Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Heitetääs tähän väliin täysin hypoteettinen vaihtoehto... mitäs jos merivoimien "isot" alukset korvattaisiinkin meri-ilmavoimilla. Eli meritorjunta ohjuksia käyttävillä hävittäjillä. Okei vedenalainen toiminta ei onnistu tosin eipä siihen muutoinkaan ole varmaankaan mitään maata tai merta järisyttävää muutosta tulossa tai voisihqn siihen ajatella suto koptereita. Mutta muutoin saataisiin pitkän matkan pinta-alus torjuntaa tai vaihtoehtoiseati hävittäjä torjuntaa. Mahdollistaisi nopeat vaste ajat yms.

Alukset ovat kustannustehokkaampia: miljardin alusbudjetilla saisi kymmenen hävittäjää. Ja ellei niitä alistettaisi merivoimille jolloin pitäisi rakentaa rinnakkainen lento- ja huolto-organisaatio niin veikkaan että ilmapuolustus kovasti valitellen joutuisi ohjaamaan ne muihin tehtäviin...
Lisäksi ilma-ase edelleenkin on paljon sääriippuvaisempi kuin aluskalusto.
 
Alukset ovat kustannustehokkaampia: miljardin alusbudjetilla saisi kymmenen hävittäjää. Ja ellei niitä alistettaisi merivoimille jolloin pitäisi rakentaa rinnakkainen lento- ja huolto-organisaatio niin veikkaan että ilmapuolustus kovasti valitellen joutuisi ohjaamaan ne muihin tehtäviin...
Lisäksi ilma-ase edelleenkin on paljon sääriippuvaisempi kuin aluskalusto.
Totta tuokin.
 
Miten tämä ilma-aseen sääriippuvuus näkyy käytännössä? Ymmärtääkseni Hornetit ja muutkin modernit hävittäjät operoivat kaikissa sääolosuhteissa.

Muuten asiassa on toki se puoli, jonka mainitsetkin, että niille hävittäjille saattaa löytyä "tärkeämpiä" tehtäviä. Samaten valmius on huonompi. Parhaimmillaankin kahta hävittäjää voisi pitää ilmassa meritorjuntaohjukset mukana - riittääkö kaksi ohjusta per kone (esim. Harpoon ja F-16).

Tosin Hornetithan maksoivat kai lähemmäs 50 miljoonaa kuin 100 miljoonaa kappaleelta, jolloin miljardilla voisi irrota lähes 20 konetta lisää. Jos tuotantolinja olisi auki.

Tosin vähän tuo ilmatorjuntafregattien hyöty arveluttaa. Mihin 120 kilometriä kantavat ohjaukset riittävät, jos meritorjuntaohjuksen kantama on 300 kilometriä? Nyt ei edes vielä puhuta niistä lentotukialuksen upottamiseen tarkoitetuista ohjuksista. Jos IT-alanfregattia ajetaan kauas saattalueesta pudottamaan mahdolliset ohjuksia laskivat kodinkoneet, ei fregateista ole sukellusveneiden torjuntaan.
 
Ei sää haittaa hornetin eikä varmaankaan minkään muunkaan nyky hävittäjän toimintaa.. paitsi jos joudutaan lentämään pilvien alapuolella ukkosmyrskyssä, yms. Päällekkäisiä tuki organisaatioita ei olisi mitään järkeä rakentaa tokihan jos koneita hankittaisiin ylimääräisiä meritorjuntaan niin voitaisiinhan se lisätä ilmavoimien tehtäviin. Ilman kone lisäystä ei onnistu kun nytkin on pulaa koneista... tuota valmiutta mietin että miten se on huonompi? Toki kone ei voi pysyä alueella niin kuin alus mutta vastaavasti kattaa laajemman alueen nopeammin ja ainakin omasta mielestä saattaisi olla isoon alukseen nähden taistelun kestävämpi nyky mto:lla kun voidaan laukaista kaukaa aluksen ilmatorjunna ulottumattomista.
 
