Merivoimien kehitysnäkymät

Ylipäätään merellistä tulenkäyttöä, itse asiassa koko puolustusvoimien tulenkäyttöä, pitäisi miettiä uusiksi noin vuodelle 2030 eli niille tienoille jolloin myös uudet hävittäjät ovat tulossa käyttöön. Esimerkkejä on monia:

-Risteilyohjus on yhtä kuin meritorjuntaohjus ja kantamansa puolesta maalaukaisu on riittävä = pois aluksia ja ilmavoimien lentokalustoa kuormaamasta.

-Hyökkäyksellinen massamainen, epäilisin että puolustuksellinenkin, miinoitus on nykytekniikalla helpompaa hoitaa lentokoneista kuin laivoista. Mikäli konejakauma on karkeasti samanlainen tulevaisuudessa sopisi tehtävä ennen kaikkea ilmavoimien suihkuharjoituskonekalustolle ja kuljetuskonekalustolle. Miksi ei myös alkeiskonekalustolle?

-Suosittelen perehtymään merimiinoihin ja miinojen määriin esim. viime sotien aikana. Voit myös miettiä kumpaan saadaan miinoja mahtumaan 100-metriseen miinanlaskijaan,
vaiko ilmavaivojen kuljetuskoneeseen? Voit myös kuvitella kummalla homma yli päätänsä toimii tarkemmin ja suunnitellusti...

-UUV-laitteet mullistavat matalien ja kapeiden merialueiden = saaristomeri ja Suomenlahti tiedustelun, valvonnan ja maalituksen. Rajoitetuissa määrin UUV-laitteille voi laittaa myös tulenkäyttöä kuten hyökkäyksellistä miinoitusta

-Mitäköhän varten on olemassa meritiedustelijat & rannikkojääkärit?

-155mm ohjatut täsmäkranaatit tukevat ja kenties korvaavatkin merimaaliohjuksia silloin kun maali kyetään tarkasti maalittamaan. OTO-MELARA:n VUlCANO -kranaattien kantama merikäytössä on 80-100km välillä. 155mm merimaalikranaatin kantama olisi todennäköisesti jo ylikin 100km. Muutamat psh-jaokset pystyisivät kattamaan Suomenlahden koko syvyydeltä ja samalla tukemaan maihinnousun / maahanlaskun torjuntaa. http://www.diehl.com/fileadmin/diehl-defence/user_upload/flyer/Flyer_VULCANO_kombi_1102_BS_02.pdf
Miksi psh? Koska MRSI:llä pystyisi varmistamaan torjunnan mahdottomuuden. Eli rannikkotykistölle sanotaan vaikkapa tusinan verran psh:ta, toki samaa kalustoa mitä maavoimille hankittaisiin.

-Tykistökranaatin ja meritorjuntaohjusten maalivaikutuksista ei voi puhua edes saman päivän aikana.

-155mm rt:tä varten kannattaisi varmaankin hankkia myös muutamia ilmakuljetteisia kanuunoja Ahvenanmaata ja paria isompaa saarta varten. Esim. M777 tai SLHW. Todennäköisesti n. 10kpl olisi riittävä määrä.

-Hieman realismia kehiin. Tuo kuljetuspuoli ei todellakaan ole ilmavaivojen vahvin puoli. Putkia saa siirrettyä kyllä, mutta alukset ovat todellisuutta.

-SUTO:a ajatellen UAV on passeli peli Suomen ambitiotasolle. Sillä voi tiputtaa syvyyspommin, torpedon tai sensori-AUV:n sopivaan paikkaan.

-SUTO homma on melkoisen hankalaa. Toivottavasti satsataan torpedoihin tulevaisuudessa ja ne aluslaveteilla.

