Merivoimien kehitysnäkymät

[Old Boy]

Canet-tykkien siirtoa esitti, jälkiviisaasti toki, esim. Harald Öhquist jo muistelmissaan 1949.

Eipä ollut Öhqvistkään tykkimies! Eikä varmaan v 1949 tiennyt, että Vaasassa oli puoli Talvisotaa ptri 210 mm haupitseja eli tykit, koulutetut miehet ja atarvikkeet. Vain kuljetusvälineet puuttuivat. Sotaan
päästiin 1941. Merivoimien siirto maalle taistelemaan tarkoittaa, että tulijoiden koulutus, ampumamenetelmät, kalusto ja siihenastinen kokemus on tarkoitettu aivan erilaiseen sodankäyntiin. Yhden esimerkin mainitakseni viestivälineet ja -elimet mm puuttuivat kokonaan. Kannaksella oli kesäkuussa 1944 kaksikin Merivoimien rautatiepatteria, joista ei ollut maavoimille mitään hyötyä.

Kiinteä rt vaati isot betonityöt, joita talvisin ei siihen aikaan tehty. Rakennustöiden naamiointi olisi ollut mahdotonta eli asemat olisivat paljastuneet ennen niiden valmistumista. Ahvenanmaan liinnoittaminen
oli kaiketi aloitettu jo YH:n aikana. Neuvostoliittohan ei ollut demilitarisointisopimuksen osapuoli. Siellä palveli Talvisodan lopulla mm äskettäin edesmennyt Pääesikunnan päällikkönä uransa päättänyt kenrl
Ermei Kanninen. Ja eihän kukaan alkuvuonna 1940 tiennyt, milloin sota päättyy; rannikollakin olisi voitu tykkejä vielä tarvita. Eli tuskin PM olisi lupaa siirtoon antanut.

Hellfire -ohjuksista en ole sentään puhunut.

Et puhunut, arvon @StmSvejk. Ajatuksesta ammuskella väyläntorjuntaohjuksia mäkien yli ja tähystellä maalia lennokista vaan tulee mieleen, että idea on keksitty jenkkien Predator -toiminnasta. Enempää
ei siitä tarvitse sanoa, kun ammattimies CV on jo ideaa kommentoinut.

Mikäli alusten miinoitustehtävää suojataan ilmasta, on tämä lentotuntien kannalta mahdollisiesti epätehokkaampaa käyttöä kuin samojen koneiden käyttä miinoitukseen

Unohtuiko kokonaan, että kyse on ihan eri miinoista. 200-500 kg:n lentopommit eivät ole oikeita merimiinoja eikä niillä II MS:ssa laivoja upotettu ellei tullut osumaa. Avomerelle sijoitettavat suojamiinoitteet
eivät kaiketi ole perinteisiä pohjamiinoja, koska niiden max käyttösyvyys on jotain reilut 50 m. Väylämiinat taas sijoitetaan arvattavasti kapeikkoihin, joissa 50 m sijaintivirhe on paljon. Jos suurvallalla sattuu
jäämään käteen iso määrä 50-luvun lentopommeja ja se keksii niille käyttöä ei merkitse, että sama idea olisi meille kopioitavissa.

Vertaus on kaikella kunnioituksella hiukan kummallinen. Eihän kranaattejakaan kannata tuolloin ampua tykillä, vaan kuskata kuorma-autolla suoraan vihollisen luo. Mikäli vaihtoehtoisia miinoitustapoja tulisi käyttöön, on ilmiselvää että niille mietittäisiin varastointi- ja hajautusperiaatteet. Ilmavoimatkin säilyttävät a-tarvikkeitaan joissain

Merivoimat siis perustaisi uuden varikko-osaston jonkin sisämaan varikon yhteyteen tarvittavine lisähenkilökuntineen! Vaikka niin tekisikin ei logistiikka miksikään muutu. Miinat on silti kuskattava lentokentälle
tilanteessa, jossa todennäköisesti ei vielä ole ottoajoneuvoja siviilistä käytössä.

