Merivoimien kehitysnäkymät

Bongasin tuolta wikisivulta mielenkiintoisen lauseen:
De.wiki kertoo translaten läpi seuraavaa: "Initially was planned, the missile Polyphemus accommodate on the boats. At 60 km range and control via a fiber optic cable side effect also Enlightenment would have been possible. After the departure of France and Italy ended the program because Germany was unable to lead Polyphemus for series production. Since the German Navy would like to replace their somewhat outdated fleet of anti-ship missiles Exocet MM38 type and RGM-84 Harpoon by RBS15 Mark 3 and Mark 4, the Braunschweig class made the beginning. A side effect is that this missile can be thanks to GPS out against stationary land targets.
For the first firing tests of RBS15 Mk.3 aboard the Magdeburg end of May 2013, Sweden sank two missiles with telemetry probes, instead of a warhead: the first rocket immediately, the second scheduled time of after nine and a half minutes of flight. Because of production errors ordered missiles were subsequently remedied at the expense of the manufacturer. The renewed operational test of the missile took place on April 28, 2015 instead of on the Corvette Magbeburg ahead of Sweden, here the missile was successfully launched and brought to the finish. The corvettes are now gradually equipped with the new main armament."

"A subsonic LPI missile is currently under development by Saab Bofors Dynamics. The next generation RBS-15 will be a LPI version of the successful RBS-15 MK3. To make this missile LPI, the design engineers are designing the seeker using frequencymodulated continuous wave spread-spectrum technology [9]. The signals used by this radar are similar to the type analyzed in Chapter I section B. Along with LPI radar, an imaging IR seeker will be used. Another advanced feature considered for integration into this missile is a two-way data link for updating targeting data [9]."
http://www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a509333.pdf

[9] Jane's Information Group, “JNWS 29-May-2009*Surface-to-surface missies/ Sweden/RBS 15M/RBS 15 MK 3,” Accessed 23 JUL 2009.
 
Onko RBS ja NSM kuinka erilaisia?
 
Onko RBS ja NSM kuinka erilaisia?
RBS 200kg taistelukärki, NSM 125kg. Koko paino 800kg ja 400kg.
Samanlainen skimming-lentoprofiili, alle äänennopeuden. NSM voi olla nopeampi ja koon/komposiittien johdosta vaikeammin havaittava.

Historiaa RBS:llä v:sta 1985. NSM käyttöön vasta 2012. Tosin silläkin tausta Penguin-meritorjuntaohjuksessa, käyttöön 1972.

https://en.wikipedia.org/wiki/RBS-15
https://en.wikipedia.org/wiki/Naval_Strike_Missile

Suuri ero jatkossa se, että NSM:n versio JSM menee F-35:n sisäiseen kuiluun kun RBS:llä ei olisi mitään jakoa. Ei tosin ole aivan JASSMillakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs näitä nykyään käytössä olevia meritorjuntaohjuksia on? RBS, NSM, Exocet, Harpoon, Brahmos nyt ainakin. Onko noissa merkittäviä eroja? Olisiko esim. meille ihan sama onko käytössä NSM tai RBS?
 
Hyviä pointteja. Vaikka toki tiesin suomalaisen telakkateollisuuden saavutukset ja Wärtsilän moottorivalmistuksen, niin näitä ei yhdistänyt tähän keskusteluun. Onko muuten sota-aluksen suunnittelussa ja valmistuksessa paljon eroa siviililaivojen suunnitteluun ja valmistukseen? Tarkoitan, että osaako pätevä siviilialuksia suunnitteleva henkilö suunnitella sota-aluksia vai onko ne kovinkin spesialisoituneita aloja? @Tups @yrjö @Bodyguard

En ole laivasuunnittelun asiantuntija, mutta olettaisin, että runkosuunnittelu ei liene ongelma. Toki, jos halutaan häiveominaisuuksia, vaikuttaa se tietty runkosuunnitteluun ja vaatii oman osaamisensa. Samoin koneistospeksi varmaan onnistuu. Sotalaivan erityisominaisuus on sitten ne aseet ja erilaiset sensorit ym. Niiden vaikutus, tilantarve, sijoittelu, apulaitteet yms. vaatii varmaan jonkinlaista sen alan kokemusta. Tarvitaanko esim. jonkinlainen perustaso aseiden ammunnanhallintaa varten ( esim. Pohjanmaassa sellainen oli, en tiedä pystytäänkö se nykyään korvaamaan elektroniikalla ). Tuskin sellaista suunnittelua ihan "kylmiltään" osaa tehdä. Samaten mieleen tulee asevaikutusten vaimennus, eli lähinnä herkkien laitteistojen suojaus paineaalloilta yms. Turunmaa-lk:n tykkiveneiden kaasuturbiinit esim. oli sijoitettu ns. shokkipedille ( hydraulinen vaimennuslaitteisto ).
En tosin tiedä, miten paljon tuontapaisia suojauksia/vaimennuksia käytetään enää. Nekin maksavat....
 
Eikö brahmos ole yliääniohjus jonka torjuminen nykymenetelmin on vähintäänkin haastavaa... Loppuu aika kesken..
 
Eikö brahmos ole yliääniohjus jonka torjuminen nykymenetelmin on vähintäänkin haastavaa... Loppuu aika kesken..
Haastavaahan se aina on keskinäinen kisa, mutta asiaa helpottaa se, että on jo siirrytty pääosin miniguneista ohjustorjuntaan.
http://defencyclopedia.com/2014/12/...vy-can-shoot-down-the-deadly-brahmos-missile/ (selitys miten pystytään - tl:dr kerrostettu puolustus)

(Brahmoksen laukaisuja)

Nopeus on venäläisten valinta siinä missä länsimaisilla risteilyohjuksilla stealth-ominaisuudet.