Mitä monitoimialuksille jää? Ytimenä pitäisi olla ilmatorjuntakyky koska se on kaikkein hankalinta siirtää muille laveteille. Lisäksi pitäisi olla perussensorit ilma- pinta- ja merivalvontaan. Kansi lentäviä härpäkkeitä varten, monitoimikansi UUV:tä varten. Alusten mto-kyvyksi riittäisi varmastikin ITO, toisaalta MTO:n laittaminen ei varmaankaan paljoa maksaisi. Miinoituskyky, vaikkakin melko turha, tulee tavallaan ilmaiseksi koska alukselle kannattaisi laittaa joka tapauksessa monitoimikansi. Tykiksi 127mm monipuolisten pitkän kantaman a-tarvikkeiden vuoksi, toisaalta 76mm tarjoaisi paremman it-kyvyn, kevyemmän painon ja jo 40km kantaman joten ehkä sekin olisi soiva peli. Monitoimialuksille pitäisi hankkia epälänsimaisesti myös suto-raketinheitin matalien merialueiden vuoksi ja myös torpedotorjuntaan.

-Perustele toki tuo miinoituskyvyn turhuus? Suomi on tälläkin hetkellä merimiinoissa kärkiosaaja. Merimiina on meidän ainoa oikea strateginen aseemme. Syvyysraketinheitin ei
ole mikään torpedontorjuntalaite.

Katainen-luokka oli virhe, mutta se on hankittu ja olemassa joten kai se kannattaa ylläpitää jos kukaan ei sitä suostu ostamaan.

-Meinaatko hoitaa noiden jo itsesikin kehumien lentomiinotteiden raivaamisen esim. Buster-kalustolla? :)

Miten tällaiset merivoimat kykenisivät tukemaan muita puolustushaaroja jos merellinen uhka on hoidettu liittolaisten toimesta tai on vaikka kova jäätalvi?

-Saattoaluskalusto on todennäköisesti sidottu joka tapauksessa, mutta jos ei, sillä voi vahventaa rannikkoalueiden ilmatorjuntaa, kenties jopa tukea pitkän kantaman tykistökalustolla rannikkoalueella käytäviä taisteluja.
-RT-kalusto, esimerkissäni 12kpl psh ja 10kpl kevyt haupitsi, soveltuvat erityis a-tarvikkeineen suoraan maavoimien tukemiseen
-Merimaaliohjukset voidaan suoraan käyttää valtakunnallisen tulenkäytön maaleihin koko valtakunnan alueellla. Kuorma-auto vaan ajamaan, tai jos nopeaa liikkuvuutta halutaan niin Casan kyytiiin ja Kittilän kentälle.
-Mikäli maihinnousun uhka on kokonaan pois pelistä voinee rannikkojääkäreitä käyttää Saimaan vesistöalueella jonka rannalle vihollinen realistisesti pääsisi varmaan kaikissa tapauksissa. Tässä tapauksessa etenkin rannikko-ohjusten pitkän kantaman pst-kyky olisi poikaa.

-Rannikkojääkärit pärjäävät kyllä vallan mainiosti missä päin tahansa tässä maassa. Normi nurmipora taasen ei kyllä ihme suorituksiin saaristossamme pysty.
Koulutus ennen kaikkea.


Ei ollut tarkoitus "torpedoida", mutta alkoi olemaan jo melko lennokkaita ajatuksia kehissä.
 
Ylipäätään merellistä tulenkäyttöä, itse asiassa koko puolustusvoimien tulenkäyttöä, pitäisi miettiä uusiksi noin vuodelle 2030 eli niille tienoille jolloin myös uudet hävittäjät ovat tulossa käyttöön. Esimerkkejä on monia:

-Risteilyohjus on yhtä kuin meritorjuntaohjus ja kantamansa puolesta maalaukaisu on riittävä = pois aluksia ja ilmavoimien lentokalustoa kuormaamasta.

-Hyökkäyksellinen massamainen, epäilisin että puolustuksellinenkin, miinoitus on nykytekniikalla helpompaa hoitaa lentokoneista kuin laivoista. Mikäli konejakauma on karkeasti samanlainen tulevaisuudessa sopisi tehtävä ennen kaikkea ilmavoimien suihkuharjoituskonekalustolle ja kuljetuskonekalustolle. Miksi ei myös alkeiskonekalustolle?