Toki aluksesta laskettava miina on monin tavoin optimoitu ja hyvä jos ne ehditään saada paikoilleen. Taktiset rajoitteet ovat kuitenkin olemassa ja kuten mainittua, kyky syntyisi halvalla nyt kun pommeja, JDAM:eja ja kenties JDAM-ER:ää ollaan Ilmavoimille hankittu tai hankkimassa

Maataistelukykyä on hankittu. Se tarkoitti, että ohjaajien koulutusaika piteni 12 kk. Merimiinoituskyky ei tietenkään tarkoittaisi samaa, ehkä 6 kk riittäisi. Kertaa n kpl pilottia/vuosi. Lisäksi pitäisi Hornetien
ohjelmat päivittää sillä hinnalla, mitä toimittaja kehtaisi meiltä pyytää. Epäilen, ettei Sveitsi tulisi jakamaan kustannuksia, tuskin aussitkaan. Se siis halpuuudesta! Hatusta vetäistyjä yksikköhintoja ei taasen
kannata kommentoida lainkaan.

 

[StmSvejk]

Eipä ollut Öhqvistkään tykkimies! Eikä varmaan v 1949 tiennyt, että Vaasassa oli puoli Talvisotaa ptri 210 mm haupitseja eli tykit, koulutetut miehet ja atarvikkeet. Vain kuljetusvälineet puuttuivat. Sotaan
päästiin 1941. Merivoimien siirto maalle taistelemaan tarkoittaa, että tulijoiden koulutus, ampumamenetelmät, kalusto ja siihenastinen kokemus on tarkoitettu aivan erilaiseen sodankäyntiin. Yhden esimerkin mainitakseni viestivälineet ja -elimet mm puuttuivat kokonaan. Kannaksella oli kesäkuussa 1944 kaksikin Merivoimien rautatiepatteria, joista ei ollut maavoimille mitään hyötyä.

Kiinteä rt vaati isot betonityöt, joita talvisin ei siihen aikaan tehty. Rakennustöiden naamiointi olisi ollut mahdotonta eli asemat olisivat paljastuneet ennen niiden valmistumista. Ahvenanmaan liinnoittaminen
oli kaiketi aloitettu jo YH:n aikana. Neuvostoliittohan ei ollut demilitarisointisopimuksen osapuoli. Siellä palveli Talvisodan lopulla mm äskettäin edesmennyt Pääesikunnan päällikkönä uransa päättänyt kenrl
Ermei Kanninen. Ja eihän kukaan alkuvuonna 1940 tiennyt, milloin sota päättyy; rannikollakin olisi voitu tykkejä vielä tarvita. Eli tuskin PM olisi lupaa siirtoon antanut.

Öö...RT:lle oli koulutettu maataistelujen tukeminen. Nimet Mantsi, Koivisto, Järisevä jne. sanonevat jotain historian harrastajalle. Ahvenanmaata ei linnoitettu YH:n aikana, toki asemat tiedusteltiin.
Käsittääkseni tykit pistettiin avoasemiin ja kiinnitettiin kallioon. Tähän kasattiin kiviä ympärille. Myöhemmin keväällä aloitettiin betonityöt. Myös valtaosa linnakkeista oli tuolloin avoasemissa, esim. Mantsin linnake joka ampui putkensa loppuun. NL:n vastatykistökyky oli olematon ja tuohon aikaan tykistöasemia oli vaikea vaientaa. En nyt ulkoa muista yhtään kiinteästi asennettua rannikkotykkiä joka olisi vaiennettu talvi- tai jatkosodassa epäsuoralla tulella tai lentopommituksella. Voin olla väärässä.

Kenttälinnoittaminen olisi kelvannut, aivan kuten kenttätykistöllekin. Mainittakoon että samana talvena eräs panssarivaunujen lähitorjunta-ase oli polttopullo. Siihen verrattuna kenttälinnoitettujen asemien riski olisi varmaankin olltu siedettävissä. Viestivälineistön osalta olisi voitu tukeutua ensisijaisesti jo paikallaan olevaan, rakennettuun verkkoon tai jopa ottamalla kenttätykistön viestivälineitä käyttöön.

Toki ei tiedetty kauanko sota olisi kestänyt, mutta jään sulaminen on sangen ennustettava prosessi joka olisi mahdollistanut siirtämisen takaisin länteen. Varsinkin kun jään sulaminen Suomenlahdella etenee lännestä itään.

Et puhunut, arvon @StmSvejk. Ajatuksesta ammuskella väyläntorjuntaohjuksia mäkien yli ja tähystellä maalia lennokista vaan tulee mieleen, että idea on keksitty jenkkien Predator -toiminnasta. Enempää
ei siitä tarvitse sanoa, kun ammattimies CV on jo ideaa kommentoinut.

