Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
COTS on päivän sana, mutta ei kai sentään sotalaivoja kauppalaivojen spekseillä.

Aikaisemmin laivastoilla oli omat speksinsä sotalaivojen rakennusstandardeille jotka ilmoitettiin telakalle että tehkää näin, mutta nykyään enenevässä määrin jo ensilinjan sota-aluksiakin tehdään telakoiden itse kehittämien standardien mukaan, näin mm. Tanskan Huitfeldtit ja Japanin Kongot. Tietämättä veikkaan että ne voivat olla valtion speksejä jonkun verran löysempiä, ei kuitenkaan varsinaisesti kauppa-alusten rakennusstandardeja.

Julkisuudessa on asiasta esiintynyt jonkun verran sekaannusta sillä "ei-ensilinjan" aluksia on enenevässä määrin rakennettu puhtaasti kauppalaivastandardeihin, esimerkiksi HMS Ocean ja Mistralit.
 
Maakohteiden tulittaminen ohjuksilla tulisi luultavasti kysymykseen kriittisissä tilanteissa, joissa joko mikään muu järjestelmä ei pystyisi vastaamaan tulitehtävään, tai sitten operaatioissa joissa pyritään maksimoimaan tulen tiheys hetkellisesti ottamalla kaikki mahdolliset alustat käyttöön. Kyseessä olisi tietysti meillä toissijainen kapasiteetti.
Laivatykillä pystytään hetkellisesti aika suureen tulinopeuteen ja -tehokkuuteen, tällä on merkitystä nopeissa operaatioissa saaristossa ja rannikolla. Pääasiassa uskon vaatimuksissa mainitun "maavoimien taistelun tukemisen" tarkoittavan kuitenkin rannikkojoukkojen kuljetusten ja operaatioiden suojausta ja saattamista.



Osa tavarasta, etenkin modernisoinnin yhteydessä asennetuista on varmaan vielä 2020 ihan käyttökelpoista joten niitä kannattaa tietenkin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. 2030-luvulla sitten niitä voidaan vaihtaa vuorostaan uudempiin tarpeen mukaan.
Raumoista:
-harhamaaliheittimet
-RBS-15 -laukaisimet, mikäli ohjusmallia ei vaihdeta ja eivät ole ruostuneet pilalle
-vedettävät sonarit

Miinalaivoista:
-miinoitusvarustusta
-sutoraketit ehkä
-mahdollisesti ilmavalvontatutkat, mutta niitä on kuitenkin vain kaksi, lisäksi toivoisi että uusiin aluksiin tulisi viimeistä huutoa olevat tutkat. EL/M-2248 tai joku muu vastaava, kevyehkö AESA-ratkaisu. Tässä asiassa ei kyllä kannata pihistellä.
-Umkhontot...kaksi 8 laukaisimen kennoa ei riitä edes yhteen uuteen alukseen. En usko niillä olevan paljoa merkitystä muuten kuin toissijaisena lähipuolustusaseena, ja luultavasti kuitenkin aluksiin tulee joku edes vähän parempi järjestelmä vaikkei varsinaiseen alueit:hen mentäisikään.
-tykkejä ei kannata siirtää. Ovat sekä vanhoja, että vanhanaikaisia.

Miinalaivojen osalta murheeksi tosiaan tulee se että kahdesta ei voi ammentaa kolmeen tai neljään eikä samaa tavaraa ole enää hankittavissa lisää. Nuo Rauma-luokan uusimmat lisäykset eli MASS ja sonarit ovat varmaan ne todennäköisimmin hyödynnettävät. Ehkä Elmatkin vielä kelpaavat ja muissa aluksissa hyödynnettävissä olevaa kannibalisoitavaa materiaalia on varmasti paljon.
 
