Merivoimien kehitysnäkymät

"Rauma-luokan ohjusveneiden teknisen käytettävyyden palauttaminen
päivitetty 6.7.2015. Julkaistu 6.7.2015
Puolustusvoimat

Rauma-luokan peruskorjauksen jälkeen aluksissa havaittiin rungon värähtelystä johtuvia väsymismurtumia alusten peräalueella. Mitkään havaitut vauriot eivät olleet kantavien rakenteiden kannalta kriittisissä paikoissa.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen teettämillä tutkimuksilla on selvitetty värähtelyn syy ja sen seuraukset aluksissa. Tutkimusten tulosten perusteella on suunniteltu värähtelyn vähentämiseksi ja rakenteiden vahvistamiseksi tarvittavat rakennemuutokset. Nyt ohjusvene Naantaliin on ensimmäisenä alusluokan aluksista tehty suunnitelmien mukaiset muutokset ja korjaukset.

Muutosten vaikutuksia tutkitaan mittauksin koeajo-ohjelman avulla. Ohjusvene Naantali osallistuu Merivoimien vuosipäivän viettoon osana koeajo-ohjelman kestotestivaihetta, joka jatkuu syyskuun puoliväliin asti. Mikäli ohjusvene Naantalin todetaan olevan kestotestivaiheen jälkeen moitteettomassa kunnossa, alus voidaan palauttaa normaaliin käyttöön. Päätöksen aluksen käyttöönotosta tekee Merivoimat.

Muutokset ja korjaukset muihin Rauma-luokan aluksiin tehdään alusten vuositelakointien yhteydessä niin, että kaikki alukset ovat näiden töiden osalta valmiita suunnitellusti marraskuussa 2015 ja alusten koeajo-ohjelman suunnitellaan päättyvän keväällä 2016.

Lisätietoa: Merijärjestelmäosaston päällikkö, Kommodori Veli-Pekka Heinonen puh. 0299 800 (vaihde)"
 
Käykäähän joku kuvaamassa ko. vene.

"Uusi Jehu-luokka ensimmäisen kerran esillä yleisölle
päivitetty 7.7.2015. Julkaistu 6.7.2015
Puolutusvoimat

Jehu_nettikuva.jpg


Kesäkuussa merivoimille luovutettu uusi Jehu-luokan maihinnousuvene on ensimmäistä kertaa esillä yleisölle torstaina 9. heinäkuuta Helsingin Eteläsatamassa Merivoimien vuosipäivän yhteydessä.

Monikäyttöinen ja nopea Jehu-luokka edustaa Merivoimien uusinta suorituskykyä. Vene soveltuu miehistön kuljetukseen, lääkintä- ja evakuointitehtäviin, maihinnousuun, merivalvonta- ja saattotehtäviin sekä taistelu- ja taistelun tukitehtäviin. Jehu soveltuu niin saaristo-, rannikko- kuin avomeriolosuhteisiinkin. Jehun kansainvälinen yhteensopivuus päästiin testaamaan heti luovutuksen jälkeen Baltops15-harjoituksessa Itämerellä. Merivoimat vastaanotti kesäkuussa kolme ensimmäistä Jehu-luokan venettä, joita on tilattu yhteensä 12 kappaletta Marine Alutech Oy Ab:lta.

Jehu-luokka vahvistaa Merivoimien rannikkojoukkojen suorituskykyä. Taistelualuskaluston suorituskyky Merivoimissa on tällä hetkellä hyvä, mutta tulevalla vuosikymmenellä merkittävä osa taistelualuskalustosta on korvattava uudella suorituskyvyllä.

Turvanamme 24/7
Merivoimat valvoo Suomen alueellista koskemattomuutta ympäri vuorokauden joka päivä, muun muassa pitämällä vähintään yhtä sota-alusta jatkuvassa valmiudessa. Valvonnan tasosta ei merivoimissa tingitä.

Merivoimat tekee merivalvonnan saralla kansainvälistä, Euroopan laajuista yhteistyötä. Suomi on ollut merivalvonnassa edelläkävijämaa jo pitkään. Suomi-Ruotsi -yhteistyöstä alkanut kansainvälinen merivalvonta on laajentunut Itämeren maiden ja myöhemmin jo 18 Euroopan valtiota kattavaksi MARSUR-yhteistyöksi.