CV9030 ei ollut tietoinen keskustelun alussa että Spike ER on hiukan erilainen ohjus kuin MR tai LR. Ammattilaisellekin sattuu. Edelleen, mitä haittaa on kyvystä tuhota paikallaan olevia pistemaaleja 8km päähän jos tähystys on olemassa? Tunkeutuminen väärän puolustushaaran tontille?

EUnohtuiko kokonaan, että kyse on ihan eri miinoista. 200-500 kg:n lentopommit eivät ole oikeita merimiinoja eikä niillä II MS:ssa laivoja upotettu ellei tullut osumaa. Avomerelle sijoitettavat suojamiinoitteet
eivät kaiketi ole perinteisiä pohjamiinoja, koska niiden max käyttösyvyys on jotain reilut 50 m. Väylämiinat taas sijoitetaan arvattavasti kapeikkoihin, joissa 50 m sijaintivirhe on paljon. Jos suurvallalla sattuu
jäämään käteen iso määrä 50-luvun lentopommeja ja se keksii niille käyttöä ei merkitse, että sama idea olisi meille kopioitavissa.

Riippuu mitä pitää upottaa ja vaurioittaa ja kuinka matalissa vesissä. Raivaajia lukuun ottamatta taistelualukset, saati kuljetusalukset, eivät ole kovinkaan shokkivahvistettuja. Vihollisen isommilla taistelualuksilla taas ei ole tarve tulla kovin mataliin vesiin, asevaikutus yltää kauempaakin.
Eikös taannoin miinalaiva Puuhamaa miinoittanut itse itsensä liian aikaisin räjähtäneen syvyyspommin avulla?

Maataistelukykyä on hankittu. Se tarkoitti, että ohjaajien koulutusaika piteni 12 kk. Merimiinoituskyky ei tietenkään tarkoittaisi samaa, ehkä 6 kk riittäisi. Kertaa n kpl pilottia/vuosi. Lisäksi pitäisi Hornetien
ohjelmat päivittää sillä hinnalla, mitä toimittaja kehtaisi meiltä pyytää. Epäilen, ettei Sveitsi tulisi jakamaan kustannuksia, tuskin aussitkaan. Se siis halpuuudesta! Hatusta vetäistyjä yksikköhintoja ei taasen
kannata kommentoida lainkaan.

Kyky on olemassa jo USN:n Horneteissa, en usko että pommien tiputtaminen muuttuu miksikään. Pistetäänpä jollekin kv-foorumille kyselyä koulutusasiasta.

EDIT:

"The implications for the Quickstrike-ER (fig. 2) go beyond precision, allowing aircraft to emplace mines from range. Today, only F-18, P-3, B-1, and B-52 crews train for mining. JDAM training, on the other hand, is ubiquitous. There is no practical difference between JDAM employment against a fixed ground target or a fixed location under shallow water; no additional training for basic mine laying is required."

Ev. Michael Pietrucha, USAF Research institute kirjoittaa USA:n ilmavoimien lehteen.

http://www.au.af.mil/au/afri/aspj/digital/pdf/articles/2015-Mar-Apr/V-Pietrucha.pdf

 

[peelo]

Ai @CV9030FIN ei ollut tietoinen Spiken ominaisuuksista No onneksi meillä on täällä asiantuntijoita opastamassa

 

[Einomies1]

Ja jos ne Mk.82 tuntuu liian tehottomalta, niin JDAM kitin kanssa niissä on etuna se, että ne on helppo pudottaa kuvioon, jolloin esim. kapeikossa voit maksimoida vaikutuksen kun miinat räjähtävät toistensa vaikutuksesta eri suunnilla aluksesta.

Onko tuossa mitään järkeä jos miinat räjähtävät toistensa vaikutuksesta kerralla? Kuten aikaisemmn todettiin pohjamiinan teho perustuu tuohon kuplaan joka murtaa laivan rakenteet tai vaurioittaa niitä. Tämä taas edellyttää että maksimitehon kannalta laiva tulisi olla melko lailla kohdalla eikä 50 m päässä.

