Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Niin tarkoikin että Oasis on ulkomitointaan/tilavuudeltaan todella paljon isompi. Eli Nimitzillä tai muillakaan ei ole mitään ongelmia saapua Itämerelle.
Onko 85 sama kuin Stonefish? Vai onko tuo se ryssäläinen miina?
Hieman offtopic mutta saan viikon päästä USS Ronald Reagan tukialuksen lippalakin Amerikasta. Keräilen näitä eri laivojen lippiksiä.
yrjö
Ylipäällikkö
Muistan kun siltaa rakennettiin ja tuosta oli mediassakin puhetta. Ainakin Porin telakka valitteli, että tulevaisuudessa sen off-shore bisnekset saattaa kärsiä. Mut öljynporaustornit tietty on korkeita ja eihän sitä tiedä millaista kolossia venäläiset innostuu rakentamaan.
Niillä ei oo telakkaa, joka pystyis valmistamaan (Suomella on). Joku Venäjän propagandasivuista kertoo että suurelementtirakentamista on ollut jo neuvostoajoilta, ja nyt SevMashin telakka modernisoidaan niin että voidaan käsitellä 1,5 tonnin suurelementtejä. Juu, 1,5 tonnin oli artikkelissa. Taas oikeata osaamista.
Telakkaa ei ole. Ei ole turpiineja laivan ajamiseksi. Turpiineja tarvitaan vaikka voima tulisi ydinreaktorista. Ja Pietarissa ei ole paskalaitoksia kaikkien paskojen puhdistamiseen ja halutaan rakentaa superlentotukialuksia, ydinkäyttöisiä hävittäjiä ja Kaspianmeren Hirviö 2.0.
Hybris on todellakin iskenyt.
Toki ajoivat, mutta todellisuudessa tuolla squat-efektillä ei ole merkitystä. Laiva olisi mahtunut sillan ali kävelyvauhtiakin.
Joskus miettinyt samaa. PM85 länsimainen ja sitä on useita eri malleja, viimeisin taisi olla lisenssillä valmistettu. PM83 oli Neuvostoliitosta ja ilmeisesti poistunut käytöstä.
Kävipähän mielessä, että onko noita vanhoja kosketusmiinoja mitenkään modernisoitu ikinä? Tai onko tälle tarvetta? Voisin kuvitella, että nuo sytyttimet on joskus uusittu, mahdollisesti uuteen ja turvallisempaan malliin, mutta olisiko sitten mitään järkeä uusia niiden täytteet jollakin uudella aineella?
Käsittääkseni yksi noista käytössä yhä olevista miinoista on joku sotia edeltänyt saksalainen miinamalli, jossa on 50 kiloa räjähdettä, niin haittaisiko jos sen täytteen vaihtaisi vastaavaan mitä noissa uusissa miinoissa on?
shotgunblues
Korpraali
Tuosta Oasis-luokan risteilijöistä...savupiiput olivat rakenteeltaan teleskooppisia, eli ne sai muutaman kriittisen metrin verran laskettua alaspäin. Lisäksi laivathan ajoivat sillan ali veden ollessa matalimmillaan ja täydellä kaasulla. Tämä siksi että laiva painuu kuulemma matalammalle. Tuttava oli molempien Oasis-luokan paattien mukana tekemässä viimeistelytöitä (Oasiksen kanssa Floridaan asti ja Alluren kanssa Britteihin, en ny muista satamaa) maalauspuolella. Olivat olleet isolla porukalla kannella seuraamassa sillan alitusta, oli ilmeisesti päällystöäkin jännittänyt että mahtuuko vaiko ei. No mahtuihan se sieltä ja jäi vielä reilusti tilaakin vaikka kannelta katsottuna näytti että just osuu siltaan.
Kaikki kosketusmiinat taitaa olla sotien aikaisia tai juuri sen jälkeen kehitettyjä malleja. Siinä uskossa olen että kaikkiin olisi tehty modernisointia. Räjähdeaineet vaihdettu jo ihan turvallisuussyistä ja ei ne sytyttimetkään ikuisesti kestä. Miettikääpä tilannetta jossa on johonkin luolaan varastoituna merimiinoja... Lähtee aika iloisesti jos räjähdeaine vähän herkistynyt. Kosketusmiinoissa on 50-200 kg räjähdeainetta ja pohjamiinoissa sitten useita satoja.
