Tänään oli uutisissa Katanpää-luokasta. Myöhästyvät kuulemma edelleen. Suomella mahdollisuus pyytää korvauksia myöhästymisistä. Olisiko kenties mahdollisuutta perua koko paska kauppa?
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Turun Sanomat ovat hypettäneet, että pian Turkuun saapuvat maailman moderneimmat ja hienoimmat miinanetsijät. Projektin aikana ja Turun sanomien piirroskuvissakin esiintynyt Boforsin 40mm mk3 älyammuksineen lienee jo vaihtunut luolissa maanneisiin vanhempiin versioihin. Hämeenmaa-luokalta lähti ainakin yhdet vanhemmat 40mm tykit ja Tykkiveneiltä molemmista 2 jos muistan oikein. Nythän Karjala museoituna alkuperäisessään 60 luvun aseistuksessa.
Einomies1
Respected Leader
Haluan laventaa alkanutta keskustelua merivoimien kalustosta, kehityksestä ja tavoitetilasta. Virheitäni ja väärää tietoa saa ja pitää korjata.
Merivoimien tehtävät:
"Merivoimat on puolustusvoimien itsenäinen puolustushaara, jonka tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. "
Tehtävä 1 = valvonta:
Yleisen tiedon mukaan merivoimien valvontaedellytykset ovat pää-osin kunnossa. FIKA-tutkat lienee jo uusittu tuon mukaan: http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+uusii+merivalvonnan+tutkakalustoa/a255499
Vedenalaiseen valvontaan on myös kiinnitetty huomiota:
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+hankkii+valvontajarjestelman/a52840
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+taydentaa+siirrettavaa+valvontajarjestelmaansa/a57961
Yhdessä linnakkeiden, alusten sensorien sekä vartiolentolaivueen kanssa tämä valvontakyky on kunnossa päällisin puolin.
Jos puutteeksi katsoo UAV-järjestelmän puuttumisen, se on hankkimatta. Ei liene kuitenkaan välttämätön.
Tehtävä 2 = merialueen koskemattomuuden turvaaminen ja alueloukkausten torjunta.
Tämä on se tärkein alue akuutissa tilanteessa. Pintatorjunnasta vastaavat ohjusveneviiriköt eli tunnetusti Rauma- ja Hamina luokat = 8kpl, meritorjunta-ohjuspatterit 2x4 kpl = 8, rannikko-ohjusyksiköt = 18 kpl sekä rannikkotykistö liikkuvalla = 36 kpl sekä kiinteillä kanuunoillaan.
Meritaisteluohjukset on modernisoitu hiljan ja MTO-85M ohjuksia on laukaisuvalmiina tositilanteessa veneiden osalta, 4x4 (Hamina) ja 4x6 (Trauma) yhteensä 40 kpl. Meritorjunta mukaanluettuna (8x4=32) määrä on 72 ohjusta. Tämä on tietenkin hajautettuna tositilanteessa mutta osin käytettävissä pitkän (100 km) kantaman ansiosta.
Rannikko-ohjukset 18 kpl ja rannikko tykistö mukaanluettuna, pintatorjuntaa on ihan kivasti ja katveet lienee katettu eri ohjus- ja tykkikaluston ansiosta.
Riittääkö tämä karkottamaan/estämään mereltä tulevan pintahyökkäyksen tai maihinnousun, on se kysymys?
Miinanlaskukyky on kohtalainen. Ongelmina riittävä valmistautumisaika puolustukseen. Ymmärtääkseni ei kauko-ohjattavia miinakenttiä?
Suuret miinalaivat ja pienemmät operaatiossa vaativat ilmasuojan ja isot alukset nähdään kaukaa ja ne on heikosti puolustettuja.
Heikkouksina mielestäni on kiinteän tykistön helppo tuhottavuus ja meritorjuntalavettien sekä rannikko-ohjusten pieni määrä.
Oma ilmakomponentti puuttuu lähes kokonaan ja olemassaolevat rajan hekot sekä Dornier 228 valvontakoneet on aseistamattomia. Selvityminen tositilanteessa olisi näillä tietysti pidemmän päälle hankalaa ja jollei täysin estäisi niin rajoittaisi ainakin toimintaa jonkun verran.
Aseistetun hekon/sutolentokoneen puute heikkous?
Sukellusveneen torjunta, kuten jo aikaisemmin mainittu on vain merimiinojen, sukellusveneentorjuntaraketinheittimen ja syvyyspommien varassa.
ASW-Torpedoja tai pidemmän kantaman SUTO-raketteja ei ole.
Selvä heikkous.
Merivoimien tehtävät:
"Merivoimat on puolustusvoimien itsenäinen puolustushaara, jonka tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. "
Tehtävä 1 = valvonta:
Yleisen tiedon mukaan merivoimien valvontaedellytykset ovat pää-osin kunnossa. FIKA-tutkat lienee jo uusittu tuon mukaan: http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+uusii+merivalvonnan+tutkakalustoa/a255499
Vedenalaiseen valvontaan on myös kiinnitetty huomiota:
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+hankkii+valvontajarjestelman/a52840
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+taydentaa+siirrettavaa+valvontajarjestelmaansa/a57961
Yhdessä linnakkeiden, alusten sensorien sekä vartiolentolaivueen kanssa tämä valvontakyky on kunnossa päällisin puolin.
Jos puutteeksi katsoo UAV-järjestelmän puuttumisen, se on hankkimatta. Ei liene kuitenkaan välttämätön.
Tehtävä 2 = merialueen koskemattomuuden turvaaminen ja alueloukkausten torjunta.
Tämä on se tärkein alue akuutissa tilanteessa. Pintatorjunnasta vastaavat ohjusveneviiriköt eli tunnetusti Rauma- ja Hamina luokat = 8kpl, meritorjunta-ohjuspatterit 2x4 kpl = 8, rannikko-ohjusyksiköt = 18 kpl sekä rannikkotykistö liikkuvalla = 36 kpl sekä kiinteillä kanuunoillaan.
Meritaisteluohjukset on modernisoitu hiljan ja MTO-85M ohjuksia on laukaisuvalmiina tositilanteessa veneiden osalta, 4x4 (Hamina) ja 4x6 (Trauma) yhteensä 40 kpl. Meritorjunta mukaanluettuna (8x4=32) määrä on 72 ohjusta. Tämä on tietenkin hajautettuna tositilanteessa mutta osin käytettävissä pitkän (100 km) kantaman ansiosta.
