Merivoimien kehitysnäkymät

[Raveni]

Kyllä umkhonto on keskiraskas järjestelmä. Hurrien visby luokassa ei ole mitään ilmatorjunta ohjuksia. Rahasta jäi kiinni.

Niin siis ohjus on kyllä keskiraskas mutta niitä taitaa olla kovin vähän kerralla mukana... Siinä se ilmatorjunta sitten onkin ja kuten aiemmin jo kirjoitin niin ei taida laivan suurin uhka tänäpäivänä olla se hävittäjä vaan se hävittäjästä laukaistu meritorjuntaohjus

 

[fulcrum]

Varusmieskoulutuksella ja merikadettien koulutuksella ei ole juurikaan mitään yhteistä. Ihan eri juttuja koulutetaan. Varusmiehet ovat lähinnä harmaata työvoimaa koulutuspurjehduksilla.

Se että share and pool ei ole käytössä, ei ole argumentti menetelmää vastaan.

Ai. Minusta se on aika hyvä argumentti. Jos joku menetelmä ei ole missään käytössä, niin hyvät mahdollisuuder on että se ei ole kovin hyvä menetelmä.

Yhdellä pohjoiseuroopan korvetilla voidaan pohjoiseuroopan merikadetit kouluttaa hyvinkin tehokkaasti.

...tämä laskelma perustuu mihin?

Kehotan jälleen kerran ajattelemaan päällä eikä muilla osilla ja ymmärtää, että yksikkö joka on sota-ajan tehtävästä pois, tai tekee kompromissin sota-ajan tehtävistä on todellakin "pois".

Mistä olet keksinyt että koululaiva on sota-ajan tehtävästä pois?

Entä minkälaisia ovat ne kompromissit joita koululaivan ominaisuuksissa pitää tehdä. Jos vertaamme vaikka Pohjanmaata ja Hämeenmaata, niin edellämainitussa on panostettu hiukan enemmän merikelpoisuuteen ja toimintasäteeseen. Majoitustilaa on enemmän, mistä pääosasta vastasivat takakannella pidetyt majoituskontit. Siinäpä ne melkein olivat. Tuleehan niistä lisäkustannuksia, mutta veikkaan että se neljännes yhteiskorvetista maksaisi enemmän.

En tiedä mitä irvistelet kuljetuskoneiden osalta. Suomi on strategisen kuljetuskyvyn rakentanut pool & share varaan. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/su puolustusvoimat.fi/pv.fi staattinen sivusto su/puolustusvoimat/tiedotteet/strategisen ilmakuljetuskyvyn ohjausryhma kokoontuu suomessa

Strateginen ilmakuljetuskyky on ominaisuus jota emme kotimaassa tarvitse oikeastaan ollenkaan, joten sitä varten ei ole järkeä ostaa isoa ja kallista konetta. Taktista kuljetuskykyä varten taas on ostettu omia koneita.

 

[Tups]

Telakat ovat pitkälti ulkomaisessa omistuksessa ja sotalaivoja ei tilata kovin usein niin se työllistyvä vaikutus on tasan sen hetken kun niitä rakennetaan. Voitot meneekin sitten ulkomaille... Teijon telakka ei tuon kokoluokan aluksia rakentele...

Rauman telakka ja Uudenkaupungin Työvene ovat myös suomalaisessa omistuksessa.

En minä tiedä mutta aika erikoiset olosuhteet on suomella jos ei missään muualla ole samanlaista laivasto tarvetta

Suomi on edelleen ainut maa, jonka kaikki satamat jäätyvät normaalitalvina. Siinä mielessä meillä on ihan konkreettinen tarve jäissäkulkevalle taistelualukselle. Ruotsille se on optio, koska huolto voidaan hoitaa muutakin kautta, ja Venäjä taas suurvalta-asemansa puolesta haluaa operoida kaikilla merialueillaan. Jenkit ja Kanadalaiset taas keskittynevät enemmän valtamerillä operointiin.

 

[Mikoyan]

Teidän pitäis poijaat muuttaa Ruotsiin, niin saisitte justiin haaveilemanne merivoimat. Kansantalouskin kohentuisi kertaheitolla ja natokorttikin olisi vain läpihuutojuttu.