Eihän panssarimiinojakaan käytetä niin että eka vaunu laukaisee koko kentän tai puolet siitä. Onhan se tietysti helppoa ainakin raivata jos yhden miinan räjäyttämisellä saadaan pois koko kenttä tai vain yhden aluksen menetyksellä. Puolustajan kannalta asia taas on vähän huono.

Jos ei rajauduttaisi merimiinoissa tuohon Sos & Terv Ministeriön edustajan kantaan vaihtoehtoisissa miinoitteissa. Eikö tehokkainta olisi jos miinat olisivat paikallaan jo rauhanaikana ja niitä ohjattaisiin kaukona? Pois jäisi ainakin osin koko miinoitus kun kriisi puhkeaa ja valmius olisi välitön: napin painalluksella miinakentät aktivoitaisiin.

Kiinalaisilla on tällaisia nimeltään PM-53. Muistan lukeneeni jostain että myös ruotsilla olisi ollut kauko-ohjattavia miinakenttiä kylmän sodan aikana.
Tietääkö joku tästä enemmän?

Myös pohjassa nököttävä torpedomiina olisi ovela lisä koska aluksen ei tarvitse kulkea suoraan ylitse.

 

[Einomies1]

U.S. Naval Warfare Collegen mielenkiintoinen artikkeli miinasodankäynnistä ja erityisesti Kiinan kyvyistä:
https://www.usnwc.edu/getattachment...g-Mines-Seriously--Mine-Warfare-in-China-s-Ne

 

[SJ]

Onko tuossa mitään järkeä jos miinat räjähtävät toistensa vaikutuksesta kerralla? Kuten aikaisemmn todettiin pohjamiinan teho perustuu tuohon kuplaan joka murtaa laivan rakenteet tai vaurioittaa niitä. Tämä taas edellyttää että maksimitehon kannalta laiva tulisi olla melko lailla kohdalla eikä 50 m päässä.

Ensinnäkään tarkoitus ei ole räjäyttää koko kenttää, tai edes puolikastakaan siitä, vaan tarkoitus on enemmänkin "kasata telluja päällekäin". Ellen nyt väärässä ole, niin tuon kuplan pitää koskettaa laivan runkoa, joten miinan on oltava joko erittäin iso, tai sitten sarvimiina. Ja tämä kyllä rikkoo ihan varmasti rungon, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta laivaan saa pohjamiinoilla, eli herätemiinoilla vahinkoa muutenkin, periaatteessa ihan tärinällä joka saattaa siirtää laivan koneet tms. alustoiltaan. Ja tämähän on juuri se herätemiinojen suurin etu, että niitä ei tarvitse niin montaa, vaan ne vahingoittavat maalia kauempaakin. Lisäksi muistikuvani on, että esim. magneettimiinat eivät räjähdä heti kun sopiva magneettikenttä tulee vastaan, vaan sitten kun se alkaa pienenemään. En ole varma, että olisiko tällöin laiva juuri parhaassa asennossa, mutta siinähän ne loput miinat tulevat kuvaan ja varmistavat asian ja vähintään vääntelevät laivaa useammalta suunnalta.

 

[StmSvejk]

Jos ei rajauduttaisi merimiinoissa tuohon Sos & Terv Ministeriön edustajan kantaan vaihtoehtoisissa miinoitteissa. Eikö tehokkainta olisi jos miinat olisivat paikallaan jo rauhanaikana ja niitä ohjattaisiin kaukona? Pois jäisi ainakin osin koko miinoitus kun kriisi puhkeaa ja valmius olisi välitön: napin painalluksella miinakentät aktivoitaisiin.

Kiinalaisilla on tällaisia nimeltään PM-53. Muistan lukeneeni jostain että myös ruotsilla olisi ollut kauko-ohjattavia miinakenttiä kylmän sodan aikana.
Tietääkö joku tästä enemmän?

Myös pohjassa nököttävä torpedomiina olisi ovela lisä koska aluksen ei tarvitse kulkea suoraan ylitse.

