Merivoimien kehitysnäkymät

Miehittämättömät lennokit eivät vakuuta taistelunkestävyydellään ainakaan minua. Sen sijaan voisi ajatella, että meritilannekuvan vaihto eri maiden kesken auttaisi maalittamisessa. Ruotsi/Nato-Balttia havaitsee maihinnousualusryhmän merellä, ja Suomi vaikuttaa meritorjuntaohjuksilla?
Tilannekuvan vaihtoa tehdään jo nyt, mutta merivoimat varmaan haluaisi oman kyvyn maalinosoitukseen. Liittolaiset saattavat tarvita resurssejaan jossain muualla. Kaliningradista Hankoon matkaavasta laivasto-osastosta saadaan varmasti ennakkovaroitus liittolaisten kautta, mutta tulenavaushetkellä olisi syytä olla myös omaa tiedustelukykyä käytettävissä.

Mikään taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto ei ole täysin taistelunkestävä. Lennokki olisi kuitenkin miehitettyä ilma-alusta tai pinta-alusta parempi. Sukellusveneet ja satelliitit olisivat erittäin taistelunkestäviä, mutta eivät meidän budjetillamme mahdollisia. Toki nykyisellä budjetilla myös lennokit ovat saavuttamattomissa, mutta silti sukellusveneaselajia edullisempia.

Muut menevät sitten scifi-osaston puolelle.
 
Mutta tuskin Ukraina olisi yksin aseellisen hyökkäyksen kohteena...

Nyt on pakko olla eri mieltä. ;) Täällä foorumilla me tykkäämme pelata kolmatta maailmasotaa, mutta todellisuudessa Venäjän intressi on pitää konfliktit mahdollisimman rajattuina, koska silloin Venäjällä on mahdollisuus voittaa. Se on vähän sama kuin se, että muutamaa jalkaväkimiestä voi ampua talosta rynnäkkökiväärillä, mutta jos vastassa on taistelupanssarivaunu ja pitäisi ampua Apilaksella, niin siinä palaa helposti omatkin perskarvat.

Hyvä huomio. Konfliktin laajentaminen on periaatteessa yksinkertaista, mutta taidokas vastustaja käyttää paljon puhuttuja hybridikeinoja juuri pitääkseen sen rajattuna ja hallittavana.
 
Mikään taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto ei ole täysin taistelunkestävä. Lennokki olisi kuitenkin miehitettyä ilma-alusta tai pinta-alusta parempi. Sukellusveneet ja satelliitit olisivat erittäin taistelunkestäviä, mutta eivät meidän budjetillamme mahdollisia. Toki nykyisellä budjetilla myös lennokit ovat saavuttamattomissa, mutta silti sukellusveneaselajia edullisempia.

Muut menevät sitten scifi-osaston puolelle.

Miehittämättömät sukellusveneet lienevät lähitulevaisuudessa halvin ja taistelunkestävin ratkaisu. Lähialueella viestintä akustisin modeemein tukiasemille, kauempana piiska pystyyn ja taajuushyppivää HF-ää kehiin. Kuuntelu lienee riittävä, voi laittaa toki myös visuaalisen havainnon tekemisen mahdolliseksi. Esim. Katainen-luokan HUGIN-AUV:t pystyvät huikeasti monimutkaisempiinkin itsenäisiin suorituksiin, toki vain lyhyehköllä toiminta-ajalla. Sinänsä varmasti olisi helppo muokata profiili paikallaan pysyväksi ja vain tarvittaessa aktivoituvaksi.

Tällä hetkellä eräs kaupallinen sovellus on Seaglider, jota saanee myös siniseksi maalattuna. Toiminta-aikaa ilmeisesti 10kk.

http://www.km.kongsberg.com/ks/web/...ile/399038-Seaglider-brochure.pdf?OpenElement
 
Viimeksi muokattu:
Ei tässä kummoisista panssareista puhutakkaan, mutta kyllä yllättävän monen purtilo kylki 12,7 millisen pysäyttää. En siis hae että kaikki busterista risteilijään olisi nykyäänkin "panssaroitua", vaan lähinnä suojattua pieniä ammuksia vastaan ainakin. Tuo 105mm nopealla vaunukanuunalla varustettu vene olisi siis ajatuksissani hyvä syöksymään lähestyvien maihinnousualusten kimppuun, upottamaan laaki per vene ja palaamaan piiloon ennenkuin vihollisen isot alukset ehtivät vastaamaan tuleen. Yksinkertainen vene halvoilla ammuksilla yksinkertaisten halpojen veneiden torjuntaan oli ajatus. En siis hae laiva/keulatykkiä, en monitoria, en it tykkiä vaan yksinkertaisen liikkuvan alustan yksinkertaiseen nopeaan toimintaan johon raskaiden meritorjunta ohjusten kuluttaminen olisi liian kallista ja rannareita tai isompia purkkeja ei aina ole oikeassa saaressa oikeaan aikaan. En tiedä osasinko selittää hakemaani ajatusta ollenkaan..

