Merivoimien kehitysnäkymät

[Raveni]

Niin silloin 2002 hankittiin juurikin tuota Mk1 versiota. Mk2 on 2010 jälkeen tuotantoon tullut ja tämän tuotekehityksessä Merivoimat on ollut mukana ei ole lähdettä laittaa, mutta tällaista olen jostain lukenut. Olisiko ollut jopa koko kehitys Merivoimien aloitteesta. Voisi siis kuvitella niitä myös hankitun.

Umkhonton on mainittu tietyissä brosyyreissä menevän esim. Sylver VLS (4x). Onko tällainen integrointi jo tehty niin voi olla ettei ole, mutta varmaan mitään merkittävää estettä ei ole, paitsi raha.



Ei missään nimessä mitään RAMeja. Miksi hankkia dedikoitu laukaisulaite, kun voidaan käyttää yleiskäyttöistä VLS-kennostoa ja ohjuksetkin mahdollisesti on jo olemassa (Umkhonto).

Uuteen alukseen toivottavasti tulee CAMM tai raskaampi (kalliimpi) ja tätä sitten voidaan täydentää lyhyemmän kantaman Umkhontolla jos vaan mahdollista (integrointi/rahoitus).

VLS saattaa olla vähän turhan hidas lähitorjuntaan... RAM on siihen suunniteltu... Nämä ammuslähitorjunta on ollut poistumaan päin myös ei siksi että olisivat hitaita vaan siksi, että niillä saadaan torjuttua vasta ihan läheltä...

 

[peelo]

@Raveni kyllä VLS ja RAM reaktioaika varmaan aika samaa tasoa on. Toisessa tulee laukaisun jälkeen enemmän ohjailutarvetta ja toisessa sitten suuntausviivettä.

Ammusjärjestelmät eivät ole poistumassa mihinkään, päinvastoin. Viimeaikoina on niiden asema vahvistunut. 80-luvun lopulla ja 90-luvulla esim. jenkit poistivat Phalanxejaan aika tiuhaan tahtiin, mutta ovat asentaneet niitä sen jälkeen uudelleen esim. lentotukialuksille. Modernisaatiot alunperin vaatimattomaan järjestelmään ovat tämän mahdollistaneet. Sen lisäksi on tullut uusia järjestelmiä kuten Rheinmetall (Oerlikon) Millennium. Näillä pystyy maalla torjumaan jopa kranaatinheittimen ammuksia, joten eiköhän niillä MTO torjuta.

 

[SJ]

Lehtiartikkeleissa on mainittu käytettävän uusissa aluksissa osittain jo olevaa kalustoa ja siihen ei paljon muu kelpaa kuin Umkhontot ja ne miinat.

Tulee mieleen ne MASS -heittimet.

 

[magitsu]

Jos Umkhonto tipahtaa Sylveriin niin hommassa tosiaan olisi yhtäkkiä järkeä. Juuri kuvaamallasi tavalla osana arsenaalia.

Wikipediassa on kuva kun Umkhonto laukaistaan VLS:stä eteläafrikkalaiselta Valour-fregatilta.

Se on kyllä Umkhonton oma VLS, ei Sylver. Laajennusvarasta seuraavaa:
"This would suggest the Umkhonto VLS can accommodate missiles capable of medium ranges and area defence (the current Umkhonto-IR is, by contrast, a short-range point-defence system." https://en.wikipedia.org/wiki/Valour-class_frigate
Algerialla on Valouriin pohjautuva tulossa myös Umkhontolla. Ostivat 100kpl ohjuksia kahta paattia varten. http://www.navyrecognition.com/inde...r-algerian-navy-launched-by-tkms-in-kiel.html

Jo pienimpään Sylver A35:een mahtuu CAMM, Mica ja Umkhonto. http://fr.dcnsgroup.com/wp-content/uploads/2014/10/FP_SMA_Sylver_GB_DEF.pdf
Mk41:een tietysti menee kaikki mahdollinen, mutta se onkin 8m syvä kun A35 on 3.5m.

 

[Rannari]

Tulee mieleen ne MASS -heittimet.

Ja ItKk:t Rauma-luokan Elma-heittimilläkin voisi olla käyttöä jos vaikka Haminat saavat peruskorjauksessa Rauma-luokasta muutakin sutovermettä?

