Merivoimien kehitysnäkymät

[Bodyguard]

Finland begins Squadron 2020 OPV programme

Nicholas de Larrinaga, London - IHS Jane's Defence Weekly
04 October 2015

Huomatkaa laivojen OPV-luokittelu. Vapaasti käännettynä merkitsee Ulkomeri vartiovenettä, jollainen Suomella on jo entuudestaan ulkovartiolaiva Turvan muodossa. Ilmeisesti OPV:n ja korvetin raja on varsin häilyvä? Mitähän nimitystä itse tulemme käyttämään näistä?

Korvetit ja ulkovartio- ( avomeripartio-) laivat ovat mitoiltaan aika saman kokoisia ja samaa laivaa voidaan nimittää kummaksi tahansa. Varustelu erottaa ne ja mielestäni Suomen suunnittelemat alukset ovat kyllä korvetteja. Partio-/Vartiolaivojen varustelu ( =aseistus ) on yleensä paljon kevyempi. Sinänsä ei ole väliä, millä nimellä niitä kutsuu...

 

[Kaunosielu]

Ei ne miinanlaskijat tarvi mitään autolauttoja tai isoja RORO-aluksia olla.

Täällä löytyy väylän miinoittamiseen kalustoa

https://www.google.fi/search?q=yhteysalus&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0CB4QsARqFQoTCILozZOhq8gCFUSMLAodWFwBIw

(Poislukien tämä)

Yksi merimiina painaa tuon auton verran.

 

[adam7]

Yksi merimiina painaa tuon auton verran.

Niin, jos kävit katsomassa linkin takana, siellä ei ollut AlPo veneen kuvia muita kuin tuo, ja tuon mainitsin soveltumattomaksi.

 

[SJ]

Ei ne miinanlaskijat tarvi mitään autolauttoja tai isoja RORO-aluksia olla.

Täällä löytyy väylän miinoittamiseen kalustoa

https://www.google.fi/search?q=yhteysalus&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0CB4QsARqFQoTCILozZOhq8gCFUSMLAodWFwBIw

(Poislukien tämä)

En oikeastaan näe miksi tuo kuva ei voisi olla relevantti tähän keskusteluun.

Ja löysin toisenkin kuvan:

Kantokykyähän tuolla ei toki ole montaa miinaa, mutta tuon siirrettävyys on ihan mielenkiintoinen ominaisuus.

 

[SJ]

Yksi merimiina painaa tuon auton verran.

Ne uudet miinat painavat 750 kiloa. Joku Stonefish toki painaa enemmän, mutta onko se nyt pakko mennä vaikeimmalla tavalla? Ja sitten siellä on ne kevyet kosketusmiinat, sanoiko joku että painoa on 150 kiloa? Riesa ne on nekin raivata.

 

[Kaunosielu]

Ne uudet miinat painavat 750 kiloa. Joku Stonefish toki painaa enemmän, mutta onko se nyt pakko mennä vaikeimmalla tavalla? Ja sitten siellä on ne kevyet kosketusmiinat, sanoiko joku että painoa on 150 kiloa? Riesa ne on nekin raivata.

150 kiloisia merimiinoja olisi jo ihan eri juttu tiputella luontoon jos niillä rikkoo aikuisten ihmisten sota-aluksia.

 

[SJ]

150 kiloisia merimiinoja olisi jo ihan eri juttu tiputella luontoon jos niillä rikkoo aikuisten ihmisten sota-aluksia.

Meinasin sanoa, että ne on kosketusmiinoja, mutta tarkistin onneksi PV:n sivuilta.
Siellä sanotaan:

Merivoimilla käytössä olevien kosketusmiinojen painot vaihtelevat 390 kilosta 980 kiloon ja latausten painot 50 kilosta 200 kiloon. Räjähdysaineina on käytetty TNT-yhdistettä ja heksotonaalia.

Herätemiinoista sanotaan:

Merivoimilla käytössä olevien herätemiinojen painot vaihtelevat noin 100 kilosta 1 470 kiloon ja latausten painot noin 80 kilosta 650 kiloon. Latausten valmistukseen on käytetty useita erilaisia räjähdysaineita.

Tahtoo sanoa, että vieläkin pienempiä miinoja löytyy. Ja olettaisin että kukaan ei tee miinoja jotka eivät riko laivoja.