Tosin vähän tuo ilmatorjuntafregattien hyöty arveluttaa. Mihin 120 kilometriä kantavat ohjaukset riittävät, jos meritorjuntaohjuksen kantama on 300 kilometriä? Nyt ei edes vielä puhuta niistä lentotukialuksen upottamiseen tarkoitetuista ohjuksista. Jos IT-alanfregattia ajetaan kauas saattalueesta pudottamaan mahdolliset ohjuksia laskivat kodinkoneet, ei fregateista ole sukellusveneiden torjuntaan.

Meritorjuntaohjus voidaan laukaista myös sukellusveneestä. Alusilmatorjunnalla saadaan aikaiseksi suurempi hetkellinen torjuntatulen tiheys kuin pitämällä paikan päällä vaikkapa hävittäjäparvea, joita pitäisi olla melko monta vaikkapa tuolle Gävle-Pori alusmatkalle. Lisäksi toki alukset vaativat ilmatorjuntasuojaa purkamisen ja lastaamisenkin ajan. Parin saati parven jatkuva ylläpitäminen kauppa-alusten suojana söisi aika lailla resursseja. Toki jos merenkulun ilmasuojausta mietitään, on ilmatorjunta-alus vasta sisäkehä, ilmavoimat muodostaa ulkokehän jos kykenee toimimaan.
 
Uusimmassa Ruotuväki-lehdessä (19/2014, s. 3) on merivoimien kehitystouhuista mielenkiintoisia näkemyksiä.
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/f88fc0004604def988579d617d88bc75/Ruotuvaki 19_2014 low.pdf?MOD=AJPERES&CONVERT_TO=url&CACHEID=f88fc0004604def988579d617d88bc75

Vedenalainen aluevalvonta paranee
Uusissa Katanpää-luokan aluksissa on huippuvälineet vedenalaisen toiminnan kartoitukseen.
Merkittävä osa sukellusveneiden torjumiseen soveltuvasta kalustosta vanhenee 2020-luvulla.


(sen verran hankala kopioida tuota PDF:n tekstiä, että jokainen lukekoon itse.)
 
Miten tämä ilma-aseen sääriippuvuus näkyy käytännössä? Ymmärtääkseni Hornetit ja muutkin modernit hävittäjät operoivat kaikissa sääolosuhteissa.

Kyllä sääolosuhteet ovat vielä uudemmallekin lentokalustolle rajoite, vaikka lähestymisjärjestelmät jne. mahdollistavat nykyään sokkolaskeutumiset.

Tosin Hornetithan maksoivat kai lähemmäs 50 miljoonaa kuin 100 miljoonaa kappaleelta, jolloin miljardilla voisi irrota lähes 20 konetta lisää. Jos tuotantolinja olisi auki.

Valitettavasti ei ole...50 miljoonalla ei taida enää tänä päivänä irrota kuin ehkä JF-17, tai sitten aseistettu harjoitushävittäjä.

Tosin vähän tuo ilmatorjuntafregattien hyöty arveluttaa. Mihin 120 kilometriä kantavat ohjaukset riittävät, jos meritorjuntaohjuksen kantama on 300 kilometriä? Nyt ei edes vielä puhuta niistä lentotukialuksen upottamiseen tarkoitetuista ohjuksista. Jos IT-alanfregattia ajetaan kauas saattalueesta pudottamaan mahdolliset ohjuksia laskivat kodinkoneet, ei fregateista ole sukellusveneiden torjuntaan.