Aikaisemmin laivastoilla oli omat speksinsä sotalaivojen rakennusstandardeille jotka ilmoitettiin telakalle että tehkää näin, mutta nykyään enenevässä määrin jo ensilinjan sota-aluksiakin tehdään telakoiden itse kehittämien standardien mukaan, näin mm. Tanskan Huitfeldtit ja Japanin Kongot. Tietämättä veikkaan että ne voivat olla valtion speksejä jonkun verran löysempiä, ei kuitenkaan varsinaisesti kauppa-alusten rakennusstandardeja.

Julkisuudessa on asiasta esiintynyt jonkun verran sekaannusta sillä "ei-ensilinjan" aluksia on enenevässä määrin rakennettu puhtaasti kauppalaivastandardeihin, esimerkiksi HMS Ocean ja Mistralit.

Mistralit ovat sen verran tuore tapaus että niiden kohdalta saatan asiaa muistella. Eikä väheksytä myöskään omassa päässä syntyneiden käännösvirheolettamien vaikutusta
 
Mitä tuohon uuden aluksen runkoon yleensä tulee niin vaatimus jäissä kulkemisesta varmaan rajoittaa aluksen nopeuden alemmas kuin ohjusveneille tyypilliseen vähintään 30 solmuun?

Jäissäkulkukyky ei tarkoita etteikö aluksella voitaisi ajaa >30 solmun, hiukan lisää konetehoa vaan. Nopeusluokka jossa uudet alukset voisivat toimia on 26-30 solmun paikkeilla, polttoaineen kulutus kasvaa todella merkittävästi noissa nopeuksissa. Toki 1,2 mrd € saa nopeammankin aluksen. Mikä sitten painotus eri ominaisuuksien välillä onkaan.

Mistralit ovat sen verran tuore tapaus että niiden kohdalta saatan asiaa muistella. Eikä väheksytä myöskään omassa päässä syntyneiden käännösvirheolettamien vaikutusta

Mistral on varmaankin rakennettu juuri kuvailemallasi periaatteella, onhan sen tehtävätkin kauppalaivoja lähempänä olevia. Kun taas puhutaan taistelualuksista tilanne on toinen.
 
Jäissäkulkukyky ei tarkoita etteikö aluksella voitaisi ajaa >30 solmun, hiukan lisää konetehoa vaan. Nopeusluokka jossa uudet alukset voisivat toimia on 26-30 solmun paikkeilla, polttoaineen kulutus kasvaa todella merkittävästi noissa nopeuksissa. Toki 1,2 mrd € saa nopeammankin aluksen. Mikä sitten painotus eri ominaisuuksien välillä onkaan.

Mistral on varmaankin rakennettu juuri kuvailemallasi periaatteella, onhan sen tehtävätkin kauppalaivoja lähempänä olevia. Kun taas puhutaan taistelualuksista tilanne on toinen.

En ehtinyt tarkastaa mutta mielen syövereistä kumpuaa että tällaista keskustelua olisi käyty myös Tanskan Absalonien ja niiden sisar-fregattien osalta. Sellaista en missään tapauksessa ole esittämässä että sotalaivan kansirakenteet vaikkapa täräytettäisiin autolautan rungolle. Siinä vedettäisiin luonnollisesti aivan liikaa mutkia suoraksi. Jossain määrinhän kyseessä on myös veteen piirretty viiva niin kuin Fulcrum tuolla edellä jo toteaa. Aika monen isomman paatin kohdalla on nykyään tyydytty alle 30 solmun maksimeihin. Siinä varmaan säästää jotakin eikä pieni nopeuslisäys toisaalta mullista aluksen suorituskykyä.
 
Viimeinen oikealla sotalaivan propulsiolla varustettu alusluokka Suomessa taitaa olla Turunmaa. Dieselit normiajoon ja kaasuturbiini nopeutta vaativiin tilanteisiin. Maksimi nopeus 35-37 solmua. Nykyiset ohjusveneetkin on suuniteltu taloudellisuus korkealla prioriteeteissä.
 
