Miinoitus ei käsittääkseni operaationa kauaa kestä.
Pienemmät väylät sitten pienemmillä.
Ei se itse miinojen pudottaminen pitkään vie, mutta roro/autolautta pitää ensin ottaa hallintaan, hitsata miinakiskot kanteen kiinni ja lastata miinat kyytiin. Miinat eivät ole samassa satamassa kuin minne Finnlines yms. ajavat, joten siirtymä vaatii aikaa. Riippumatta siitä tuodaanko miinat rekoilla Vuosaareen vai ajaako "Finnlinesinsalmi" sotasatamaan lastaamaan.
Laivaston alus voi ottaa miinakuorman vaikka jo vaiheen alkaessa vähän tummua, ja pyöriä myös demilitarisoidun Ahvenanmaan ympäristössä valmiina aloittamaan miinoituksen milloin tahansa. Puhutaan siis päivien vasteajasta vs. tunnin luokkaa jos valmiudet on kohotettu asianmukaisesti.
Tottakai siviilialuksia voidaan myös ottaa käyttöön ennakoivasti. Poliittinen paine sitä vastaan on kuitenkin valtava, ja se on väistämättä näkyvä toimenpide. Vihollinen on paljon helpompi pitää pimennossa jos laivasto päättää lastata omat miinalaivat valmiiksi varmuuden vuoksi. Laki taitaa mahdollistaa jopa eduskunnan pitämisen pimennossa tuosta, infota pitäisi vasta jos aiotaan aloittaa miinoittaminen.
Jep, tuo aika-argumentti on tärkeä. Miinat pitäisi saada veteen mielellään jo ennen kuin itänaapuri ehtii edes liikkeelle.
Aika-argumentti puoltaa laivaston omistamia aluksia, kuten yllä selitin.
Miinalaiva on vanhentunut alustyyppi, aikamme monitori. Mikä tahansa alus voi tiputella miinoja ja vieläpä tehokkaasti kunhan matkassa on mukana tarkkaan paikantamiseen vaadittavat vermeet. Vähän vitsinä tämä: vanhan 150 autoa kuskaavan RoRo aluksen saa miljoonalla. Aika paljon mahtuu miinoja autokannelle. Voisi samalla toimia esikunta/kuljetus/sairaala/esikunta-aluksena.
Se miljoonan autolautta tuskin kykenee itse purjehtimaan edes Alang Beachille. Käyttökelpoinen alus maksaa "hiukan" enemmän. Sinänsä vaikkapa huoltovarmuuskeskuksen omistama roro ei välttämättä olisi huono idea. Se voisi alkuvaiheessa osallistua miinoittamiseen, ja jos sen jälkeen vielä kelluu niin korvata säikympien varustamojen tonnistoa rahtiliikenteessä.
Yksi runko on varmasti halvempi ylläpitää, mutta teräs ei ole ilmaista. Kyse onkin siitä, että kuinka paljon isompi laiva pitää hankkia, että kaikkia nuo ominaisuudet saadaan mahtumaan järkevästi samaan runkoon.
Kuinka paljon isompi ja kalliimpi rungosta sitten tulisi, en osaa sanoa.
Jotenkin olen ajatellut, että miinoittamiseen tarvitaan riittävän iso tila jossa miinat voidaan varastoida ja mahdollisesti valmistella ja pudottaa mereen. Tärkein ominaisuus on kuitenkin riittävän tarkka paikannusjärjestelmä, jotta miinan paikat saataisiin edes jollain tarkkuudella talteen. Otto-aluksessa tämä voi olla ongelma, mutta ehkä tähän on joo olemassa ratkaisu valmiina.
Merivoimilla on kuitenkin miinalaivojen lisäksi miinalautat (3kpl), ne lienevät hiukan hitaanpia kuin miinalaivat, mutta mukaan mahtuu paljon miinoja.
Suojaus taas voidaan hoitaa eri aluksella kuin itse miinan lasku.
Ei ole teräs ilmaista, mutta niin halpaa että teräsrungon osuus koko sotalaivan hinnasta on todella pieni. Aseet ja sensorit ovat ne mitkä maksavat ja paljon. Alumiinirunko on toki hieman kalliimpi ja komposiitti vielä enemmän, mutta mehän tiedämme jo että Laivue 2020:n runko on terästä. Kansirakenteet toki komposiittia, mutta ei niitä tarvitse suurentaa vaikka runkoa vähän venytettäisikin miinoituskapasiteetin vuoksi.
Olet oikeassa miinoituksen tilavaatimusten suhteen. Samanlaisia tilavaatimuksia asettaa esimerkiksi koululaivakäyttö, ja siitä on paljon hyötyä pitemmillä purjehduksilla kuten kriisinhallintatehtävissä. Me mietimme miinoituskyvyn tarpeellisuutta, mutta sen poistolla ei säästettäisi mitään, koska nuo kaksi muuta vaatimusta pakottavat pitämään sen tilan mukana. Nekin kun olivat osa laivaston vaatimuksia.
Tuo paikannus- ja merkitsemisjärjestelmän ei tarvitse olla paljon tavallisen älypuhelimen karttasovellusta kummoisempi. Toki laitteen pitää pystyä paikantamaan sijainti oikein vaikka GPS olisi häiritty, joten ihan iPhonella tuota tuskin tehdään. Mutta varmasti PV:llä on tuohon ratkaisu olemassa. Oikeissa miinoitusaluksissa on sitten kaikenlaisia miinoitteen suunnittelu- ja miinanlaskujärjestyksen optimointitoimintoja. Uskoisin että ottoalusten miinoittamista johdettaisiin miinalaivalta tai maista noiden järjestelmien avulla.
Miinalauttojen huippunopeus on 13 solmua eli puolet uuden laivan huippunopeudesta. Kapasiteetti lienee kohtuullinen verrattuna nykyisten miinalaivojen modernisaation jälkeiseen määrään.