Rannikko-ohjukset 18 kpl ja rannikko tykistö mukaanluettuna, pintatorjuntaa on ihan kivasti ja katveet lienee katettu eri ohjus- ja tykkikaluston ansiosta.
Riittääkö tämä karkottamaan/estämään mereltä tulevan pintahyökkäyksen tai maihinnousun, on se kysymys?
Miinanlaskukyky on kohtalainen. Ongelmina riittävä valmistautumisaika puolustukseen. Ymmärtääkseni ei kauko-ohjattavia miinakenttiä?
Suuret miinalaivat ja pienemmät operaatiossa vaativat ilmasuojan ja isot alukset nähdään kaukaa ja ne on heikosti puolustettuja.
Heikkouksina mielestäni on kiinteän tykistön helppo tuhottavuus ja meritorjuntalavettien sekä rannikko-ohjusten pieni määrä.
Oma ilmakomponentti puuttuu lähes kokonaan ja olemassaolevat rajan hekot sekä Dornier 228 valvontakoneet on aseistamattomia. Selvityminen tositilanteessa olisi näillä tietysti pidemmän päälle hankalaa ja jollei täysin estäisi niin rajoittaisi ainakin toimintaa jonkun verran.
Aseistetun hekon/sutolentokoneen puute heikkous?
Sukellusveneen torjunta, kuten jo aikaisemmin mainittu on vain merimiinojen, sukellusveneentorjuntaraketinheittimen ja syvyyspommien varassa.
ASW-Torpedoja tai pidemmän kantaman SUTO-raketteja ei ole.
Selvä heikkous.
Einomies1
Respected Leader
Haluan laventaa alkanutta keskustelua merivoimien kalustosta, kehityksestä ja tavoitetilasta. Virheitäni ja väärää tietoa saa ja pitää korjata.
Merivoimien tehtävät:
"Merivoimat on puolustusvoimien itsenäinen puolustushaara, jonka tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. "
Tehtävä 1 = valvonta:
Yleisen tiedon mukaan merivoimien valvontaedellytykset ovat pää-osin kunnossa. FIKA-tutkat lienee jo uusittu tuon mukaan: http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+uusii+merivalvonnan+tutkakalustoa/a255499
Vedenalaiseen valvontaan on myös kiinnitetty huomiota:
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+hankkii+valvontajarjestelman/a52840
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+taydentaa+siirrettavaa+valvontajarjestelmaansa/a57961
Yhdessä linnakkeiden, alusten sensorien sekä vartiolentolaivueen kanssa tämä valvontakyky on kunnossa päällisin puolin.
Jos puutteeksi katsoo UAV-järjestelmän puuttumisen, se on hankkimatta. Ei liene kuitenkaan välttämätön.
Sensori- ja aistivalvonnan lisäksi tarvitaan tietysti tietty määrä läsnäoloa alevesien tuntumassa, näyttämässä sitä voimaa sekä koulupurjehduksia. Alusten toimintavuorokausista nipistetään jonkin verran, ongelma?
Tehtävä 2 = merialueen koskemattomuuden turvaaminen ja alueloukkausten torjunta.
Tämä on se tärkein alue akuutissa tilanteessa, luulen. Pintatorjunnasta vastaavat ohjusveneviiriköt eli tunnetusti Rauma- ja Hamina luokat = 8kpl, meritorjunta-ohjuspatterit 2x4 kpl = 8, rannikko-ohjusyksiköt = 18 kpl sekä rannikkotykistö liikkuvalla = 36 kpl? sekä kiinteillä kanuunoillaan?.
Meritaisteluohjukset on modernisoitu hiljan ja MTO-85M ohjuksia on laukaisuvalmiina tositilanteessa veneiden osalta, 4x4 (Hamina) ja 4x6 (Trauma) yhteensä 40 kpl. Meritorjunta mukaanluettuna (8x4=32) määrä on 72 ohjusta. Tämä voima on tietenkin hajautettuna tositilanteessa mutta osin käytettävissä yhdessä ohjusten pitkän (100 km) kantaman ansiosta.
Rannikko-ohjukset 18 kpl ja rannikko tykistö mukaanluettuna, pintatorjuntaa on ihan kivasti ja katveet lienee katettu eri ohjus- ja tykkikaluston ansiosta.
Riittääkö tämä karkottamaan/estämään mereltä tulevan pintahyökkäyksen tai maihinnousun, on se kysymys? Todennäköisesti pelote riittää yhdessä kattavien miinakenttien kanssa jos ne ehditään laskea ajoissa.
Miinanlaskukyky on kohtalaisen hyvä. Ongelmina riittävä valmistautumisaika puolustukseen. Ymmärtääkseni ei kauko-ohjattavia miinakenttiä?
Suuret miinalaivat ja pienemmät miina-operaatiossa vaativat ilmasuojan koska isot alukset nähdään kaukaa ja ne ovat heikosti puolustettuja ilmahyökkäyksen/suton osalta.
Ohjusveneistä Hamina-luokka on tunnetusti kehittynein ja sillä on nykysodankäynnissä riittävä häive-, valvonta- ja omasuojakyky. Alus on kenties paras mahdollinen meidän olosuhteisiimme ja pieneksi alukseksi sillä on suhteellisen suuri pelotearvo. Aluksen häivekyky yhdessä hyvän omailmasuojan kanssa ja kova pintamaalikyky tekevät siitä korvetti-tasoisen uhan kompaktissa koossa. Haminoita tarvittaisiin lisää.
Pintatorjunnan osalta heikkouksina mielestäni on kiinteän tykistön helppo tuhottavuus ja meritorjuntaohjusyksiköiden sekä rannikko-ohjusten pieni määrä.
Miinojen määrästä minulla ei ole edes aavistusta, sarvimiinoja pari tuhatta ja eri herätemiinoja muutama sata otaksuisin?
Oma ilmakomponentti puuttuu lähes kokonaan ja olemassaolevat rajan hekot sekä Dornier 228 valvontakoneet on aseistamattomia. Selvityminen tositilanteessa olisi näillä tietysti pidemmän päälle hankalaa ja jollei täysin estäisi niin rajoittaisi ainakin toimintaa jonkun verran.
Aseistetun hekon/sutolentokoneen puute heikkous?
Sukellusveneen torjunta, kuten jo aikaisemmin mainittu on vain merimiinojen, sukellusveneentorjuntaraketinheittimen ja syvyyspommien varassa.
