Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kertokaapa, miten arvelet Rauma-luokalle käyvän, kun siitä luovutaan. Menevätkö alukset romuttamolle vai uudelle ja köyhemmälle käyttäjälle? Mitä tuollainen käytetty ohjusvene ylipäätään maksaa, jos joku maa haluaisi sellaisen meiltä ostaa?
 
Kertokaapa, miten arvelet Rauma-luokalle käyvän, kun siitä luovutaan. Menevätkö alukset romuttamolle vai uudelle ja köyhemmälle käyttäjälle? Mitä tuollainen käytetty ohjusvene ylipäätään maksaa, jos joku maa haluaisi sellaisen meiltä ostaa?

Hesareista pyydettiin Kroatialta melko symboliset 9 miljoonaa euroa. Mutta niillä oli vielä 10v käyttöikää jäljellä. Tosin Tuimat kelpasivat Egyptiin niiden iästä huolimatta...kyllä Raumatkin saatetaan myydä. Ei niistä kyllä hirveitä nettoa, ettei kannata ajatella että niillä jotain rahoitettaisiin. En tiedä onko suomalaisten ohjusveneiden alumiinirunko käyttöiän kannalta rajoite. Teräsrungothan kestävät hyvin huollettuina hyvin kauan.

Italialainen vartiolaiva Libra viime vuonna Adrianmerellä. Jaaa hetkinen...mikäs se siellä taustalla porhaltaa?
 
Joo, en olettanutkaan niistä irtoavan kovinkaan paljoa. Lähinnä mietin sitä, että pysyvätkö alukset mahdollisesti Itämerellä? Wikipedian mukaan Viron laivasto kaipaa partioaluksia, ja niihin oli arvioitu käytettävän joku 6-7 miljoonaa euroa. Ohjusvene lienee kylläkin liian iso ja kallis tuohon käyttöön, mutta onko jollakin kk-aseistetulla partioveneellä jotakin taisteluarvoa? Tosin ne alukset varmaankin halutaan aiemmin, ja jos Raumat vapautuvat meidän käytöstä joskus ensi vuosikymmenellä, ei Virolla ehkä ole kiinnostusta niihin enää silloin.

According to the long-term defence development plan the Merevägi will receive some new capabilities. Of those new warfare capabilities the procurement of multirole fast patrol boats will be a priority. The operational need for such vessels is likely to ensure defence of territorial waters and to improve maritime surveillance. According to the Ministry of Defence in 2010 such new capability development for the naval forces will cost roughly 100 million krooni. It is not yet certain as to the number or type of vessels which will be procured.[4] In addition to the current capabilities the command and control and shore-to-vessel communications will also be further improved.[5]

http://en.wikipedia.org/wiki/Estonian_Navy#Modernization
 
Pistetäänpä tästä eräänlainen minimivaihtoehto saattajaksi, missä siinäkin on omat hyvät puolensa. Alue-Ito löytyy, samoin kuin hekopadi. Kyky toimia Intian valtamerellä on toki kyseenalainen.

http://defense-update.com/20130516_saar-72.html#.VEixJWIaySM

Saar S72 korvetti, 800 tonnia. Alue ITO on Barak-8.

Alus ei toki suoraan Suomelle sovellu useista eri syistä, mutta olkoon esimerkkinä pienestä aluksesta.
 
Mainiota, en huomannutkaan tuota aikaisemmin: ilmeisesti tuo on telakan 'private venture' eikä Israelin laivasto ole ainakaan vielä sitä tilannut? Aluksen statsit ovat liki tarkalleen samat kuin aikaisemmin kaavailemani 'saattajan' joten siinä epäileville tuomaille jotka pitivät konseptia mahdottomana! Ainoat isommat erot ovat että it-ohjuksille on Barakin oma kevyt-VLS eikä raskaampaa monikäyttökennoa, ja ilmeisesti teleskooppihangaari kevyelle kopterille. Jälkimmäinen olisi meille tarpeeton. Kuten nykyään pienemmissä aluksissa, tässäkin on nopeat dieselit kaasuturbiinin sijaan.
Mikäli halutaan jäävahvistus (niinkuin ilmeisesti halutaan) niin se nostanee uppoumaa parilla sadalla tonnilla.
Visuaalisesti alus on korkean ja kiikkerän näköinen mutta Israelin erikoisolosuhteissa se ei haitanne. Valitettavasti meidän voimaprojektio-tarpeemme Intian valtamerellä edellyttänevät isompaa alusta...
 
