Reality check:
- Merimiina on puolustuase, niitä ei lingota vastapuolen laivaston eteen ritsoilla tai kuljetuskoneilla (suomella 2-3kpl kevyttä CASAa) kuin harhaisissa päiväunissa.
- Suomenlahti on pieni ja kapea alue. Meillä tunnetaan oma rikkonainen ja vaikeakulkuinen saaristo niin hyvin että ne miinat saadaan kyllä paikoilleen melko pian luulisin. Lopusta huolehtii torjunta-aseistus ja karikkoinen alue.
- Kevyellä kuljetuskoneella saadaan max. 8-9 kpl herätemiinaa kuljetettua lyhyelle kantamalle mutta kuka suojaa kuljetuskonetta jos paska on jo lentänyt tuulettimeen? Suomenlahden ilmatila on silloin jo hyvin vaarallinen paikka mille tahansa koneelle saati sitten suojaamattomalle kuljetuskoneelle joka vie muutamaa tonnia räjähteitä.
Merimiina on puolustuksellinen tai hyökkäyksellinen ase riippuen käyttötavasta. Hyökkäyksellisyys on tehokkuutta, kapasiteetti on saatavissa Horneteihin saman tien. Mikä haitta olisi käyttää, sanotaan nyt 3mE, Quickstrike ER-miinoihin joita saataisiin kolmisenkymmentä? Jo yksin hankintailmoituksille luodaan Venäjälle tarve ottaa miinoituskyky huomioon. Hornet, vaikka koneessa on ikää ja vikoja, ei ole ritsa.
Monitoimialuksilla ja miinalautoilla on aika paljon hommaa nimenomaisesti kriisin alussa kun Ahvenanmaa pitäisi suojata, joukkoja ja kalustoa siirtää saaristoon ja mahdollisesti saattueitakin suojata. Mikäli tulevaisuudessa meillä on esim. 3 miinalauttaa + 4 monitoimialusta, kullakin sata miinaa kyseessä on vasta 700 miinaa. Esim. C-130 pystyisi kantamaan parikymment miinaa kerrallaan. Koko merivoimien kertalastin kuljetus, olettaen että kaikki miinat olisivat painavimpia miinoja, vaatisi 35 lentosuoritetta. Miinalaiva, tulevaisuuden monitoimialuskin, liikkuu hitaasti ja väyliä pitkin ja matka-aika huomioiden lentokoneiden tehokkuus tulee vielä paremmin esille.
Tottahan toki kyseessä on konsepti ja riippuu mitä muutakin tarvitaan. Esimerkiksi kuljetuskonetta voi käyttää muihin ilmakuljetuksiin ja ilmatankkaukseen.
Merimiinan painosta riippuen Hawkiin mahtuu 1-3 miinaa esim. 3kpl Quickstrike Mk-82, esim. Ilmavoimien alkeiskoulukonekandidaatti KT-1 todennäköisesti yhden Quickstrike Mk-82:n tms.
Suomi on pieni maa ja puolustushaarojen ja aselajien kapasiteettiä pitää voida käyttää ristiin. Saataisiinko hankkimalla esim. 4 C-130-kokoluokan kuljetuskonetta samalla bang for buck muihin tehtäviin?
Koko helevatan alusprojektin idea on ollut tehdä se kotimaassa koska muulla ei ole saatavissa sitä miinoituskykyä korveteissa! Nyt sinun mielestäsi alusta ei voikkaan käyttää miinanlaskuun sitoutuneena? Jostain syystä Merivoimat pitää tätä kykyä olennaisen tärkeänä projektissa.
Miinoituskyky tulee nykyaikaiselle alukselle helppona bonuksena joka tapauksessa koska alus tarvitsee monitoimikannen jossa voi olla tiedustelukontteja, USV/AUV/UUV:tä, RIB:ejä jne. Kotimaisuudessa on kyse niin telakkateollisuuden tukemisesta kuin myös jäissäkulkuominaisuuksista.
Miten meinaat saada ne "automaattiset tarkkailulaitteet" sinne Kronstadtin edustalle muilutettua? Varmaan sillä samalla AUV:llä?
Automaattisia tarkkailulaitteita on Merivoimilla ollut jo vapaussodasta lähtien, nimettäin hydrofoneja ja ilmeisesti myös induktiosilmukoita. Merivoimien rauhanajan alusvalvonta on myös automatisoitu jo vuosia sitten. AUV:tä on merivoimilla jo käytössä, esim Katainen-luokan HUGIN:t. Epäilisin että Huginin voisi itse asiassa helposti laittaa kuljettamaan tarkkailulaitteen Kronstadin väylän sivuun.