 

[Kaunosielu]

Meinasin sanoa, että ne on kosketusmiinoja, mutta tarkistin onneksi PV:n sivuilta.
Siellä sanotaan:


Herätemiinoista sanotaan:


Tahtoo sanoa, että vieläkin pienempiä miinoja löytyy. Ja olettaisin että kukaan ei tee miinoja jotka eivät riko laivoja.

Merimiina yleensä käsittääkseni rikkoo paineella ja pinta-aluksen se nostaa ilmaan katkaisten sen kahtia (teoriassa). Pienempiin purkkeihin riittää varmasti tuollaiset pienet miinat, mutta toisaalta sukellusvene on jo perusrakenteeltaan kestävä. Voisi kuvitella että räjähdys olisi suuntautuva noissa pienemmissä, mutta miten sen käytännössä toteuttaisi? Onko täällä merimiinojen asiantuntijaa joka selventäisi näitä käytössä olevia merimiinoja?

 

[peelo]

Kauppalaivojen käyttö miinoituksessa ei taida olla ihan niin todennäköistä. Miinoitukseen soveltuu alus jossa on riittävä miinankuljetuskapasiteetti (ei tuhansia miinoja), riittävän pieni syväys, hyvä liikehtimiskyky ja tietysti mahdollisuus itse miinojen käsittelyyn (peräramppi, kiskot, johtamisjärjestelmä). Mielestäni nykyiset Suomen lipun alla seilaavat alukset ovat pääasiassa isoja >150 m ja syväys >6 m aluksia joten näillä toimiminen saaristossa olisi kyllä hankalaa, koska toiminta ulottuu myös väylien ulkopuolelle. @adam7 linkkaamat yhteysalukset soveltuvat varmaankin paremmin, silloinkin olisi hyvä olla peräramppi ja noissa taitaa useimmiten olla ramppi vain keulassa (pl. läpiajettavat ja muutama muu).

Mikähän on se 150 kg merimiina? Kevyimmät herätemiinat painaa n. 500 kg ja kevyin kosketusmiina 390 tai 480 kg (Lähde: Merisotilaan käsikirja).

Kaikkein yksinkertaisinta on varmaankin pudotella kosketusmiinoja, mutta toimintatapansa takia niitä tarvitaan ilmeisesti suurempia määriä miinoitteeseen.

Edit: PVn sivujen mukaan on 100 kg herätemiinatyyppi. Mikähän ihme tämä on?

Edit: Rannikkomiina on herätemiina-osiossa ainakin Merisotilaan käsikirjassa, joten 100 kg miina on varmaankin se.

 

[SJ]

Edit: PVn sivujen mukaan on 100 kg herätemiinatyyppi. Mikähän ihme tämä on?

Tulipahan mieleen: Mainitsikohan joku aikaisemmin, että PV:n sivuilla kummittelee edelleen joku rannikkomiina, jonka kehittely on siis keskeytetty/lopetettu. Ja se siis olisi tuo pieni kapine.

Toisaalta, onko se sitten niin vaikeaa kehittää tästä uudesta pohjamiinasta uusi versio? Samat sensorit pienempään pakettiin. Mahdollisesti sellaiseen pakettiin, että sen voi pudottaa lentokoneesta tai kopterista.

 

[SJ]

Merimiina yleensä käsittääkseni rikkoo paineella ja pinta-aluksen se nostaa ilmaan katkaisten sen kahtia (teoriassa). Pienempiin purkkeihin riittää varmasti tuollaiset pienet miinat, mutta toisaalta sukellusvene on jo perusrakenteeltaan kestävä. Voisi kuvitella että räjähdys olisi suuntautuva noissa pienemmissä, mutta miten sen käytännössä toteuttaisi? Onko täällä merimiinojen asiantuntijaa joka selventäisi näitä käytössä olevia merimiinoja?

No, jos puhe on edelleen miinojen kuskaamisesta kopterilla, niin sukellusveneet ei varmaan tule mihinkään kapeikkoihin tai muille alueille, joihin olisi järkevää asettaa miinoja kopterilla. Mahdollisesti pienoissukellusveneet, mutta niiden koko ei sitten salli mitään ihme kikkoja kuten miinan kestävyys. Toisaalta, jos sellainen on rakennettu titaanista, niin sitten magneettimiina ei sitä välttämättä laukaise.