Usein tosiaan vilahtaa uutisissa miten se-ja-se sota-alus on "built to commercial standards", tämä usein (väärin)tulkitaan että se on silloin rakennettu siviilialusstandardeihin (mukana usein seuraa päivittelyjä siitä miten kauppalaivaksi rakennettu alus hajoaa kappaleiksi ensimmäisestä osumasta yms...).
Minun ymmärrykseni mukaan asia kuitenkin menee niin että kun ennen sota-alus tilattiin niin että laivasto ilmoitti "meillä on tällaiset rakennusstandardit, rakennatte laivan pilkulleen niihin" niin nykyään usein telakka ilmoittaa että "sota-laivoja varten meillä on tällainen rakennusstandardi, kelpaako se teille? -Joo kelpaa". Tästä sitten tulee säästöjä kun telakan ei tarvitse muuttaa normaaleja työskentelymenetelmiään jne. Erilaisia standardeja on vaikka hyry mykket (Lloydsin erityisen kuuluisia) eikä pelkkä ilmaisu "kaupallinen standard" kerro vielä oikein mitään. Meriteollisuudesta paremmin tietävät oikaiskoot.

Nopeus on tosiaan sellaista missä on houkuttelevaa tehdä säästöjä...2. maailmansodan aikaisilla sotalaivoilla jokainen 4 solmua lisää nopeutta vaatu konetehon tuplauksen, eikä varmaan tänä päivänä tilanne ole hirveästi muuttunut. Eli jos 28 solmua mennään vaikka kahdella turbiinilla á 20 000ahv, niin 32 solmua vaatiikin jo 4 turbiinia = kalliita solmuja. Etenkin kun 500 solmun lentokoneelle on aivan sama liikutko 28 vai 32 solmua.
 
Viimeinen oikealla sotalaivan propulsiolla varustettu alusluokka Suomessa taitaa olla Turunmaa. Dieselit normiajoon ja kaasuturbiini nopeutta vaativiin tilanteisiin. Maksimi nopeus 35-37 solmua. Nykyiset ohjusveneetkin on suuniteltu taloudellisuus korkealla prioriteeteissä.

Pyh! Ainoa oikea sotalaivan koneisto on höyryturbiinit. Puhalluslamput kuuluu ilmavoimien snobeille...
 
Vielä hinnasta. Jenkit ovat rakentamassa uutta raskasta polarmurtajaa, ja arvioivat sen hinnaksi 1 miljardi taalaa. Samaan aikaan meillä rakennetaan murtoteholtaan keskiraskasta murtajaa hintaan 123 miljoonaa euroa. Osa erosta selittyy sillä, että jenkit ovat hukanneet jäänmurtrajaosamisen. Toinen osa sillä, että jenkeissä valtion hankinnat ovat aina reilusti ylihintaisia. Jones act:in takia laiva joudutaan hankkimaan jenkeistä.

Yhdysvalloissa on rummutettu jo vuosikausia, että raskaan polaarimurtajan rakentaminen kestää kymmenen vuotta ja maksaa miljardi dollaria. Tuskin yksikään telakka haluaa edes lähteä laskemaan aluksen todellista hintaa, koska kongressille voi surutta tuupata kymmennumeroisen hintalapun. Mitä jenkkien jäänmurtajaosaamiseen tulee, niin ei sitä hirveästi ole koskaan ollut - suomalaiset olivat mukana sekä USCGC Healyn että USCGC Mackinawin suunnittelussa. Polar-luokka taas on hirvittävää kuraa, vaikka huhujen mukaan Wärtsilän äijät hieman siinäkin auttoivat...

Kanadan uuden (niin ikään osittain Suomessa suunnitellun) polaarimurtajan hinta on vähitellen kivunnut noin miljardiin dollariin, mutta toisaalta koko National Shipbuilding Procurement Strategy on yksi iso vitsi, jossa yksikään alusprojekti ei ole pysynyt aikataulussa tai budjetissa.
 