Miinat paikoillaan kuulostaa turhan riskaabelilta, mutta tuleaisuuden miina lienee juuri tuollainen älykäs robotti. Periaatteessa se voisi olla jopa verkottunut robotti. Ts. itse vaikuttaja kaivautuu pohjamutaan jotta sen heräte olisi vaikeammin havaittavissa ja kuuntelee ympäristöään pienempien akustisten sensorien avulla. Kun ROE-ehdot täyttyvät ja maali on toimintasäteen piirissä ponkaisee vaikuttaja ylös joko raketin tai torpedomoottorin avulla. Futuristista? Ehkä, mutta robotiikka kehittyy kovaa vauhtia. Itseliikkuvilla miinoilla voidaan kuitenkin kattaa älyttömän paljon suurempi alue kuin perinteisillä miinoilla. Yhteydenpito onnistuu akustisin modeemein ja tarvittaessa vaikka välillä pintaan nousemalla ja radioyhteys ottamalla. Miina voi vaikka itse siirtyä toiminta-alueelleen.

 

[Samses]

Siirretty muutama Spiken eri versioita ja niiden käyttöä koskeva viesti PST-ketjuun.

 

[StmSvejk]

Lentomiinoitukseen liittyen vielä, uskoisin että olen oman sanaisen arkkuni avannut jo asian tiimoilta, mutta tässäpä vielä vastaus lentomiinoituksen vaatimaan erikoiskoulutukseen, eli huorasin Quorassa. Tuo Quora on ihan mielenkiintoinen kun ihmiset vastaavat omilla nimillään niin on usein helppo arvioida vastauksen taso.

How much specialist training does use of Quickstrike mine require?
How much special pilot training does use of Quickstrike mine require compared to normal bombs? How much is Quickstrikes unit cost? Someone estimated that a fighter pilot qualified for use of normal ordnance would require six months of additional training before dropping Quickstrike mines. Is it so?

Vastaus lyhennettynä:

"Quick Strike Mines are essentially conventional bombs with aerodynamic fins and fairings added usually prior to launch.

Together with a bolted on integrated underwater sensors suite (Target Detecting Device (TDD) MK 71 Mod 1) they are dropped as standard ordinance from a vast spectrum of aircraft types.

NO special, other than standard ordinance release skills and practice, are required."

https://www.quora.com/How-much-specialist-training-does-use-of-Quickstrike-mine-require

Aiempien postausten perusteella vaikuttaa ihan täyspäiseltä kaverilta.

 

[fulcrum]

Niin onko taas puhe JDAM-Quickstrikestä vai 'tyhmästä' miinasta? JDAM-versio varmaan on aika helppo pudottaa, mutta sitten se ei ole enää niin halpa. Perusversio täytyy pudottaa matalalta ja alhaisesta nopeudesta. Juuri em. syystä GPS-ohjattu versio ylipäätään kehitettiin!

Lisäksi kuten sanottua, pommia ei ole suunniteltu miinaksi. Se on helposti havaittavissa ja räjähdysteho on huonompi. Vähänkään syvempään veteen on pudotettava mk84-pohjainen 900-kiloinen versio. Niitä Hornetti ei enää kuljeta kerrallaan kuin kaksi, poikkeustapauksessa neljä.

Tai vastaavasti puolen monitoimialuskaluston käyttöä ilmasuojineen, riskeineen kaikkineen. Ilmapudotteisia miinoja hankkimalla joustavuutta voidaan lisätä.

Ero on siinä että merivoimien aluskalusto on tarkoitettu myös tuohon toimintaan. Miinoitustoiminnan vaatima aika ja riskit on otettu huomioon kun kaluston käyttöä ja elinkaarta on mietitty. Hornetteja ei ole ja kaikki lisähommat mitä niille lastataan on poissa muualta.

 

[peelo]

Minkähän maalainen tämä asiantuntija oli? Vaikka olisikin asiasta jotain tiennyt niin jos vertaus oli jenkkipilottiin joka saa jokatapauksessa koulutuksen laaja-alaisesti ilmasta-maahan touhuun niin ei se nyt kauheasti lisäkoulutusta varmaan vaadi. Meillä ei ole rautapommeja käytössä!!!

 

[SJ]

Minkähän maalainen tämä asiantuntija oli? Vaikka olisikin asiasta jotain tiennyt niin jos vertaus oli jenkkipilottiin joka saa jokatapauksessa koulutuksen laaja-alaisesti ilmasta-maahan touhuun niin ei se nyt kauheasti lisäkoulutusta varmaan vaadi. Meillä ei ole rautapommeja käytössä!!!

Miksi meidän pitäisi rautapommeja käyttääkkään, kun JDAM:t on saatavilla?