Ohjusten ampuminen kaukaa heikentää niiden tehoa merkittävästi: joudutaan käyttämään isompia & raskaampia ohjuksia joita sitten voidaan kantaa vähemmän, maalitiedon hankkiminen kaukaa on vaikeampaa kun ei voida nojata esimerkiksi hävittäjän, helikopterin tai meritoimintakoneen omaan tutkaan, lentoaika 300 kilometriin on jo aika merkittävä ja maalit ehtivät liikkua pois alta jne. Ja mitä enemmän aikaa meillä on ohjustentorjuntaan, sitä todennäköisemmin se onnistuu. Lyhytkantamaisella tykillä tai ohjuksella ehditään ampua vain kerran ja on pakko onnistua. Kuten muukin ilmatorjunta, alusilmatorjuntakin perustuu useampaan sisäkkäiseen renkaaseen. Kun joka renkaalla on tietty todennäköisyys tuhota lähestyvä ohjus, niin mitä useampi rengas, sen parempi.

Tietysti jonkun Backfire-rykmentin hyökkäystä emme pystyisi alusilmatorjunnalla mitenkään pysäyttämään. Toisaalta sellainen olisi sitten jo huomattava riski hyökkääjälle itselleen kun se olisi aika näkyvä operaatio ja onhan meillä torjuntahävittäjiäkin. Käytännön sotatoimissa on todettu että kevyellä ilmatorjunnalla varustetut alukset ovat merellä aika avuttomia. Irakilaiset menettivät 1991 varmaan parisenkymmentä alusta (joukossa mm. ohjusveneitä) pelkästään helikoptereille jotka oli aseistettu kevyillä merimaaliohjuksilla. Eli liittouma pystyi erittäin edullisesti neutraloimaan irakilaisten aluskaluston, ei tarvinnut edes varsinaisia taistelukoneita lähettää paikalle.
 
Minä kun en laivoista enkä merikalustosta mitään tajua, niin kertokaapa jotka tiedätte, että miten on kantomatkan laita jos verrataan torpedo vs. sutoraketti? Ja onko sutoraketti aina "tyhmä", ts. taistelukärki ei hakeudu kohti maalia?

Suto-raketit ovat ohjaamattomia, se on niissä vähän koko homman idea: ammutaan rypäs ja toivotaan että osuu kohdalle. Kantamat ovat lyhyitä, muutamasta sadasta metristä kilometriin. Venäläisillä on isommissa aluksissa pitempikantamaisempia systeemejä, mm. RBU-6000 joka kantaa kuutisen kilometriä.
Länsimaissa näitä ei juuri enää käytetä muualla kuin Ruotsissa ja Suomessa, koska torpedot ei oikein tahdo toimia matalissa vesissä.

Suto-torpedot ovat kevyitä, 324-400mm aseita joita pudotetaan ilma-aluksesta tai ammutaan laivoista. Niiden kantama on sellainen 10km luokkaa. Arviot niiden tehosta vaihtelevat, ainoassa sodassa jossa niitä on laajamittaisesti käytetty (Falklandin sota) ne eivät saaneet yhtään osumaa. Isommissa aluksissa ja sukellusveneissä on sitten raskaita 21 tuuman torpedoja jotka ovat paljon tehokkaampia mutta ne vaativat sitten jo aika raskaat asennukset.
 
kevyitä, 324-400mm aseita joita pudotetaan ilma-aluksesta tai ammutaan laivoista. Niiden kantama on sellainen 10km luokkaa. Arviot niiden tehosta vaihtelevat, ainoassa sodassa jossa niitä on laajamittaisesti käytetty (Falklandin sota) ne eivät saaneet yhtään osumaa.


Onhan noita kaytetty aikaisemminkin, ja ihan hyvällä teholla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Mark_24_mine
 
Suto-torpedot ovat kevyitä, 324-400mm aseita joita pudotetaan ilma-aluksesta tai ammutaan laivoista. Niiden kantama on sellainen 10km luokkaa. Arviot niiden tehosta vaihtelevat, ainoassa sodassa jossa niitä on laajamittaisesti käytetty (Falklandin sota) ne eivät saaneet yhtään osumaa. Isommissa aluksissa ja sukellusveneissä on sitten raskaita 21 tuuman torpedoja jotka ovat paljon tehokkaampia mutta ne vaativat sitten jo aika raskaat asennukset.