Merivoimat viettää vuosipäivää
Merivoimat juhlii vuosipäiväänsä 9. heinäkuuta Lyypekin-, Pakkahuoneen- ja Keisarinluodonlaitureilla Helsingin Eteläsatamassa. Yleisö pääsee tutustumaan merivoimien aluksiin ja katsomaan kalustoa.

Alukset saapuvat Helsinkiin jo keskiviikkona 8. heinäkuuta. Ne saapuvat alusparaatissa, joka on ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen. Alukset ajavat sisään Särkänsalmesta noin klo 14.45, alusparaatin vastaanotto on klo 15 Olympiaterminaalin ja Klippanin välisessä kapeikossa, ja alukset kiinnittävät Eteläsatamaan klo 15.30 - 16.30.

Torstain vuosipäivä käynnistyy juhlallisella lipunnostolla kello 8. Kalustonäyttelyalue ja aluksia avautuu yleisölle kello 11. Aluksiin, jotka ovat yleisölle avoinna, on mahdollista tutustua kello kahteen saakka iltapäivällä. Kalustonäyttelyalue sekä sotilaskotiteltta ovat avoinna kello kolmeen saakka. Laivaston soittokunta tarjoilee yleisölle juhlapäivän konsertin Espan lavalla kello 17 alkaen.

Merivoimien vuosipäivää vietetään Ruotsinsalmen toisen meritaistelun vuosipäivänä. Ruotsinsalmen toisen meritaistelun kävivät Ruotsin ja Venäjän laivastot heinäkuussa 1790."
 
No on niillä varmasti sellainen vaikutus, että jos saadaan varsinkin useamman ohjuksen osuma niin vihollisaslus satavarmasti paskana. Uppoaako se on toinen stoori, kuten sekin miten hyvin suhteellisen hitaita ohjuksia kyetään torjumaan, miten hyvin satutaatiohyökkäyksen samanaikaisuus toteutuu ja tuhat muuta seikkaa.

Ohjus on kuitenkin tehokas ase edelleen.
 
Vielä kun Itämeri olisi sen koko luokan lätäkkö että siinä operoitaisiin lentotukialuksilla... Tietysti voidaanhan raumoilla ja vaikka haminoilla tehdä yllätyshyökkäys jäämerelle... ;) tai vaikka mustalle merelle... Nää suomen ihme aseet varmasti taipuisivat tuohonkin ;)
 
Raveni kirjoitti:
Vielä kun Itämeri olisi sen koko luokan lätäkkö että siinä operoitaisiin lentotukialuksilla... Tietysti voidaanhan raumoilla ja vaikka haminoilla tehdä yllätyshyökkäys jäämerelle... ;) tai vaikka mustalle merelle... Nää suomen ihme aseet varmasti taipuisivat tuohonkin ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko Itämeri kerta kaikkiaan niin mahdoton toimintaympäristö, että Kuznetsov ei siellä voisi operoida? Eihän tässä vain sorruta siihen, että pidetään jotain tiettyä skenaariota täysin poissuljettuna? Vähän niin kuin 1940 Viipurinlahti: eihän ne nyt voi jään yli koukata!

"Suomen sodanjohto piti erittäin epätodennäköisenä neuvostoliittolaisten pyrkimystä hyökätä Viipurinlahden ylitse avovesikauden päättymisen jälkeen. Ajan rannikkopuolustusta koskevien sotaoppien mukaan jää muodosti ”suojaavan vaipan”, joka estäisi laajat ylimenohyökkäykset talvikautena. Suurhyökkäys Viipurinlahdella tulkittiin siis aivan liian riskialttiiksi ja käytännössä mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan pieniä puna-armeijan maihinnousuyrityksiä saaristovyöhykkeellä pidettiin todennäköisinä.

