Merivoimien kehitysnäkymät

[SJ]

Mikä järkevistä MTO ei olisi lentokoneeseen asennettavissa?

Ei tule SPIKE-NLOS maavoimien käyttöön. Ellei sitten RT taas siirretä maavoimille.

En sano, että ei olisi asennettavissa, mutta pienempi on kannettavissa kauemmas. En tiedä PV:n suunnitelmia, mutta heillä voisi olla sellaisia mielessä kun tekevät päätöstä hankinnasta.

Miksi NLOS ei voisi tulla maavoimien käyttöön? Käyttöä kyllä löytyisi. Toisaalta voisihan se olla rannarien käytössäkin, tai etenkin rannarien koulutettavana, mutta niillä sitten tuettaisiin maavoimia.

 

[Slammer]

En usko, että käyttö lentokoneissa saa juuri minkäänlaista prioriteettia valinnassa. KV-tehtävissä tuskin tulee ihan ensimmäisenä meritorjuntaohjuksille käyttöä ja Itämerellä kantama riittää maasta laukaistunakin.

 

[Talvela]

En usko, että käyttö lentokoneissa saa juuri minkäänlaista prioriteettia valinnassa. KV-tehtävissä tuskin tulee ihan ensimmäisenä meritorjuntaohjuksille käyttöä ja Itämerellä kantama riittää maasta laukaistunakin.

JASSM on myös meritorjuntaohjus, siihen ladataan maalitiedot (n 10 kpl tunnistettavia maaleja per softa) ja näitä softia on eri tilanteisiin, yksi ryhmä on merimaalit.

 

[peelo]

JASSM on myös meritorjuntaohjus, siihen ladataan maalitiedot (n 10 kpl tunnistettavia maaleja per softa) ja näitä softia on eri tilanteisiin, yksi ryhmä on merimaalit.

Merelle ammuttaessa maali tulee voida löytää kohtuu isolta alueelta, maalihan on liikkuva. En usko että JASSM olisi kovinkaan tehokas ammuttaessa ainakaan pidemmille etäisyyksille. Jos tunnet kyseisen ohjuksen hyvin niin kerro ihmeessä lisää.

 

[Talvela]

Merelle ammuttaessa maali tulee voida löytää kohtuu isolta alueelta, maalihan on liikkuva. En usko että JASSM olisi kovinkaan tehokas ammuttaessa ainakaan pidemmille etäisyyksille. Jos tunnet kyseisen ohjuksen hyvin niin kerro ihmeessä lisää.

En löytänyt juttua nyt, löysin ja luin sen viimeksi kun puhe oli siitä kaupan sisällöstä.

Siitähän on kehitteillä varsinainen MT versiokin mutta varmasti softat kehittyy koko ajan ja helppo päivitellä.

 

[peelo]

LRASM on eri ohjus

 

[Raveni]

Merelle ammuttaessa maali tulee voida löytää kohtuu isolta alueelta, maalihan on liikkuva. En usko että JASSM olisi kovinkaan tehokas ammuttaessa ainakaan pidemmille etäisyyksille. Jos tunnet kyseisen ohjuksen hyvin niin kerro ihmeessä lisää.

Ja lisäksi merimaaliohjuksissa on yleensä tutka... Tuossa on infrapunakuvaaja lisä sensorina... Kyllä sillä varmaan voi merimaaleja ampua esim... Pietarin satamassa olevia mutta ei sillä tehokkaasti kyllä liikkuvia maaleja ammuta.

 

[Korsumajuri]

Miksi NLOS ei voisi tulla maavoimien käyttöön? Käyttöä kyllä löytyisi. Toisaalta voisihan se olla rannarien käytössäkin, tai etenkin rannarien koulutettavana, mutta niillä sitten tuettaisiin maavoimia.

Vertaan omenoita päärynöihin, mutta GLSDB (Ground Launched Small Diameter Bomb) on speksien puolesta ylivertainen Spike NLOS:iin verrattuna. Etenkin jos hinta pysyy niin edullisena kuin (vielä tässä vaiheessa) uumoillaan.