 

[magitsu]

Jännä miten pieneen paattiin on 2x8 VLS ahdettu - 595 tn! Sehän on Katanpäätä pienempi.
8x Harpoon, 1x76 ja 2x3 torpedoa lisäksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Victory-class_corvette

 

[scip10]

@Raveni kyllä VLS ja RAM reaktioaika varmaan aika samaa tasoa on. Toisessa tulee laukaisun jälkeen enemmän ohjailutarvetta ja toisessa sitten suuntausviivettä.

Ammusjärjestelmät eivät ole poistumassa mihinkään, päinvastoin. Viimeaikoina on niiden asema vahvistunut. 80-luvun lopulla ja 90-luvulla esim. jenkit poistivat Phalanxejaan aika tiuhaan tahtiin, mutta ovat asentaneet niitä sen jälkeen uudelleen esim. lentotukialuksille. Modernisaatiot alunperin vaatimattomaan järjestelmään ovat tämän mahdollistaneet. Sen lisäksi on tullut uusia järjestelmiä kuten Rheinmetall (Oerlikon) Millennium. Näillä pystyy maalla torjumaan jopa kranaatinheittimen ammuksia, joten eiköhän niillä MTO torjuta.

Yhdistelmä Umkhontoa ja CAMMia tarjoaisi hyvän ja toisiaan täydentävän kerroksellisen torjunnan. Jokin CIWS tähän vielä lisäksi, mutta mikä on Millenniumin realistinen kyky torjua yliääniohjuksia? Osumia varmaan saadaan, mutta saadaanko riittävästi vaikutusta? Mach 5:tä lentävä ohjus aiheuttaa huomattavat vahingot jo kineettisellä energiallaan ja se on Millenniumin kantamalla vain kolmisen sekuntia.

 

[peelo]

http://www.janes.com/images/assets/080/53080/p1638897.jpg

Kuvassa näkyy Victoryn Barak VLS-kennot. Ovat hyvin pieni kokoiset, eli niiden osalta tilatarve on hyvin pieni.

 

[intternetsoturi]

Israelin 85 metrisessä Sa'ar 5:ssa oli 64 Barak 1 kennoa, mikä väheni kuuteentoista kun ohjukset päivitettiin isompiin Barak 8-malliin.

 

[Huhta]

Jännä miten pieneen paattiin on 2x8 VLS ahdettu - 595 tn! Sehän on Katanpäätä pienempi.
8x Harpoon, 1x76 ja 2x3 torpedoa lisäksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Victory-class_corvette

Singaporella on muitakin mielenkiintoisia aluksia, esimerkiksi Formidable-luokka. Löytyy niin MTO, SUTO kuin IT. Ainoastaan miinat ja jääluokitukset puuttuvat.

 

[magitsu]

Intialaiset sulkeneet Oto Melaran pois 110 x 30mm tarjouskilpailustaan, koska Finmeccanicaan (Oton emo) kohdistuu korruptiotutkinta.
http://www.defensenews.com/story/de...lara-barred-indian-navys-gun-tender/74746130/

Tämän mukaan taas Finmeccanica on vaihtamassa nimeään, koska se on kuprujen yms. johdosta turmeltunut: http://www.defensenews.com/story/de...anica-stands-gain-and-lose-new-name/74813152/

 

[magitsu]

Ei kun spekuloimaan, Rauma Marine Constructions ja Patria löivät hynttyyt yhteen Laivue2020:n osalta.
http://patria.fi/fi/media/tiedotteet/patria-ja-rmc-yhteistyohon-laivue-2020-hankkeen-toteuttamiseksi

Raumalla on tehty seuraavia jokseenkin liittyviä projekteja:

• S. A. Agulhas II (2012)
• Hamina-luokan ohjusveneet (1996–2006)
• Rauma-luokan ohjusveneet (1990–1992)

Parhaillaan menossa on Otson muuttaminen monitoimiseksi arktiseen käyttöön.

 

[OSSI]

Toivottavasti korvetit saavat 76 mm tykit sekä pari revolveritykkiä. MICAt ja NSMt sekä MU90 suto-torpedot + Lakotat. Kyllä ne 100-metriseen runkoon mahtuvat. Miinat mukaan sitten kun tarvitaan, varmaan 40 kpl mahtuu kannelle/hangaariin?

 

[yrjö]

Sekä esim. Hämeenmaa-lk, V/L Turva ja Merikarhu

 

[Tups]

Parhaillaan menossa on Otson muuttaminen monitoimiseksi arktiseen käyttöön.

Parhaillaan? Otsohan tuli vasta takaisin Grönlannista...