Venäläiset puolestaan näki Viipurinlahden varteenotettavat mahdollisuudet suurhyökkäykseen, sillä liki metrinen jää kantoi jalkaväen ja kevyet panssarivaunut. Hyökkäykseen varattiin kaksi armeijakuntaa."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurinlahden_taistelu_(1940)
 
Mahtaakohan nuorempi sukupolvi kapiaisista enää tänäpäivänä suoltaa tätä propagandaa varusmiehille?
 
Fencer kirjoitti:
Onko Itämeri kerta kaikkiaan niin mahdoton toimintaympäristö, että Kuznetsov ei siellä voisi operoida? Eihän tässä vain sorruta siihen, että pidetään jotain tiettyä skenaariota täysin poissuljettuna? Vähän niin kuin 1940 Viipurinlahti: eihän ne nyt voi jään yli koukata!

"Suomen sodanjohto piti erittäin epätodennäköisenä neuvostoliittolaisten pyrkimystä hyökätä Viipurinlahden ylitse avovesikauden päättymisen jälkeen. Ajan rannikkopuolustusta koskevien sotaoppien mukaan jää muodosti ”suojaavan vaipan”, joka estäisi laajat ylimenohyökkäykset talvikautena. Suurhyökkäys Viipurinlahdella tulkittiin siis aivan liian riskialttiiksi ja käytännössä mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan pieniä puna-armeijan maihinnousuyrityksiä saaristovyöhykkeellä pidettiin todennäköisinä.

Venäläiset puolestaan näki Viipurinlahden varteenotettavat mahdollisuudet suurhyökkäykseen, sillä liki metrinen jää kantoi jalkaväen ja kevyet panssarivaunut. Hyökkäykseen varattiin kaksi armeijakuntaa."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurinlahden_taistelu_(1940)
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä se Kuznetsov Itämerellä operoimaan pystyy, siitä ei lienekään kysymys. Kysymys onkin siitä, kannattaako "uhrata" lentotukialus merialueelle, jonka ilmasuojan voi hoitaa helposti maistakin käsin...
 
Kuznetsovin upottamisesta en tiedä, kun en ole nähnyt telakka tai rakentamiskuvia kuten jenkkien vastaavista. Jenkeillä on kyllä lohkoa lohkon perään. Se on kuin legoista rakennettu ja kestää koviakin vaurioita.. Kuznetsovin toimintakyvyttömäksi tekeminen voisi olla paljon helpomaa, kun se on jo ihan ehjänäkin saanut kaikenlaisia tuomioita että vaarallinen, ei merikelpoinen ja mitä kaikkea sitä nyt oli.
 
Tukialus(osasto) käyttötarkoituksen pohtiminen lähtee aika pitkälti tuosta voiman projisoinnin ajatuksesta. Kuten Wikin artikkeli kertoo, samaa ovat mannertenväliset ydäriohjukset, kyky käydä "expeditionary"-sotaa eli toisin sanoen meri- ja ilmalogistiikka, strategiset pommikoneet jne.

https://en.wikipedia.org/wiki/Power_projection
"Power projection (or force projection) is a term used in military and political science to refer to the capacity of a state to apply all or some of its elements of national power - political, economic, informational, or military - to rapidly and effectively deploy and sustain forces in and from multiple dispersed locations to respond to crises, to contribute to deterrence, and to enhance regional stability.

The U.S. Department of Defense defines power projection as the "ability of a nation to apply all or some of its elements of national power—political, economic, informational, or military—to rapidly and effectively deploy and sustain forces in and from multiple dispersed locations to respond to crises, to contribute to deterrence, and to enhance regional stability"

As distance between a fighting force and its headquarters increases, command and control inevitably becomes more difficult. Modern-day power projection often employs high-tech communications and information technology to overcome these difficulties, a process sometimes described as the "Revolution in Military Affairs".

While a few long-range weapons such as the intercontinental ballistic missiles (ICBMs) are capable of projecting deadly force in their own right, it is military logistics that is at the heart of power projection. The ability to integrate navaland air forces with land armies as part of joint warfare is a key aspect of effective power projection; airlift and sealift capabilities facilitate the deployment of soldiers and weapons to a distant theater of war.