Suomessa ei tule koskaan olemaan niin älykkäitä poliitikkoja, että puolustusmäärärahoilla ostettaisiin jotain tarpeellista. Sensijaan hankitaan kourallinen huippukalliita amerikkalaisia asejärjestelmiä vain yhdelle osa-alueelle. Aseita, jotka on suunniteltu ihan erilaiseen tehtävään, kuin mihin niitä yritetään Suomessa käyttää.

 

[peelo]

En minä tiedä mutta aika erikoiset olosuhteet on suomella jos ei missään muualla ole samanlaista laivasto tarvetta... Ei riitä saatto hommiin... Ja isoja ei ole varaa ostaa... Jääkö silloin vaihtoehtoja?

Hei nyt ihan oikeesti se kartta käteen! Hyvä apuväline löytyy myös netistä Google Earth.

Ei riitä saattohommiin? Annan esimerkin ja kerro miltä osin ei riitä. Valvontatutka TRS-3D, TJ-tutka CEROS 200, IRST (Laseretäisyysmittarilla), ESM, tutkahärintälaitteet, harhamaaliheittimet ja aseistukseksi 32xCAMM (8xVLS putkea 2,6x2,3x4,3m), OTO 76/62 SP, 35mm Millennium. Nämä ilmatorjuntaan. Sensorit pystyy asentamaan jo Hamina-kokoluokan alukseen ja aseet menee 80 m paattiin.

Jos ajatellaan että MTO lentää 5 m korkeudella ja valvontatutka sijoitetaan 20 m korkeuteen horisontti on 28 km päässä. Eli varmaankin voitaneen olettaa että tutka havaitsee ohjuksen vähintään 20 km päästä. Muutaman sekunnin reagointiaika ja ensimmäiset ohjukset lähtevät liikkeelle ja todennäköisesti pystytään ampumaan vielä seuraavakin satsi. Tämän jälkeen 76 mm alkaa tulittaa maaleja joita seurataan TJ-tutkalla ja tähän voi sitten 35mm yhtyä kun maalit saapuvat kantamalle. IRST jos varustettu LEMillä voi johtaa myös tulta jolloin esimerkki varustuksella voitaisiin ampua kahta maalia samanaikaisesti ammus-ITllä. Samaan aikaan MTOn hakupäitä (tutka) häiritään. Eli tykeillä voidaan ampua kahta maalia ja ohjuksilla useita eri maaleja 360-asteen sektorissa.

Haminan heikkous on ainoastaan siinä että aselasti niin tykin kuin ohjustenkin osalta on pieni (kokoonsa nähden hyvä). Muuten se peittoaa monet isommatkin alukset suorituskyvyssä omasuojan osalta.

 

[peelo]

Tuohon edelliseen vielä. Jos toimitaan osastona johon kuuluisi vaikka 2 MTA ja 2 Hamina niin tulivoima on jo jonkinlainen. Tilanne jossa olisi 3-4 MTA ja Haminoja niin saa olla aikamoinen pinta-alus, hävittäjä, sukellusvene osasto joka tuon ITn peittoaa. Toki se yksikin MTO voi päästä läpi, tämä tosin voi tapahtua vaikka Arleigh Burke luokallekin.

 

[Tups]

Kuinka suuri ero ohjustorjunnassa on VLS:llä ja suunnattavalla laukaisimella (esim. RIM-116) jos reaktioaika on sama?

Mikäli alukseen asennetaan esimerkiksi peelon mainitsemat OTO 76/62 SP ja Oerlikon Millennium, niin ainut järkevä konfiguraatio lienee 76-millinen keulakannella ja 35-millinen perässä korsteenin takana molempien ampumasektorit maksimoiden. Mitä muita lähi-ilmatorjuntajärjestelmiä markkinoilla on tällä hetkellä? Olisiko 2 x Bofors 57 Mk3 vaihtoehto, jolla saataisiin synergiaetuja Haminan kanssa?

 

[peelo]

Kuinka suuri ero ohjustorjunnassa on VLS:llä ja suunnattavalla laukaisimella (esim. RIM-116) jos reaktioaika on sama?

Mikäli alukseen asennetaan esimerkiksi peelon mainitsemat OTO 76/62 SP ja Oerlikon Millennium, niin ainut järkevä konfiguraatio lienee 76-millinen keulakannella ja 35-millinen perässä korsteenin takana molempien ampumasektorit maksimoiden. Mitä muita lähi-ilmatorjuntajärjestelmiä markkinoilla on tällä hetkellä? Olisiko 2 x Bofors 57 Mk3 vaihtoehto, jolla saataisiin synergiaetuja Haminan kanssa?