GLSDB:n kantama riittää Varsinais-Suomesta Maarianhaminan satamaan ja lentokentälle. Tukisi siis merivoimia Ahvenanmaan valtaamisen vaikeuttamisessa ja takaisinvaltaamisessa. Samoin, jos Suomi päätyisi Natoon, meiltä edellytettäisiin tukea Baltian puolustukseen. Etelä-Suomen rannikolta ammuttuna GLSDB kattaa Pohjois-Viron, mikä tarjoaisi Virolle selkänojaa joissakin skenaarioissa. Pitkien etäisyyksien Lappiakin pitäisi puolustaa. GLSDB olisi erinomainen ase valmiuden ylläpitämiseen ja kynnyksen kohottamiseen, vaatien toki ajantasaista maalitietoa.

Realistisesti ajatellen, jos rannikkojoukoille hankitaan ohjuksia, kyseessä on Spike ER-lisähankinta.

 

[SJ]

Vertaan omenoita päärynöihin, mutta GLSDB (Ground Launched Small Diameter Bomb) on speksien puolesta ylivertainen Spike NLOS:iin verrattuna. Etenkin jos hinta pysyy niin edullisena kuin (vielä tässä vaiheessa) uumoillaan.

GLSDB:n kantama riittää Varsinais-Suomesta Maarianhaminan satamaan ja lentokentälle. Tukisi siis merivoimia Ahvenanmaan valtaamisen vaikeuttamisessa ja takaisinvaltaamisessa. Samoin, jos Suomi päätyisi Natoon, meiltä edellytettäisiin tukea Baltian puolustukseen. Etelä-Suomen rannikolta ammuttuna GLSDB kattaa Pohjois-Viron, mikä tarjoaisi Virolle selkänojaa joissakin skenaarioissa. Pitkien etäisyyksien Lappiakin pitäisi puolustaa. GLSDB olisi erinomainen ase valmiuden ylläpitämiseen ja kynnyksen kohottamiseen, vaatien toki ajantasaista maalitietoa.

Realistisesti ajatellen, jos rannikkojoukoille hankitaan ohjuksia, kyseessä on Spike ER-lisähankinta.

Kantaman ja räjähdelastin puolesta tuo on toki totta, mutta käsittääkseni sillä ei pysty ainakaan vielä iskemään liikkuvaan maaliin ja käsittääkseni tuleviinkin maaleihin se onnistuisi vain laser maalinosoituksella.

 

[peelo]

Realistisesti ajatellen, jos rannikkojoukoille hankitaan ohjuksia, kyseessä on Spike ER-lisähankinta.

Kyllä ne nykyiset kuorma-auto asenteiset MTO (=meritorjuntaohjukset) kuuluvat rannikkojoukkoihin. Eli voisi kuvitella niillekin tulevan uusia ohjuksia, eli siis muutakin kuin SPIKE-ER.

 

[John Hilly]

Vanhoihin miinalauttoihin puhalletaan uutta henkeä Uudessakaupungissa

Puolustusvoimien mittava tilaus toi kaivattuja töitä Uudenkaupungin Työveneen telakalle. Toimitusjohtaja Harri Putro kertoo, että euron kurssi vaikeuttaa kilpailua ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Merivoimien alus Pansio. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Uudenkaupungin Työveneen telakalla ei tarvitse pelkästään kolata lunta, sillä töitä riittää. Tästä telakka saa kiittää puolustusvoimia, jolta tuli mittava tilaus kolmen miinalautan korjaamiseksi.

Telakan toimitusjohtaja Harri Putro kertoo, että suuri tilaus tuo mukanaan haasteita. Pansio-luokan alukset rakennetaan monilta osin lähestulkoon kokonaan uudestaan.

– Vanhat alukset puretaan ja tekniikkaa uusitaan. Tässä tarvitaan paljon kaikenlaista erikoisosaamista sekä teräs- että elektroniikkapuolelta, Putro sanoo.
– Muun muassa kaikki merenkulkujärjestelmät uusitaan. Myös sisustusta ja varustusta uusitaan, jatkaa toimialapäällikkö Rami Keinänen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

Ensimmäisen aluksen korjaustyöt on määrä saada valmiiksi kesään mennessä.

