Merivoimien kehitysnäkymät

[Fencer]

Ehkä, mutta en näin äkkiseltään keksi miksi kyseisen aluksen pitäisi olla Pohjanmaa, joka tuskin on halvin tai käytännöllisin vaihtoehto tarkoitukseen tai minkä takia sigint-aluksen pitäisi leikkiä siviiliä.

Niin, tarkemmin ajateltuna on ehkä naiivia kuvitella, että merivoimiin kuulumaton alus voisi vapaammin toimia seitsemällä merellä, kuin virallinen sota-alus. Mutta ei varmaankaan haittaisi, jos meillä olisi jonkinlainen merentutkimusalus "Hallamaa" mittaamassa veden suolaisuutta.

 

[Merten sheriffi]

Aikanaan kun Kustaanmiekasta luovuttiin, niin perusteluina oli tekniikan kehittyminen ja taistelualuksien kyky suorittaa myös vastaavat tehtävät. Lähinnä tulee mieleen miinalaivoille sekä lautoille siirrettävät konttiratkaisut.

 

[Huhta]

Jos nyt halutaan uusien laivojen kustannuksia karsia niin MTO:t voisi ainakin aluksi karsia pois kunhan provisiot niille jätetään. Ja tietenkin IT-järjestelmän pitää pystyä osumaan myös merimaaleihin noin niinkuin omasuojaksi.

Varmaan tuo on yksi vaihtoehto niin pitkään kuin meritorjuntaohjuksia on ohjusveneissä. Se on myös toimiva siinä mielessä, että ohjusten lisääminen myöhemmin on helppoa, kun siihen on varauduttu jo rakennusvaiheessa.

Tosin 1,2 miljardin euron mittakaavassa meritorjuntaohjukset ovat pieni kuluerä, varmaan alle 10 prosenttia. Jos ohjukset laukaistaan yhteisistä siiloista ilmatorjuntaohjusten kanssa, niin säästö muodostuu lähinnä puuttuvista integraatioista ja itse ohjuksista, joita varmaan hankittaisiin luokkaa kymmeniä.

 

[scip10]

Niin, tarkemmin ajateltuna on ehkä naiivia kuvitella, että merivoimiin kuulumaton alus voisi vapaammin toimia seitsemällä merellä, kuin virallinen sota-alus. Mutta ei varmaankaan haittaisi, jos meillä olisi jonkinlainen merentutkimusalus "Hallamaa" mittaamassa veden suolaisuutta.

Meillä on jo Aranda
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimusalus_Aranda

 

[scip10]

Jos nyt halutaan uusien laivojen kustannuksia karsia niin MTO:t voisi ainakin aluksi karsia pois kunhan provisiot niille jätetään. Ja tietenkin IT-järjestelmän pitää pystyä osumaan myös merimaaleihin noin niinkuin omasuojaksi.

Alla olevalla videolla ilmeisesti käytöstä poistettua portugalilaista partiolaivaa ammutaan vanhoilla Sea Sparrow ja SM-1 ilmatorjuntaohjuksilla. Kyllä nuokin varmaan aika gutaa tekevät, ja noiden torjuminen on melko vaikeaa...

BTW, USN juuri äsken upotti Perry-luokan fregatin SM-6 ohjuksella.

http://news.usni.org/2016/03/07/nav...n-test-of-new-supersonic-anti-surface-missile

Täällä blogissa mielenkiintoista pohdintaa ESSM block 2:sta ja sen vaikutuksista monitoimifregatin konseptiin.

http://defense-and-freedom.blogspot.fi/2016/01/naval-air-defence-of-2020s.html?m=1

Kompaktina tutkaohjuksena olisi varmasti sopiva ohjus ilmapuolustukseen ja omasuojaksi myös meidän uusille monitoimialuksille.

Tuossa vanhassa postauksessani on linkki blogitekstiin jossa käsitellään ESSM block 2:n ominaisuuksia ml kyky pintatorjuntaan.

Epäilen että álukselle sijoitettujen MTO:n vaihtaminen ESSM:iin tuottaisi kustannusäästöä, mutta tilan ollessa kortilla sillä voitaisiin parantaa omasuojaa alustorjuntakykyä vaarantamatta. Rannalla tarvitaan joka tapauksessa meritorjuntaohjuksia.