Mainiota, en huomannutkaan tuota aikaisemmin: ilmeisesti tuo on telakan 'private venture' eikä Israelin laivasto ole ainakaan vielä sitä tilannut? Aluksen statsit ovat liki tarkalleen samat kuin aikaisemmin kaavailemani 'saattajan' joten siinä epäileville tuomaille jotka pitivät konseptia mahdottomana! Ainoat isommat erot ovat että it-ohjuksille on Barakin oma kevyt-VLS eikä raskaampaa monikäyttökennoa, ja ilmeisesti teleskooppihangaari kevyelle kopterille. Jälkimmäinen olisi meille tarpeeton. Kuten nykyään pienemmissä aluksissa, tässäkin on nopeat dieselit kaasuturbiinin sijaan.
Mikäli halutaan jäävahvistus (niinkuin ilmeisesti halutaan) niin se nostanee uppoumaa parilla sadalla tonnilla.
Visuaalisesti alus on korkean ja kiikkerän näköinen mutta Israelin erikoisolosuhteissa se ei haitanne. Valitettavasti meidän voimaprojektio-tarpeemme Intian valtamerellä edellyttänevät isompaa alusta...

Kyllähän tuossakin on toiminta-aikaa luvattu 21vrk joka on toki vähän...Kiikkeryys lienee mahdollista, Israel on perinteisesti valmistanut kauniin sään purkkeja itäisen Välimeren olosuhteisiin. Kuitenkin, vaikka nuo puutteet (jäävahvistus, kiikkeryys) poistaa, niin mainitun korvetin kyvyt saanee ahdettua, sanotaan nyt vaikkapa 2000 tonniin. Rohkaisevaa olisi myös miehistön määrä eli 50. Mainitussa alustyypissä ohjusten määrä on aika pieni - niiden määrän kasvattaminen ei vaatisi paljoakaan kustannuksia. Toki Israelissa uhkatilanne on aivan erilainen.

Alustyyppi tulee Israelin merivoimien käyttöön ensi vuonna.
 
nRhx0sS.jpg


oSfU6TJ.jpg


At DSA 2014, the 14th Defence Services Asia Exhibition and Conference currently held in Kuala Lumpur (Malaysia), Korean shipbuilder DSME introduces for the first time its Missile Surface Corvette (MSC). Navy Recognition learned during DSA 2014 that DSME teamed with a local partner to answer an RFI from the Royal Malaysian Navy for a small displacement corvette.

The MSC model shown at DSA 2014 is fitted with a 76mm Oto Melara main gun, 4x Kongsberg NSM anti-ship missiles, 2x MSI 30mm guns located aft, and several South Korean made sensors, most of them from Samsung Thales.

DSME representatives at the trade show stressed however that configuration is just a suggestion and that they are ready to adapt according to customer requirements.
http://www.navyrecognition.com/inde...missile-surface-corvette-msc-at-dsa-2014.html

Tälläinenkö kelpaisi? Huomatkaa ei heko tallia missään muodossa.
 
Joo, en olettanutkaan niistä irtoavan kovinkaan paljoa. Lähinnä mietin sitä, että pysyvätkö alukset mahdollisesti Itämerellä? Wikipedian mukaan Viron laivasto kaipaa partioaluksia, ja niihin oli arvioitu käytettävän joku 6-7 miljoonaa euroa. Ohjusvene lienee kylläkin liian iso ja kallis tuohon käyttöön, mutta onko jollakin kk-aseistetulla partioveneellä jotakin taisteluarvoa? Tosin ne alukset varmaankin halutaan aiemmin, ja jos Raumat vapautuvat meidän käytöstä joskus ensi vuosikymmenellä, ei Virolla ehkä ole kiinnostusta niihin enää silloin.

Eivät ehdi tuohon tarpeeseen...tietysti voihan olla että 10 vuoden päästä on joku uusi tarve. Alukset ovat kuitenkin silloin jo sen 30+ vuotta vanhoja, joten ne eivät ole yhtä houkuttelevia kuin Hesarit aikoinaan. Tosin ehkä kroatialaiset voivat ostaa Raumatkin sitten kun Hesareista veto loppuu? Latvia & Liettua eivät ole kovin kiinnostuneita maanpuolustuksesta yleensäkään joten tuskin olisivat Raumojakaan ostamassa.