 

[StmSvejk]

Lisäksi kuten sanottua, pommia ei ole suunniteltu miinaksi. Se on helposti havaittavissa ja räjähdysteho on huonompi. Vähänkään syvempään veteen on pudotettava mk84-pohjainen 900-kiloinen versio. Niitä Hornetti ei enää kuljeta kerrallaan kuin kaksi, poikkeustapauksessa neljä.

Nimenomaisesti normiquickstrikejä tuossa tarkoitettiin. Mk-84 -pohjaista Quickstrikeä ei ole olemassa, ainoastaan Mk-82 ja Mk-83. Mk-83 pommeja mahtuu Hornetiin maksimissaan kai yhdeksän. Mutta olemme tästä riittävästi vääntäneet emmekä onnistu kääntämään toistemme päitä mihinkään suuntaan.

Minkähän maalainen tämä asiantuntija oli? Vaikka olisikin asiasta jotain tiennyt niin jos vertaus oli jenkkipilottiin joka saa jokatapauksessa koulutuksen laaja-alaisesti ilmasta-maahan touhuun niin ei se nyt kauheasti lisäkoulutusta varmaan vaadi. Meillä ei ole rautapommeja käytössä!!!

Ameriikan ihminen. Rautapommien tiputtelu ei ole lainkaan hankalaa vaan ihan bussikuskina toimimista. Tietokone ottaa koko ajan tiedon koneen liikkeistä ja kertoo tiputtamishetken (tai tiputtaa itse) pommin oikealla hetkellä. Vaikeaa maataistelukyvyssä ei ole aseiden käyttö vaan kaikki muu oheistoiminta kuten toiminta vihollisen ilmapuolustuksen piirissä. Vertauskuvana voisi pitää jalkaväkitaistelijan taitoja. Ei se ampuminen ampumaradalla ole hankalaa vaan kaikki muu pikku stressinlähde.

 

[StmSvejk]

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119920/VASANKARI_LK.pdf?sequence=2

"UUDEN SUKUPOLVEN TYKISTÖAMPUMATARVIKKEET TSTA2020 PINTATORJUNTA-ASEISTUKSENA"

"Suurten valtioiden intressi laivastojoukoilla annettavaan kustannustehokkaaseen tulitukeen on johtanut tykistöasejärjestelmien kehittämiseen ohjusaseisiin verrattavan tehokkuuden saavut-tamiseksi ohjustulenkäyttöä merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Aihe on ajankohtainen myös kotimaisessa toimintaympäristössä merivoimien valmistellessa uutta taistelualusluokkaa, joka valmistuessaan tulee korvaamaan suuren osan olemassa olevasta laivaston suorituskyvystä.
Uudet tekniset ratkaisut ovat lisänneet tykistöaseiden kantamaa moninkertaiseksi ja tehneet tykistökranaateista ohjautuvia, metriluokan tarkkuuteen kykeneviä täsmäaseita, jotka soveltuvat niin tulitukeen kuin pinta- ja ilmatorjuntaan, sekä kustannustehokkuutensa ansiosta tykis-töaseille tyypilliseen massamaiseen käyttöön.

Tutkimuksessa perehdyttiin kirjallisuustutkimuksen, vaatimusmäärittelyn ja vertailun keinoin uuden sukupolven ampumatarvikkeiden soveltuvuuteen Suomen merivoimien tehtävien täyttämiseen tulevaisuuden aluskalustolla. Kirjallisuustutkimuksella selvitettiin uuden sukupol-ven tykistöampumatarvikkeiden tekninen kehitys, rakenne ja suorituskyky, jota vertailtiin toimintaympäristömme vaatimuksiin ja tällä hetkellä Suomessa käytössä oleviin tykistö- ja ohjusasejärjestelmiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että tietyt uuden sukupolven ampumatarvikkeet soveltuvat erin-omaisesti täydentäväksi pintatorjunta-asejärjestelmäksi uudelle taistelualusluokalle parantaen aluksen soveltuvuutta monipuoliseen tehtäväkenttään ja tarjoten kustannustehokkaan, ohjuksiin verrattuna matalan käyttökynnyksen vaikuttamismahdollisuuden."