 

[StmSvejk]

Tuossa vanhassa postauksessani on linkki blogitekstiin jossa käsitellään ESSM block 2:n ominaisuuksia ml kyky pintatorjuntaan.

Epäilen että álukselle sijoitettujen MTO:n vaihtaminen ESSM:iin tuottaisi kustannusäästöä, mutta tilan ollessa kortilla sillä voitaisiin parantaa omasuojaa alustorjuntakykyä vaarantamatta. Rannalla tarvitaan joka tapauksessa meritorjuntaohjuksia.

Ilmatorjuntaohjukset ovat helpommin torjuttavissa kuin merimaaliohjukset sillä ne lentävät ballistisella radalla. Merimaaliohjukset tulevat pintaa myötäillen, parhaimmillaan mutkitellen, stealth-ominaisuuksilla ja vaurionsietokyvyllä varustettuna.

 

[Rannari]

Meillä on jo Aranda
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimusalus_Aranda

Salaliittoteoriaa pukkaa. Olikohan sittenkään sattumaa että Veli Venäläinen joutui taannoin hätistelemään juuri Arandaa kauemmas sotaharjoituksestaan?

 

[Huhta]

Ilmatorjuntaohjukset ovat helpommin torjuttavissa kuin merimaaliohjukset sillä ne lentävät ballistisella radalla. Merimaaliohjukset tulevat pintaa myötäillen, parhaimmillaan mutkitellen, stealth-ominaisuuksilla ja vaurionsietokyvyllä varustettuna.

Ilmatorjuntaohjus myös yleensä iskee moninkertaisella nopeudella verrattuna meritorjuntaohjukseen, mikä vaikeuttaa torjumista. Jotkut meritorjuntaohjukset toki rikkovat äänivallin, mutta esimerkiksi NSM, Harpoon, Exocet, Sea Eagle ja RBS-15 eivät ylitä äänennopeutta.

 

[StmSvejk]

Ilmatorjuntaohjus myös yleensä iskee moninkertaisella nopeudella verrattuna meritorjuntaohjukseen, mikä vaikeuttaa torjumista. Jotkut meritorjuntaohjukset toki rikkovat äänivallin, mutta esimerkiksi NSM, Harpoon, Exocet, Sea Eagle ja RBS-15 eivät ylitä äänennopeutta.

En usko, ensinnäkin reagointiaika on suurempi pidemmän tutkahorisontin vuoksi, ohjuksia ei ole optimoitu häiveominaisuuksien puolesta, ne noudattavat ennakoitavaa lentorataa ja vaurionsietoon ei ole kiinnitetty huomiota. Britit ampuivat Sea Wolfilla 4,5 tuuman tykin ammuksia 1970-luvulla juuri tämän ansiosta. Massamainen tulenkäyttö toki auttaa, mutta merimaaloohjukset voi ohjata hyökkäämään vaikka useilla eri lähestymissuunnilla ja -vektoreilla. (esim. pop-up vs. sea skimming). Itojen pintamaaliominaisuudet ovat hyvä juttu, mutta ne eivät korvaa mto:ta.

Sinänsä monimaaliominaisuuksilla on käyttöä myös maamaaleja vastaan. IIR ohjus sopivalla taistelukärjellä toimii myös pitkän kantaman pst-ohjuksena jne.

 

[fulcrum]

Niin, tarkemmin ajateltuna on ehkä naiivia kuvitella, että merivoimiin kuulumaton alus voisi vapaammin toimia seitsemällä merellä, kuin virallinen sota-alus. Mutta ei varmaankaan haittaisi, jos meillä olisi jonkinlainen merentutkimusalus "Hallamaa" mittaamassa veden suolaisuutta.

Vähänkään paremmin varusteltu vakoilualus vaatii paljon erilaisia sensoreita ja on niin ilmeinen ettei siinä paljoa lipunvaihdot tai muut kommervenkit auta, kyllä se tunnistetaan siksi mitä se on. Norjalaisillahan on kuuluisa vakoilualus "Marjata", hassun näköinen töppölaiva jonka purjehduksia venäläiset katsovat aina hyvin karsaasti. Tänä vuonna se pitäisi korvattaman uudella aluksella jolla on sama nimi.