@ctg: kokoluokka voisi olla passeli, mutta aivan liian kevyesti aseistettu, meille rahan tuhlausta.
 
kokoluokka voisi olla passeli, mutta aivan liian kevyesti aseistettu, meille rahan tuhlausta.

Eiköhän vertikaalia ohjustinsiiloa saa tipautettua ympäri alusta (kuin pitää kaikki munat yhdessä kennossa), ja muutenkin muokattua, notta jäissä pääsee kulkemaan. Mutta tärkein on että koko on juuri passeli meikäläisten toimintaan.
 
Viimeisen viikon ajan näitä pohdittuani esitän että Suomi täydentää vedenalaista passiivista valvontaansa siirtymällä edelläkävijäksi vedenalaisessa toiminnassa.
Meidän oloihimme hyvin soveltuvaa uutta tekniikkaa pitää hyödyntää täysimääräisesti.

Rannikolle luodaan kattava akustinen viestintäverkko ja kehitetään/hankitaan kymmenittäin AUV kalustoa.
Ne varustetaan valvontaan sekä kriisin aikana torjuntaan hyödyntäen maailmalla kehitteillä olevia minitorpedoja.
 
Viimeisen viikon ajan näitä pohdittuani esitän että Suomi täydentää vedenalaista passiivista valvontaansa siirtymällä edelläkävijäksi vedenalaisessa toiminnassa.
Meidän oloihimme hyvin soveltuvaa uutta tekniikkaa pitää hyödyntää täysimääräisesti.

Rannikolle luodaan kattava akustinen viestintäverkko ja kehitetään/hankitaan kymmenittäin AUV kalustoa.
Ne varustetaan valvontaan sekä kriisin aikana torjuntaan hyödyntäen maailmalla kehitteillä olevia minitorpedoja.

Olen samaa mieltä. Etelärannikkomme on rikkonainen ja matala, mikä mahdollistaa toiminnan erilaisille automatisoiduille laitteille mainiosti. Suomenlahti on puolestaan hyvin matala mikä helpottaa toimintaa. Bonuksena lisäksi etäisyydet ovat lyhyitä.

Sukellusveneet ovat Suomelle aivan liian kalliita ja kömpelöjä.
 
Monitoimialusasiasta vielä, speksaillaanpa vielä minimisaattajaa, ideana se, että niitä saisi hankittua neljä mikä mahdollistaisi joustavamman toiminnan kuin kaksi alusta. Intian valtameren operaatiohin soveltuvuus toki hankaloituisi.

-76mm tykki mahdollistamaan pintatorjunta, maataistelun tuki sekä ilmatorjunnan tukeminen
-3D tutka, esim. nytkin käytössä oleva TRS 3D
-Mk-41 kennosto johon pääaseeksi CAMM-ohjus, puolet IIR ja puolet aktivitutkahakupäällä joita mahtuu 4 per kenno. Toimintaperiaatteena jokaista maalia ammutaan kahdella ohjuksella. Sopiva kennoston koko voisi olla 16 kennoa. Budjetin salliessa myös esim. aktiivi ESSM tai jopa SM-6 voisi tulla kyseeseen.
-Hekokansi, ei hangaaria
-Miina / monitoimikansi
-Tilaa RBS-15 ohjuksille
-Sutoraketinheitin
-Aktiviisonar

-Passiivisonar aluksen sijaan monitoimikannelta laskettaviin UUV:n joilla vähemmän taustahälyä.

-Koko varmaankin 1500-2000 tonnia. Referenssialuksena Niels Juel -luokka, vaikka onkin vanha

http://da.m.wikipedia.org/wiki/Niels_Juel-klassen
 
Viimeksi muokattu:
Olen samaa mieltä. Etelärannikkomme on rikkonainen ja matala, mikä mahdollistaa toiminnan erilaisille automatisoiduille laitteille mainiosti. Suomenlahti on puolestaan hyvin matala mikä helpottaa toimintaa. Bonuksena lisäksi etäisyydet ovat lyhyitä.

Sukellusveneet ovat Suomelle aivan liian kalliita ja kömpelöjä.

No kaksi pientä miehitettyä venettä Ruotsista olisi kiva mutta jos valita pitää niin ehdottomasti kymmenet minisukellusveneet tuovat enemmän pöytään ja jopa pienemmällä rahalla.