Kun meillä ei ole sitä ilmakuljetuskykyä niin sitä ei ole. Mikään pari kevyttä kuljetuskonetta ei riitä mihinkään olennaiseen. Ahvenanmaa on niin lähellä mannerta ja saariston sisällä että aluskuljetukset riittävät aivan hyvin. Sitäpaitsi pieni lentokenttä Maarianhaminassa on helppo pistää murusiksi niin että sinne ei pääse mikään kuljetuskone 24-48 h ajanjaksona. Miten sitten kävisi meidän ilmakuljetukseen perustuvalle joukkojen siirrolle? Vai luotetaanko että vihollinen on aina umpityhmä ei ymmärrä meidän taktiikkaa ollenkaan kuten Talvisodassa?
Ilmakuljetteisuus tarkoittaa pienempää painoa ja tätä kautta myös laajempaa mahdollisuutta aluskaluston käyttöön. Tuohan oli toivelista.
nyt sellainen AUV ja UAV jotka kantavat merimiinoja. Jokatapauksessa raskas UAV (johon meillä ei ole rahaa tulevaisuudessakaan) kantaisi max. 2-4 kpl kevyttä miinaa jotka eivät riitä mihinkään väylän suojaamiseen.
SUTO-torpedoja tai syvyyspommeja, kirjoitin. Ensimmäinen UAV joka kantoi torpedoa tai ydinsyvyyspommia oli DASH joka tuli käyttöön jo 1960-luvulla. MQ-8 Fire Scout tulee kuljetuskyvyltään tuollaisena mieleen. AUV:n osalta kirjoitusirhe, tarkoitin USV:tä. USV:stä esim. LCS:n ASW-module käyttää USV:tä apunaan.
Mitä taas tulee UUV-miinoihin niin ensimmäinen taisi olla Mk 67 SLMM joka tuli USN:n käyttöön 1983. Tällä hetkellä USN kehittää RAN:n kanssa ISLMM-miinaa joka pystyy jättämään yhden panoksen yhteen paikkaan ja ui sitten toiseen. Suomi ja Ruotsi kehittelivät myös yhteistyössä TMS (Torped, Min, Sensor) -miinaa/torpedoa/auv:tä mutta projekti keskeytettiin.
Miten se toimii ylipäätään moderneja torpedoja vastaan?
Räjähtämällä torpedon vieressä tai osumalla torpedoon suoraan saadaan ehkä jotain aikaiseksi.
No niin on se RBS-15 ollut kyvykäs myös maamalien tuhoamiseen jo aikapäivät sitten. Ei se mikään uusi kyky ole!
Ei ilmeisesti riittävän hyvä, sillä iskukykytutkimuksessa vuosituhannen alussa Merivoimien merimaaliohjuksia tai ko. kyvyn kehittämistä ei edes harkittu. Tai sitten, kuten epäilen, Ilmavoimat olivat varanneet risteilyohjuksen itselleen.
Sitäpaitsi RBS-15 Mk3 on liikehtimiskykyinen ja jos katsot ohjuksesta tehtyä esittelyä Tubessa, siinä sanotaan että ohjus mm. lisää työntövoimaansa loppulähestymisessä ja aloittaa harhautusliikkeet. RBS-15 on edelleen iskukykyinen modernisoituna ja se on suunniteltu rannikoille. Ohjus kykenee lentämään saarten katveissa yli/ohi käyttämällä 3D-lentoreittiä. Ohjuksilla on myös ryhmähyökkäyskyky ja useampi ohjus voi hyökätä koordinoidusti samaa kohdetta vastaan eri suunnista samanaikaisesti.
Tottahan toki hyvä peli on kyseessä. Ohjuksen aerodynamiikka ja perusratkaisut perustuvat kuitenkin 1950-luvun alun parhaaseen tietämykseen. Häiveominaisuuksia ei ole ja epäilisin että aerodynamiikan osalta on tapahtunut kehitystä viimeisen 65 vuoden aikana. Epäilisin vahvasti niin NSM:n, LRASM:n ja SCALP NAvalen pesevän monelta osalta RBS-15:n 10-0. Toki brosyyrien ulkopuolella on paljon eri faktoja, mm. hinta.
Mitä tulee Ahti Lappiin, niin toki hänellä on sokea BUK-pisteensä ja monta muutakin mutta risteilyohjusten suhteen hän on oikeassa. Ei Suomen etäisyyksillä ole tarvetta laittaa risteilyohjuksia lentokoneisiin. Tätä kautta ei synny myöskään mahdollisuutta massamaiseen tulenkäyttöön samaan tapaan kuin maalta laukaistaessa, ellei sitten sidota suunnilleen kaikkia käytettävissä olevia Horneteja yhteen tehtävään. Toki molempi parempi ja JASSM:t on jo ostettu.