-Suosittelen perehtymään merimiinoihin ja miinojen määriin esim. viime sotien aikana. Voit myös miettiä kumpaan saadaan miinoja mahtumaan 100-metriseen miinanlaskijaan,
vaiko ilmavaivojen kuljetuskoneeseen? Voit myös kuvitella kummalla homma yli päätänsä toimii tarkemmin ja suunnitellusti...

-UUV-laitteet mullistavat matalien ja kapeiden merialueiden = saaristomeri ja Suomenlahti tiedustelun, valvonnan ja maalituksen. Rajoitetuissa määrin UUV-laitteille voi laittaa myös tulenkäyttöä kuten hyökkäyksellistä miinoitusta

-Mitäköhän varten on olemassa meritiedustelijat & rannikkojääkärit?

-155mm ohjatut täsmäkranaatit tukevat ja kenties korvaavatkin merimaaliohjuksia silloin kun maali kyetään tarkasti maalittamaan. OTO-MELARA:n VUlCANO -kranaattien kantama merikäytössä on 80-100km välillä. 155mm merimaalikranaatin kantama olisi todennäköisesti jo ylikin 100km. Muutamat psh-jaokset pystyisivät kattamaan Suomenlahden koko syvyydeltä ja samalla tukemaan maihinnousun / maahanlaskun torjuntaa. http://www.diehl.com/fileadmin/diehl-defence/user_upload/flyer/Flyer_VULCANO_kombi_1102_BS_02.pdf
Miksi psh? Koska MRSI:llä pystyisi varmistamaan torjunnan mahdottomuuden. Eli rannikkotykistölle sanotaan vaikkapa tusinan verran psh:ta, toki samaa kalustoa mitä maavoimille hankittaisiin.

-Tykistökranaatin ja meritorjuntaohjusten maalivaikutuksista ei voi puhua edes saman päivän aikana.

-155mm rt:tä varten kannattaisi varmaankin hankkia myös muutamia ilmakuljetteisia kanuunoja Ahvenanmaata ja paria isompaa saarta varten. Esim. M777 tai SLHW. Todennäköisesti n. 10kpl olisi riittävä määrä.

-Hieman realismia kehiin. Tuo kuljetuspuoli ei todellakaan ole ilmavaivojen vahvin puoli. Putkia saa siirrettyä kyllä, mutta alukset ovat todellisuutta.

-SUTO:a ajatellen UAV on passeli peli Suomen ambitiotasolle. Sillä voi tiputtaa syvyyspommin, torpedon tai sensori-AUV:n sopivaan paikkaan.

-SUTO homma on melkoisen hankalaa. Toivottavasti satsataan torpedoihin tulevaisuudessa ja ne aluslaveteilla.

Mitä monitoimialuksille jää? Ytimenä pitäisi olla ilmatorjuntakyky koska se on kaikkein hankalinta siirtää muille laveteille. Lisäksi pitäisi olla perussensorit ilma- pinta- ja merivalvontaan. Kansi lentäviä härpäkkeitä varten, monitoimikansi UUV:tä varten. Alusten mto-kyvyksi riittäisi varmastikin ITO, toisaalta MTO:n laittaminen ei varmaankaan paljoa maksaisi. Miinoituskyky, vaikkakin melko turha, tulee tavallaan ilmaiseksi koska alukselle kannattaisi laittaa joka tapauksessa monitoimikansi. Tykiksi 127mm monipuolisten pitkän kantaman a-tarvikkeiden vuoksi, toisaalta 76mm tarjoaisi paremman it-kyvyn, kevyemmän painon ja jo 40km kantaman joten ehkä sekin olisi soiva peli. Monitoimialuksille pitäisi hankkia epälänsimaisesti myös suto-raketinheitin matalien merialueiden vuoksi ja myös torpedotorjuntaan.