ASW-Torpedoja tai pidemmän kantaman SUTO-raketteja ei ole.
Selvä heikkous.
3. Meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen.
Tämä tehtävä ja sen täyttäminen on hieman salaperäinen ymmärrettävistä syistä. Suomi ei kriisiaikana pärjää kauaa ilman tavaroiden ja ruuan sekä sotamateriaalin toimituksia. Ne voidaan riittävissä määrin tuoda vain meren kautta ja tämä on siis kriisin pidentyessä haaste mikäli vihollinen liikkuu/toimii Itämerellä tai sen rantavaltioissa. Koska Itämeri on niinkin pieni, ei siellä pysty kovin kummoisia manöövereitä tekemään tai piiloutumaan. Kauppalaivat seilaavat joko yksittäin tai saattueessa ahvenanmaan pohjoispuolella ja pohjanlahdella ruotsin rannikolle/satamamiin tai jatkavat siitä etelään.
Saattuetaktiikan käyttäminen tulee järkeväksi mikäli liikutaan pitkä matka uhan alla koska saattuetta on helpompi suojata vähillä aluksillamme. Saattueen huono puoli on että se nähdään pienessä lätäkössä helpommin ja se on houkuttelevampi maali viholliselle. Näin torjuntakykyäkin tarvittaisiin enemmän kuin meillä on antaa.
Laivat voivat seilata yksittäin huomaamattomammin ja silloin kun ei ole välitöntä uhkaa. Mikäli vihollisen sukellusveneet ja ilmavoimat pystytään pitämään loitolla pohjanlahdelta, kauppalaivat voivat seilata ainakin lahden pohjois-osissa vapaasti.
Koko meriliikenteen suojaaminen rittävästi on kuitenkin niin kattava ja vaativa hanke jos vastassa on itänapuri ettei se onnistu ilman svea-mamman apua. Saattueiden tai yksittäisten laivojen olisi saatava ehdottomasti suojaa ruotsin ilma- ja merivoimilta niiden liikkuessa etelään. Lisäksi koko liikenteen on kuljettava ruotsin rannikon tuntumassa.
Suojaukseen käytettävät voimat on pienet ja muun paitsi pintatorjunnan osalta heikot jopa aneemiset. Hamina-luokan veneitä ei voi "haaskata" ainakaan 1 enempää tuohon liikenteen suojaamiseen koska ohjusveneiden tulivoima heikkenee rannikon ja merialueiden puolustamisessa yli 10 %. Lisäksi ekito-kyky heikkenee sitäkin enemmän. Rauma-luokasta voidaan ehkä irroittaa 1-2 venettä ja jos Hämeenmaata tai Uusimaata tarvita, voidaan toinen irroittaa (jos niitä enää tuossa vaiheessa on) saattuetehtävään. Ongelmana on että miinalaivoilla on pitkän kantaman pintatorjuntakyky= 0.
SUTO-kyky nojaa vanhan Venäläisen SUTORAKH varassa. Ilmatorjunta on vanhan viisseiskan (joka ei pysty torjumaan ohjuksia) ja Umkhonton varassa.
Umkhonto on varmasti pystyvä ase lhietäisyydeltä mutta ongelmana on sen hyvin lyhyt kantama. Sillä ei pelotella vihollisen rynnäkkökoneita tms. eikä estetä vihollisen pääsyä pommitus/laukaisu etäisyydelle. Hämeenmaa-luokan paras asia on niiden jäissäliikkumiskyky joka takaa toiminnan tiettyyn rajaan saakka ympäri vuoden.
Mitä meillä on vastassa tällä hetkellä:
Kaliningrad:
2 Projekt 956 Sovremennyy luokan hävittäjiä:
http://warfare.ru/?catid=269&linkid=1743&title=956-Sovremennyy-class
1 Projekt 1135 Krivak-luokan Fregatti:
http://warfare.ru/?catid=270&linkid=1744&title=1135-krivak-|-admiral-grigorovich-class
2 Projekt 1154 Neustrashimy luokan Fregattia:
http://warfare.ru/?catid=270&linkid=1745&title=1154-neustrashimy
7 Projekt 133.1 Parchim I/II Korvettia (ASW) :http://warfare.ru/?catid=271&linkid=2094&title=133.1*-Parchim-I/II-class-large-ASW-corvettes
4 Projekt 1234 Nanucha-luokan Korvettia:
http://warfare.ru/?catid=271&linkid=1747&title=1234-Nanuchka-class
7 Projekt 1241 Tarantul-luokan ohjusvenettä
http://warfare.ru/?catid=271&linkid=1746&title=1241.*-Tarantul-class
det tpt sqdrn = An-24/26, An-12, Mi-8 Määrä?
AGp 7052nd AFB Navy =An-24/26, Be-12, An-12, Mi-8 Määrä?
det ASW hel sqdrn= 20 kpl? Mi-24, An-24/26, Ka-27, Be-12, An-12,Mi-8 Määrät?
6th det air sqdn
Tuki- ja huoltoaluksia, miinanraivaajia yms.
Rannikkojoukot:
7th det mot rgt
244th arty bde
152nd det msl bde
25th coast msl rgt
22nd det AD rgt
73rd bridge bn
336th det marines bde
79th det mot bde
127th det marine engr bn
Sekä muita joukkoja tuki- ja huolto sekä suojaustehtäviin.
Kronstadt:
2 Kilo-luokan sukellusvenettä joista Vyborg B227 on 1980-luvun alusta mutta huollettu/päivitetty 2004. Toinen vene on paranneltu Kilo B 806 vuodelta 1991 ja päivitetty 2004.
3 Projekt 133.1 Parchim I/II Korvettia :http://warfare.ru/?catid=271&linkid=2094&title=133.1*-Parchim-I/II-class-large-ASW-corvettes
Tuki- ja huoltoaluksia, miinanraivaajia ym.
105th coast guard bde
http://warfare.ru/?linkid=2230&catid=321
Oma esitykseni merivoimien muuttamiseksi jotta voitaisiin vastata tehtävissä oleviin haasteisiin on seuraava. Haluan vielä korostaa että tämähän on maallikon käsitys asioista ja tarkoitettu keskustelun avaajaksi. En ole tarkoituksella käsitellyt budjetti- ja raha-asioita kuin ottamalla huomioon yleisesti miten kohtalaiseen lopputulokseen päästäisiin mielestäni parhaiten säästöä ajatellen ja olemassaolevaa kalustoa muuttaen. Nykymallilla en näe että meriyhteyksiä voidaan turvata päättäväiseltä ja vahvalta viholliselta tai sukellusveneitä voitaisiin torjua tehokkaasti pelkällä miinoittamisella kun temmellyskenttänä on koko Itämeri.