 

[SJ]

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119920/VASANKARI_LK.pdf?sequence=2

"UUDEN SUKUPOLVEN TYKISTÖAMPUMATARVIKKEET TSTA2020 PINTATORJUNTA-ASEISTUKSENA"

"Suurten valtioiden intressi laivastojoukoilla annettavaan kustannustehokkaaseen tulitukeen on johtanut tykistöasejärjestelmien kehittämiseen ohjusaseisiin verrattavan tehokkuuden saavut-tamiseksi ohjustulenkäyttöä merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Aihe on ajankohtainen myös kotimaisessa toimintaympäristössä merivoimien valmistellessa uutta taistelualusluokkaa, joka valmistuessaan tulee korvaamaan suuren osan olemassa olevasta laivaston suorituskyvystä.
Uudet tekniset ratkaisut ovat lisänneet tykistöaseiden kantamaa moninkertaiseksi ja tehneet tykistökranaateista ohjautuvia, metriluokan tarkkuuteen kykeneviä täsmäaseita, jotka soveltuvat niin tulitukeen kuin pinta- ja ilmatorjuntaan, sekä kustannustehokkuutensa ansiosta tykis-töaseille tyypilliseen massamaiseen käyttöön.

Tutkimuksessa perehdyttiin kirjallisuustutkimuksen, vaatimusmäärittelyn ja vertailun keinoin uuden sukupolven ampumatarvikkeiden soveltuvuuteen Suomen merivoimien tehtävien täyttämiseen tulevaisuuden aluskalustolla. Kirjallisuustutkimuksella selvitettiin uuden sukupol-ven tykistöampumatarvikkeiden tekninen kehitys, rakenne ja suorituskyky, jota vertailtiin toimintaympäristömme vaatimuksiin ja tällä hetkellä Suomessa käytössä oleviin tykistö- ja ohjusasejärjestelmiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että tietyt uuden sukupolven ampumatarvikkeet soveltuvat erin-omaisesti täydentäväksi pintatorjunta-asejärjestelmäksi uudelle taistelualusluokalle parantaen aluksen soveltuvuutta monipuoliseen tehtäväkenttään ja tarjoten kustannustehokkaan, ohjuksiin verrattuna matalan käyttökynnyksen vaikuttamismahdollisuuden."

En ole vielä lukenut tuota läpi, mutta sanoisin jo nyt, että ekana tutkisin noiden käyttöä rannikkotykistön toimesta. Mutta näkisin että on hyvin mahdollista, että noihin uusiin aluksiin tulee 76mm:n tykki aseeksi.

 

[Gyllis1]

#laivue 2020 ja Saab
https://mobile.twitter.com/hashtag/SQ2020?src=hash

 

[Merten sheriffi]

#laivue 2020 ja Saab
https://mobile.twitter.com/hashtag/SQ2020?src=hash

Onko tämä pelkästään Saabin vastaus merivoimille?

 

[Gyllis1]

Onko tämä pelkästään Saabin vastaus merivoimille?

rfi= request for information. Saab tehnyt kaksi kuukautta hommia ja nyt valmis?
Näyttäisi olevan kaksi erilaista ehdotusta

 

[StmSvejk]

http://www.hs.fi/paivanlehti/01042016/a1459397240570

Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta
Merivoimien kykyä toimia kansainvälisissä tehtävissä ei pidä parantaa maarajan ja rannikon kohteiden puolustamisen kustannuksella.

Merivoimat suunnittelee hankintaa, jossa neljä uuteen alusluokkaan kuuluvaa taistelualusta korvaisi seitsemän nyt käytössä olevaa pienempää alusta. Hankinnan lähtöhinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa.

Hankinnan rahoituksen sanotaan tulevan puolustusbudjetin ulkopuolelta, eikä se siten olisi pois muilta puolustushaaroilta. Hankinnan koko hintaa asejärjestelmineen ei ole arvioitu – pelkillä aluksillahan saa aikaan vain peräaaltoa. Eikä ole kerrottu, mistä puolustusbudjetin ulkopuolinen rahoitus saadaan.

Käytännössä näin suuri investointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään.

Kookkaampien alusten tarvetta on perusteltu muun muassa sillä, että alusten tulee olla valtamerikelpoisia ja että niillä pitää pystyä operoimaan eteläisellä Itämerellä. Etelä-Itämeren puolustaminen ei kuitenkaan kuulu Suomelle.

Rannikkotykistöstä on luovuttu, eikä rannikon ohjustorjuntakyky ole riittävä. Niinpä merimaaliohjuksista on tullut Suomen puolustuksen kannalta alushankinnan tärkein osa. Hankittavaksi suunnitellut ohjukset kantaisivat eteläiseltä rantamaaltammekin laukaistuina Gotlannin tasalle.