 

[fulcrum]

Ilmatorjuntaohjus myös yleensä iskee moninkertaisella nopeudella verrattuna meritorjuntaohjukseen, mikä vaikeuttaa torjumista. Jotkut meritorjuntaohjukset toki rikkovat äänivallin, mutta esimerkiksi NSM, Harpoon, Exocet, Sea Eagle ja RBS-15 eivät ylitä äänennopeutta.

Jos nyt halutaan uusien laivojen kustannuksia karsia niin MTO:t voisi ainakin aluksi karsia pois kunhan provisiot niille jätetään. Ja tietenkin IT-järjestelmän pitää pystyä osumaan myös merimaaleihin noin niinkuin omasuojaksi.

It-ohjukset eivät voi täysin korvata merimaaliohjuksia syistä joita Svejk jo listasi, mutta sekundäärinen pintamaalikyky on kyllä hyvä olla olemassa. Meillä ei varmaan ole mahdollisuuksia ruutata kymmenittäin Standard missilejä pintamaaliin torjunnan saturoimiseksi.

"Fitted for but not with" -fraasi tulee varmaan olemaan tuttua kauraa kun uusia aluksia kehitellään ja merimaaliohjukset ovat ison maailman malliin yksi ilmeinen kandidaatti. Uskon ettei kaikkia Laivue2020-aluksia tulla varustamaan samaan standardiin, ainakaan aluksi.

 

[SJ]

It-ohjukset eivät voi täysin korvata merimaaliohjuksia syistä joita Svejk jo listasi, mutta sekundäärinen pintamaalikyky on kyllä hyvä olla olemassa. Meillä ei varmaan ole mahdollisuuksia ruutata kymmenittäin Standard missilejä pintamaaliin torjunnan saturoimiseksi.

Jos me haluaisimme saturoida vihollislaivasto-osaston puolustuksen, niin sitten meidän kannattaisi panostaa rannikkotykistöön. Siis siihen putkitykistöön. Tyhmiä kranaatteja saa ammuttua kohtuu helposti 40 kilsan päähän ja avustettuja ammuksia siitä eteenpäin, oli niissä älyä mukana tai ei. Tietenkin rakettiavusteisissa kranaateissa menetetään osa räjähdelastista, mutta koska ammuksen on tarkoitus tunkeutua maaliin, niin olettaisin, että pienempikin riittää (etenkin jos tarkoitus on ampua sekaan myös ohjuksia). Tietenkin tykistö häviää ohjuksille kantamassa, mutta olettaisin että vihollisen maihinnousu ei voi tapahtua ihan missä tahansa, joten tykit voidaan keskittää todennäköisimpiin paikkoihin ja ohjukset sitten kantamansa rajoissa mihin parhaiten sopii. Idea olisi se, että vihollinen väistelisi viimeisen kymmenen kilsaa kranaatteja ennen kuin ohjukset iskevät maaliin.

 

[Korsumajuri]

Jos me haluaisimme saturoida vihollislaivasto-osaston puolustuksen, niin sitten meidän kannattaisi panostaa rannikkotykistöön. Siis siihen putkitykistöön. Tyhmiä kranaatteja saa ammuttua kohtuu helposti 40 kilsan päähän.

Excalibureita alkaa saamaan laivastoversiona, joten ei välttämättä tarvitsisi ampua putket kuumina. Jos vielä pystyy ampumaan MRSI, laivojen lähitorjunta on paineessa. Olettaisin, että ainakaan vanhemmat venäläiset CIWS:it eivät edes kykene torjumaan tykistökranaatin kokoisia kohteita.