Meille on hankittu Stonefisheja kolmena eri versiona mutten muista noita vuosilukuja. Pv:n sivujen esittelyssä on ilmeisesti Stonefish ( mikä sitten lieneekin vuosimalliltaan ) ylhäällä ja kotimainen PM04 alhaalla.
No jos sulla on tieto että on hankittu Stonefishejä (se sylinterin mallinen) niin silloin se on tuo PM85. Niitä todellakin on kolmea mallia ja viimeisin on valmistettu Suomessa.
Merisotilaan käsikirja esittelee näköjään herätemiinamme sivulla 109.
PM83 on idän ihme ja PM85 Stonefish eri variaatioina. PM90 ja RM ovat sitten jotain ihan muuta. RM on ilmeisesti rannikkomiina?
PM83 on idän ihme ja PM85 Stonefish eri variaatioina. PM90 ja RM ovat sitten jotain ihan muuta. RM on ilmeisesti rannikkomiina?
RM ei tainnut koskaan tulla käyttöön vaikka se tuolla käsikirjassa onkin. Ongelmia taisi olla miinojen asennuksen kanssa. Kohtuu raskas ja isommalla venekalustolla rantojen miinoittaminen voi olla hankalaa.
fulcrum
Greatest Leader
Venäjä osti elementtirakennusosaamista Ranskasta, ja toisen Mistralin rungosta puolet tehtiin Pietarissa. Tietenkin ovat aika paljon pienempiä kuin Kuznetsov saati 100ktonnin tukialus.
Kyllä Venäjällä höyryturbiineja tehdään, mm. sukellusveneisiin ja jäänmurtajiin. Ydinkäyttöisyys siis onnistuisi varmasti vaikka venäläisiä turbiineja ei kai pidetä kovin hyvinä. Kaasuturbiini- ja dieselmoottoriteollisuus sen sijaan on huonommassa kuosissa, Mistraleissa on Wärtsilät ja osassa korveteista saksalaiset dieselit - joita saksalaiset eivät enää toimita, joten rakennus on pysähdyksissä...siinä Wärtsilälle markkinarako
Bodyguard
Kenraali
Venäjä osti elementtirakennusosaamista Ranskasta, ja toisen Mistralin rungosta puolet tehtiin Pietarissa. Tietenkin ovat aika paljon pienempiä kuin Kuznetsov saati 100ktonnin tukialus.
Kyllä Venäjällä höyryturbiineja tehdään, mm. sukellusveneisiin ja jäänmurtajiin. Ydinkäyttöisyys siis onnistuisi varmasti vaikka venäläisiä turbiineja ei kai pidetä kovin hyvinä. Kaasuturbiini- ja dieselmoottoriteollisuus sen sijaan on huonommassa kuosissa, Mistraleissa on Wärtsilät ja osassa korveteista saksalaiset dieselit - joita saksalaiset eivät enää toimita, joten rakennus on pysähdyksissä...siinä Wärtsilälle markkinarako
Toki markkinarako Wärtsilälle, mutta sen kokoluokan koneita ( Wärtsilä 46 ja Wärtsilä 64, isot Pielstickit ) ei tehdä Suomessa. 46 ja 64 Italiassa ja Pielstickit Ranskassa ( olettaisin, että ovat näitä, SEMT-Pielstick on alkuaan ranskalainen dieselvalmistaja ). Eli meidän työllisyyteemme ym. ei mitään merkitystä...
Mistraleissa on Wärtsilä 32 -tyyppiset moottorit. 32E:ssä on muutenkin parempi teho-painosuhde kuin 46F:ssä. 64-tyyppiä ei enää edes löydy Wärtsilän kotisivuilta.
Nopeampiin sotalaivoihin nuo keskinopeat moottorit ovat liian painavia. MTU ja Caterpillar ovat tällöin varteenotettavia toimittajia.