 

[Rannari]

Toivottavasti korvetit saavat 76 mm tykit sekä pari revolveritykkiä. MICAt ja NSMt sekä MU90 suto-torpedot + Lakotat. Kyllä ne 100-metriseen runkoon mahtuvat. Miinat mukaan sitten kun tarvitaan, varmaan 40 kpl mahtuu kannelle/hangaariin?

Tuo ei ihan täytä Merivoimien tavoittelemaa merkittävää määrää miinakiskoja.

 

[magitsu]

Parhaillaan? Otsohan tuli vasta takaisin Grönlannista...

No joo, tehtiin jo keväällä. http://www.talouselama.fi/uutiset/o...llas-miehistolle-arktiset-palkanlisat-3474552

Muutostyöt Otsolla alkavat Arctia Shippingin teknisen johtajan Kari Patrakan mukaan 15.4.[2015] ja kustannukset ovat hänen mukaansa miljoonia euroja.

Miinoja himoitaan varmaan 100kpl per korvetti.

 

[rukkaskikka]

Monitoimialus Louhen miinanlaskuvalmius lienee nuo kanteen hitsatut, olisko 20x20 senttiä laput, joihin miinakiskot kiinnitetään alemman kuvan (miinalautta Porkkala) esittämällä tavalla.

https://upload.wikimedia.org/wikipe...ck.JPG/1024px-Louhi_Turku_2011_stern_deck.JPG

 

[SJ]

Monitoimialus Louhen miinanlaskuvalmius lienee nuo kanteen hitsatut, olisko 20x20 senttiä laput, joihin miinakiskot kiinnitetään alemman kuvan (miinalautta Porkkala) esittämällä tavalla.

https://upload.wikimedia.org/wikipe...ck.JPG/1024px-Louhi_Turku_2011_stern_deck.JPG

Voiko joku kertoa lisää tuosta kuvasta? Siis näen tuossa kyllä nuo sarvimiinat, joskaan ne sarvet eivät ole paikallaan, mutta mitä muuta tuossa kuvassa näkyy? Mitä nuo on nuo vasemman kiskon päässä olevat pienemmät pallukat? Tai nuo sylinterin muotoiset jutut mitä on kummankin kiskon päässä, syvyyspommejako?

 

[Tähystäjä]

Voiko joku kertoa lisää tuosta kuvasta? Siis näen tuossa kyllä nuo sarvimiinat, joskaan ne sarvet eivät ole paikallaan, mutta mitä muuta tuossa kuvassa näkyy? Mitä nuo on nuo vasemman kiskon päässä olevat pienemmät pallukat? Tai nuo sylinterin muotoiset jutut mitä on kummankin kiskon päässä, syvyyspommejako?

En nyt muista tarkkaa mallimerkintää tähän hätään, mutta kyseessä 1980-luvun peruja oleva herätemiinä...

Edit. Näköjään muisti alkaa tehdä jo tepposia, nyt kun pääsin kotosalle pystyin tarkistamaan asian vuoden 2010 Merisotilaan käsikirjasta, kyseessä on todennäköisesti PM90 -miinan käsittelyharjoituskappale. Pituutta kyseisellä miinalla on 0,88 metriä, "kovan" miinan paino on 600 kg, josta räjähdysainelatausta 525 kilogrammaa.

Joka tapauksessa kyseessä on kuitenkin harjoitusmiina, tästä kertoo keltainen varsinainen sylinterin muotoinen miinaosa ja tuon varsinaisen miinan päällä olevan tumman muovisen "kohon" tarkoituksena on todennäköisesti simuloida ns. hydrofonipoijua, joka sisältää miinan laukaisuun tarvittavia sensoreita.

Ja tuo keltainen väri tuossa varsinaisessa miinaosassa siis symboloi harjoitusvälinettä aivan samoin kuin vaikka harjoituskessin keltainen raita.
Itse asiassa jos kuvaa katsoo tarkemmin niin huomaa, että myös vasemmalla olevassa vanhemmassa kosketusmiinassa kiinni oleva sarvi on maalattu keltaiseksi eli kyseessä on harjoitussytytin, erittäin suurella todennäköisyydellä kaikki miinat ovat siis ns. käsittelyharjoitusmiinoja.

Pienenä mainospuheena tähän väliin, niin ostakaa tuo liitetiedostossa mainittu Tyrskyjä, Terästä, Tekniikkaa -kirja, niin kaikki nämäkin kysymykset selviävät!