Kehitys 10-15 vuoden jänteellä olisi:
Torjunta ja valvontakyky rannikoilla ja aluevesien sisällä.
- Ylläpidetään ja kehitetään miinoituskykyä siirtymällä jo rauhan aikana asennettaviin, kauko-ohjattaviin miinakenttiin.
- Korvataan miinalaivat nopeilla ja kevyemmillä häivetekniikkaa hyödyntävillä miinoituskykyisillä veneillä 4-6 kpl.
- Hankitaan 1-2 uutta Hamina luokan ohjusvenettä seuraavan 10 vuoden kuluessa. Ylläpidetään nykyiset.
- Päivitetään Rauma-luokka SUTO-kykyiseksi aktiivisella/passiivisella sonarilla ja ASW-torpedoilla. Karsitaan 2 MTO:a ja ja lisätään 4 kpl torpedoja. Tutkien ja tykin (40mm) päivitys tasolle mk3 + 3P.
- Torjunnan johtaminen kentällä? Korvataan miinalaivat nopeilla ja häivetekniikkaa hyödyntävillä veneillä 2 kpl (30-40m) joihin it-omasuoja ja torjuntaheitteet sekä 40 mm Mk3 tykki.
- Meritorjunta-ohjuksille hankitaan 2 lavettia lisää (Raumojen pinta-kyvyn heikkenemisen korjaamiseksi).
- Lisähankinta rannikko-ohjuksille SPIKE-ER ja kiinteän tykistön korvaajaksi SPIKE NLOS
http://www.rafael.co.il/Marketing/343-1608-en/Marketing.aspx
- Rajahekojen SUTO-kyvyn lisääminen (dippaava sonar, tiputettavat sensorit, työasema ja aseistus). SUTO aseistus ruotsalaisilla mk45 torpedoilla ja lyhyen kantaman pintatorjuntakyky EUROSPIKE ER:llä. Keskiraskas heko (Super Puma ja sen seuraaja) voi kantaa helposti 2 torpedoa ja 2 spikea (a`33 kg) ja tähtäimen ohjukselle.
Työasemaa lukuunottamatta muut voidaan liittää koneeseen vasta kriisin alkaessa joten meripelastuskyky ei heikkene juurikaan.
Toiminta-alue ja tehtävä olisi rannikkoalueet suomenlahdella ja väylät ja SUTO sekä valvonta.
Meriyhteyksien suojaaminen:
- Miinalaivoista toinen myyntiin ja toinen saattuetehtäviin muunneltuna. Siihen hankitaan PAAMS-torjuntajärjestelmä ja karsitaan Umkhonto muualle.
57 Mk III päivitys tykkiin +3P. Näin meillä olisi ympärivuotiseen käyttöön vahvalla ilmasuojalla varustettu fregatti-luokan alus. Lisänä ASW-kelpoiset Raumat. Tämä ei yksin kesää tee mutta antaa jo huomattavasti lisää vaikutuskykyä eikä olla niin riippuvaisia joka paikassa omista ja länsinaapurin ilmavoimista.
- Do 228 koneisiin SUTO-kyky ja AS-kyky. Dorniereihin voisi asentaa ainakin 1 torpedon ja 2 SPIKE NLOS-ohjusta. Tai 2 torpedoa ilman ohjuksia. 1 miehistön jäsen pois sotatilanteessa. Tarvittaessa päivitetään moottorit tehokkaammiksi jolloin hyötykuorma nousee.
Koneet voisivat saattaa kauppa-aluksia Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä jolloin ne olisivat melko suojassa vihollisen ilmavoimilta. Samalla laivareittien turvallisuus ja saattueturvallisuus paranisi huomattavasti. Suomenlahdelle niillä ei juuri olisi asiaa ilma-uhkan takia.
Merivoimien tehtävät:
"Merivoimat on puolustusvoimien itsenäinen puolustushaara, jonka tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. "
Tehtävä 1 = valvonta:
Yleisen tiedon mukaan merivoimien valvontaedellytykset ovat pää-osin kunnossa. FIKA-tutkat lienee jo uusittu tuon mukaan: http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+uusii+merivalvonnan+tutkakalustoa/a255499
Vedenalaiseen valvontaan on myös kiinnitetty huomiota:
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+hankkii+valvontajarjestelman/a52840
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/merivoimat+taydentaa+siirrettavaa+valvontajarjestelmaansa/a57961
Yhdessä linnakkeiden, alusten sensorien sekä vartiolentolaivueen kanssa tämä valvontakyky on kunnossa päällisin puolin.
Jos puutteeksi katsoo UAV-järjestelmän puuttumisen, se on hankkimatta. Ei liene kuitenkaan välttämätön.
Sensori- ja aistivalvonnan lisäksi tarvitaan tietysti tietty määrä läsnäoloa alevesien tuntumassa, näyttämässä sitä voimaa sekä koulupurjehduksia. Alusten toimintavuorokausista nipistetään jonkin verran, ongelma?
Tehtävä 2 = merialueen koskemattomuuden turvaaminen ja alueloukkausten torjunta.
Tämä on se tärkein alue akuutissa tilanteessa, luulen. Pintatorjunnasta vastaavat ohjusveneviiriköt eli tunnetusti Rauma- ja Hamina luokat = 8kpl, meritorjunta-ohjuspatterit 2x4 kpl = 8, rannikko-ohjusyksiköt = 18 kpl sekä rannikkotykistö liikkuvalla = 36 kpl? sekä kiinteillä kanuunoillaan?.
Meritaisteluohjukset on modernisoitu hiljan ja MTO-85M ohjuksia on laukaisuvalmiina tositilanteessa veneiden osalta, 4x4 (Hamina) ja 4x6 (Trauma) yhteensä 40 kpl. Meritorjunta mukaanluettuna (8x4=32) määrä on 72 ohjusta. Tämä voima on tietenkin hajautettuna tositilanteessa mutta osin käytettävissä yhdessä ohjusten pitkän (100 km) kantaman ansiosta.
Rannikko-ohjukset 18 kpl ja rannikko tykistö mukaanluettuna, pintatorjuntaa on ihan kivasti ja katveet lienee katettu eri ohjus- ja tykkikaluston ansiosta.