Mun esimerkissä 35 mm ja juuri Millennium on mukana juuri kokonsa puolesta. OTO 76 ja Bofors 57 on suunnilleen samanpainoiset (n.7-8 tn) ja Millennium noin 3 tn. 2x 57 mm ei tule kyseeseen. 35 mm asennus juuri yläkannelle ja perässä HEKO-kansi.

Suunnattava laukaisin on varmaan hyvä yksittäisiä maaleja vastaan, mutta tarvehan on torjua samanaikaisesti 360-asteen sektorissa.

 

[fulcrum]

Kuinka suuri ero ohjustorjunnassa on VLS:llä ja suunnattavalla laukaisimella (esim. RIM-116) jos reaktioaika on sama?

Mikäli alukseen asennetaan esimerkiksi peelon mainitsemat OTO 76/62 SP ja Oerlikon Millennium, niin ainut järkevä konfiguraatio lienee 76-millinen keulakannella ja 35-millinen perässä korsteenin takana molempien ampumasektorit maksimoiden. Mitä muita lähi-ilmatorjuntajärjestelmiä markkinoilla on tällä hetkellä? Olisiko 2 x Bofors 57 Mk3 vaihtoehto, jolla saataisiin synergiaetuja Haminan kanssa?

Suunnattavan laukaisimen reaktionopeus on pikkuisen parempi, mutta kyllä VLS:kin osataan tehdä nopeaksi. Tässä ammutaan VLS Sea Wolf ja kuten näkyy niin aika vihaisesti lähtee. VLS:n etu on tietysti se että yksi laukaisin riittää kattamaan aluksen joka suunnasta.

Ohjustorjuntajärjestelmistä on nykyään suorastaan runsaudenpula. Sanoisin että nykyään Phalanx ja Goalkeeper alkavat olla jo menneen talven lumia. Kantamaa saisi olla pikkuisen enemmän. Tykkijärjestelmien ongelma on myös hinta: ohjuslaukaisimet ovat halvempia (vaikka itse ohjukset ovatkin kalliita). Lisäksi stealth-asennus on luonnollisesti vaikeampi tykillä.
Tosiaan myös isommat tykit pystyvät nykyään heräteammuksilla ja automatisoidulla tulenjohdolla ohjustentorjuntaan. 76mm Oto-Melaran uusimmat versiot luokitellaan jo CIWS-aseiksi ja isommillakin tykeillä pystytään ohjustentorjuntaa ainakin yrittämään. Jopa venäläisten isoa AK-130:stä mainostetaan kykenevänä ampumaan alas merimaaliohjuksia.

 

[BarrelNut]

Muistutan vielä että ne miinalaivatkin on tarkoitus korvata näillä monitoimialuksilla...

http://www.hs.fi/kotimaa/a1413525068363

 

[BarrelNut]

Ja pistetään vielä yhden 74 metrisen ja käytöstä poistuessaan 800 tonnisen aluksen piirrustukset, mistään kovin isosta ja tilavasta aluksesta ei ole kyse.

 

[peelo]

Ja pistetään vielä yhden 74 metrisen ja käytöstä poistuessaan 800 tonnisen aluksen piirrustukset, mistään kovin isosta ja tilavasta aluksesta ei ole kyse.

Turunmaa-luokka on huono vertailukohde. Sen näet jo aluksen mitoista. Leveys 7,8 m (MTA voisi olla luokkaa 11-12 m), syväys 2,4 m (3-3,5 m) ja jo tuo uppoumakin kertoo paljon 800 tn.



Uuteen aluksessa tulee olla miinakansi. Tila jonka tämä vaatii voisi olla luokkaa 3x2,2x25 m. Tuohon tilaan saisi noin 40-50 miinaa. Tätä tilaa voitaisiin sitten käyttää tarvittaessa myös muuhun.

 

[Raveni]

Hei nyt ihan oikeesti se kartta käteen! Hyvä apuväline löytyy myös netistä Google Earth.