-Perustele toki tuo miinoituskyvyn turhuus? Suomi on tälläkin hetkellä merimiinoissa kärkiosaaja. Merimiina on meidän ainoa oikea strateginen aseemme. Syvyysraketinheitin ei
ole mikään torpedontorjuntalaite.

Katainen-luokka oli virhe, mutta se on hankittu ja olemassa joten kai se kannattaa ylläpitää jos kukaan ei sitä suostu ostamaan.

-Meinaatko hoitaa noiden jo itsesikin kehumien lentomiinotteiden raivaamisen esim. Buster-kalustolla? :)

Miten tällaiset merivoimat kykenisivät tukemaan muita puolustushaaroja jos merellinen uhka on hoidettu liittolaisten toimesta tai on vaikka kova jäätalvi?

-Saattoaluskalusto on todennäköisesti sidottu joka tapauksessa, mutta jos ei, sillä voi vahventaa rannikkoalueiden ilmatorjuntaa, kenties jopa tukea pitkän kantaman tykistökalustolla rannikkoalueella käytäviä taisteluja.
-RT-kalusto, esimerkissäni 12kpl psh ja 10kpl kevyt haupitsi, soveltuvat erityis a-tarvikkeineen suoraan maavoimien tukemiseen
-Merimaaliohjukset voidaan suoraan käyttää valtakunnallisen tulenkäytön maaleihin koko valtakunnan alueellla. Kuorma-auto vaan ajamaan, tai jos nopeaa liikkuvuutta halutaan niin Casan kyytiiin ja Kittilän kentälle.
-Mikäli maihinnousun uhka on kokonaan pois pelistä voinee rannikkojääkäreitä käyttää Saimaan vesistöalueella jonka rannalle vihollinen realistisesti pääsisi varmaan kaikissa tapauksissa. Tässä tapauksessa etenkin rannikko-ohjusten pitkän kantaman pst-kyky olisi poikaa.

-Rannikkojääkärit pärjäävät kyllä vallan mainiosti missä päin tahansa tässä maassa. Normi nurmipora taasen ei kyllä ihme suorituksiin saaristossamme pysty.
Koulutus ennen kaikkea.


Ei ollut tarkoitus "torpedoida", mutta alkoi olemaan jo melko lennokkaita ajatuksia kehissä.
 
-Rannikkojääkärit pärjäävät kyllä vallan mainiosti missä päin tahansa tässä maassa. Normi nurmipora taasen ei kyllä ihme suorituksiin saaristossamme pysty.
Koulutus ennen kaikkea.
Höoö höpö. Drakan jääkärit ovat paskuudessaan legendoja muiden jalkaväki joukko-osastojen keskuudessa kun otetaan vapaata simumatsia Pohjankankaalla.
 
-Mikäli maihinnousun uhka on kokonaan pois pelistä voinee rannikkojääkäreitä käyttää Saimaan vesistöalueella jonka rannalle vihollinen realistisesti pääsisi varmaan kaikissa tapauksissa. Tässä tapauksessa etenkin rannikko-ohjusten pitkän kantaman pst-kyky olisi poikaa.
Voitaisiko nämä kuljettaa vaikka sisävesimurtajalla joka troolaa samalla kalaa huollolle? Voisiko nämä aseistaa vaikka karttaruutupommeilla?
 
Voitaisiko nämä kuljettaa vaikka sisävesimurtajalla joka troolaa samalla kalaa huollolle? Voisiko nämä aseistaa vaikka karttaruutupommeilla?

Maavoimien operatiivisten joukkojen vahvuus on 11 jv/psjv -pataljoonaa. Jos tilanne olisi sellainen että rannjp:tä ei tarvitse käyttää rannikolla pitäisikö se kotiuttaa? Rannikkojääkäreillä on vesikulkuneuvot ja koulutus saaristotaisteluihin. Vaikka Saimaan tai vaikka Pielisen rannat näistä eroavatkin tällainen amatööri kuvittelisi että joukosta voisi olla hyötyä. Rannikko-ohjuskomppanioiden Spike-ER:t tarjoavat suorituskykyä jota maavoimilta ei löydy. Pitäisikö nekin kotiuttaa?