Usein tosiaan vilahtaa uutisissa miten se-ja-se sota-alus on "built to commercial standards", tämä usein (väärin)tulkitaan että se on silloin rakennettu siviilialusstandardeihin (mukana usein seuraa päivittelyjä siitä miten kauppalaivaksi rakennettu alus hajoaa kappaleiksi ensimmäisestä osumasta yms...).
Minun ymmärrykseni mukaan asia kuitenkin menee niin että kun ennen sota-alus tilattiin niin että laivasto ilmoitti "meillä on tällaiset rakennusstandardit, rakennatte laivan pilkulleen niihin" niin nykyään usein telakka ilmoittaa että "sota-laivoja varten meillä on tällainen rakennusstandardi, kelpaako se teille? -Joo kelpaa". Tästä sitten tulee säästöjä kun telakan ei tarvitse muuttaa normaaleja työskentelymenetelmiään jne. Erilaisia standardeja on vaikka hyry mykket (Lloydsin erityisen kuuluisia) eikä pelkkä ilmaisu "kaupallinen standard" kerro vielä oikein mitään. Meriteollisuudesta paremmin tietävät oikaiskoot.

Nopeus on tosiaan sellaista missä on houkuttelevaa tehdä säästöjä...2. maailmansodan aikaisilla sotalaivoilla jokainen 4 solmua lisää nopeutta vaatu konetehon tuplauksen, eikä varmaan tänä päivänä tilanne ole hirveästi muuttunut. Eli jos 28 solmua mennään vaikka kahdella turbiinilla á 20 000ahv, niin 32 solmua vaatiikin jo 4 turbiinia = kalliita solmuja. Etenkin kun 500 solmun lentokoneelle on aivan sama liikutko 28 vai 32 solmua.

Tuolla säästää varmasti pitkän pennin kun aluksen toimittaja saa säätää suunnitelmat omiin järjestelmiinsä sopiviksi. Tämä menee ehdottomasti "järjen käyttö on sallittu"-osastoon. Saas nähdä mikä Suomen telakka saa nuo uudet paatit tehtäväkseen. Rauman suunnalla on ainakin meininki panostaa tähän kisaan oikein kunnolla. Varmaan mennään hyväksi todetulla järjestelmällä ja tilataan ensin protoalus.
 
Miinalaivojen osalta murheeksi tosiaan tulee se että kahdesta ei voi ammentaa kolmeen tai neljään eikä samaa tavaraa ole enää hankittavissa lisää. Nuo Rauma-luokan uusimmat lisäykset eli MASS ja sonarit ovat varmaan ne todennäköisimmin hyödynnettävät. Ehkä Elmatkin vielä kelpaavat ja muissa aluksissa hyödynnettävissä olevaa kannibalisoitavaa materiaalia on varmasti paljon.
Eikö tuo miinanlakukyky ole toissijainen? Mihin tahansa RORO laivaan hitsataan raiteet nopeasti ja jos laivaston alus suojaa, niin siinä on se miinanlaskukyky paljon suuremmalla kapasiteetillä kuin laivaston omalla aluksella.
 
Tuolla säästää varmasti pitkän pennin kun aluksen toimittaja saa säätää suunnitelmat omiin järjestelmiinsä sopiviksi. Tämä menee ehdottomasti "järjen käyttö on sallittu"-osastoon. Saas nähdä mikä Suomen telakka saa nuo uudet paatit tehtäväkseen. Rauman suunnalla on ainakin meininki panostaa tähän kisaan oikein kunnolla. Varmaan mennään hyväksi todetulla järjestelmällä ja tilataan ensin protoalus.
Muistelen että uusimmissa aluksissa taistlunjohto toimii Linuxilla. Muutama tuhat Raspberry Pi 2 eri nurkkiin, niin on jo resilienssiä. ;)
 
Eikö tuo miinanlakukyky ole toissijainen? Mihin tahansa RORO laivaan hitsataan raiteet nopeasti ja jos laivaston alus suojaa, niin siinä on se miinanlaskukyky paljon suuremmalla kapasiteetillä kuin laivaston omalla aluksella.