Suurimmassa osassa kevyitä torpedoja ei ole lanka/kuituohjausta jonka avulla operaattori voisi vaikuttaa maalinetsintään. Huono osumaprosentti Falklandin sodassa kertonee mahdollisuudesta ettei todellista kontaktia Argentiinan sukellusveneeseen koskaan ollutkaan. Ruotsalaisissa Typ 45 -torpedoissa on lankaohjaus mikä tekisi ko. torpedosta Suomen käyttöön todennäköisesti sopivimman. Mikäli Venäjän kammo ei hankintaa estäisi, voisi RBU-6000 olla ihan passeli peli Suomen erityisolosuhteisiin.

http://en.wikipedia.org/wiki/RBU-6000

Onhan noita kaytetty aikaisemminkin, ja ihan hyvällä teholla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mark_24_mine

Noita käytettiin vaan, jos nähtiin sukellusveneen sukeltavan, eli todellinen kontakti oli olemassa. Tämän ansiosta osumaprosenttikin oli huikean hyvä 1940-luvun elektroniikalla, eli 22%.
 
Suurimmassa osassa kevyitä torpedoja ei ole lanka/kuituohjausta jonka avulla operaattori voisi vaikuttaa maalinetsintään. Huono osumaprosentti Falklandin sodassa kertonee mahdollisuudesta ettei todellista kontaktia Argentiinan sukellusveneeseen koskaan ollutkaan. Ruotsalaisissa Typ 45 -torpedoissa on lankaohjaus mikä tekisi ko. torpedosta Suomen käyttöön todennäköisesti sopivimman. Mikäli Venäjän kammo ei hankintaa estäisi, voisi RBU-6000 olla ihan passeli peli Suomen erityisolosuhteisiin.

http://en.wikipedia.org/wiki/RBU-6000
Tykkiveneissähän oli tollanen. Mutta pienempi eli RBU-1000 tai RBU-1200 (molemmat mallit löytyy Wikipediasta, en tiedä mikä oli eksakti malli).

Venäjän kammo? Itäkalusto on varmasti hyvää, ei se mikään pointti ole. A-tarvikkeita ja mahdollisesti koko asejärjestelmiä pitää saada lisää jos sodassa kuluvat. Mahdollinen kuviteltavissa oleva sota voi olla vain Venäjää vastaan. Tällöin ammuksia ja täydennyksiä pitäisi siis ostaa maalta jota vastaan Suomi sotii.
 
Tykkiveneissähän oli tollanen. Mutta pienempi eli RBU-1000 tai RBU-1200 (molemmat mallit löytyy Wikipediasta, en tiedä mikä oli eksakti malli).

Venäjän kammo? Itäkalusto on varmasti hyvää, ei se mikään pointti ole. A-tarvikkeita ja mahdollisesti koko asejärjestelmiä pitää saada lisää jos sodassa kuluvat. Mahdollinen kuviteltavissa oleva sota voi olla vain Venäjää vastaan. Tällöin ammuksia ja täydennyksiä pitäisi siis ostaa maalta jota vastaan Suomi sotii.

RBU-6000 on sen verran tyhmä ja halpa peli että haluttaessa ko. kalustoa ja a-tarvikkeita voisi hankkia varastoon riittämiin. En oikein tiedä valmistetaanko vastaavaa oikein enää missään.
 
Kyllä sääolosuhteet ovat vielä uudemmallekin lentokalustolle rajoite, vaikka lähestymisjärjestelmät jne. mahdollistavat nykyään sokkolaskeutumiset.

Miten nämä rajoitteet sitten vertautuvat sotalaivoihin? On totta, että salamaniskut eivät todennäköisesti vaivaa laivaa yhtä paljon kuin lentokonetta, mutta kun ruotsinlaivatkin heiluvat kovemmassa myrskyssä, niin miten sitten joku 70 metrinen korvetti?