Toinen maihinnousun estämiseen ja jälkimaininkeihin sopiva asejärjestelmä on Quickstrike (lentokoneesta pudotettava, kaukovaikutteinen GPS-merimiina). Pitää tietää, minne maihinnousu kohdistuu, tai iskeä lähtöaluetta vastaan (venäläisten sotasatamat ja väylät). Käytännössä tilanne voisi olla esim. se, että tajutaan Ahvenanmaan olevan valtauksen kohteena. Maarianhaminan satama on menetetty jo tunteja sitten ja suuri laivasto-osasto lähestyy A-maata. Sataman pystyisi kaukomiinoittamaan Horneteilla, siedettävällä riskitasolla (Quickstrike ER:n kantama on 70+ kilometria). Yllättyisin jos EU/Kiina/Venäjä eivät kehittäisi lähivuosina omia quickstrikejaan.

 

[scip10]

Ilmatorjuntaohjukset ovat helpommin torjuttavissa kuin merimaaliohjukset sillä ne lentävät ballistisella radalla. Merimaaliohjukset tulevat pintaa myötäillen, parhaimmillaan mutkitellen, stealth-ominaisuuksilla ja vaurionsietokyvyllä varustettuna.

Tottakai merimaaliohjukset ovat tehokkaampia alusten tuhoajia kuin it-ohjukset. ESSM Block 2:n kaltainen IT-ohjus on kuitenkin monikäyttöisempi, koska sillä on myös rajoitettu pintatorjuntakyky, kun taas MTO:lla ei ole minkäänlaista omasuoja- tai ilmatorjuntakykyä.

Koska meidän uusissa laivoissa tulee olemaan rajallinen ohjuskapasiteetti sekä tilan että rahoituksen vuoksi, saattaisi ít-ohjusten hankkiminen olla resurssien käytön kannalta tehokkaampaa kuin meritorjuntaohjusten.

Just sayin'

 

[SJ]

Excalibureita alkaa saamaan laivastoversiona, joten ei välttämättä tarvitsisi ampua putket kuumina. Jos vielä pystyy ampumaan MRSI, laivojen lähitorjunta on paineessa. Olettaisin, että ainakaan vanhemmat venäläiset CIWS:it eivät edes kykene torjumaan tykistökranaatin kokoisia kohteita.

Toinen maihinnousun estämiseen ja jälkimaininkeihin sopiva asejärjestelmä on Quickstrike (lentokoneesta pudotettava, kaukovaikutteinen GPS-merimiina). Pitää tietää, minne maihinnousu kohdistuu, tai iskeä lähtöaluetta vastaan (venäläisten sotasatamat ja väylät). Käytännössä tilanne voisi olla esim. se, että tajutaan Ahvenanmaan olevan valtauksen kohteena. Maarianhaminan satama on menetetty jo tunteja sitten ja suuri laivasto-osasto lähestyy A-maata. Sataman pystyisi kaukomiinoittamaan Horneteilla, siedettävällä riskitasolla (Quickstrike ER:n kantama on 70+ kilometria). Yllättyisin jos EU/Kiina/Venäjä eivät kehittäisi lähivuosina omia quickstrikejaan.

No, tuo MMW malli olisi varmaan ideaalinen rannikkotykistölle ja MRSI saattaa mennä tarpeettomalle puolelle, joten vedettävät aseetkin riittäisivät. Meinaan, että ei kai niitä ole tarkoitus ampua vain yhdellä putkella? Mitä taas tulee naapurin CIWS järjestelmiin, niin joskus katselin niiden tietoja wiki:stä, niin sain vaikutelman, että monessa laivassa ne CIWS:t eivät kykene välttämättä edes MTO:n torjuntaan, koska ovat silmävaraisesti ohjattuja. Mitä taas tulee uudempiin systeemeihin, paremmin varustettuissa laivoissa, niin mahtaakohan nekään pystyä ampumaan alas kranaattia joka tulee pystyssä alas? Ja tässä tulee taas eteen se heitteiden alasampuminen automaattikanuunalla, jonka vaikutus vaatii suoran osuman, eikä ammuksissa siis ole herätesytyttimiä. Ne kanuunat näet on jälleen suunniteltu kontrolloidun hajonnan ja suuren tulinopeuden periaatteilla, eikä suunnittelussa huomioitu noin pieniä maaleja.