Pansio-luokan aluksia kannattaa päivittää
1990-luvulla rakennetut miinalautat ovat olleet kovassa käytössä. Miinoitustehtävien lisäksi alukset soveltuvat muun muassa raskaisiin merikuljetuksiin.

– Niihin mahtuu täysperävaunurekka, pari miehistönkuljetusvaunua tai komppaniallinen miehiä, Rami Keinänen laskee.
Puolustusvoimilla on meneillään Laivue 2020 -hanke, jonka tavoitteena on korvata vanhenevaa taistelukalustoa. Keinäsen mukaan tämä ei koske Uudenkaupungin Työveneen telakalla remontoitavia Pansio-luokan aluksia, joiden käyttöikää halutaan pidentää 2030-luvun puoliväliin.

– Hanke koskee lähinnä avomerimiinoitusta. Pansio-luokan alukset on tehty ennen kaikkea miinoittamaan saaristoa ja rannikko-olosuhteisiin.

http://yle.fi/uutiset/vanhoihin_miinalauttoihin_puhalletaan_uutta_henkea_uudessakaupungissa/8687224

 

[Merten sheriffi]

Vanhoihin miinalauttoihin puhalletaan uutta henkeä Uudessakaupungissa

Puolustusvoimien mittava tilaus toi kaivattuja töitä Uudenkaupungin Työveneen telakalle. Toimitusjohtaja Harri Putro kertoo, että euron kurssi vaikeuttaa kilpailua ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Merivoimien alus Pansio. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Uudenkaupungin Työveneen telakalla ei tarvitse pelkästään kolata lunta, sillä töitä riittää. Tästä telakka saa kiittää puolustusvoimia, jolta tuli mittava tilaus kolmen miinalautan korjaamiseksi.

Telakan toimitusjohtaja Harri Putro kertoo, että suuri tilaus tuo mukanaan haasteita. Pansio-luokan alukset rakennetaan monilta osin lähestulkoon kokonaan uudestaan.

– Vanhat alukset puretaan ja tekniikkaa uusitaan. Tässä tarvitaan paljon kaikenlaista erikoisosaamista sekä teräs- että elektroniikkapuolelta, Putro sanoo.
– Muun muassa kaikki merenkulkujärjestelmät uusitaan. Myös sisustusta ja varustusta uusitaan, jatkaa toimialapäällikkö Rami Keinänen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

Ensimmäisen aluksen korjaustyöt on määrä saada valmiiksi kesään mennessä.

Pansio-luokan aluksia kannattaa päivittää
1990-luvulla rakennetut miinalautat ovat olleet kovassa käytössä. Miinoitustehtävien lisäksi alukset soveltuvat muun muassa raskaisiin merikuljetuksiin.

– Niihin mahtuu täysperävaunurekka, pari miehistönkuljetusvaunua tai komppaniallinen miehiä, Rami Keinänen laskee.
Puolustusvoimilla on meneillään Laivue 2020 -hanke, jonka tavoitteena on korvata vanhenevaa taistelukalustoa. Keinäsen mukaan tämä ei koske Uudenkaupungin Työveneen telakalla remontoitavia Pansio-luokan aluksia, joiden käyttöikää halutaan pidentää 2030-luvun puoliväliin.

– Hanke koskee lähinnä avomerimiinoitusta. Pansio-luokan alukset on tehty ennen kaikkea miinoittamaan saaristoa ja rannikko-olosuhteisiin.

http://yle.fi/uutiset/vanhoihin_miinalauttoihin_puhalletaan_uutta_henkea_uudessakaupungissa/8687224

Kiva juttu noiden päivittäminen.
Olen ollut viikon Pansiolla ja meininki oli kuin viikon Ruotsin risteilyllä.
Saunassa sai käydä ja Kotkan vierailulla iltavapaa oli valomerkiin asti. Tai silloin piti napata taksi ja palata lautalle.

 

[TT]

Hyvä on, jätetään jo saareen päässeet heittimille. Spike ja rbs vain maksavat jonkinverran, 12,7 kutittaa kylkiä ja nemo/amos, vaikka suorasuuntaukseen siis kykeneekin ei ole optimaalinen nopeasti liikkuvien ja väistelevien alusten torjuntaan, 105 millisen ammus pysäyttää varmasti ja nopeasti naapurin lähentevät veneet vaikka vähän panssariakin olisi ympärillä. Jätettäisiin ohjuksille arvokkaammat kohteet kuten korvetit ja frigatit. Ja kyllä tiedän että osa rannikkotykeistä on vielä käytössä, mutta paino onkin sanalla vielä.