Editointi vielä, rannikkojoukkojen erityiskyvyille voisi olla käyttöä myös vaikkapa Oulu- tai Inarijärvillä. Jos tarvetta rannikolla ei löytyisi, sama kai joukkoja olisi käyttää jos joku erikoisempi operaatio joukoista hyötyisi.
 
Viimeksi muokattu:
Meni ihan päin veetä tuo lainaaminen & vastaaminen. Anteeksi ja uusi yritys:

StmSvejk kirjoitti:
Ylipäätään merellistä tulenkäyttöä, itse asiassa koko puolustusvoimien tulenkäyttöä, pitäisi miettiä uusiksi noin vuodelle 2030 eli niille tienoille jolloin myös uudet hävittäjät ovat tulossa käyttöön. Esimerkkejä on monia:

-Risteilyohjus on yhtä kuin meritorjuntaohjus ja kantamansa puolesta maalaukaisu on riittävä = pois aluksia ja ilmavoimien lentokalustoa kuormaamasta.

-Hyökkäyksellinen massamainen, epäilisin että puolustuksellinenkin, miinoitus on nykytekniikalla helpompaa hoitaa lentokoneista kuin laivoista. Mikäli konejakauma on karkeasti samanlainen tulevaisuudessa sopisi tehtävä ennen kaikkea ilmavoimien suihkuharjoituskonekalustolle ja kuljetuskonekalustolle. Miksi ei myös alkeiskonekalustolle?

-Suosittelen perehtymään merimiinoihin ja miinojen määriin esim. viime sotien aikana. Voit myös miettiä kumpaan saadaan miinoja mahtumaan 100-metriseen miinanlaskijaan,
vaiko ilmavaivojen kuljetuskoneeseen? Voit myös kuvitella kummalla homma yli päätänsä toimii tarkemmin ja suunnitellusti...


-UUV-laitteet mullistavat matalien ja kapeiden merialueiden = saaristomeri ja Suomenlahti tiedustelun, valvonnan ja maalituksen. Rajoitetuissa määrin UUV-laitteille voi laittaa myös tulenkäyttöä kuten hyökkäyksellistä miinoitusta

-Mitäköhän varten on olemassa meritiedustelijat & rannikkojääkärit?

-155mm ohjatut täsmäkranaatit tukevat ja kenties korvaavatkin merimaaliohjuksia silloin kun maali kyetään tarkasti maalittamaan. OTO-MELARA:n VUlCANO -kranaattien kantama merikäytössä on 80-100km välillä. 155mm merimaalikranaatin kantama olisi todennäköisesti jo ylikin 100km. Muutamat psh-jaokset pystyisivät kattamaan Suomenlahden koko syvyydeltä ja samalla tukemaan maihinnousun / maahanlaskun torjuntaa. http://www.diehl.com/fileadmin/diehl-defence/user_upload/flyer/Flyer_VULCANO_kombi_1102_BS_02.pdf
Miksi psh? Koska MRSI:llä pystyisi varmistamaan torjunnan mahdottomuuden. Eli rannikkotykistölle sanotaan vaikkapa tusinan verran psh:ta, toki samaa kalustoa mitä maavoimille hankittaisiin.

-Tykistökranaatin ja meritorjuntaohjusten maalivaikutuksista ei voi puhua edes saman päivän aikana.

-155mm rt:tä varten kannattaisi varmaankin hankkia myös muutamia ilmakuljetteisia kanuunoja Ahvenanmaata ja paria isompaa saarta varten. Esim. M777 tai SLHW. Todennäköisesti n. 10kpl olisi riittävä määrä.