Valitettavasti ei ole...50 miljoonalla ei taida enää tänä päivänä irrota kuin ehkä JF-17, tai sitten aseistettu harjoitushävittäjä.

Puola osti 48 F-16 Block 52 hävittäjää 3,5 miljardin dollarin hintaan vuonna 2003. Kauppaan sisältyi varamoottoreita, ohjuksia, pommeja, tekninen informaatio ja koulutus. Karkeasti siis 75 miljoonaa dollaria per hävittäjä. Inflaatiokorjattuna tuo summa on vuonna 2014 n. 96,5 miljoonaa dollaria. Päivän vaihtokurssilla puhutaan 77 miljoonasta eurosta per hävittäjä. Mutta tuo on uudelle käyttäjälle. Meillä on jo infra ja osaaminen Hornetille, emme tarvitsisi muuta kuin lisäkoneet, muutaman varaosan lisää ja aseet. Hornetin hinta laskee tällöin jonnekin 65-75 miljoonan euron haarukkaan, näin arvelen. F-16 on kyllä hieman edullisempi kuin F/A-18, mutta riittävän lähellä, joten vertailu on mielestäni reilu.

Ohjusten ampuminen kaukaa heikentää niiden tehoa merkittävästi: joudutaan käyttämään isompia & raskaampia ohjuksia joita sitten voidaan kantaa vähemmän, maalitiedon hankkiminen kaukaa on vaikeampaa kun ei voida nojata esimerkiksi hävittäjän, helikopterin tai meritoimintakoneen omaan tutkaan, lentoaika 300 kilometriin on jo aika merkittävä ja maalit ehtivät liikkua pois alta jne. Ja mitä enemmän aikaa meillä on ohjustentorjuntaan, sitä todennäköisemmin se onnistuu. Lyhytkantamaisella tykillä tai ohjuksella ehditään ampua vain kerran ja on pakko onnistua. Kuten muukin ilmatorjunta, alusilmatorjuntakin perustuu useampaan sisäkkäiseen renkaaseen. Kun joka renkaalla on tietty todennäköisyys tuhota lähestyvä ohjus, niin mitä useampi rengas, sen parempi.

Maalitiedon hankinta on ehkä joo se suurin tekijä. Melkein, jos se on saatavilla, kohdetta voisi yrittää jo Iskanderilla.

Meritorjuntaohjuksen lentoaika ei mielestäni ole merkityksellinen: kolminkertaista äänennopeutta lentävä ohjus on 300 kilometrin päässä viidessä minuutissa, juuri ja juuri alisooninen ohjus 15 minuutin kuluttua. Kun maali on keskellä Pohjanlahtea, niin eipä se kovin kauas ehdi noissa ajoissa. Jos ohjuksessa on vielä datalinkki, niin homma on entistä helpompi.

Ohjusten torjunta on toki yksi vaihtoehto, mutta vähän pelkään, että riittävätkö meidän torjuntaohjukset suurvaltaa vastaan? Montako ohjusta aluksilla olisi yhteensä, 100 vai 200? Jos meritorjuntaohjus maksaa 2 miljoonaa euroa, niin meidän alus-IT:n kyllästäminen ei todellakaan jää rahasta kiinni. Siitä se voi jäädä kiinni, jos Venäjän tuotantokapasiteetti on rapautunut, mutta ilmeisesti monet tuotantolinjat toimivat edelleen aivan hyvin, vaikka moottoritehtaat jäivätkin Ukrainan puolelle.

Tietysti jonkun Backfire-rykmentin hyökkäystä emme pystyisi alusilmatorjunnalla mitenkään pysäyttämään. Toisaalta sellainen olisi sitten jo huomattava riski hyökkääjälle itselleen kun se olisi aika näkyvä operaatio ja onhan meillä torjuntahävittäjiäkin. Käytännön sotatoimissa on todettu että kevyellä ilmatorjunnalla varustetut alukset ovat merellä aika avuttomia. Irakilaiset menettivät 1991 varmaan parisenkymmentä alusta (joukossa mm. ohjusveneitä) pelkästään helikoptereille jotka oli aseistettu kevyillä merimaaliohjuksilla. Eli liittouma pystyi erittäin edullisesti neutraloimaan irakilaisten aluskaluston, ei tarvinnut edes varsinaisia taistelukoneita lähettää paikalle.