Itse kuitenkin mietin ihan tavallisia tyhmiä kranaatteja millä häiritä vihollista, jotta MTO:t pääsisivät läpi. Sikäli kun vihollinen kykenee seuraamaan niitä kranaatteja tutkalla, niin nämä tuskin koettaisivat ampua niitä alas, ja mahtavatkohan edes kyetä kertomaan, että onko kranaatti edes tulossa sinne päinkään? Tai ehkä pystyvätkin, olisihan se hyödyllistä oman tykistön tulenjohdon kannalta. Mutta kuitenkin kun kranaatteja alkaa putoilla ympärille, niin vihollinen varmaan alkaisi väistelemään, mikä luultavasti hajottaisi muodostelmaa ja ihan varmasti hidastaisi menoa. Ja kun lähempänä kohdetta laivat varmaankin joutuisivat hakeutumaan jollekin tietylle väylälle, niin jos sen väylän sisääntulon missaa väistelyn takia, niin voi vain arvailla kuinka kauan sinne takaisin pääsemiseen menee. Jos tykit vielä saavat osuman johonkin, niin mahtaakohan se kiulu muutenkaan olla kykenevä ampumaan niitä ohjuksia, kun niiden vuoro tulee.

Ja tuota GPS -päivitystä noihin miinoihin olen odotellutkin. On niin luonnollinen lisä tuohon aseperheeseen.

 

[StmSvejk]

Ylipäätään merellistä tulenkäyttöä, itse asiassa koko puolustusvoimien tulenkäyttöä, pitäisi miettiä uusiksi noin vuodelle 2030 eli niille tienoille jolloin myös uudet hävittäjät ovat tulossa käyttöön. Esimerkkejä on monia:

-Risteilyohjus on yhtä kuin meritorjuntaohjus ja kantamansa puolesta maalaukaisu on riittävä = pois aluksia ja ilmavoimien lentokalustoa kuormaamasta.

-Hyökkäyksellinen massamainen, epäilisin että puolustuksellinenkin, miinoitus on nykytekniikalla helpompaa hoitaa lentokoneista kuin laivoista. Mikäli konejakauma on karkeasti samanlainen tulevaisuudessa sopisi tehtävä ennen kaikkea ilmavoimien suihkuharjoituskonekalustolle ja kuljetuskonekalustolle. Miksi ei myös alkeiskonekalustolle?

-UUV-laitteet mullistavat matalien ja kapeiden merialueiden = saaristomeri ja Suomenlahti tiedustelun, valvonnan ja maalituksen. Rajoitetuissa määrin UUV-laitteille voi laittaa myös tulenkäyttöä kuten hyökkäyksellistä miinoitusta

-155mm ohjatut täsmäkranaatit tukevat ja kenties korvaavatkin merimaaliohjuksia silloin kun maali kyetään tarkasti maalittamaan. OTO-MELARA:n VUlCANO -kranaattien kantama merikäytössä on 80-100km välillä. 155mm merimaalikranaatin kantama olisi todennäköisesti jo ylikin 100km. Muutamat psh-jaokset pystyisivät kattamaan Suomenlahden koko syvyydeltä ja samalla tukemaan maihinnousun / maahanlaskun torjuntaa. http://www.diehl.com/fileadmin/diehl-defence/user_upload/flyer/Flyer_VULCANO_kombi_1102_BS_02.pdf
Miksi psh? Koska MRSI:llä pystyisi varmistamaan torjunnan mahdottomuuden. Eli rannikkotykistölle sanotaan vaikkapa tusinan verran psh:ta, toki samaa kalustoa mitä maavoimille hankittaisiin.

-155mm rt:tä varten kannattaisi varmaankin hankkia myös muutamia ilmakuljetteisia kanuunoja Ahvenanmaata ja paria isompaa saarta varten. Esim. M777 tai SLHW. Todennäköisesti n. 10kpl olisi riittävä määrä.

-SUTO:a ajatellen UAV on passeli peli Suomen ambitiotasolle. Sillä voi tiputtaa syvyyspommin, torpedon tai sensori-AUV:n sopivaan paikkaan.