-Hieman realismia kehiin. Tuo kuljetuspuoli ei todellakaan ole ilmavaivojen vahvin puoli. Putkia saa siirrettyä kyllä, mutta alukset ovat todellisuutta.

-SUTO:a ajatellen UAV on passeli peli Suomen ambitiotasolle. Sillä voi tiputtaa syvyyspommin, torpedon tai sensori-AUV:n sopivaan paikkaan.

-SUTO homma on melkoisen hankalaa. Toivottavasti satsataan torpedoihin tulevaisuudessa ja ne aluslaveteilla.

Mitä monitoimialuksille jää? Ytimenä pitäisi olla ilmatorjuntakyky koska se on kaikkein hankalinta siirtää muille laveteille. Lisäksi pitäisi olla perussensorit ilma- pinta- ja merivalvontaan. Kansi lentäviä härpäkkeitä varten, monitoimikansi UUV:tä varten. Alusten mto-kyvyksi riittäisi varmastikin ITO, toisaalta MTO:n laittaminen ei varmaankaan paljoa maksaisi. Miinoituskyky, vaikkakin melko turha, tulee tavallaan ilmaiseksi koska alukselle kannattaisi laittaa joka tapauksessa monitoimikansi. Tykiksi 127mm monipuolisten pitkän kantaman a-tarvikkeiden vuoksi, toisaalta 76mm tarjoaisi paremman it-kyvyn, kevyemmän painon ja jo 40km kantaman joten ehkä sekin olisi soiva peli. Monitoimialuksille pitäisi hankkia epälänsimaisesti myös suto-raketinheitin matalien merialueiden vuoksi ja myös torpedotorjuntaan.

-Perustele toki tuo miinoituskyvyn turhuus? Suomi on tälläkin hetkellä merimiinoissa kärkiosaaja. Merimiina on meidän ainoa oikea strateginen aseemme. Syvyysraketinheitin ei
ole mikään torpedontorjuntalaite.
 
Mitä suorituskykyä ne tuovat?

8km kantamasta ja ilmeisesti kyvystä ampua epäsuorasti olisi varmasti hyötyä. Ellei sitten maavoimilta ole liikaa pst:tä mitä epäilen. Epäilisin myös että kyvystä iskeä rannikkojääkäreillä järvikannasten sivustaan ja kyvystä tehdä nopeita liikkeitä voisi olla hyötyä. Tai, joka tapauksessa hyvin varustetusta jv:stä voisi olla iloa. Ei niitä joukkoja liikaa ole.
 
Höoö höpö. Drakan jääkärit ovat paskuudessaan legendoja muiden jalkaväki joukko-osastojen keskuudessa kun otetaan vapaata simumatsia Pohjankankaalla.

Tiedät itsekin, että Dragan pojat ovat keskimäärin paremmin ja monipuolisesti koulutettujavrt. maavoimien taistelijat . Ymmärsit varmasti myös, mitä tarkoitin noilla erikoisolosuhteilla?
Taistelu ja pelkästään oleminen, sekä eläminen on saaristossa monin kerroin haastavampaa, kuin sisämaassa. Saati sitten taistelijoiden huolto jne...
 
Katanpää-luokastako on kyse? Koska minä en ainakaan ole kuulut mistään Katainen-luokasta.

Käytin leikkimielistä nimitystä. Kunhan alukset saadaan täyteen kuntoon ne ovat sinänsä erinomaisia miinantorjunta-aluksia. Kyky voitaisiin kuitenkin nykyään hajauttaa eri aluslaveteille tai vaikka tarpeen mukaan ilma/maateitse kuljetettavaksi. Siksi kallis investointi yksitarkoitusrunkoihin oli turha.
 