Muuten ei riitaa mutta eipä kai millään sotalaivalla ole enää panssarointia. Of course johtuen tutkista, ohjuksista, torpedojenkin kehittymisestä (parempi katkaista köli kuin puhkoa kylkeä). Laivatykeissäkin puheet on enemmän ilmatorjunnasta ja/tai tulituesta rannikolle, vähemmän meritaisteluista.

 

[Leaderwolf]

Muuten ei riitaa mutta eipä kai millään sotalaivalla ole enää panssarointia. Of course johtuen tutkista, ohjuksista, torpedojenkin kehittymisestä (parempi katkaista köli kuin puhkoa kylkeä). Laivatykeissäkin puheet on enemmän ilmatorjunnasta ja/tai tulituesta rannikolle, vähemmän meritaisteluista.

Ei tässä kummoisista panssareista puhutakkaan, mutta kyllä yllättävän monen purtilo kylki 12,7 millisen pysäyttää. En siis hae että kaikki busterista risteilijään olisi nykyäänkin "panssaroitua", vaan lähinnä suojattua pieniä ammuksia vastaan ainakin. Tuo 105mm nopealla vaunukanuunalla varustettu vene olisi siis ajatuksissani hyvä syöksymään lähestyvien maihinnousualusten kimppuun, upottamaan laaki per vene ja palaamaan piiloon ennenkuin vihollisen isot alukset ehtivät vastaamaan tuleen. Yksinkertainen vene halvoilla ammuksilla yksinkertaisten halpojen veneiden torjuntaan oli ajatus. En siis hae laiva/keulatykkiä, en monitoria, en it tykkiä vaan yksinkertaisen liikkuvan alustan yksinkertaiseen nopeaan toimintaan johon raskaiden meritorjunta ohjusten kuluttaminen olisi liian kallista ja rannareita tai isompia purkkeja ei aina ole oikeassa saaressa oikeaan aikaan. En tiedä osasinko selittää hakemaani ajatusta ollenkaan..

 

[fulcrum]

Hauska ajatus, veneeseen asennettu MGS. Kyllä se voisi olla tehokas tietyissä olosuhteissa. Ongelmaksi näkisin että hintaan nähden konseptilla olisi kuitenkin aika vähän käyttöä. Pyörillä ajeleva suorasuuntaustykki voi aina huristella sinne missä tapahtuu, mutta vene-versio on työtön jos taistelu siirtyy pois välittömältä rantaviivalta tai vihollisen pintamaaleja ei enää esinnykään. Siksi näkisin että tykki-krh:lla tai kevyellä kenttätykillä varustettu laitos olisi käyttökelpoisempi.

 

[Huhta]

Ja lisäksi merimaaliohjuksissa on yleensä tutka... Tuossa on infrapunakuvaaja lisä sensorina... Kyllä sillä varmaan voi merimaaleja ampua esim... Pietarin satamassa olevia mutta ei sillä tehokkaasti kyllä liikkuvia maaleja ammuta.

Huom! Myös norjalainen Naval Strike Missile pitää sisällään infrapunahakupään, ja tutka puuttuu, mutta silti moni pitää sitä erinomaisena valintana Suomen seuraavaksi meritorjuntaohjukseksi. (JASSM:n itsessään en ota kantaa, se tuskin sellaisenaan soveltuu kovinkaan hyvin merimaaleja vastaan.)

 

[Huhta]

Okei, kiitoksia kaikille kysymykseeni vastanneille! En halunnut paljastaa heti omia ajatuksiani, jotta ne eivät vaikuttaisi liiaksi muiden mielipiteisiin.

On totta, että yhden ohjuksen ratkaisu olisi huollon ja kustannusten kannalta luultavasti varsin pätevä ratkaisu. Sen sijaan pelkään, että tämä saattaa rajoittaa realistiset vaihtoehdot yhteen ohjukseen, joka on norjalainen Naval Strike Missile.