Riittääkö tämä karkottamaan/estämään mereltä tulevan pintahyökkäyksen tai maihinnousun, on se kysymys? Todennäköisesti pelote riittää yhdessä kattavien miinakenttien kanssa jos ne ehditään laskea ajoissa.
Miinanlaskukyky on kohtalaisen hyvä. Ongelmina riittävä valmistautumisaika puolustukseen. Ymmärtääkseni ei kauko-ohjattavia miinakenttiä?
Suuret miinalaivat ja pienemmät miina-operaatiossa vaativat ilmasuojan koska isot alukset nähdään kaukaa ja ne ovat heikosti puolustettuja ilmahyökkäyksen/suton osalta.
Ohjusveneistä Hamina-luokka on tunnetusti kehittynein ja sillä on nykysodankäynnissä riittävä häive-, valvonta- ja omasuojakyky. Alus on kenties paras mahdollinen meidän olosuhteisiimme ja pieneksi alukseksi sillä on suhteellisen suuri pelotearvo. Aluksen häivekyky yhdessä hyvän omailmasuojan kanssa ja kova pintamaalikyky tekevät siitä korvetti-tasoisen uhan kompaktissa koossa. Haminoita tarvittaisiin lisää.
Pintatorjunnan osalta heikkouksina mielestäni on kiinteän tykistön helppo tuhottavuus ja meritorjuntaohjusyksiköiden sekä rannikko-ohjusten pieni määrä.
Miinojen määrästä minulla ei ole edes aavistusta, sarvimiinoja pari tuhatta ja eri herätemiinoja muutama sata otaksuisin?
Oma ilmakomponentti puuttuu lähes kokonaan ja olemassaolevat rajan hekot sekä Dornier 228 valvontakoneet on aseistamattomia. Selvityminen tositilanteessa olisi näillä tietysti pidemmän päälle hankalaa ja jollei täysin estäisi niin rajoittaisi ainakin toimintaa jonkun verran.
Aseistetun hekon/sutolentokoneen puute heikkous?
Sukellusveneen torjunta, kuten jo aikaisemmin mainittu on vain merimiinojen, sukellusveneentorjuntaraketinheittimen ja syvyyspommien varassa.
ASW-Torpedoja tai pidemmän kantaman SUTO-raketteja ei ole.
Selvä heikkous.
3. Meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen.
Tämä tehtävä ja sen täyttäminen on hieman salaperäinen ymmärrettävistä syistä. Suomi ei kriisiaikana pärjää kauaa ilman tavaroiden ja ruuan sekä sotamateriaalin toimituksia. Ne voidaan riittävissä määrin tuoda vain meren kautta ja tämä on siis kriisin pidentyessä haaste mikäli vihollinen liikkuu/toimii Itämerellä tai sen rantavaltioissa. Koska Itämeri on niinkin pieni, ei siellä pysty kovin kummoisia manöövereitä tekemään tai piiloutumaan. Kauppalaivat seilaavat joko yksittäin tai saattueessa ahvenanmaan pohjoispuolella ja pohjanlahdella ruotsin rannikolle/satamamiin tai jatkavat siitä etelään.
Saattuetaktiikan käyttäminen tulee järkeväksi mikäli liikutaan pitkä matka uhan alla koska saattuetta on helpompi suojata vähillä aluksillamme. Saattueen huono puoli on että se nähdään pienessä lätäkössä helpommin ja se on houkuttelevampi maali viholliselle. Näin torjuntakykyäkin tarvittaisiin enemmän kuin meillä on antaa.
Laivat voivat seilata yksittäin huomaamattomammin ja silloin kun ei ole välitöntä uhkaa. Mikäli vihollisen sukellusveneet ja ilmavoimat pystytään pitämään loitolla pohjanlahdelta, kauppalaivat voivat seilata ainakin lahden pohjois-osissa vapaasti.
Koko meriliikenteen suojaaminen rittävästi on kuitenkin niin kattava ja vaativa hanke jos vastassa on itänapuri ettei se onnistu ilman svea-mamman apua. Saattueiden tai yksittäisten laivojen olisi saatava ehdottomasti suojaa ruotsin ilma- ja merivoimilta niiden liikkuessa etelään. Lisäksi koko liikenteen on kuljettava ruotsin rannikon tuntumassa.
Suojaukseen käytettävät voimat on pienet ja muun paitsi pintatorjunnan osalta heikot jopa aneemiset. Hamina-luokan veneitä ei voi "haaskata" ainakaan 1 enempää tuohon liikenteen suojaamiseen koska ohjusveneiden tulivoima heikkenee rannikon ja merialueiden puolustamisessa yli 10 %. Lisäksi ekito-kyky heikkenee sitäkin enemmän. Rauma-luokasta voidaan ehkä irroittaa 1-2 venettä ja jos Hämeenmaata tai Uusimaata tarvita, voidaan toinen irroittaa (jos niitä enää tuossa vaiheessa on) saattuetehtävään. Ongelmana on että miinalaivoilla on pitkän kantaman pintatorjuntakyky= 0.
SUTO-kyky nojaa vanhan Venäläisen SUTORAKH varassa. Ilmatorjunta on vanhan viisseiskan (joka ei pysty torjumaan ohjuksia) ja Umkhonton varassa.
Umkhonto on varmasti pystyvä ase lhietäisyydeltä mutta ongelmana on sen hyvin lyhyt kantama. Sillä ei pelotella vihollisen rynnäkkökoneita tms. eikä estetä vihollisen pääsyä pommitus/laukaisu etäisyydelle. Hämeenmaa-luokan paras asia on niiden jäissäliikkumiskyky joka takaa toiminnan tiettyyn rajaan saakka ympäri vuoden.
Mitä meillä on vastassa tällä hetkellä:
Kaliningrad:
2 Projekt 956 Sovremennyy luokan hävittäjiä:
http://warfare.ru/?catid=269&linkid=1743&title=956-Sovremennyy-class
1 Projekt 1135 Krivak-luokan Fregatti:
http://warfare.ru/?catid=270&linkid=1744&title=1135-krivak-|-admiral-grigorovich-class
2 Projekt 1154 Neustrashimy luokan Fregattia:
http://warfare.ru/?catid=270&linkid=1745&title=1154-neustrashimy
7 Projekt 133.1 Parchim I/II Korvettia (ASW) :http://warfare.ru/?catid=271&linkid=2094&title=133.1*-Parchim-I/II-class-large-ASW-corvettes
4 Projekt 1234 Nanucha-luokan Korvettia:
http://warfare.ru/?catid=271&linkid=1747&title=1234-Nanuchka-class
7 Projekt 1241 Tarantul-luokan ohjusvenettä
http://warfare.ru/?catid=271&linkid=1746&title=1241.*-Tarantul-class
det tpt sqdrn = An-24/26, An-12, Mi-8 Määrä?