The aircraft carrier strike group, strategic bomber, ballistic missile submarine, and strategic airlifter are all examples of power projection platforms. Military units designed to be light and mobile, such as airborne forces (paratroopersand air assault forces) and amphibious assault forces, are utilized in power projection. Forward basing is another method of power projection, which, by pre-positioning military units or stockpiles of arms at strategically located military bases outside a country's territory, reduces the time and distance needed to mobilize them."

Itämeren lähellä on eri osapuolille niin monia maakenttiä, että tukialusta ei yksinkertaisesti tarvita. Paitsi ehkä tietyissä tapauksissa, mutta aika vaikea kuvitella uskottavaa skenaariota. Ehkä USA voisi tuoda osaston Itämerelle jos USA:n liittolaisvaltiot eivät jostakin syystä, esim. Venäjän pelosta, uskalla tai halua antaa kenttiään Yhdysvaltojen käyttöön.
 
Kuznetsov tai mikä tahansa muu tukialus tietenkin voisi operoida Itämerellä. Ei se siitä kiinni ole. Itämeren rannoilla on kuitenkin NATO-valtiota joten tukialukselle ei ole tarvetta NATO-maiden puolelta eikä Venäjältä koska Venäjän lentokoneet voivat lentää omalta maaperältään. Venäjän tukialus olisi aikamoisessa pussissa jos Suomenlahti on suljettu, myös reitti Pohjanmerelle olisi kiinni. Venäjälle jäisi vain Kaliningrad. Tukialuksen tuominen Itämerelle ei olisi välttämättä kovin fiksu idea Venäjältä.
 
Bodyguard kirjoitti:
Kyllä se Kuznetsov Itämerellä operoimaan pystyy, siitä ei lienekään kysymys. Kysymys onkin siitä, kannattaako "uhrata" lentotukialus merialueelle, jonka ilmasuojan voi hoitaa helposti maistakin käsin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Aamen. Juuri näin.... Naapurilla riittää maakenttiä sen verran täällä että ei tarvitse "eteen työnnettyä" kenttää...
 
Minkä kokoista paattia Venäjä kykenee siirtämään Vienanmeren kanavaa pitkin Itämerelle?
 
Jotain 14 m leveä ja 3,5 m syvä. Nopealla kuukkeloinnilla. Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy hyvä kuvaus. Eli ei kannata siitä nyt ainakaan lisää huolestua!
 
Russian naval thinkers long thought that a well-designed canal system could help the Russian (or, later, Soviet) Navy overcome the geographic separation of the fleets based on Russia's Black Sea, Baltic, Arctic, Pacific, and Caspian coasts.[23] The White Sea Canal was also constructed with military use in mind,[24] and early in its history the canal was used to transfer the Northern Fleet's first warships to the White Sea from the Baltic.[25] [26]

According to historians, in the years between the canal's completion and the Soviet entry into World War II, the canal was used for the transfer of military vessels between the two seas on 17 occasions.[27]

During World War II, the canal was used to relocate unfinished submarines from Leningrad's Baltic Shipyard and Gorky's (Krasnoye Sormovo shipyard) to the new Sevmash shipyard in Severodvinsk.[28] Since then, the canal has been regularly used for delivering submarines, by transporter dock, from the Baltic Shipyard and Krasnoye Sormovo to Sevmash for completion.[29]
 
Vaikka sillä lentotukialuksella ajelu Itämerellä onnistuu vallan mainiosti niin tehokas lentotoiminta onkin toinen juttu. Ilmeisesti nousujen/laskujen aikana lentotukialuksen omalla liikkeellä joudutaan kompensoimaan tuuliolosuhteita, eli ajamaan vastatuuleen, jotta saadaan lekoille riittävät nousu/lähestymis ilmanopeudet. Tämä tietenkin vaatii melkoisesti tilaa operointi alueelle.



Eihän niillä Rauma-luokan 6 RBS-15 ohjuksella välttämättä saada yhtään osumaa maalien omasuojan (IT, heitteet, ECM) takia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että järjestelmä olisi täysin tehoton. En usko että Suomenlahden kaltaisella hyvin kapealla vesialueella tullaan ajamaan yhdelläkään venäläisellä aluksella, niin kauan kun lahden molemmilla puolilla on aseellista voimaa, kuten METO-pattereita tai tykistöä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top