Ei riitä saattohommiin? Annan esimerkin ja kerro miltä osin ei riitä. Valvontatutka TRS-3D, TJ-tutka CEROS 200, IRST (Laseretäisyysmittarilla), ESM, tutkahärintälaitteet, harhamaaliheittimet ja aseistukseksi 32xCAMM (8xVLS putkea 2,6x2,3x4,3m), OTO 76/62 SP, 35mm Millennium. Nämä ilmatorjuntaan. Sensorit pystyy asentamaan jo Hamina-kokoluokan alukseen ja aseet menee 80 m paattiin.

Jos ajatellaan että MTO lentää 5 m korkeudella ja valvontatutka sijoitetaan 20 m korkeuteen horisontti on 28 km päässä. Eli varmaankin voitaneen olettaa että tutka havaitsee ohjuksen vähintään 20 km päästä. Muutaman sekunnin reagointiaika ja ensimmäiset ohjukset lähtevät liikkeelle ja todennäköisesti pystytään ampumaan vielä seuraavakin satsi. Tämän jälkeen 76 mm alkaa tulittaa maaleja joita seurataan TJ-tutkalla ja tähän voi sitten 35mm yhtyä kun maalit saapuvat kantamalle. IRST jos varustettu LEMillä voi johtaa myös tulta jolloin esimerkki varustuksella voitaisiin ampua kahta maalia samanaikaisesti ammus-ITllä. Samaan aikaan MTOn hakupäitä (tutka) häiritään. Eli tykeillä voidaan ampua kahta maalia ja ohjuksilla useita eri maaleja 360-asteen sektorissa.

Haminan heikkous on ainoastaan siinä että aselasti niin tykin kuin ohjustenkin osalta on pieni (kokoonsa nähden hyvä). Muuten se peittoaa monet isommatkin alukset suorituskyvyssä omasuojan osalta.

Ei voi muuta sanoa kuin että on muualla sitten vaan helvetin tyhmiä sotilaita ja poliitikkoja. Siellä kun pistävät rahaa ihan turhaan kiinni fregatteihin, hävittäjiin ja jotkut jopa lentotukialuksiin... Hankkisivat Suomesta haminoita joita saa miljardilla kymmenen niin ei uskaltaisi kukaan enään liikkua merillä kun on sellainen voima takana että tippuu kaikki...

Jos taas palataan reliteetteihin... Jookos? Itse luottamuksessa ei ainakaan puutu se on hyvä se... Harmi että se on vain osa sodan voittamisesta... Täytyy olla taitoa ja sopivat välineet kanssa... En nyt rupea avaamaan mikä kaikki tuossa kirjoituksessa oli päin ..... Mutta sanotaan nyt vaikka niin että ota se kartta pallo itse kauniiseen kouraan ja googleta vaikka mitä ohjuksia naapurilla on ja kuinka paljon. Siitä karttapallosta voit sitten tarkistaa ne reaaliteetit että minkä kokoisen maan kanssa ollaan tekemissä. Jos oikeasti tulet väittämään että suomen merivoimat haastavat naapurin niin hohhoijaa... Maalla ja ilmassa varmaan pärjätään mutta merelle meillä ei ikinä laiteta niin paljon paukkuja että se olisi mahdollista.

 

[Raveni]

Rauman telakka ja Uudenkaupungin Työvene ovat myös suomalaisessa omistuksessa.



Suomi on edelleen ainut maa, jonka kaikki satamat jäätyvät normaalitalvina. Siinä mielessä meillä on ihan konkreettinen tarve jäissäkulkevalle taistelualukselle. Ruotsille se on optio, koska huolto voidaan hoitaa muutakin kautta, ja Venäjä taas suurvalta-asemansa puolesta haluaa operoida kaikilla merialueillaan. Jenkit ja Kanadalaiset taas keskittynevät enemmän valtamerillä operointiin.

Niin meintaat että ne sotapaatit seilaavat siinä metrisessä kiintojäässä sitä murtaen?

 

[peelo]

Ei voi muuta sanoa kuin että on muualla sitten vaan helvetin tyhmiä sotilaita ja poliitikkoja. Siellä kun pistävät rahaa ihan turhaan kiinni fregatteihin, hävittäjiin ja jotkut jopa lentotukialuksiin... Hankkisivat Suomesta haminoita joita saa miljardilla kymmenen niin ei uskaltaisi kukaan enään liikkua merillä kun on sellainen voima takana että tippuu kaikki...