Hauska ajatus, veneeseen asennettu MGS. Kyllä se voisi olla tehokas tietyissä olosuhteissa. Ongelmaksi näkisin että hintaan nähden konseptilla olisi kuitenkin aika vähän käyttöä. Pyörillä ajeleva suorasuuntaustykki voi aina huristella sinne missä tapahtuu, mutta vene-versio on työtön jos taistelu siirtyy pois välittömältä rantaviivalta tai vihollisen pintamaaleja ei enää esinnykään. Siksi näkisin että tykki-krh:lla tai kevyellä kenttätykillä varustettu laitos olisi käyttökelpoisempi.

Juuri näin. Erityisesti, kun Nemo pystyy suora-ammuntaan, ja lisäksi myös epäsuora on varsin tarkkaa.

http://patria.fi/en/products-and-services/mortar-systems/patria-nemo-navy

Patria Nemo Navy is a turreted, remote-controlled 120 mm mortar system. It is an indirect fire support system, but due to its direct fire capability, it can also be used for self-defence against other vessels.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Tarkoitat varmaan pitkälle omilta aluevesiltä etelään, eikä Itämeren eteläosiin (Gotlannin eteläpuolelle)?

Sinne Latvian - Liettuan tasalle...

Mikäköhän tässä on taustalla? Pelätäänkö merivoimissa kauas merelle jääviä helikopteritukialuksia (tyyliin Mistral)?

Ja vihollisen tooosi kauas kantavia meritorjuntaohjuksia.:eek:
 
Rohkenisin epäillä että jopa Patria pystyisi helposti kehittämään LRASM:lle maalaukaisulavetin. Kyse on erittäin suppeasta teknisestä haasteesta. Falklandin sodan aikaan jopa Argentiinan merivoimat kykenivät vastaavanlaiseen prosessiin.

LRASM:issa ei taida olla rakettibuustereita millä sen saisi ammuttua maasta ilmaan
 
Lennokki olisi kuitenkin miehitettyä ilma-alusta tai pinta-alusta parempi.

Pystytkö antamaan esimerkkiä tällaisesta lennokista, ja mikä tekee siitä miehitettyä ilma-alusta paremman? Olen nimittäin aika vankasti eri mieltä.

Tällä hetkellä isompikokoiset, tehtävään toimintasäteensä ja sensoriensa puolesta suhteellisen hyvin soveltuvat lennokit/helikopterit (Reaper, Fire Scout, Global Hawk, Triton (mitä muita?)) ovat varsin kalliita hankkia ja operoida. Reaper ja Fire Scout ovat ehkä halvan hävittäjän hintaisia, ja Global Hawk ja Triton menevät sitten jo luokkaan F-22.

Korkeasta hinnastaan huolimatta UAV:t kykenevät puolustautumaan varsin heikosti kehittynyttä vihollista vastaan: nopeus, liikehtimiskyky, kyky hyökätä ilmamaaleja vastaan - kaikki ovat hyvin alkeellisia. Suojaa saa lähinnä omasuojalaitteistoista sekä häiveominaisuuksista, jotka nekään eivät tee koskemattomiksi. Lisäksi kehittyneitä häiveominaisuuksia taitaa löytyä nykyisellään tai lähitulevaisuudessa hyvin harvoista lennokeista (RQ-170 Sentinel, nEUROn), jotka tuskin ovat meidän saatavilla poliittisista, teknologisista ja taloudellisista syistä.

UAV:t kykenevät kyllä kunnioitettaviin toiminta-aikoihin, ja epämiellyttävät miestappiot on niiden käytöllä mahdollista välttää, mutta ne tuskin kykenevät selviytymään täkäläisessä uhkaympäristössä siten, että voitaisiin puhua kustannustehokkuudesta suhteessa miehitettyihin hävittäjiin.
 