Nopeampiin sotalaivoihin nuo keskinopeat moottorit ovat liian painavia. MTU ja Caterpillar ovat tällöin varteenotettavia toimittajia.
Bodyguard
Kenraali
Täytyy myöntää, että mulle oli yllätys nuo Mistralien 32E:t. Sen verran iso paatti, että mieleen tuli automaattisesti 46. Wärtsilä ei valmista nopeakäyntisiä deiseleitä, minkä vuoksi sen tuotteet eivät ole kilpailukykyisiä nopeissa aluksissa toisin kuin MTU ja CAT. W64 ei ole yhteensäkään kovin monta valmistettu, enkä tiedä tehdäänkö niitä enää ollenkaan. W46 on tämän päivän "vakiomoottori" keskikokoisille rollikoille, jotka kokoluokaltaan ovat lähellä noita Mistraleja. Siksi mielleyhtymä W46. Pielstickit tuli mieleen Ranskasta...
32E kierroluvut ovat suurempia ( ja muistaakseni myös tehollinen keskipaine ainakin E-teholuokassa on korkeampi ) kuin 46F, jolloin teho-painosuhde on automaattisesti parempi. Toisin sanoen pienemmästä paketista saadaan suhteesssa enemmän tehoa irti.
yrjö
Ylipäällikkö
Mistraleissa on podit eli ruoripotkurit eli potkurivetolaite jonka sisällä on sähkömoottori. Käsittääkseni niissä on vetävät Azipodit joita on kaksi. Sähkömoottorien tarvitseman sähkön tuottaa 5 kpl Wärtsilän 32 pääkonetta. Järjestely on erittäin fiksu sikäli, että sen mukaan kuinka kiire on moottoreiden lukumäärällä voidaan säädellä tarvittavaa tehoa jolloin tavallaan ei pidetä turhaan liian montaa pääkonetta käynnissä. Tehontuotto on helposti optimoitavissa. Samoin ajon aikana voidaan koneita huoltaa. Lisäksi se tila, mihin konventionaalisen aluksen potkuriakselit tulisivat jää hyötykäyttöön. Koneet voidaan myös sijoittaa vapaammin. Todennäköisesti kyseessä on kone/generaattori paketit koska tarvitaan genut jotka sen sähkön tekee niille podeille. Kone on hyvä valinta koska se on yleinen ja osia on saatavilla helposti ympäri maailmaa, itsessään taloudellinen, luotettava ja muutenkin hyvä. Muutenkin Azipodit tuottavat erinomaisen ohjailukyvyn ja parantavat toimintasädettä optimaalisen polttoaineenkulutuksen kautta.
Huonoksi puoleksi voidaan jossain määrin lukea Azipodien, ainakin kuuleman mukaan, arkuus. Laite ei ole sikäli heikko, että tapauksia ei kai ole kovin montaa, mutta isommat korjaustyöt voivat edellyttää useammin kuivatelakointia kuin jos olisi perinteisempi ratkaisu. Ainakin Carnival taisi nostaa oikeusjutun Rolls Roycea vastaan podien epäluotettavuudesta. Siitä tuli mainetappio, mutta välttämättä tapauksia ei siis ole lukumääräisesti monia. Toisaalta azipodeja ei ihan joka laivassa ole. Laite on sikäli herkkä, koska se on samalla peräsin ja vetolaite. Jos laakereihin tai mihin vain laitteisiin jotka liittyvät Azipodin azimuuttiin viittaavaan ominaisuuteen, eli siihen että se pyörii ympäri, tulee vika ei laivaa voi ohjata kunnolla. Vähän sama kuin jos peräsin olisi juuttunut. Jos toisen puolen vikaantunut azipod sojottaa veden alla väärään suuntaan ja jos vikaa ei voi korjata muualla kuin telakassa niin se on todellakin paska juttu. Sitten on yritettävä tempoilla sillä toimivalla vetolaitteella sen minkä pystyy, en tiedä kuinka hyvin se onnistuisi, varmaan avomerellä joten kuten mutta ohjailuominaisuudet kärsivät pahan kerran, samoin huippunopeus. Matkanteko noin olisi todellakin nilkutusta.