Jos taas palataan reliteetteihin... Jookos? Itse luottamuksessa ei ainakaan puutu se on hyvä se... Harmi että se on vain osa sodan voittamisesta... Täytyy olla taitoa ja sopivat välineet kanssa... En nyt rupea avaamaan mikä kaikki tuossa kirjoituksessa oli päin ..... Mutta sanotaan nyt vaikka niin että ota se kartta pallo itse kauniiseen kouraan ja googleta vaikka mitä ohjuksia naapurilla on ja kuinka paljon. Siitä karttapallosta voit sitten tarkistaa ne reaaliteetit että minkä kokoisen maan kanssa ollaan tekemissä. Jos oikeasti tulet väittämään että suomen merivoimat haastavat naapurin niin hohhoijaa... Maalla ja ilmassa varmaan pärjätään mutta merelle meillä ei ikinä laiteta niin paljon paukkuja että se olisi mahdollista.

Tottakai ne hankkii niitä isoja aluksia kun toiminta-alueena on valtameri ja vaatimuksena on pitkä toiminta-aika ilman ulkopuolista tukea. Miten toi lentotukialus tähän liittyy? Lentotukialus hankitaan jos halutaan siirtää lentokoneita toiselle puolelle maailmaa ja siellä ei ole tarvittavia maatukikohtia. Meillä ei ole kumpaankaan tarvetta. Enkä missään vaiheessa ainakaan yrittänyt ilmaista että Hamina olisi parempi kuin vaikka Arleigh Burke-luokan alus.

Itseluottamuksesta en tiedä ja voin hyvin olla väärässäkin. Se mitä toivoisin näkeväni olisi yksityiskohtaisempi perustelu miksi pienemmällä (n. 80 m) aluksella ei pärjättäisi. Tai esimerkiksi että saaristo ei toisi etua varsinkin pienemmille aluksille. Minua kiinnostaa enemmän totuus ei se kuka sen kertoo.

Niin meintaat että ne sotapaatit seilaavat siinä metrisessä kiintojäässä sitä murtaen?

Ei tarvitse murtaa metristä kiintojäätä. Saaristomerellä ei taida koskaan olla edes 50 cm jäävahvuutta ja Suomenlahdeltakin sellaisia löytyy vain itäosista. Hämeenmaa/Pohjanmaa pystyy toimimaan itsenäisesti n. 50 cm jäävahvuudessa. Tämä voisi olla vaadittava taso.

 

[Raveni]

Tottakai ne hankkii niitä isoja aluksia kun toiminta-alueena on valtameri ja vaatimuksena on pitkä toiminta-aika ilman ulkopuolista tukea. Miten toi lentotukialus tähän liittyy? Lentotukialus hankitaan jos halutaan siirtää lentokoneita toiselle puolelle maailmaa ja siellä ei ole tarvittavia maatukikohtia. Meillä ei ole kumpaankaan tarvetta. Enkä missään vaiheessa ainakaan yrittänyt ilmaista että Hamina olisi parempi kuin vaikka Arleigh Burke-luokan alus.

Itseluottamuksesta en tiedä ja voin hyvin olla väärässäkin. Se mitä toivoisin näkeväni olisi yksityiskohtaisempi perustelu miksi pienemmällä (n. 80 m) aluksella ei pärjättäisi. Tai esimerkiksi että saaristo ei toisi etua varsinkin pienemmille aluksille. Minua kiinnostaa enemmän totuus ei se kuka sen kertoo.




Ei tarvitse murtaa metristä kiintojäätä. Saaristomerellä ei taida koskaan olla edes 50 cm jäävahvuutta ja Suomenlahdeltakin sellaisia löytyy vain itäosista. Hämeenmaa/Pohjanmaa pystyy toimimaan itsenäisesti n. 50 cm jäävahvuudessa. Tämä voisi olla vaadittava taso.

Siksi että emme voi saattaa niitä aluksia vain saaristossa. Saattamista tapahtuu myös avovedesse. Saaristoon ja rannikolle tuollaiset pikkupurkit ovat aivan omiaan mutta kun siirrytään sinne avoveteen niin siellä se homma muuttuu. Ympäristö ei suojaa ja saattue näkyy kauas. Siinävaiheessa on mukavaa jos sitä omasuojaaseistusta on paljon.