Mitä monitoimialuksille jää? Ytimenä pitäisi olla ilmatorjuntakyky koska se on kaikkein hankalinta siirtää muille laveteille. Lisäksi pitäisi olla perussensorit ilma- pinta- ja merivalvontaan. Kansi lentäviä härpäkkeitä varten, monitoimikansi UUV:tä varten. Alusten mto-kyvyksi riittäisi varmastikin ITO, toisaalta MTO:n laittaminen ei varmaankaan paljoa maksaisi. Miinoituskyky, vaikkakin melko turha, tulee tavallaan ilmaiseksi koska alukselle kannattaisi laittaa joka tapauksessa monitoimikansi. Tykiksi 127mm monipuolisten pitkän kantaman a-tarvikkeiden vuoksi, toisaalta 76mm tarjoaisi paremman it-kyvyn, kevyemmän painon ja jo 40km kantaman joten ehkä sekin olisi soiva peli. Monitoimialuksille pitäisi hankkia epälänsimaisesti myös suto-raketinheitin matalien merialueiden vuoksi ja myös torpedotorjuntaan.

Katainen-luokka oli virhe, mutta se on hankittu ja olemassa joten kai se kannattaa ylläpitää jos kukaan ei sitä suostu ostamaan.

Miten tällaiset merivoimat kykenisivät tukemaan muita puolustushaaroja jos merellinen uhka on hoidettu liittolaisten toimesta tai on vaikka kova jäätalvi?

-Saattoaluskalusto on todennäköisesti sidottu joka tapauksessa, mutta jos ei, sillä voi vahventaa rannikkoalueiden ilmatorjuntaa, kenties jopa tukea pitkän kantaman tykistökalustolla rannikkoalueella käytäviä taisteluja.
-RT-kalusto, esimerkissäni 12kpl psh ja 10kpl kevyt haupitsi, soveltuvat erityis a-tarvikkeineen suoraan maavoimien tukemiseen
-Merimaaliohjukset voidaan suoraan käyttää valtakunnallisen tulenkäytön maaleihin koko valtakunnan alueellla. Kuorma-auto vaan ajamaan, tai jos nopeaa liikkuvuutta halutaan niin Casan kyytiiin ja Kittilän kentälle.
-Mikäli maihinnousun uhka on kokonaan pois pelistä voinee rannikkojääkäreitä käyttää Saimaan vesistöalueella jonka rannalle vihollinen realistisesti pääsisi varmaan kaikissa tapauksissa. Tässä tapauksessa etenkin rannikko-ohjusten pitkän kantaman pst-kyky olisi poikaa.

 

[Korsumajuri]

Asiallinen lista StmSvejkillä.

Propellihatusta heitän idean Nemolla/Amoksella laukaistavasta sutoraketista. Siis Saab ASW 601-tyylinen lyhyen kantaman, tusinoittain laukaistava ammus. Nemoja/Amoksia voitaisiin kaksoiskäyttää rannikkojääkärien tukemiseen ja tarpeen vaatiessa sukellusvenejahtiin. Jos tästä saataisiin toimiva järjestelmä, se antaisi yhden lisäsyyn hankkia Nemo-Jehuja ja ehkä potkua vientikauppaan. Esim. Ruotsilla tuntuu olevan suto-ongelmia ja siellä testattiin Amosta Stridsbåtiin asennettuna.

Oletan etteivät kehityskustannukset ole täysin mahdottomat, koska kyseessä ei ole 2040-luvun übertaktinen haitekki. Idea voi olla toimiva tai täysin paska, en tunne alaa riittävästi.

 

[StmSvejk]

Asiallinen lista StmSvejkillä.

Propellihatusta heitän idean Nemolla/Amoksella laukaistavasta sutoraketista. Siis Saab ASW 601-tyylinen lyhyen kantaman, tusinoittain laukaistava ammus. Nemoja/Amoksia voitaisiin kaksoiskäyttää rannikkojääkärien tukemiseen ja tarpeen vaatiessa sukellusvenejahtiin. Jos tästä saataisiin toimiva järjestelmä, se antaisi yhden lisäsyyn hankkia Nemo-Jehuja ja ehkä potkua vientikauppaan. Esim. Ruotsilla tuntuu olevan suto-ongelmia ja siellä testattiin Amosta Stridsbåtiin asennettuna.

