USN:kin on näköjään siirtynyt jo vajaamiehitykseen tukialusten konemäärissäkin.
En tiedä lähdettäsi tai sen käyttämää laskutapaa. Joka tapauksessa on syytä muistaa, että myös USMC lentää laivaston lentotukialuksilta täydentäen laivaston omia kykyjä.
Mahtaako nykyisissä konflikteissa edes olla tarvetta täydelle konemäärälle? Konetappioita ei käytännössä tule, joten konemäärien laskiessa vapautuvaa tilaa voidaan käyttää muiden tarpeiden (ammukset, polttoaine, ruoka jne.) varastoimiseen ja näin ollen pidentää toiminta-aikaa kohdealueella. Yleensä mukana on kyllä täydennysalus, mutta merellä jokainen kuutiometri merkitsee.
Jos alukset varustetaan aluksi CAMM:ien lisäksi tarpeen mukaan CAMM-ER:llä ja/tai Aster 30:llä osan putkista jäädessä tyhjäksi niin meillä on kuitenkin kyky jota tarvitaan, vaikkakin olisi aluksi rajallinen. Esimerkiksi Ahvenanmaan puolustamisessa naapurin ottaessa sitä haltuun, ei pelkällä CAMM:lla estä maahanlaskua kantaman vuoksi. Täyteen ladattuna 16 putken 64:n CAMM:n sijaan esim. 24 CAMM:ia + 6 ER:ää + 4 Aster 30:stä maksaisi suuruusluokkaa neljä miljoonaa enemmän vertailukelpoisten ohjusten hinnoista laskien. Kaksi näin varustettua alusta tarjoaisi varteenotettavan pelotteen haltuunottoa harkitsevalle naapurille, vai mitä olette mieltä? Jos joku osaa arvioida mitä ja kuinka kallista Aster 30 vaatii muulta järjestelmältä, olisi mielenkiintoista kuulla.
Herää kysymys, kannattaako ohjushankintoja hajauttaa noin monen ohjustyypin kesken? Jos edes täysiä kennostoja ei välttämättä olla ostamassa, niin lukumäärät jäävät pieniksi ja yksikköhinnat korkeiksi. Yksi ohjustyyppi on tavoite, kaksi ohjustyyppiä on ehdoton maksimi ja kolme ohjustyyppiä on jo liikaa, jos minulta kysytään. Oma lukunsa on sitten mahdolliset puhtaasti omasuojaan tarkoitetut ohjukset, niitä en nyt ota mukaan tähän keskusteluun.
Ahvenanmaan puolustusta (ja saattotehtäviäkin) ajatellen toivoisin ohjusvalikoiman painottuvan suuremman kantaman ohjuksiin. CAMM on luultavasti melkein yhtä kallis kuin CAMM-ER (tai vaikka ESSM Block II), koska ohjusten ero tulee lähinnä kantamasta. Jos CAMM maksaa hypoteettisesti 0,9 miljoonaa euroa ja CAMM-ER 1,2 miljoonaa euroa, niin ero on mielestäni minimaalinen eikä suorituskykyjä kannata suotta rajoittaa valitsemalla halvempi CAMM. Ohjusten kokoero voi vaikuttaa jonkin verran laivan suurimpaan teoreettiseen ohjusmäärään, mutta rakenteilla on kuitenkin aika iso alusluokka. Meillä tulee ennemmin pula niistä ohjuksista kuin tilasta aluksilla.
Muutoin olen sitä mieltä Ahvenanmaan kysymyksestä, että satakunta modernia ilmatorjuntaohjusta luokkaa ESSM tai CAMM-ER muodostaa melkoisen pelotteen. Luultavasti venäläiset pääsisivät halutessaan tuollaisen muurin läpi, mutta toisaalta se edellyttäisi luultavasti niin suuria etukäteisvalmisteluja (massiivinen hävittäjien ja rynnäkkökoneiden siirto Kaliningradiin ja Pietarin alueelle), että Ahvenanmaalle ehdittäisiin siirtämään ainakin joitakin suomalaisia maajoukkoja ja maasijoitteista ilmatorjuntaa.
Pitää myös muistaa, etteivät ne alukset puolusta Ahvenanmaata yksin. Siellä on myös Horneteja. Parin sotalaivan tuominen alueelle vastaa suunnilleen parin NASAMS-patterin siirtoa Ahvenanmaalle, joten hävittäjiin yhdistettynä alukset olisivat suuri hidaste Ahvenanmaan haltuunotolle ilmateitse. Ilmatorjunta + Hävittäjätorjunta = Priceless !
Jos toiset kaksi alusta haluaisi varustaa erityisesti ABM:ää varten kehitetyllä/kehitettävällä versiolla Asterista, nousisi hinta enemmän, mutta jos Helsinkiin sijoittaa tällaisen aluksen tai kaksi, nostaa se ilmatorjunnan aivan uudelle tasolle, ja olisi hyvä argumentti rahoituksen saamiselle.
En usko erityiseen ABM-kykyyn olevan tarvetta kuvaamassasi käyttötarkoituksessa. Uhkamme ei ole yksittäinen kajahtanut upseeri. Uhkamme on suurvallan hyökkäys. Meillä taas ei ole rahaa satoihin ABM-ohjuksiin, hyvä jos penniä venyttäen kymmeniin. Venäjälle ei ole ongelma kyllästää 30 hassun ilmatorjuntaohjuksen varassa olevaa ohjuspuolustusta, se vain pakottaa ampumaan pari ohjusprikaatin yhteislaukausta lisää.
Sen sijaan ABM-kyky saattaa olla tarpeen meriliikenteen turvaamisessa, jos tavalliset ilmatorjuntaohjukset eivät riitä uusimpien hypersoonisten ohjusten torjuntaan.
BrahMoksen uusin versio kulkee kuulemma Mach 7, mikä lienee liikaa muutoin meritorjuntaohjusten pudottamiseen soveltuvalle ESSM:lle. Meikäläiset ohjusmäärät nousevat tässäkin tilanteessa ongelmaksi tilanteen pitkittyessä, mutta pari saattuetta saatetaan onnistuakin suojaamaan, kun venäläiset eivät pysty laukaisemaan yhdellä kertaa kuin melko pienen määrän ohjuksia. Tämä voi riittää, jos saamme kriisitilanteessa vankan ohjustäydennyksen vaikkapa Yhdysvalloilsta.
Heitin kuvaan kokonaiskuvan vuoksi myös Ruotsiin Aster 30 / Patriot -tasoisen IT:n, Ruotsihan ilmeisesti on tekemässä ko. hankinnan Hawkien vanhentuessa. 