 

[peelo]

Siksi että emme voi saattaa niitä aluksia vain saaristossa. Saattamista tapahtuu myös avovedesse. Saaristoon ja rannikolle tuollaiset pikkupurkit ovat aivan omiaan mutta kun siirrytään sinne avoveteen niin siellä se homma muuttuu. Ympäristö ei suojaa ja saattue näkyy kauas. Siinävaiheessa on mukavaa jos sitä omasuojaaseistusta on paljon.

Siinä tapauksessa ilmeisesti se Arleigh Burke on ainoa vaihtoehto. Koska kaikki välimallin vaihtoehdot on juuri sitä rahantuhlausta. Ohjuksia saa myös lisää jos ohjukset sijoitetaan etukannelle niin sinne mahtuu 2xSylver A43 8-putken laukaisulaite. 64xCAMM tai Umkhonto tai näiden sekoitus. Nyt rupee olemaan jo sellainen määrä ohjuksia että jos ei riitä niin ihme on.

Olen sitä mieltä että jos Ruotsin satamia tai Ruotsin rannikkoa pystytä hyödyntämään niin mitään saattuetoimintaa ei tule harrastaa. Silloin ei myöskään mitään saattoaluksia tarvita.

 

[Raveni]

Aika näyttää mitä sieltä tulee vai tuleeko mitään. Tällöin on helpompi ottaa kantaa että miten alus taipuu sille asetettuihin tehtäviin vai onko ollut rahan tuhlausta. Tässä vaiheessa voi vain toivoa.

 

[Tups]

Niin meintaat että ne sotapaatit seilaavat siinä metrisessä kiintojäässä sitä murtaen?

En toki, mutta tällaisessa puolen metrin paksuisessa tiheässä ajojäässä voivat hyvinkin joutua puskemaan:

Tässäpä vielä toinenkin allekirjoittaneen kuvaama video, jossa näkyy jäätilanne Suomenlahdella normaalitalvena (2010):

Taistelualus voi toki seurata myös jäänmurtajan vanavedessä, joten itsenäistä jäänmurtokykyä ei tarvita metrikaupalla, mutta se ei poista tarvetta jäävahvistukselle, jäissäkulkuun sopivalle propulsiojärjestelmälle sekä esimerkiksi jääkaivoille, jotka takaavat koneiston jäähdytyksen myös jään keskellä.

Näin mielenkiintoisena nyanssina uuden taistelualuksen leveys kannattaisi valita siten, että mahdollisimman moni valtion alus voi avustaa sitä jäissä. Onneksi avovesinopeusvaatimus ja pieni budjetti takaavat sen, että pituus ja leveys pysyvät kohtuullisina.

 

[fulcrum]

Ja pistetään vielä yhden 74 metrisen ja käytöstä poistuessaan 800 tonnisen aluksen piirrustukset, mistään kovin isosta ja tilavasta aluksesta ei ole kyse.

VLS:t ei sinänsä vie hirveästi tilaa, tässä käytin esimerkkinä juuri Turunmaata (vaikkei itse Turunmaahan mahtuisi yhtään VLS:ää, alus on niin kapea ja tiukkaan pakattu).

Itsehän kannatan edelleen merivoimille "1+3" mallia jossa hankitaan yksi miinalaiva/koululaiva ja kolme it-kykyistä korvettia. Näkisin että se saadaan puristettua miljardin kustannusarvioon eikä ominaisuuksista tarvitsisi tinkiä.

Mikä sitten on vikana esimerkiksi Braunschweig-luokassa meidän kannaltamme? Omasta mielestäni ainakin seuraavat ongelmakohdat voidaan osoittaa:

-26 solmun nopeus on taktisesti varmaan riittämätön ajatellen yhteistoimintaa ohjusveneiden kanssa
-meille vesisuihkujärjestelmä voisi olla parempi
-ilmatorjuntakyky on hyvin vaatimaton
-hangaari kopterille on meille tarpeeton

MEKO -sarja sinänsä on toki muunneltavissa ja varmasti siellä osattaisiin tehdä meillekin räätälöity versio. Valmiina sellaista ei näytä olevan tarjolla. Puolallehan kävi hiukan köpelösti Gawron-luokan kanssa, joka oli juurikin Blohm+Vossin suunnittelema MEKO A-100 puolalaisten spekseihin. Hinta karkasi käsistä ja vain johtoalus rakennetaan valmiiksi, mutta aseistukseen ei ole varaa.