LRASM:issa ei taida olla rakettibuustereita millä sen saisi ammuttua maasta ilmaan

Tuo voi olla haaste, mutta onko se este? Lähtö voisi tapahtua katapultilla pitkältä kiskolt tyylii Ranger (UAV). Sitä paitsi, Wikipedia sanoo näin:

LRASM is designed to be compatible with the Mk 41 Vertical Launch System used on many US Navy ships[13] and to be fired from aircraft,[14] including the B-1 bomber.[15] For surface launches, LRASM will be fitted with a modified Mk 114 jettison-able rocket booster to give it enough power to reach altitude.

https://en.wikipedia.org/wiki/AGM-158C_LRASM#Design
 
http://www.defenseindustrydaily.com...-Use-of-Microsatellites-06720/#nanosatellites
Scifiähän tämä, mutta tulevaisuus voisi olla halvan mikrosatelliitin. Toistaiseksi tiedustelu/kuvauslaitteistot ovat vielä liian kalliita kertakäyttösatelliitille. Mutta ehkä jokin 'riittävän hyvä' ala Nokia ei kirpaisisi liikaa.

Jos koko paketti menisi hintaluokkaan miljoona euroa, se voisi olla vielä siedettävä
 
Pystytkö antamaan esimerkkiä tällaisesta lennokista, ja mikä tekee siitä miehitettyä ilma-alusta paremman? Olen nimittäin aika vankasti eri mieltä.

Tällä hetkellä isompikokoiset, tehtävään toimintasäteensä ja sensoriensa puolesta suhteellisen hyvin soveltuvat lennokit/helikopterit (Reaper, Fire Scout, Global Hawk, Triton (mitä muita?)) ovat varsin kalliita hankkia ja operoida. Reaper ja Fire Scout ovat ehkä halvan hävittäjän hintaisia, ja Global Hawk ja Triton menevät sitten jo luokkaan F-22.

Korkeasta hinnastaan huolimatta UAV:t kykenevät puolustautumaan varsin heikosti kehittynyttä vihollista vastaan: nopeus, liikehtimiskyky, kyky hyökätä ilmamaaleja vastaan - kaikki ovat hyvin alkeellisia. Suojaa saa lähinnä omasuojalaitteistoista sekä häiveominaisuuksista, jotka nekään eivät tee koskemattomiksi. Lisäksi kehittyneitä häiveominaisuuksia taitaa löytyä nykyisellään tai lähitulevaisuudessa hyvin harvoista lennokeista (RQ-170 Sentinel, nEUROn), jotka tuskin ovat meidän saatavilla poliittisista, teknologisista ja taloudellisista syistä.

UAV:t kykenevät kyllä kunnioitettaviin toiminta-aikoihin, ja epämiellyttävät miestappiot on niiden käytöllä mahdollista välttää, mutta ne tuskin kykenevät selviytymään täkäläisessä uhkaympäristössä siten, että voitaisiin puhua kustannustehokkuudesta suhteessa miehitettyihin hävittäjiin.
Lennokki voittaa miehitetyn koneen toiminta-ajassa ja miestappioiden välttämisessä. Kalliitahan nuo ovat molemmat ja taistelunkestävyydeltään erittäin rajallisia.
 
Skeldarii oon vähän haaveillut.
Voisi olla varsinkin saaristo oloihin varsin hyvä laite mutta myös maajoukoille tuomaan tilanne kuvaa.

Kallis varmaan.

 
Miinalaiva Pohjanmaa välttyy romutukselta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on tiistaina kumonnut miinalaiva Pohjanmaata koskevan romutuspäätöksen.

Alkuperäisen romutuspäätöksen jälkeen alukselle on löytynyt ostaja, Meritaito Oy, joka täyttää sen jatkokäyttöön liittyvät vaatimukset.

Valtion omistama Meritaito Oy, entinen Merenkulkulaitos, tuottaa puolustushallinnolle keskeisiä merenmittaukseen liittyviä palveluja. Asiaa käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 17.3.2016.
Iltasanomat
 
Skeldarii oon vähän haaveillut.
Hieno peli, mutta kiinteäsiipisellä sama homma hoituu huomattavasti halvemmalla. Laukaisu katapultilla, laskeutuminen varjon varassa, pyydystäminen verkkoon tai normaali laskeutuminen tienpätkäle/nurmikolle/jäälle. Merivoimienkin käytössä lennokin olisi järkevintä toimia maalta käsin. Tilannekuvan saa silti reaaliaikaisena alukselle, samoin kuin lennokin ohjaamisen tarvittaessa.
 