 

[Kaunosielu]

No, jos puhe on edelleen miinojen kuskaamisesta kopterilla, niin sukellusveneet ei varmaan tule mihinkään kapeikkoihin tai muille alueille, joihin olisi järkevää asettaa miinoja kopterilla. Mahdollisesti pienoissukellusveneet, mutta niiden koko ei sitten salli mitään ihme kikkoja kuten miinan kestävyys. Toisaalta, jos sellainen on rakennettu titaanista, niin sitten magneettimiina ei sitä välttämättä laukaise.

Kysehän ei tuossa ollut miinojen kuskaamisesta kopterilla. Kysyin asiantuntemusta merimiinoista tällä foorumilla.

 

[magitsu]

Tämähän alkaa mennä vaarallisen lähelle legendaarista*: "Jos tarvitsemme merivoimille aluksia, niin Busterit riittää hyvin sen tarpeen tyydyttämiseen."



*http://www.jukkawallin.com/blogi/2015/01/03/61

 

[Jukkis]

Pohjamiinan räjähdysainemäärä korreloi suoraan sen kanssa, kuinka syvässä vedessä se on vielä tehokas. Liian syvälle laskettu miina ei tee reikää laivaan vaan pelkästään kumauttaa pohjaan niin että ehkä jonkun matruusin korvat soivat. Varmaan tuosta syystä sen rannikkomiinan kehittely lopetettiin. Sille ei löytynyt riittävästi käyttöalueita että oma miinatyyppinsä olisi perusteltu.

Sinänsä myös kohomiina voi olla herätesytytteinen, vaikka ovatkin tyypillisesti kosketusmiinoja. Olisiko tällaiselle sitten käyttöä, en tiedä.

Muoks: Pohjan laadulla on tietysti myös merkitystä. Mutapohja imee räjähdyksen voimaa aika paljon, kalliopohja heijastaa melkein kaiken ylöspäin. Kivikko ja hietikko ovat sitten siltä väliltä.

 

[SJ]

Kysehän ei tuossa ollut miinojen kuskaamisesta kopterilla. Kysyin asiantuntemusta merimiinoista tällä foorumilla.

No sitten kai sellainen pienempikin miina jotakin tekee. Se miinan räjähdys täristää alusta ja esim. moottorit yms. voivat lähteä alustaltaan, mikä on sitten iso ongelma laivalla, eikä sitä sinällään tarvitse upottaa sitä purkkia. Mutta lienee se isoin juttu miinan koossa se, että kuinka kaukaa se voi sen vahingon tehdä.

 

[SJ]

Pohjamiinan räjähdysainemäärä korreloi suoraan sen kanssa, kuinka syvässä vedessä se on vielä tehokas. Liian syvälle laskettu miina ei tee reikää laivaan vaan pelkästään kumauttaa pohjaan niin että ehkä jonkun matruusin korvat soivat. Varmaan tuosta syystä sen rannikkomiinan kehittely lopetettiin. Sille ei löytynyt riittävästi käyttöalueita että oma miinatyyppinsä olisi perusteltu.

Sinänsä myös kohomiina voi olla herätesytytteinen, vaikka ovatkin tyypillisesti kosketusmiinoja. Olisiko tällaiselle sitten käyttöä, en tiedä.

Mutta eikös tuo kumauskin voi tehdä kaikkea hallaa laivan systeemeille?

 

[Jukkis]

Mutta eikös tuo kumauskin voi tehdä kaikkea hallaa laivan systeemeille?

Joo, jos se on tarpeeksi iso kumaus. Mutta se väli missä laivaan ei tule reikää mutta vauriota silti on aika kapoinen.

 

[Sardaukar]

Aika monessa sotalaivassa on laitteistoa pyritty tekemään ns. "shock absorbent" erilaisilla jousituksilla tms. Mutta rajansa tietysti sillä mitä moisella pystytään suojaamaan.

 

[rukkaskikka]

Japanilla on rantavesien miinoitukseen Type 94 -ajoneuvo (mallivuosi -94, aika uusi siis).

http://www.toadmanstankpictures.com/type_94.htm

 

[magitsu]

Tuohan on out of the box -ajattelua. Patrialla pitäisi jo euronkuvat vilkkua silmissä.