutta Martessa on kaikki suhteellisen kompaktissa paketissa omaa tutkaa myöten. Eikä sitä tarvitse rahdata saaristoon, vaan siellä hoitaa homman vaikkapa Spike ER.
 
Mielestäni jätät tuosta pois suurimman torjuntaa vaikeuttavan tekijän. Eli sen, että varoitusaika jää lyhyehköksi, jos ampumaetäisyys on maksimissaan 8-10 km. Eikä passiivinen hakeutumismenetelmäkään anna varoitusta ohjuksesta, eli aluksen pitää saada se kiinni tutkalla tai IRST:llä ja ehtiä vielä ampumaan alas.

Laukaisujen massoittaminen voi olla hankalampaa nykyisellä määrällä laukaisimia, jos halutaan minkäänlaista alueellista kattavuutta. Tärkeimmät maalit, siis ne raivaajat ja muut pienemmät alukset, tosin eivät omaa kovin ihmeellistä ilmatorjuntakykyä.
Joo, tosiaan. Siinä on haittapuolena kylläkin että laukaisulaitteella ei ole kummoista stand-off kykyä. Jos maalina on yksittäinen raivaaja, ei suurta ongelmaa tai vaaraa ole tuliyksikölle. Ne tosin liikkuvat tuskin tehtävässään ilman suojaa tosipaikassa, juuri mm. mainitsemiesi heikkouksien vuoksi. Spiken etuna on myös toimintakyky hekoja vastaan.
 
Joo, tosiaan. Siinä on haittapuolena kylläkin että laukaisulaitteella ei ole kummoista stand-off kykyä. Jos maalina on yksittäinen raivaaja, ei suurta ongelmaa tai vaaraa ole tuliyksikölle. Ne tosin liikkuvat tuskin tehtävässään ilman suojaa tosipaikassa, juuri mm. mainitsemiesi heikkouksien vuoksi. Spiken etuna on myös toimintakyky hekoja vastaan.

Raivaajan kohdalla tosin on se etu, että saattoalus pitää luultavasti jonkin verran etäisyyttä ja on ohjuslaukaisun näkökulmasta raivaajan "takana", ei "välissä".
 
Back
Top