Miksi näin?

Ilmeisesti maalta laukaistavia suhteellisen moderneja länsimaisia meritorjuntaohjuksia on ainakin kaksi, NSM ja RBS-15. Ruotsalaiset ovat kehittäneet RBS-15:n maalta laukaistavan version. Itse ohjuksen IV-sukupolvi on mahdollisesti kehityksessä (tiedot epäselviä, IMHO), ja III-sukupolven ohjuskin olisi varmaan tyydyttävä teholtaan, kun se on vain runsas 10 vuotta vanha. Mutta entä tuo maalta laukaiseva järjestelmä kokonaisuudessaan? Ovatko taistelunjohtokeskukset, tutkat ja viestiyhteydet totaalisen vanhentuneita? Minä pelkään näin, sillä järjestelmä on käsittääkseni jotakin 80/90-luvun teknologiaa, ja järjestelmän ajanmukaistaminen maksaisi uskoakseni luokkaa 100 miljoonaa euroa, ehkä enemmänkin.

NSM on ihan moderni ohjus, mutta silti se vaikuttaa hieman aneemiselta. Kantama on muuten Suomen olosuhteisiin ihan hyvä, mutta yhdellä patterilla ei kata koko etelä-rannikkoa Virolahdelta Maarianhaminaan. Taistelukärkikin on luokassaan vähän pieni, eikä pelkkä IP-hakupää tee autuaaksi. Kaksoishakupäällä varustettu RBS-15 Mk. 4 (jos se nyt on kehityksessä) tai amerikkalainen "älykäs" LRASM vaikuttavat ainakin suorituskyvyltään huomattavasti paremmilta - kantamaa on, ja osumatodennäköisyyskin lienee korkeampi. Mutta jos maalta laukaistavaa versiota (tai siis lähinnä niitä muita härpäkkeitä kuin ohjus: johtokeskus, tutkat, laukaisulavetit) ei ole kehitetty valmiiksi, niin kannattaako sitä kehittää yksinomaan Suomen tarpeisiin? Tuskin.

Vaikuttaako tämä tieto hankintaan? Voiko olla, että aluksille tulee yksi ohjus (RBS-15 tai LRASM), ja rannikkokäyttöön tulee toinen (NSM)? Vai tyydytäänkö siihen, että rannikolta vaikutetaan lähinnä Suomenlahdella vaikuttamiseen (oletan rahaa riittävän ainoastaan yhteen patteriin), ja merivoimien alukset hoitavat Ahvenanmaan suojaamisen pystymättä vaikuttamaan Suomenlahden itäosan tapahtumiin?

 

[Talvela]

Okei, kiitoksia kaikille kysymykseeni vastanneille! En halunnut paljastaa heti omia ajatuksiani, jotta ne eivät vaikuttaisi liiaksi muiden mielipiteisiin.

On totta, että yhden ohjuksen ratkaisu olisi huollon ja kustannusten kannalta luultavasti varsin pätevä ratkaisu. Sen sijaan pelkään, että tämä saattaa rajoittaa realistiset vaihtoehdot yhteen ohjukseen, joka on norjalainen Naval Strike Missile.

Miksi näin?

Ilmeisesti maalta laukaistavia suhteellisen moderneja länsimaisia meritorjuntaohjuksia on ainakin kaksi, NSM ja RBS-15. Ruotsalaiset ovat kehittäneet RBS-15:n maalta laukaistavan version. Itse ohjuksen IV-sukupolvi on mahdollisesti kehityksessä (tiedot epäselviä, IMHO), ja III-sukupolven ohjuskin olisi varmaan tyydyttävä teholtaan, kun se on vain runsas 10 vuotta vanha. Mutta entä tuo maalta laukaiseva järjestelmä kokonaisuudessaan? Ovatko taistelunjohtokeskukset, tutkat ja viestiyhteydet totaalisen vanhentuneita? Minä pelkään näin, sillä järjestelmä on käsittääkseni jotakin 80/90-luvun teknologiaa, ja järjestelmän ajanmukaistaminen maksaisi uskoakseni luokkaa 100 miljoonaa euroa, ehkä enemmänkin.