On torjuntahävittäjiä, mutta vihollinen raivaa tai vähintään sitoo ne ilmaherruushävittäjillä. Jos kaikki paukut laitetaan kauppalaivastoa uhkaavan ilma-uhan pysäyttämiseen, niin silloin jokin muu ilmavoimien suojaama kohde tulee kärsimään.

Irakilaisista epäilen sitä, että olisiko isommat paatit ja pidemmän kantaman ohjuksetkaan auttaneet? Vastassa oli kuitenkin ylivoima, ml. toinen silloisista supervalloista.
 
Tällöin ammuksia ja täydennyksiä pitäisi siis ostaa maalta jota vastaan Suomi sotii.

Kovasti tuo sotamateriaali näyttää liikkuvan Ukrainan ja Venäjänkin välillä - olisko niin, että raha ratkaisee?





















:D
 
Ilman kone lisäystä ei onnistu kun nytkin on pulaa koneista... tuota valmiutta mietin että miten se on huonompi? Toki kone ei voi pysyä alueella niin kuin alus mutta vastaavasti kattaa laajemman alueen nopeammin ja ainakin omasta mielestä saattaisi olla isoon alukseen nähden taistelun kestävämpi nyky mto:lla kun voidaan laukaista kaukaa aluksen ilmatorjunna ulottumattomista.

Meillä on aina pula koneista, jos vihollinen niin haluaa. Horneteja pitäisi olla vähintään tuplamäärä nykyiseen verrattuna, muuten on jatkuva pula, ja ehkä sittenkin.

Valmius on huonompi siinä mielessä, että ainakin mitä minulle on esitetty, niin Hornetteja pidettäisiin sota-aikana koko ajan jokunen ilmassa lisäpolttoainesäiliöiden ja ilmasta-ilmaan aseistuksen kera, jotta torjuntaan päästään mahdollisimman nopeasti. Sotalaivoja torjuttaessa nopeus ei ole yhtä tärkeää, mutta miten käy, jos vihollinen katkoo Iskandereilla meidän käyttämien lentotukikohtien kiitoradat? Tuhot saadaan korjattua tunneissa, mutta sillä välin ei yksikään kone pääse ilmaan. Jos tuo isku tapahtuu sopivasti ennen maihinnousua, ja vain ilmavoimilla on kyky meritorjuntaan, niin silloin aseistuksen täytyy löytyä ilmassa olevista koneista. Kun katsotaan MTBF lukuja, ehkä viidennes koneista voidaan pitää ilmassa samanaikaisesti. Näin siis päädyin kahteen ilmassa olevaan koneeseen, jos koneita olisi Fulcrumin esittämä kymmenen kappaletta, ja minusta kaksi konetta on vähän.
 
Meillä on aina pula koneista, jos vihollinen niin haluaa. Horneteja pitäisi olla vähintään tuplamäärä nykyiseen verrattuna, muuten on jatkuva pula, ja ehkä sittenkin.