AGp 7052nd AFB Navy =An-24/26, Be-12, An-12, Mi-8 Määrä?
det ASW hel sqdrn= 20 kpl? Mi-24, An-24/26, Ka-27, Be-12, An-12,Mi-8 Määrät?
6th det air sqdn
Tuki- ja huoltoaluksia, miinanraivaajia yms.
Rannikkojoukot:
7th det mot rgt
244th arty bde
152nd det msl bde
25th coast msl rgt
22nd det AD rgt
73rd bridge bn
336th det marines bde
79th det mot bde
127th det marine engr bn
Sekä muita joukkoja tuki- ja huolto sekä suojaustehtäviin.
Kronstadt:
2 Kilo-luokan sukellusvenettä joista Vyborg B227 on 1980-luvun alusta mutta huollettu/päivitetty 2004. Toinen vene on paranneltu Kilo B 806 vuodelta 1991 ja päivitetty 2004.
3 Projekt 133.1 Parchim I/II Korvettia :http://warfare.ru/?catid=271&linkid=2094&title=133.1*-Parchim-I/II-class-large-ASW-corvettes
Tuki- ja huoltoaluksia, miinanraivaajia ym.
105th coast guard bde
http://warfare.ru/?linkid=2230&catid=321
Oma esitykseni merivoimien muuttamiseksi jotta voitaisiin vastata tehtävissä oleviin haasteisiin on seuraava. Haluan vielä korostaa että tämähän on maallikon käsitys asioista ja tarkoitettu keskustelun avaajaksi. En ole tarkoituksella käsitellyt budjetti- ja raha-asioita kuin ottamalla huomioon yleisesti miten kohtalaiseen lopputulokseen päästäisiin mielestäni parhaiten säästöä ajatellen ja olemassaolevaa kalustoa muuttaen. Nykymallilla en näe että meriyhteyksiä voidaan turvata päättäväiseltä ja vahvalta viholliselta tai sukellusveneitä voitaisiin torjua tehokkaasti pelkällä miinoittamisella kun temmellyskenttänä on koko Itämeri.
Kehitys 10-15 vuoden jänteellä olisi:
Torjunta ja valvontakyky rannikoilla ja aluevesien sisällä.
- Ylläpidetään ja kehitetään miinoituskykyä siirtymällä jo rauhan aikana asennettaviin, kauko-ohjattaviin miinakenttiin.
- Korvataan miinalaivat nopeilla ja kevyemmillä häivetekniikkaa hyödyntävillä miinoituskykyisillä veneillä 4-6 kpl.
- Hankitaan 1-2 uutta Hamina luokan ohjusvenettä seuraavan 10 vuoden kuluessa. Ylläpidetään nykyiset.
- Päivitetään Rauma-luokka SUTO-kykyiseksi aktiivisella/passiivisella sonarilla ja ASW-torpedoilla. Karsitaan 2 MTO:a ja ja lisätään 4 kpl torpedoja. Tutkien ja tykin (40mm) päivitys tasolle mk3 + 3P.
- Torjunnan johtaminen kentällä? Korvataan miinalaivat nopeilla ja häivetekniikkaa hyödyntävillä veneillä 2 kpl (30-40m) joihin it-omasuoja ja torjuntaheitteet sekä 40 mm Mk3 tykki.
- Meritorjunta-ohjuksille hankitaan 2 lavettia lisää (Raumojen pinta-kyvyn heikkenemisen korjaamiseksi).
- Lisähankinta rannikko-ohjuksille SPIKE-ER ja kiinteän tykistön korvaajaksi SPIKE NLOS
http://www.rafael.co.il/Marketing/343-1608-en/Marketing.aspx
- Rajahekojen SUTO-kyvyn lisääminen (dippaava sonar, tiputettavat sensorit, työasema ja aseistus). SUTO aseistus ruotsalaisilla mk45 torpedoilla ja lyhyen kantaman pintatorjuntakyky EUROSPIKE ER:llä. Keskiraskas heko (Super Puma ja sen seuraaja) voi kantaa helposti 2 torpedoa ja 2 spikea (a`33 kg) ja tähtäimen ohjukselle.
Työasemaa lukuunottamatta muut voidaan liittää koneeseen vasta kriisin alkaessa joten meripelastuskyky ei heikkene juurikaan.
Toiminta-alue ja tehtävä olisi rannikkoalueet suomenlahdella ja väylät ja SUTO sekä valvonta.
Meriyhteyksien suojaaminen:
- Miinalaivoista toinen myyntiin ja toinen saattuetehtäviin muunneltuna. Siihen hankitaan PAAMS-torjuntajärjestelmä ja karsitaan Umkhonto muualle.
57 Mk III päivitys tykkiin +3P. Näin meillä olisi ympärivuotiseen käyttöön vahvalla ilmasuojalla varustettu fregatti-luokan alus. Lisänä ASW-kelpoiset Raumat. Tämä ei yksin kesää tee mutta antaa jo huomattavasti lisää vaikutuskykyä eikä olla niin riippuvaisia joka paikassa omista ja länsinaapurin ilmavoimista.
- Do 228 koneisiin SUTO-kyky ja AS-kyky. Dorniereihin voisi asentaa ainakin 1 torpedon ja 2 SPIKE NLOS-ohjusta. Tai 2 torpedoa ilman ohjuksia. 1 miehistön jäsen pois sotatilanteessa. Tarvittaessa päivitetään moottorit tehokkaammiksi jolloin hyötykuorma nousee.
Koneet voisivat saattaa kauppa-aluksia Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä jolloin ne olisivat melko suojassa vihollisen ilmavoimilta. Samalla laivareittien turvallisuus ja saattueturvallisuus paranisi huomattavasti. Suomenlahdelle niillä ei juuri olisi asiaa ilma-uhkan takia.