Monitoimialuksienkin pitäisi pystyä toimimaan johtoaluksina näille saattueita suojatessa, tosin Hämeenmaa luokka voisi saada tästä jatkoaikaa emäaluksina sukellusveneille.
 
Vaikea löytää vielä konsepteja jotka olisivat suoristukyvyltään sitä mitä tarvittaisiin, tietääkö kukaan mitä tämä kuva esittää?

cicoil.jpg
 
Mä en vaan tätä saattaja hommaa ymmärrä... tai ymmärrän että olisi hyvä jos saisimme alukset saatettua mutta käytännössä meidän voima jää vastustajaan nähden todella pieneksi. Tarkoitan että meillä ei ole sellaista raha summaa upottaa saattamiseen kuin se tarvitsisi. Ei vaan resurssit riitä. Jos riskinä pidetään alukseen nousua ja haltuun ottoa niin alukset voidaan suojata siltä muutoinkin. Ei siihen tarvita saattajia... jos taas tarkoitus on suojata niitä upottamiselta niin siihen ei resurssit riitä sitten millään. Menee 100% varmuudella pohjaan niin saatettava kuin saattajakin.
 
Monitoimialusasiasta vielä, speksaillaanpa vielä minimisaattajaa, ideana se, että niitä saisi hankittua neljä mikä mahdollistaisi joustavamman toiminnan kuin kaksi alusta. Intian valtameren operaatiohin soveltuvuus toki hankaloituisi.
No tuossa se juuri onkin, että jos halutaan jotain mikä pärjää kansainvälisillä vesillä, niin sitten speksit ovat toisenlaiset kuin kotimaan kamaralla. Ulkomaanmatkoille voidaan suosiolla jättää vaikka meritorjuntaohjukset pois ja iskeä vaikka juurikin 76mm tykki ja vaikka pari itkoa sinne. Muuta ei oikeasti tarvita. Sitten se helikopterikansi ja keinot lähettää ja vastaanottaa kumiveneitä jne. kanssa. Ei tämmöinen paljoa maksaisi. Voisi sitten hommata sotakäyttöä varten vaikkapa hekokannelle laitettavan moduulin, jossa olisi vaikkapa Umkhontoja ilmatorjuntaan. Tämmöisellä paatilla voisi sitten miinoitella ja jahtailla vihollisen erikoisjoukkoja rannikolla tms. Tai sitten annetaan Umkhontotkin olla ja käytetään vaan puhtaasti miinoitusaluksena sitä ja annetaan ruostua satamassa kun sota kuumimmillaan on.

Mutta jos oikeasti halutaan kotimaankäyttöön ja sotatarkoitusta varten jonkinlainen monitoimipaatti, niin sitten speksien olisi mielestäni oltava mielestäni tämmöiset ja kappalemäärän olisi oltava 4-8 kpl.
- 76mm tykki
- 30mm SkyShield CIWS x2 ja/tai SeaRAM lähisuojaohjukset
- Umkhonto-R tai mieluiten Barak-8 ohjukset x16 kpl
- RBS-15mk4 tai NSM ohjukset x8kpl
- Hinattava sonari
- Ei hekokantta, ei nostoveneitä tms. muutakaan.

Sitten tähän rinnalle kevyempi ja nopeampi paatti rannikkotorjuntaan ja sukellusveneitä varten, kappalemäärän tulisi olla 12-24 kpl.
- 57mm tykki
- Umkhonto-IR-ER-ohjukset x8 kpl
- Spike-ER tai Spike-NLOS tai Mokopa ohjukset x16kpl
- Torpedot
- Syvyyspommien pudottimet
- Sonarit
 
Itse asiassa jos tuohon uuteen alusluokkaan on arvioilta budjetoitu miljardi joka tarkoittaa että oikeasti sitä tarvittaisiin kaksi miljardia ja tätä myöten alukset jätetään osittain tai pää piirteittäin aseistamatta (sitten harmaassa vaiheessa) niin upottaisin mielummin senkin rahan ilmavoimiin ja hommaisin ilmasta laukaistavia meritorjuntaohjuksia ja vaikka jotain jolla vaikuttaa pinnankin alle...
 
Semmonen pointti tuli vielä että vaikka laahaisimme jäljessä AUV sovelluksissa niin rannikkolinnakeista luopuminen tulisi välittämästi perua.
Niihin tukeutuminen on oleellista vaikka hyödyntäisimme vain minimin potentiaalista.
 
Back
Top