Valmius on huonompi siinä mielessä, että ainakin mitä minulle on esitetty, niin Hornetteja pidettäisiin sota-aikana koko ajan jokunen ilmassa lisäpolttoainesäiliöiden ja ilmasta-ilmaan aseistuksen kera, jotta torjuntaan päästään mahdollisimman nopeasti. Sotalaivoja torjuttaessa nopeus ei ole yhtä tärkeää, mutta miten käy, jos vihollinen katkoo Iskandereilla meidän käyttämien lentotukikohtien kiitoradat? Tuhot saadaan korjattua tunneissa, mutta sillä välin ei yksikään kone pääse ilmaan. Jos tuo isku tapahtuu sopivasti ennen maihinnousua, ja vain ilmavoimilla on kyky meritorjuntaan, niin silloin aseistuksen täytyy löytyä ilmassa olevista koneista. Kun katsotaan MTBF lukuja, ehkä viidennes koneista voidaan pitää ilmassa samanaikaisesti. Näin siis päädyin kahteen ilmassa olevaan koneeseen, jos koneita olisi Fulcrumin esittämä kymmenen kappaletta, ja minusta kaksi konetta on vähän.
Tietenkään en tarkoittanut että vain ilmavoimilla olisi kyky meritorjuntaan :) Ohjuksia olisi maissa niin kuin tälläkin hetkellä eli mto:t ja spike jatkaisivat palvelusta nykyisellää ja ehkä jopa laajempana. Hävittäjillä haettaisiin nopeutta ja yllätyksellisyyttä ja kasvatettaisiin torjunta alaa. Kaksi konetta on toisaalta vähän mutta saattaa jopa riittää... Kummassakin kaksi mto:ta. Kiitoradalla odottaa lisää.
 
Eikä tarkoitus ollut että merivoimilta poistettaisiin alukset tyystin esitin vain toista ratkaisua mitä tulee laivue 2020 hankintaa ja siihen suunniteltuun miljardi luokan investointiin. Kyllähän merivoimat aluksia tarvitsee siitä ei päästä mihinkään mutta tarvitaanko sellaisia joita merivoimat ja monet täällä unelmoivat? Sen kyseenalaistin. Vaihtoehtoja on kuitenkin aina olemassa ja taktiikkaa uusimalla ja kehittämällä epätodennäköisestäkin vaihtoehdosta voidaan hioa toimiva ja ehkä jotain toista vaihtoehtoa tehokkaampi niin taloudellisessa kuin maanpuolustuksellisessakin mielessä.

Tietenkin jos tehtävistä ja tavoitteista priorisoidaan ykköseksi kansainvälisiin merioperaatioihin kykenevä alus niin tokihan se mahdollisuuksia vähentää se kuinka negatiivisesti se vaikuttaa esim. kotimaan puolustukseen nähdään todellisuudessa vasta sitten kun sellainen tarve ilmenee. Suomella ei kuitenkaan ole moneen muuhun maahan nähden täysin vapaita käsiä valita sotaansa ja politiikkaansa koska meillä tulee aina olemaan suurvalta heti naapurissa. Se on vain otettava reaali politiikassa sekä pv:n hankinnoissa huomioon. Suomen asema on tyystin toinen kuin tanskan ja norjan jotka voivat keskittää huomattavia resursseja merelle. Tosin molemmilla on myös suhteessa aivan toisenlaiset edut merellä ajettavana. Ruotsi olisi lähin verrokki suomeen vaikkakaan silläkään ei ole naapurina venäjää jolloin se antaa vapauksia toimia hieman toisella tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
Kaksi konetta on toisaalta vähän mutta saattaa jopa riittää... Kummassakin kaksi mto:ta.

Korjaan itseäni: F-16 ottaa kaksi Harpoonia + kaksi Sidewinderia tai Amraamia, F/A-18 neljä Harpoonia + kaksi Amraamia + kaksi Sidewinderia. :)

Kiitoradalla odottaa lisää.

Toivottavasti ne saadaan ilmaan ennen Iskanderin laskeutumista.

Eikä tarkoitus ollut että merivoimilta poistettaisiin alukset tyystin esitin vain toista ratkaisua mitä tulee laivue 2020 hankintaa ja siihen suunniteltuun miljardi luokan investointiin. Kyllähän merivoimat aluksia tarvitsee siitä ei päästä mihinkään mutta tarvitaanko sellaisia joita merivoimat ja monet täällä unelmoivat? Sen kyseenalaistin. Vaihtoehtoja on kuitenkin aina olemassa ja taktiikkaa uusimalla ja kehittämällä epätodennäköisestäkin vaihtoehdosta voidaan hioa toimiva ja ehkä jotain toista vaihtoehtoa tehokkaampi niin taloudellisessa kuin maanpuolustuksellisessakin mielessä.