Ro-Ro alusten syväykset ovat >5 m luokkaa ja varustettu huonolla liikehtimiskyvyllä, joten kyllä sitä miinanlaskukykyä tarvitaan. Lisäksi merimiina on tulevaisuudessakin Merivoimien tärkein asejärjestelmä.
 
Eikö tuo miinanlakukyky ole toissijainen? Mihin tahansa RORO laivaan hitsataan raiteet nopeasti ja jos laivaston alus suojaa, niin siinä on se miinanlaskukyky paljon suuremmalla kapasiteetillä kuin laivaston omalla aluksella.

Olettaisin uutuuksiin tulevan jonkinlainen miinakansi ja luonnoskuvastakin voi (halutessaan) nähdä ahterin kokoisen luukun. Sehän tukee myös alusten käyttöä koululaivana ja kv-tehtävissä. Olen ymmärtänyt että näiden pitäisi olla johonkin mittaan ihan oikeita miinanlaskijoita koska kyseinen alusluokka on meiltä poistumassa kokonaan. Ehkä aiempaa enemmän heräte- kuin kosketusmiinoja painottaen mutta kuitenkin. Sellainen noin 100 miinan kapasiteetti pitäisi olla suht helposti järjestettävissä. Ro-Ro-alus varmaan käy jatkossakin varamenetelmäksi.
 
Miinojen laskuun ei voi käyttää suuria kauppalaivoja, mutta valtiolta löytyy kyllä paljon aluksia (lossit, yhteysalukset, väyläalukset), joilta miinoja voidaan hätätilanteessa pudottaa. Suurin ongelma lienee tällöin se, että näistä aluksista puuttuu miinalaivojen ja -lauttojen miinanlaskuun liittyvät järjestelmät.

Veikkaan, että noihin uusiin aluksiin tulee jonkinlainen miinakantena toimiva monitoimilastikansi hekokentän alle.
 
1,2Mrd€... Arvioitu hinta... Saas katsoa miten käy? Mistä tingitään ja mitä jää hankittavaksi sitten harmaassa vaiheessa... Vaikea jotenkin ajatella, että 1,2mrd irtoaa 4 alusta jotka kykenevät toimintoihin jotka on yleensä ajateltu specifioiduille aluksille ja vieläpä fregatti koko luokkaan..

Ne saatto tehtävät saa yhä unohtaa jos ne suuntautuvat eteläiselle itämerelle... Se ei vaan onnistu meikäläisillä resursseilla...
300 miljoonaa euroa on 4xhamina luokka. Kyllä sillä rahalla itämerelle saa lujan aluksen. Visby maksoi 150 miljoonaa kappale. 2x Visbyn kokoinen aluskin kykenee siis kantamaan 16 merimaaliohjusta ja alueilmatorjuntaohjus patteriston sekä Suto-kaluston. 3xVisbyyn saa jo rahtitilan ja alus painaa noin 2k.
 
Olettaisin uutuuksiin tulevan jonkinlainen miinakansi ja luonnoskuvastakin voi (halutessaan) nähdä ahterin kokoisen luukun. Sehän tukee myös alusten käyttöä koululaivana ja kv-tehtävissä. Olen ymmärtänyt että näiden pitäisi olla johonkin mittaan ihan oikeita miinanlaskijoita koska kyseinen alusluokka on meiltä poistumassa kokonaan. Ehkä aiempaa enemmän heräte- kuin kosketusmiinoja painottaen mutta kuitenkin. Sellainen noin 100 miinan kapasiteetti pitäisi olla suht helposti järjestettävissä. Ro-Ro-alus varmaan käy jatkossakin varamenetelmäksi.