Kuten tuosta näkee niin esim. Meko-fregatteja on niin Exocetilla, Harpoonilla kuin RBS:llä. NSM kilvoittelee Harpoonin uusimman kanssa jatkossa, mutta mikä ettei RBS-15 mk4 toimisi siinä missä nekin (kun kerta pienempään Braunschweigiinkin on ahdettu).
https://en.wikipedia.org/wiki/MEKO

NSM/JSM voisi tulla F-35:een ja Laivue2020:een siinä missä JASSM/LRASM. Saman aseen eri kehitysversioita. Tosin sitä saatettaisiin käyttää myös vastakkaisena perusteluna - "johan se kyky on olemassa hävittäjiin asennettuna". Vähän säästöähän se toisi jos ei tarvitsisi varastoida kuin yhtä risteilyohjusta, jos ko. ominaisuus on Laivue2020:llekin tärkeä. LRASM on kuitenkin Yhdysvalloille Harpoonin korvaaja. https://en.wikipedia.org/wiki/Long_Range_Anti-Ship_Missile

Tällaisen jos asentaisi https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_41_Vertical_Launching_System niin sen voisi täyttää LRASMilla (meritorjunta 500km asti), RIMillä (10km ilmatorjunta), ESSMillä (50km ilmatorjunta), ASROCilla (suto-ohjus) ja SM:llä (ballististen ohjusten torjuntaohjus). Eli hyvin monipuolisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Onko RBS ja NSM kuinka erilaisia?
@magitsu jätti ehkä sen tärkeimmän eron mainitsematta eli RBS15 Mk1/2/3 on tutkahakuisia ja NSM varustettu kuvantavalla lämpöhakupäällä (IIR). RBS15 Mk4 sitten ilmeisesti suunniteltu dual-hakupäällä eli tutka ja IIR. Tällä on suuri merkitys erityisesti toimittaessa saaristossa, johon tutkahakuinen MTO sopii huonosti. Tämä varmaankin ollut yhtenä syynä norjalaisten Penguin ohjuksen kehitykseen.
 
NSM/JSM voisi tulla F-35:een ja Laivue2020:een siinä missä JASSM/LRASM.
Luulisi, että uuteen Gripeniin integroitaisiin myös RBS. Mutta onko meillä syytä käyttää meritorjuntaohjuksia ilmasta laukaistavina?
 
Kuinka syvässä korvettien kokoiset paatit kulkevat?

Eiköhän se syväys vaihtele välillä 2,4m (Visby) - 3,9/4,0 m ( Milgem-lk, turkkilainen 2400 t "korvetti" ). Korveteilla varmaankin pysyy pitkälti alle neljän metrin. Toki vaatii sitten jonkin verran enemmän veden syvyyttä kuin sen neljä metriä. Pohjan ( ja potkurien ) alla pitää olla tarpeellinen määrä vettä. En osaa sanoa paljonko, mutta kuitenkin...
 
Eiköhän se syväys vaihtele välillä 2,4m (Visby) - 3,9/4,0 m ( Milgem-lk, turkkilainen 2400 t "korvetti" ). Korveteilla varmaankin pysyy pitkälti alle neljän metrin. Toki vaatii sitten jonkin verran enemmän veden syvyyttä kuin sen neljä metriä. Pohjan ( ja potkurien ) alla pitää olla tarpeellinen määrä vettä. En osaa sanoa paljonko, mutta kuitenkin...

Jäänmurtokykyisen aluksen vaateissa on yhtenä tekijänä riittävä syväys. Kovin matalakulkuista ei uutuudesta voi tehdä. Hämeenmaan kohdalla muistaakseni mainittiin myös vaikutus potkurien kokoon. Niitä jouduttiin kasvattamaan alkuperäisestä koosta jäissäajon vaatimuksia vastaaviksi.
 
Jäänmurtokykyisen aluksen vaateissa on yhtenä tekijänä riittävä syväys. Kovin matalakulkuista ei uutuudesta voi tehdä. Hämeenmaan kohdalla muistaakseni mainittiin myös vaikutus potkurien kokoon. Niitä jouduttiin kasvattamaan alkuperäisestä koosta jäissäajon vaatimuksia vastaaviksi.

Joo, jääolosuhteet asettavat omat vaatimuksensa. Esim. vesisuihkupropulsio voidaan unohtaa.
 
Jäänmurtokykyisen aluksen vaateissa on yhtenä tekijänä riittävä syväys. Kovin matalakulkuista ei uutuudesta voi tehdä.

Kyllä maailmaan matalakulkuisiakin jäänmurtajia mahtuu:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitan_Evdokimov
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitan_Bukaev
http://akerarctic.fi/sites/default/...chments/aker_arctic_mangystau_i-v_arc_104.pdf
http://akerarctic.fi/sites/default/files/reference/fields/field_attachments/rothelstein.pdf

CODAG WARP saattaisi olla ratkaisu jäissäkulun ja suuren avovesinopeuden yhdistämiseen...
 
Luulisi, että uuteen Gripeniin integroitaisiin myös RBS. Mutta onko meillä syytä käyttää meritorjuntaohjuksia ilmasta laukaistavina?

Tuskin. A) Koneita ei ole riittävästi. Nykyisten tehtävienkin hoito on äärirajoilla.
B) Vaikka konekapasiteetti riittäisikin, niin se raha. Mieluimmin enemmän JASSM kuin MTO.
 
Back
Top