Joka tapauksessa merivoimat kaivannevat myös parempaa SUTO-kykyä. Iso alus ja SUTO-torpedot auttaisivat kummasti, helikopteria voi toki kokeilla myös, vaikka toinen sukellusvene taitaa olla paras väline sukellusvenejahdissa.
 
Joka tapauksessa merivoimat kaivannevat myös parempaa SUTO-kykyä. Iso alus ja SUTO-torpedot auttaisivat kummasti, helikopteria voi toki kokeilla myös, vaikka toinen sukellusvene taitaa olla paras väline sukellusvenejahdissa.

Näin ne sanoo ja toiveita varmaankin olisi tuon aselajin uudeelleen henkiin herättämisestä... Ei vaan tule rahaa olemaan koskaan sitä vertaa että saataisiin tänne sukellusvenettä. Miten mahtaa tänäpäivänä olla tuon sukellusveneiden ja vasta-aseen välinen kilpailu.. Ase/sensori puolelle en ole ainakaan itse nähnyt että olisi mitään uutta tullut (tosin eipä kai sellaisia missään huudellakaan) mutta kovasti kehuvat aina kun uutta sukelluvene tyyppiä käyttöön tulee että on entistä vaikeampi havaita. Ilmeisesti sakemanneilla on viimeisintä huutoa olevia diesel/sähkö veneitä, niissä taisi olla vieläpä polttokennot joissa ei ole liikkuvia osia ääntä tuottamassa. Lähinnä mietin panostuksia ja todennäköisyyksiä että niitä veneitä löytyy varsinkin kun puhutaa kriisioloissa joissa lähes kaikki on luvallista ja etsintä on jotain ihan muuta kuin mitä ruotsi tuossa suoritti, hyvässä säässä, ilman ulkopuolista häirintää.
 
Näin ne sanoo ja toiveita varmaankin olisi tuon aselajin uudeelleen henkiin herättämisestä... Ei vaan tule rahaa olemaan koskaan sitä vertaa että saataisiin tänne sukellusvenettä. Miten mahtaa tänäpäivänä olla tuon sukellusveneiden ja vasta-aseen välinen kilpailu.. Ase/sensori puolelle en ole ainakaan itse nähnyt että olisi mitään uutta tullut (tosin eipä kai sellaisia missään huudellakaan) mutta kovasti kehuvat aina kun uutta sukelluvene tyyppiä käyttöön tulee että on entistä vaikeampi havaita. Ilmeisesti sakemanneilla on viimeisintä huutoa olevia diesel/sähkö veneitä, niissä taisi olla vieläpä polttokennot joissa ei ole liikkuvia osia ääntä tuottamassa.

Jokin alus tuohon sukellusvenejahtiin melkeinpä tarvitaan, oli se sitten perinteinen tai vedenalainen. Helikoptereilla voi etsiä ja vaikuttaa vain rajallisesti. Nykyisten ohjusveneiden SUTO-aseistus ei ole kovin tasokasta.

Lähinnä mietin panostuksia ja todennäköisyyksiä että niitä veneitä löytyy varsinkin kun puhutaa kriisioloissa joissa lähes kaikki on luvallista ja etsintä on jotain ihan muuta kuin mitä ruotsi tuossa suoritti, hyvässä säässä, ilman ulkopuolista häirintää.

Joku vedenalainen vesiskootteri voi olla aavistuksen verran vaikeampi havaittava kuin yli 50 metriä pitkä aseistettu sukellusvene. Onko edes varmaa, että sukellusvene oli siellä koko etsinnän ajan? Jo se on voitto, jos vihollinen saadaan pelotettua pois alueelta ja estetään (upotus)tehtävän suorittaminen loppuun.
 
Back
Top