Minä lähtisin kovasti paljon eri suuntaan. Yhtä ainutta ohjusvenettä ei pidä enää hankkia ja nykyisistäkin pitää hankkiutua eroon mahdollisimman nopeasti. tarvitsemme vain kolme alustyyppiä:
Jäissä kulkeva ulkovartiolaiva mahdollisimman monipuolisella sutovarustuksella ja omasuoja-it:llä (6-8 kpl)
Nopea vartiovene, kevyt aseistus. Osalla näistä olisi oto-kyky miinojen paikannukseen ja tuhoamiseen robotein. (kymmeniä)
Miinanlaskuun ja koululaivatehtäviin soveltuva monitoimimurtaja it-aseistuksella. Alukset olisivat mallia "Absalon" eli varustettu autokannella ja siten erittäin monikäyttöisiä aina kv-operaatioita myöten. (4-5kpl)
Tulivoima olisi rannikkotykistön linnakkeilla, liikkuvilla patteristoilla ja nykyisillä, sekä purettavien ohjusveneiden vermeillä varustettavilla mto-pattereilla.
Mitenkään asiallisten merivoimien varustaminen maksaisi messinkiä, joten tehoja pitää löytää reippaasti enemmän. Laivaston rahoitusosuuden lisääminen olisi katastrofi maavoimille.
Hankintaohjelma pitäisi polkaista käyntiin välittömästi, jotta se olisi olemassa jo siinä vaiheessa, kun öljyntorjuntaan ja jäänmurtoon lähivuosina hankitaan kalustoa.
Jäissä kulkeva ulkovartiolaiva mahdollisimman monipuolisella sutovarustuksella ja omasuoja-it:llä (6-8 kpl)
Nopea vartiovene, kevyt aseistus. Osalla näistä olisi oto-kyky miinojen paikannukseen ja tuhoamiseen robotein. (kymmeniä)
Miinanlaskuun ja koululaivatehtäviin soveltuva monitoimimurtaja it-aseistuksella. Alukset olisivat mallia "Absalon" eli varustettu autokannella ja siten erittäin monikäyttöisiä aina kv-operaatioita myöten. (4-5kpl)
Tulivoima olisi rannikkotykistön linnakkeilla, liikkuvilla patteristoilla ja nykyisillä, sekä purettavien ohjusveneiden vermeillä varustettavilla mto-pattereilla.
Mitenkään asiallisten merivoimien varustaminen maksaisi messinkiä, joten tehoja pitää löytää reippaasti enemmän. Laivaston rahoitusosuuden lisääminen olisi katastrofi maavoimille.
Hankintaohjelma pitäisi polkaista käyntiin välittömästi, jotta se olisi olemassa jo siinä vaiheessa, kun öljyntorjuntaan ja jäänmurtoon lähivuosina hankitaan kalustoa.
Mikä on tositilanteessa Venäjän halu riskeerata itämeren laivastoaan puolustusjärjestelmiämme vastaan? Väittäisin, että itärajalta länteen työntyvän panssarijyrän menetykset on helpommin ja nopeammin korvattavissa, kuin se että he menettäisivät suklareita tai pinta-aluksia meitä vastaan suunnatuissa operaatioissa. Mikäs olisi muuten sukellusveneverkkojen teho tänäpäivänä? Sellaiset kun viritettäisiin pohjanlahdelle niin tepsisikö?
- Perutaan Katanpää-luokan tilaus syynä jatkuvat myöhästelyt.
- myydään Raumat Kroatiaan. Muutoin mielummin naulatehtaalle kuin Forum Marinumiin.
- Pohjanmaa naulatehtaalle.
Hämeenmaa-luokka myyntiin. Tosin tuskin ketään kiinnostaa.
- Upiniemen sotasatama sekä Draksvik lakkautetaan. Rannikkojääkärit takaisin Upiniemeen. (Pansio on suojaisampi tukikohta Suomen pienelle laivastolle.)
Hankitaan:
-Ainakin Suomen Sotilas lehden asiantuntija Jukka Knuutin mukaan Ruotsilla olisi Visby korvetteja yli tarpeen. Näitä 2 Suomeen torpedoilla kiitos! (Turunmaa ja Karjala)
-2 Absalon tyyppistä fregattia joista toinen olisi koululaiva. ( Ilmarinen ja Väinämöinen)
2 Visbytä ja ja 2 isompaa fregattia syövät jo sen verran kapiukkoa, että Haminat voitaisiin mahdollisesti myös pistää myyntiin. Kunnon hintaa näistäkään tuskin saisi.
Siinä mietteitä..
- myydään Raumat Kroatiaan. Muutoin mielummin naulatehtaalle kuin Forum Marinumiin.
- Pohjanmaa naulatehtaalle.
Hämeenmaa-luokka myyntiin. Tosin tuskin ketään kiinnostaa.
- Upiniemen sotasatama sekä Draksvik lakkautetaan. Rannikkojääkärit takaisin Upiniemeen. (Pansio on suojaisampi tukikohta Suomen pienelle laivastolle.)
Hankitaan:
-Ainakin Suomen Sotilas lehden asiantuntija Jukka Knuutin mukaan Ruotsilla olisi Visby korvetteja yli tarpeen. Näitä 2 Suomeen torpedoilla kiitos! (Turunmaa ja Karjala)
-2 Absalon tyyppistä fregattia joista toinen olisi koululaiva. ( Ilmarinen ja Väinämöinen)
2 Visbytä ja ja 2 isompaa fregattia syövät jo sen verran kapiukkoa, että Haminat voitaisiin mahdollisesti myös pistää myyntiin. Kunnon hintaa näistäkään tuskin saisi.
Siinä mietteitä..
Onkos se Merivoimien rahoitusosuus joku 15 prosenttia koko potista? Eli bauttiarallaa alle 400 miljoonaa? Paljonko on hlöstön kuluosuus tuosta? Veikkaan puolet. Siitäpä 200 miljoonalla kun suunnittelee hankinnat, harjoitukset, huollot, ylläpidot, polttoaineet, rikkoutumiset....älkää tehkö kovin pitkiä listoja, pliis. Jalat tiukasti kunttaan.
Niin paljon kuin reservi haluaakin nähdä miina-alukset jonain Meritaistelun helminä, eräänlaisina Merivoimien rankan kulutussodan valttikortteina, eihän ne sitä vaan ole. Ne ovat MIINANTORJUNTA-ALUKSIA. Joilla Merivoimat lunastaa paikkansa lipunnäyttöön, se on no 1.