Tiedät itsekin, että Dragan pojat ovat keskimäärin paremmin ja monipuolisesti koulutettujavrt. maavoimien taistelijat . Ymmärsit varmasti myös, mitä tarkoitin noilla erikoisolosuhteilla?
Taistelu ja pelkästään oleminen, sekä eläminen on saaristossa monin kerroin haastavampaa, kuin sisämaassa. Saati sitten taistelijoiden huolto jne...
En puhunut saarista mitään. En ole ollut koskaan samassa harjoituksessa saaristossa joten vaikea arvoida sitä kykyä.

Väitit Rannareiden pärjäävän hyvin missä päin vain tätä maata - oman vuosien kokemukseni perusteella tiedän että ne eivät pärjää metsässä tavallisen jääkärikomppanian tehtävissä. Enkä kyllä usko rannikkojääköriyksiköiden pärjäävän rakennetulla alueella kaupunkijääkäriyksiköillekään. Eli eivät ne todellakaan ole paremminkoulutettuja kun muut JV-yksiköt. Itsensä kehuminen ja komea baretti ei tee kenestäkään mitään erikoisjoukkoa. Mitä tulee monipuolisuuten uskon että esim Panssarijääkärikomppaniat on vähintää on vähintään yhtä monipuolisesti koulutettu kun Rannikkojääkärikomppaniat. Toisilla vaan on vene ja toisilla rynnäkköpanssarivaunu.
 
Viimeksi muokattu:
8km kantamasta ja ilmeisesti kyvystä ampua epäsuorasti olisi varmasti hyötyä. Ellei sitten maavoimilta ole liikaa pst:tä mitä epäilen.
Niin jos MAAV:lla olisi suuresti käyttöä 8km kantamaiselle PST-ohjukselle niin Spike ER:ä olisi varmasti ostettu Spike LR:n sijaan kun PSTOHJ2000:t päivitettiin 00M versioiksi. Toiseksi PST-ohjusten ampuminen epäsuorana tulena on pelkästään tyhmää. Kolmanneksi RO06 ei ole PST-ohjus vaan laivoja vastaan optimoitu rannikko-ohjus joka perustuu PST-ohjukseen.
 
Mikä mättää? Miksi eivät osaa taistella?
Samat havainnot ovat toistuneet harjoituksesta toiseen useamman vuoden harjoitusten ajan. En ole ko joukkoja päässyt näkemään saaristossa joten varmastikin siellä pärjäävät, mutta näyttäisi että metsämaastossa komppania ja joukkue kokoonpanoissa yhteentoiminen, kyky käyttää tehokkaasti epäsuoraa tulta ja miinoja sekä toiminen panssareita vastaan ovat olleet akileen kantapäitä. Tämän tarkemmin en tässä mediassa analysoi.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti varusmiespalveluksessa kuulemani jutut Dragsvikin tasosta eivät olleet pelkkiä tornareita. o_O
 
Viimeksi muokattu:
Niin jos MAAV:lla olisi suuresti käyttöä 8km kantamaiselle PST-ohjukselle niin Spike ER:ä olisi varmasti ostettu Spike LR:n sijaan kun PSTOHJ2000:t päivitettiin 00M versioiksi. Toiseksi PST-ohjusten ampuminen epäsuorana tulena on pelkästään tyhmää. Kolmanneksi RO06 ei ole PST-ohjus vaan laivoja vastaan optimoitu rannikko-ohjus joka perustuu PST-ohjukseen.

Maavoimilla ei ole vain rahaa. Pitkän kantaman pst-ohjuksella joka lentää epäsuorasti voidaan tuhota vaikkapa tähypaikan havaitsema panssaroitu komentoajoneuvo joka on ikävästi esim. rakennusten suojassa tai kukkulan takana eli siihen ei ole suorta näköyhteyttä. Alueellisten joukkojen tukemisessa voidaaan myös iskeä esim. sairaalan viereen parkkeerattuun maaliin tms. tarkasti, nopeasti ja aiheuttamatta sivullisia tappioita.

Kärki on toki eri, mutta eppäilenpä että jopa Armata ei tykkää RO:n taistelukärjestä kun se katon läpi iskee.
 
Back
Top