NSM on ihan moderni ohjus, mutta silti se vaikuttaa hieman aneemiselta. Kantama on muuten Suomen olosuhteisiin ihan hyvä, mutta yhdellä patterilla ei kata koko etelä-rannikkoa Virolahdelta Maarianhaminaan. Taistelukärkikin on luokassaan vähän pieni, eikä pelkkä IP-hakupää tee autuaaksi. Kaksoishakupäällä varustettu RBS-15 Mk. 4 (jos se nyt on kehityksessä) tai amerikkalainen "älykäs" LRASM vaikuttavat ainakin suorituskyvyltään huomattavasti paremmilta - kantamaa on, ja osumatodennäköisyyskin lienee korkeampi. Mutta jos maalta laukaistavaa versiota (tai siis lähinnä niitä muita härpäkkeitä kuin ohjus: johtokeskus, tutkat, laukaisulavetit) ei ole kehitetty valmiiksi, niin kannattaako sitä kehittää yksinomaan Suomen tarpeisiin? Tuskin.

Vaikuttaako tämä tieto hankintaan? Voiko olla, että aluksille tulee yksi ohjus (RBS-15 tai LRASM), ja rannikkokäyttöön tulee toinen (NSM)? Vai tyydytäänkö siihen, että rannikolta vaikutetaan lähinnä Suomenlahdella vaikuttamiseen (oletan rahaa riittävän ainoastaan yhteen patteriin), ja merivoimien alukset hoitavat Ahvenanmaan suojaamisen pystymättä vaikuttamaan Suomenlahden itäosan tapahtumiin?

Itse kannatan RBS-15 päivitystä sen perusteella mitä lukenut, se ja JASSM mahdollistavat kaukovaikuttamisen koko Itämeren alueella.

 

[peelo]

Itse kannatan RBS-15 päivitystä sen perusteella mitä lukenut, se ja JASSM mahdollistavat kaukovaikuttamisen koko Itämeren alueella.

RBS-15 ei päivitetä enää, siis nykyisiä ohjuksia. Ne on hankittu noin 1980-1995 paikkeilla. Ne on myös jo kertaalleen päivitetty. RBS-15 Mk3/4 hankinta ei ole päivitys vaan täysin uusi kokonaisuus ajoneuvoja myöten.

JASSM ei varmaankaan sellaisenaan sovellu, koska se ei ole tarkoitettu etsimään maalia laajalta alueelta. Maalin ei tarvitse liikkua paljoakaan ja ohjus ei sitä tule enää löytämään. Soveltuu toki lähellä olevan maalin torjuntaan. JASSM on todella vähän mitään tarkkoja tietoja, mutta LINK 16 tai UHF VMF asedatalinkki yhteydellä maalitiedon päivittäminen voisi onnistua ja nämä ei hirveästi vaadi muilta järjestelmiltä. Kukaan ei varmaan täällä pysty varmana sanomaan onko suomalaisissa JASSMeissa datalinkkivalmiutta joten tällaisesta ei kannata unelmoida.


@Huhta Meritorjuntaohjukset ammutaan ennakkopisteeseen tai maalialueelle, josta ohjus yrittää maalin löytää. Sillä minkä sensorin maalidatasta tämä ennakkopiste lasketaan ei ole merkitystä. Eli kaikki sensorit (kiinteät tutka, kamerat, monisensorit, vesikuuntelujärjestelmät, rannikkotutkat, LASU2000, piirukiikarit, alukset, merivalvontakoneet jne.) ja niiden havaitsemat/seuraamat maalit on yhdistetty tilannekuvajärjestelmään, meritorjuntaohjuspatterilla on yhteys siihen ja se valitsee käsketys maalin sieltä. Oli seuraava MTO mikä hyvänsä se ei vaadi muun tulenkäyttösysteemin uudistamista ainakaan pääosiltaan.

 

[peelo]

@Huhta siis Meritorjuntaohjuspatterissa (MTOPTRI) pääkomponentit ovat laukaisulavetit ja komentopaikka. Kaikki muu on samaa kuin muillakin joukoilla ja mitään sensoreita nämä eivät omastatakaa pidä sisällään.