Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
juuja kirjoitti:
Voisko olla että tuosta turvasta kehitettäs laivue 2020 tai ainakin otetaan oppia/mallia?
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan järjetön ehdotus, rungon perusteella UVL Turvan nopeutta on aikas vaikeaa saada nousemaan merkittävästi yli tuon 18 solmua. Eli ei riitä, lisäksi se on kömpelö. Voisiko esimerkiksi Cessna O-1 Bird Dogista tehdä pommikoneen? Nopeamman siitä voisi saada tiettyyn rajaan asti ja vähän lastiakin lisättyä mutta ei siitä pommariksi ole.
 
OSSI kirjoitti:
rungon perusteella UVL Turvan nopeutta on aikas vaikeaa saada nousemaan merkittävästi yli tuon 18 solmua
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, aivan hemmetin korkea profiiili on myös (keskellä kansirakenteiden sisällä olevat partioveneet vie melkoisesti tilaa). Ehkä myös liian leveä ja syväystä metri liikaa.

Tehtävän laivan ulkonäkö riippuu pitkälti siitä tuleeko siihen APAR. Jos tulee, niin siinä on yksittäinen kohta keskellä, jossa tällainen rakennelma nousee muita korkeammalle:
APAR.jpg


Tässä uljaassa kuvassa Iver Huitfeldt edessä ja Fridtjof Nansen takana: https://i.imgur.com/0BCdrBc.jpg
 
Viimeksi muokattu:
No en tuota niinkään tarkoittanut, ohjattavuutta siis, kömpelö muulla tavoin, niin ettei siitä saattaja/korvetiksi ole. Hyvä alus Turva on omassa tehtävässään.
 
Viimeksi muokattu:
Moottoreista oli aiemmin puhetta. Gazpromin jättimurtajaan menossa 3x Wärtsilä 31 diesel (13142 hp/kpl tai 9.8MW/kpl)
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...aryhtion-jaanmurtajan-voimanlahteeksi-6057018

Braunschweigissa 2x MTU 20V 1163 TB 93, yht. 14.8MW.

Tiedä häntä käyttääkö murtaja ja fregatti/korvetti eri tavoin moottoria, mutta näyttäisi ettei kotimainen vaihtoehto ole ehkä niin erikoinen ajatus kuin tässä ketjussa on esitetty. MTU voi kyllä olla hyötysuhteeltaan parempi. Tosin artikkelin linkki uutiseen "Wärtsilä's new 31 becomes the most efficient 4-stroke diesel engine in the world" pistää ajattelemaan.
 
Viimeksi muokattu:
magitsu on erehtynyt. Nuo Wärtsilä 8V31:t (á 4880 kW eli yhteensä 14.6 MW) tulevat Atomflotin Aker ARC 124 -tyyppiseen 12 megawatin satamamurtajaan, josta on juttua tämän lehden sivulla 4. Sivuilla 7-8 taas on juttua Gazprom Neftin 21.5 megawatin Aker ARC 130 A -tyypin murtajista, jotka ovat huomattavasti suurempia.

Wärtsilä 31:n kaltaiset keskinopeat moottorit ovat liian painavia nopeaan taistelualukseen. Aiheesta keskusteltiin pari sivua takaperin.
 
Joo en tarkastanut lukemia tuon T&T:n juttua enempää. Näyttää tosiaan olevan 4.2 - 9.8 MW per kappale ja painoa on 56 tonnia.

MTU 20V 1163 TB 93 painaa vain 21t/kpl ja tehoa 7.4MW.
 
Älkää nyt sotkeko teho/paino (kW/tn) suhdetta ja polttoaineenkulutuksen (g/kWh) arvoja keskenään. Jos halutaan erittäin suorituskykyinen alus, on ensimmäinen (kW/tn) tärkeä ja jos taas halutaan kokonaistaloudellinen vaihtoehto silloin g/kWh on tärkeä.

Nyt saattaa olla että maksiminopeus jää jopa 26 solmuun jolloin alus on optimoitu taloudellisuus silmälläpitäen eikä suinkaan ole mikään "nopea taistelualus". Absalon on esimerkiksi varustettu kahdella MTU 8000, jotka on hyvin samanlaisia Wärtsilän 26-sarjalaisten kanssa (n. 1000 r/min).
 
Tässä yhteydessä lienee hyvä mainita, että myös CODAD on juttu: Esimerkiksi yksi taloudellinen hidas/keskikierroksinen diesel kruisailuun ja kaksi tehokasta nopeakierroksista nopeaan liikkumiseen.
 
Eiköhän CODAD tarkoita ennemminkin sitä, että aluksessa on samalle akselille kytketty kaksi samanlaista tai vähintäänkin samantyyppistä pääkonetta ja taloudellisella nopeudella vain toinen on käynnissä ja kytkettynä akselille. En ole koskaan kuullut Jukkiksen kuvailemasta konejärjestelmästä, jossa olisi erikseen nopean ajon dieselmoottorit. Jos aluksessa olisi keskinopea risteilykone, tehontarve olisi todennäköisesti maksiminopeudella niin suuri, että ainut järkevä vaihtoehto on rinnalle asennettu kaasuturbiini eli CODAG/CODOG-tyyppinen koneisto.