Uskoisin että ei tule koko perän levyistä "miinakantta". Jos alus varustetaan syvyytettävällä kaikuluotaimella (VDS) se asennetaan perään rinnan miinakiskon/kiskojen kanssa. Toki tämä voidaan toteuttaa vaihdettavalla järjestelmällä, mutta uskoisin että perään tulee paikka VDS-järjestelmälle ja viereen paikka miinakiskolle, omilla luukuilla. SUVE etsintä tulisi olla aluksen tärkeimpiä tehtäviä. Nyt ei myöskään hankita miinalaivoja vaan taistelualuksia joten miinamäärä varmaankin vähenee, tämä on mahdollista myös 4 aluksen myötä (vs. 2 (3) alusta).
 
Toisaalta oikean kokoinen ja varsin vaatimattomasti varusteltu saksalainen Braunschweig-korvetti maksoi 250 m€ kappaleelta mikä taas näyttäisi vetävän budjetin hyvinkin kireälle. Myös Hamina-luokan hinta on kymmenen vuotta vanha eikä pidä sisällään merimaaliohjuksten kustannuksia. Nekin olisivat maksaneet jotain. Näistä voimme päätellä että budjetti joko on kireä tai sitten ei ole. Toivottavasti ei ole.
 
300 miljoonaa euroa on 4xhamina luokka. Kyllä sillä rahalla itämerelle saa lujan aluksen. Visby maksoi 150 miljoonaa kappale. 2x Visbyn kokoinen aluskin kykenee siis kantamaan 16 merimaaliohjusta ja alueilmatorjuntaohjus patteriston sekä Suto-kaluston. 3xVisbyyn saa jo rahtitilan ja alus painaa noin 2k.
Visby luokka ei todellakaan maksanut 150M€. Luokkaa on hierottu 15 vuotta ennen kuin lopullinen luovutus puolustusvoimille tapahtui tässä kuussa. Lisäksi poliittinen raati "Genomförandegruppen" karsi luokalta Umkhonto ohjukset, jotka oli suunniteltu hankittavaksi Suomen kanssa. Nyt ainut IT-kyky on monitoimitykki. Nämä botskit ovat hyvin näkymättömiä sensoreille, mutta istuvia ankkoja näköetäisyydellä.
 
Uskoisin että ei tule koko perän levyistä "miinakantta". Jos alus varustetaan syvyytettävällä kaikuluotaimella (VDS) se asennetaan perään rinnan miinakiskon/kiskojen kanssa. Toki tämä voidaan toteuttaa vaihdettavalla järjestelmällä, mutta uskoisin että perään tulee paikka VDS-järjestelmälle ja viereen paikka miinakiskolle, omilla luukuilla. SUVE etsintä tulisi olla aluksen tärkeimpiä tehtäviä. Nyt ei myöskään hankita miinalaivoja vaan taistelualuksia joten miinamäärä varmaankin vähenee, tämä on mahdollista myös 4 aluksen myötä (vs. 2 (3) alusta).

Tuolle tarvittaessa miinakiskoin varustettavalle monitoimikannelle löytyy kuitenkin erilaisia käyttötarkoituksia joten uskon sellaisen alukseen tulevan. Ei mitään läpiajettavaa autokantta mutta vaikkapa puolen laivan mitalta. Miinakiskot saadaan kyllä sijoiteltua niin että perälle mahtuu kyllä sonarin vaatima tila. Kun monitoimialuksen teemalla edetään niin näiden pitäisi olla myös miinalaivoja eikä pelkkiä apumiinoittajia. Tarvitaan siis säältä suojatut tilat miinojen käsittelyyn ja kunnollinen miinanlaskujärjestelmä jotta tiedetään mitä tuli tiputeltua ja minne. Tarvitseeko sitä olla kaikissa vai voisiko sen mahdollisesti siirtää kahteen alukseen poistuvilta miinalaivoilta onkin sitten toinen asia. Näin kaksi voisi painottaa miinanlaskua ja toiset kaksi toimisi pääosin koululaivana ja kv-tehtävissä. Tai jotain. Katellaan...
 
Back
Top