Jos Merivoimien resursseilla kyetään touhuamaan SIETO ja näyttämään lippua kiristyneessä tilanteessa, saa panna kädet ristiin ja sanoa hallelujaa.
Niin paljon kuin reservi haluaakin nähdä miina-alukset jonain Meritaistelun helminä, eräänlaisina Merivoimien rankan kulutussodan valttikortteina, eihän ne sitä vaan ole. Ne ovat MIINANTORJUNTA-ALUKSIA. Joilla Merivoimat lunastaa paikkansa lipunnäyttöön, se on no 1.
Jos Merivoimien resursseilla kyetään touhuamaan SIETO ja näyttämään lippua kiristyneessä tilanteessa, saa panna kädet ristiin ja sanoa hallelujaa.
veffeade
Eversti
Hejsan kirjoitti:Einomies1
Olikos se parempi jos sä starttasi uusi tråådi sun hienosta juttusta ?viesti 384
Ei kait kannata kolmatta avata; itte avasin ''Suomen merivoimien ja tulevaisuus' tjsp. Menee komeesti päällekkäin tämän aiheen kanssa.
http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=977
Einomies1
Respected Leader
baikal kirjoitti:
Niin, no sen takia kaiketi nämä hankinnat suunnitellaankin tietylle AJANJAKSOLLE kun niitä ei voi rahastaa 1 vuoden budjetista. Se 200 miljoonaa on siis vuosibudjetti tietty. Sen takia oman kehitysohjelman teinkin 10+ vuodelle, jolloin rahaa on käytössä vähän enemmän.
Vain rannikkopuolustukseen santsaaminen ei kyllä auta tässä merivoimien kaikkien tehtävien suorittamisessa. Minä lähdin kalusto/taktiikka ajatuksessani siitä että merivoimien tehtäviä ei muuteta tällä ajatuksella ja ne pyrittäisiin hoitamaan mahdollisimman hyvin. Toki jos joku on sitä mieltä että koko doktriinia pitää muuttaa, niin ei siinä mitään.
Hieman mietityttää noiden uusien raivaajien käyttötarkoitus. Onko niistä oikeasti meriliikenteen suojaamiseen vai onko tässä kytky NATOn rauhankumppanuus operaatioihin tyyliin Jenkit myyvät meille ohjuksia ym.ym. jos sitoudumme lähettämään nuo Katanpää-purkit meren takaisiin operaatioihin???
Tokihan myös itänaapurilla on miinoja ja se myös varmasti käyttää niitä. Kilo-luokan S-veneetkin voivat kantaa jopa kymmeniä merimiinoja ja laskea ne huomaamattomasti. Kun katselee tuota naapurin Itämeren laivastoa, niin kyllä Kaliningradissakin löytyy useampi miinanraivaaja ainakin paperilla. Toki jos aluskalusto on keskimäärin sen 30 v. vanhaa, eipä noilla raivaajilla raivailla meikäläisten merimiina -2000:a tai edes sitä engelsmannilaista patukkaa.
Eikö se Enterprise vapaudu jenkeiltä kohta?
Talvisin voisi laittaa Katajanokan rantaan sähkövoimaa tuottamaan ja korvaisi kaupunkilentokentänkin...
Edit: niin tietenkin sinne nokan eteläpuolelle niin lauhdevesi pitäisi samalla kolera-altaan uintilämpötilassa ja voisi myydä lippujakin sinne ! Tuleva Talviklassikko !
Edit Edit:
Ja kesäisin jos Enterprise tekisi laivastovierailun päivässä Stokikseen, jonne se ehtisi kun on ne trimmitasot ja plaanissa aallot eivät aiheuta nopeusrajoitustarpeita saaristossa vaan voisi mennä täydet +50 solmua perille asti, niin saataisiin maksavilla matkustajilla partiointi maksettua. Illaksi kotiin, kuten eräs toinen valtionyhtiö mainostaa.
Talvisin voisi laittaa Katajanokan rantaan sähkövoimaa tuottamaan ja korvaisi kaupunkilentokentänkin...
Edit: niin tietenkin sinne nokan eteläpuolelle niin lauhdevesi pitäisi samalla kolera-altaan uintilämpötilassa ja voisi myydä lippujakin sinne ! Tuleva Talviklassikko !
Edit Edit:
Ja kesäisin jos Enterprise tekisi laivastovierailun päivässä Stokikseen, jonne se ehtisi kun on ne trimmitasot ja plaanissa aallot eivät aiheuta nopeusrajoitustarpeita saaristossa vaan voisi mennä täydet +50 solmua perille asti, niin saataisiin maksavilla matkustajilla partiointi maksettua. Illaksi kotiin, kuten eräs toinen valtionyhtiö mainostaa.
baikal kirjoitti:
Monitoimimurtaja täyttäisi tämänkin roolin. Siltä onnistuisi miinanlasku ja sutohommat siinä kuin nykyisiltä miinalaivoiltakin, plussana kyky kuljettaa tarvittaessa paria helikopteria. Tykki- ja ohjusaseistukselle sekä sensoreille olisi niillekin riittävästi tilaa. Isoja öljyntorjujia olisi jatkuvasti tarjolla, eikä talvella lojuttaisi satamassa, vaan tehtäisiin murtotöitä. Offshore-hommiin kykenevä alus olisi taatusti riittävän merikelpoinen myös maailmanmatkoille, oli kyseessä sitten merirosvojahti tai koulutusristeily.
Onko tosiaan jotain annettavaa pohjoisessa, se on hyvä kysymys. Ei nyt heti tule mieleen miksi meidän pitäisi sinne sotalaivoja lähettää, tai mitään muitakaan laivoja sen puoleen. Kauppalaivoja jeesaa joku muu, jos tuota yhteyttä käyttävät.
Einomies1
Respected Leader
adam7 kirjoitti:
Niin, kun ajattelee valoisia puolia meillä on siihen sopivat lentokoneet ja ne mahtuvat tuolle purkille oikein kivasti ja tilaa jää ylikin.
Koko merivoimien kantahenkilökunta varusmiehineen mahtuisivat tuolle purkille (2300 + 4000). Vaikka tukialus maksaisikin voitaisiin luopua valta-osasta tukikohtia ja varuskunnatkin voitaisiin myydä joten menot niidenkin osalta loppuisivat.
Kaikki vaan Enterpriseen asumaan!
Nuo vertaukset kertovat mikä on 1 tukialuksen kokoluokka ja kapasiteetti.....