Maailmaan mahtuu kyllä kaikenlaista mielenkiintoista, kuten vaikkapa CODLAG (Finnjet ja jenkkien Polar-luokan jäänmurtajat) sekä CODLAD (Turva).

Hidaskäyntinen dieselmoottori sotalaivassa olisi aika villi ratkaisu. Lentotukialuksessa saattaisi jopa toimia, vai ovatko nekin painokriittisiä?
 
Jos nopeustavoitteena on 26 solmua niin siihen riittää kyllä sitten varsin normaali diesel-setti. Nuo yhdistelmäkoneistot sopii sellaisiin joissa tavoitellaan korkeampia huippunopeuksia. Jos katsomme vastaavia virityksiä, niin Braunschweigissä on kaksi n. 10 000 hevosvoiman MTU-dieseliä vauhdittamassa 1840 tonnin alusta 26 solmuun, Steregushijissa on neljä Kolomnan dieseliä, yhteisteho 22 000 hevosvoimaa joilla 2200 tonnin alus saadaan 27 solmuun. Tietämättä veikkaan että nämä viimeksimainitut paatit ajavat pääasiassa kahdella dieselillä. Tämäntapainen ratkaisu riittää meille varmaan ihan hyvin. Lisäsolmut ei olisi tietenkään haitaksi mutta vaativat sitten jo mutkikkaampia propulsiovaihtoehtoja = rahaa.

edit. Lentotukialusten täytyy olla nopeita. Perinteisesti ovat toimineet höyryturbiineilla (joko ydin- tai perinteinen), uudemmat myös kaasuturbiineilla.
 
Stereguschyssä ja Buyan-M:ssä tosiaan molemmissa CODAD. 2(B-M)-4(St) kpl samoja koneita.
Visbyssä varmasti on saatu maksaa kovaa hintaa CODOG ja 35kn -ominaisuudesta.

Täällä on eräs rojekti, jonka yhteydessä mainitaan osuvasti, että sama peli CODOE:lla 26+kn ja CODAD:lla 22+ kn.
http://www.rmkmarine.com/corvette-project.html
Mutta MEKO A100 kyllä lupaa CODAD:lla "top speed >28 knots, but also very economical running on a single diesel up to 19 knots."
https://www.thyssenkrupp-marinesystems.com/en/blohmvoss-class-meko(R)-a100-corvette.html

Damenin pienissä Sigma-fregateissa 2x diesel, 10514:ssä ja Holland-OPV:ssä CODOE. Aegis-vehkeessä CODOG.
http://products.damen.com/en/ranges/sigma-frigate-and-corvette/sigma-frigate-10514

https://en.wikipedia.org/wiki/Sigma-class_corvette
https://en.wikipedia.org/wiki/Holland-class_offshore_patrol_vessels

Mitkä mahtaa olla CODOE:n vahvuudet?
 
Viimeksi muokattu:
Ristikappalemoottori ( =hidaskäyntinen diesel ) voidaan kyllä unohtaa sotalaivassa. Polttoainetaloudellinen kylläkin, mutta vie liikaa tilaa ( = pois kaikelta muulta ). Jos dieseleitä mietitään, niin sotalaivoissa ( taistelualuksissa ) ainoa oikea on nopeakäyntinen diesel. Niillä päästään ihan mukavasti sinne 25-30 solmun nopeuksiin ( korvettiluokan alukset ). Jos halutaan kovia nopeuksia, eli 30 solmuaja enemmän, niin sitten se kaasuturbiini tulee kuvaan mukaan.
Dieselmoottorin edullisinta käyttöä on täysi kuorma, ts. sitä ajetaan noin 85-100% kuormalla. Osakuorma on sekä polttoainetaloudellisesti että huoltotarpeen kannalta huono vaihtoehto. Palaminen on epätäydellistä -> paljon likaantumista ja suhteellisesti suurempi pa-kulutus. CODAD koneiston hyöty perustuu juurikin em. asioihin. Risteilynopeudella käytössä vain osa moottoreista ja täydellä vauhdilla kaikki.
Sotalaivassa on aina puute tilasta, joten siksi niissä pyritään dimensioiltaan mahdollisimman pienikokoisiin koneistoratkaisuihin polttoainekulutuksen kustannuksella. Polttoainetaloudellisuus on toissijainen asia. Tietysti sitäkin mietitään jossain määrin, mutta se ei ole samalla tavalla määräävä tekijä kuin siviilipuolella.
 
Kyllä minäkin olen kallistumassa siihen, että uuteen korvettiin tulisi CODAD neljällä nopeakäyntisellä dieselmoottorilla varsinkin jos tavoitteena on jäissäkulkukykyinen alus.

Lentotukialuksen otin esille siitä syystä, että se on todennäköisesti ainut sotalaivatyyppi, johon sopisi koon ja käyttöprofiilin puolesta iso ristikappalemoottori. Näin voitaisiin saavuttaa suuri toimintasäde ilman ydinreaktoria.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top