Oletan etteivät kehityskustannukset ole täysin mahdottomat, koska kyseessä ei ole 2040-luvun übertaktinen haitekki. Idea voi olla toimiva tai täysin paska, en tunne alaa riittävästi.

Ei mikään hullumpi idea. Todennäköisesti pitäisi ampua pienillä panoksilla jolloin kantama jäisi pieneksi, toisaalta sensoridataakin voi olla matalalla hankala saada. Miinuksena olisi aika matala tulinopeus. Isommissa aluksissa on kuitenkin tilaa, ja sutoraketinheitintä voi käyttää myös maakohteiden tulittamiseen haluttaessa. Paras peli olisi varmaankin venäläinen RBU-6000 / RPK-8, mutta hankinnat tuosta suunnasta taitavat olla pois pelistä.

Palataanpa vielä psh-käyttöön meritorjunnassa, paljonko tuliyksikköjä tarvittaisiin? Jos oletetaan tuliyksiköksi jaos, mikä varmaan riittäisi meritorjunta-tarpeisiiin, voitaisin kuvitella perusryhmitykseksi esim. yksi jaos Kotkan alueelle Itäisen Suomenlahden kattamiseksi, yksi Sipooseen ja yksi Porkkalaan keskisen Suomenlahden kattamiseksi ja pk-seudun maihinnousu / maahanlaskutorjunnan tueksi, yksi jaos Hankoniemeen ja yksi Kemiöön, yksi reserviin. Tarpeeksi tulisi 12kpl psh:ta, oletetaan kappalehinnaksi herkuilla 10mE kappale (löytynyt myös alle 3mE hintaan), yhteensä 120mE. Oletetaan 200kpl VULCANO-ampumatarviketta per haupitsi, oletetaan hinnat lahjuksineen 100kE per a-tarvike (Excaliburin hinta on 68k USD), yhteensä 240mE. Kokonaishinta olisi 360mE.

Budjettihinnoilla, 5mE per PSH ja oletushinnalla 70kE per a-tarvike, 100kpl per PSH hinnaksi tulisi 144mE.

Mitenkäs sitten MTO tarve joskus 2030 kieppeillä, olettaen että ehdokkaana voisi olla vaikkapa LRASM tai SCALP NAVAL -suorituskykyluokan ohjus. Oletetaan kantamaksi MTCR-sopimuksen maksimi 300km (ohjukset kykenisivät teknisesti helposti pidempään lentomatkaan). Ryhmittämällä teoreettisen tuliyksikön Nurmijärvelle riittäisi kantama Pietarista Ruotsiin ja Saarenmaan tasalle asti. Käytännössä joustavuuden vuoksi kannattaisi hankkia useampia tuliyksiköitä. Kuvitellaan teoreettisesti vaikkapa kolme, josta yksi olisi sijoitettu Loviisaan, yksi Porkkalaan, yksi Kemiöön. Tämä mahdollistaisi monimutkaistenkin tulitehtävien suorittamisen, esim. maalin lähestymisen monesta eri suunnasta, lentomatkan käyttämisen mutkitteluun jne. Jos ohjuksia hankitaan n. 50 korvaamaan RBS-15SF:t yksi yhteen tulisi ohjusten hinnaksi n. 125mE, jos referenssinä käytetään SCALP NAVAL:n yksikköhintaa.

 

[yrjö]

Miten tällaiset merivoimat kykenisivät tukemaan muita puolustushaaroja jos merellinen uhka on hoidettu liittolaisten toimesta tai on vaikka kova jäätalvi?

Aiheellinen kysymys siinä vaiheessa kun Suomi on liittoutunut.

 

[StmSvejk]

Aiheellinen kysymys siinä vaiheessa kun Suomi on liittoutunut.

Vedän esiin Talvisota-kortin. Jos rannikkotykistön käytön suhteen olisi mietitty talvitaistelua varaamalla edes osan kalustosta siirtoon pääasemaa tukeviin vara-asemiin (helposti ja halvalla toteutettavissa) olisi kenttäarmeija saanut aivan valtavan lisän tykistöönsä.
Talvisodassa panssarilaivat puolestaan tukivat Turun ilmatorjuntaa mikä olikin tarpeellinen tehtävä sillä Turku oli tärkein aseavun määränpää.