Sitä en tiedä, miten taistelunkestäviä nuo ovat, esim. pohjamiinan räjähtäessä. Ainakin perinteisen akselin linjaus on tuossa suhteessa herkkä, mutta toisaalta luulisi azipodinkin ottavan pahasti siipeensä.
Tietty kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta sotalaivoissa podit on suhteellisen uusi juttu. Tuollaisessa tyypissä voi olla viisas ratkaisu jos miettii perän rakennetta josta niitä landing crafteja munitaan ja että laivaa voi pitää koneilla helposti paikoillaan silloin kun aluksia, kalustoa ja joukkoja lasketaan mereen.
Wärtsilän lisäksi suomalainen Cargotec MacGregor toimitti mistraleihin roro-kalustoon liittyvät ovet, rampit, hissit ja vastaavat. Azipodit taisi toimittaa ABB/Rolls Royce Ruotsista.
Todella heikkoa olisi venäläisten oma osaaminen näissä vehkeissä. Itseasiassa näen sen käytännössä sellaisena projektina, että jos Venäjä ei esim. näitä podeja muualta saa, niin tuskinpa se sentään omaa poditehdasta tyhjästä perustaa. Ei niitä ihan joka kioskista saa tai duunata telakan verstaalla.
Huonoksi puoleksi voidaan jossain määrin lukea Azipodien, ainakin kuuleman mukaan, arkuus. Laite ei ole sikäli heikko, että tapauksia ei kai ole kovin montaa, mutta isommat korjaustyöt voivat edellyttää useammin kuivatelakointia kuin jos olisi perinteisempi ratkaisu. Ainakin Carnival taisi nostaa oikeusjutun Rolls Roycea vastaan podien epäluotettavuudesta. Siitä tuli mainetappio, mutta välttämättä tapauksia ei siis ole lukumääräisesti monia. Toisaalta azipodeja ei ihan joka laivassa ole. Laite on sikäli herkkä, koska se on samalla peräsin ja vetolaite. Jos laakereihin tai mihin vain laitteisiin jotka liittyvät Azipodin azimuuttiin viittaavaan ominaisuuteen, eli siihen että se pyörii ympäri, tulee vika ei laivaa voi ohjata kunnolla. Vähän sama kuin jos peräsin olisi juuttunut. Jos toisen puolen vikaantunut azipod sojottaa veden alla väärään suuntaan ja jos vikaa ei voi korjata muualla kuin telakassa niin se on todellakin paska juttu. Sitten on yritettävä tempoilla sillä toimivalla vetolaitteella sen minkä pystyy, en tiedä kuinka hyvin se onnistuisi, varmaan avomerellä joten kuten mutta ohjailuominaisuudet kärsivät pahan kerran, samoin huippunopeus. Matkanteko noin olisi todellakin nilkutusta.
Sitä en tiedä, miten taistelunkestäviä nuo ovat, esim. pohjamiinan räjähtäessä. Ainakin perinteisen akselin linjaus on tuossa suhteessa herkkä, mutta toisaalta luulisi azipodinkin ottavan pahasti siipeensä.
Tietty kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta sotalaivoissa podit on suhteellisen uusi juttu. Tuollaisessa tyypissä voi olla viisas ratkaisu jos miettii perän rakennetta josta niitä landing crafteja munitaan ja että laivaa voi pitää koneilla helposti paikoillaan silloin kun aluksia, kalustoa ja joukkoja lasketaan mereen.
Wärtsilän lisäksi suomalainen Cargotec MacGregor toimitti mistraleihin roro-kalustoon liittyvät ovet, rampit, hissit ja vastaavat. Azipodit taisi toimittaa ABB/Rolls Royce Ruotsista.
Todella heikkoa olisi venäläisten oma osaaminen näissä vehkeissä. Itseasiassa näen sen käytännössä sellaisena projektina, että jos Venäjä ei esim. näitä podeja muualta saa, niin tuskinpa se sentään omaa poditehdasta tyhjästä perustaa. Ei niitä ihan joka kioskista saa tai duunata telakan verstaalla.