Jos nyt halutaan uusien laivojen kustannuksia karsia niin MTO:t voisi ainakin aluksi karsia pois kunhan provisiot niille jätetään. Ja tietenkin IT-järjestelmän pitää pystyä osumaan myös merimaaleihin noin niinkuin omasuojaksi.

Alla olevalla videolla ilmeisesti käytöstä poistettua portugalilaista partiolaivaa ammutaan vanhoilla Sea Sparrow ja SM-1 ilmatorjuntaohjuksilla. Kyllä nuokin varmaan aika gutaa tekevät, ja noiden torjuminen on melko vaikeaa...


BTW, USN juuri äsken upotti Perry-luokan fregatin SM-6 ohjuksella.

http://news.usni.org/2016/03/07/nav...n-test-of-new-supersonic-anti-surface-missile
 
Tähän uutiseen (Pohjanmaata ei romuteta) liittyen:

Onko realistista ajatella, että Pohjanmaasta tehtäisiin sigint-alus, jonka pääasiallinen (julkinen) tehtävä olisi kuitenkin meren tutkimus? Meritaito Oy:n mukaan laitteisto maksaa tähän merimittaustehtävään n. ½ miljoonaa, missähän luokassa sigint-releet mahtavat pyöriä? Vertailupohjana (tosin huono sellainen, koska piti ostaa lavetti) Ilmavoimien Casa-lentokone, jonka osalta koko järjestelmä maksoi yli 100 miljoonaa.

Saataisiinko etua, että meillä olisi kansainvälisillä vesillä sigint-alus?
 
http://www.defenseindustrydaily.com...-Use-of-Microsatellites-06720/#nanosatellites
Scifiähän tämä, mutta tulevaisuus voisi olla halvan mikrosatelliitin. Toistaiseksi tiedustelu/kuvauslaitteistot ovat vielä liian kalliita kertakäyttösatelliitille. Mutta ehkä jokin 'riittävän hyvä' ala Nokia ei kirpaisisi liikaa.

Jos koko paketti menisi hintaluokkaan miljoona euroa, se voisi olla vielä siedettävä
En nyt tiedä ollaanko kovin kaukana. Aalto-1 toimittaminen radalle maksaa 240k € ja se pysyy ylhäällä 2v. Hyötykuorma vaihtoon (eli eri sensorit ja kuvauslaitteistot) ja saman rakenteen hyödyntäminen voisi olla mukava projekti Aalto-yliopistolle. Niitä sitten muutama taivaalle, että saadaan kattava valvonta.
 
Meritaito (ent. Merenkulkulaitos) vastaa väylien kunnossapidosta. Siihen kuuluu merenpohjan kartoittaminen ja erilaiset rakennus/kunnossapito tehtävät, kuten merimerkkien asennus. Ei siis mistään sen kummemmasta.

Mitähän hyötyä olisi siirtää alus siviiliin ja operoida sitä siellä tiedusteluroolissa?
 
Onko realistista ajatella, että Pohjanmaasta tehtäisiin sigint-alus, jonka pääasiallinen (julkinen) tehtävä olisi kuitenkin meren tutkimus? Meritaito Oy:n mukaan laitteisto maksaa tähän merimittaustehtävään n. ½ miljoonaa, missähän luokassa sigint-releet mahtavat pyöriä? Vertailupohjana (tosin huono sellainen, koska piti ostaa lavetti) Ilmavoimien Casa-lentokone, jonka osalta koko järjestelmä maksoi yli 100 miljoonaa.

Saataisiinko etua, että meillä olisi kansainvälisillä vesillä sigint-alus?

Ehkä, mutta en näin äkkiseltään keksi miksi kyseisen aluksen pitäisi olla Pohjanmaa, joka tuskin on halvin tai käytännöllisin vaihtoehto tarkoitukseen tai minkä takia sigint-aluksen pitäisi leikkiä siviiliä.
 
En nyt tiedä ollaanko kovin kaukana. Aalto-1 toimittaminen radalle maksaa 240k € ja se pysyy ylhäällä 2v. Hyötykuorma vaihtoon (eli eri sensorit ja kuvauslaitteistot) ja saman rakenteen hyödyntäminen voisi olla mukava projekti Aalto-yliopistolle. Niitä sitten muutama taivaalle, että saadaan kattava valvonta.

Avaruus -ketjuun laitoin pohdintaa tästä aiheesta. SIGINT-satelliitit olisivat halvimpia sovelluksia ja niillä saataisiin useille taajuusalueille peitto mitä ei voi millään järkevällä alustalla saavuttaa.
 
Back
Top