Uudet alukset olisivat Itämeren ahtaalla merialueella erittäin haavoittuvia ”kiintomaaleja” ilmasta laukaistaville ohjuksille. Ne olisivat myös jatkuvan silmälläpidon alaisia.

Pitkän kantaman merimaaliohjuksille olisi luotava laukaisukyky myös maalta, jotta ohjukset eivät ole alusten mukana upoksissa heti ensimmäisen vihollisen tekemän ohjusiskun jälkeen. Samoin ohjusten pitäisi olla käytössä meren ollessa jäässä, kun puolustaudutaan jäätä pitkin etenevää vihollista vastaan. Alukset sitovat suojakseen myös ilmatorjuntaa, josta on kotimaan puolustuksessa huutava pula.

Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström vertasi tammikuussa nykyistä turvallisuustilannetta 1930-lukuun ja piti mahdollisena, että Ruotsi voi joutua lähivuosina jopa sotaan.

Ennen toista maailmansotaa Ruotsin puolustusvoimat olivat 1920-luvun ylioptimististen ennusteiden ja sittemmin virheellisiksi osoittautuneiden päätösten vuoksi mitättömät. Myös nykyisin Ruotsi kärsii viime vuosikymmenellä tehdyistä arvioista.

Suomessakin Puolustusvoimien nykytilanne tuo mieleen 1930-luvun. Silloin panssarilaivat ja sukellusveneet veivät varoja, joita olisi kipeästi tarvittu maavoimien hankintoihin. Ja myös Suomessa on lähimenneisyydessä tehty ylioptimistisia arvioita kehityksestä lähialueilla.

Maavoimia on juuri supistettu kolmanneksella ja niiden varustamisesta aiotaan tinkiä. Merivoimien kykyä toimia kansainvälisissä tehtävissä ollaan kehittämässä samaan aikaan kun Suomen maa-alueen puolustus uhkaa näivettyä.

Baltian maiden Natoon liittymisen jälkeen Itämeren geopoliittinen asema on ratkaisevasti muuttunut. Itämerestä on tullut miltei Nato-maiden ja Nato-kumppanien – Ruotsin ja Suomen – sisämeri.

Venäjällä ei ole liittolaisia Itämeren piirissä. Maa on yrittänyt vaikuttaa alueen turvallisuuspoliittiseen asetelmaan erityisesti ilmavoimillaan. Kaliningradin alueelta Venäjän merimaaliohjukset ulottuvat 500 kilometrin päähän eteläiselle Itämerelle. Mikäli Nato-maat ja Ruotsi eivät eliminoi näitä ohjuksia ja ilmavoimia, alueen merikuljetukset ovat Venäjän armoilla. Suomen Merivoimat ei voi asiaan vaikuttaa.

Suomen puolustusjärjestelyt nojaavat läntiseen yhteistyöhön. Suomen valmiutta ulottaa toimintansa eteläiselle Itämerelle venäläisten torjumiseksi saatetaan arvostaa Nato-maissa ja Ruotsissa, mutta kriisiajan operointi tuolla alueella heijastuisi maarajamme turvallisuuteen.

Suomelle on tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon kohteiden puolustamiseen kuin yhteistoimintaan eteläisellä Itämerellä tai valtamerillä. Siksi neljän uuden taistelualuksen hankintasuunnitelmia tulee supistaa. Osa hankintaan suunnitelluista varoista tulee kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.

Ruotsin kanssa on tarkoituksenmukaisinta hyödyntää kummankin maan niukkoja resursseja siten, että Ruotsi kantaa vastuuta erityisesti merivoimista ja Suomi erityisesti maavoimista. Tilanne olisi sama, jos maat olisivat Naton jäseniä

Lauri Kiianlinna

Kirjoittaja on prikaatikenraali evp. Hän on aiemmin ollut itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkö.

 

[Umkhonto]

Samasta aiheesta kuin @StmSvejk tuossa ^

Kenraali tyrmää HS:ssä Merivoimien alushankinnan: "Näivettää maa-alueen puolustuksen"
Perjantai 1.4.2016 klo 12.32

Prikaatinkenraali Lauri Kiianlinna lyttää Helsingin Sanomissa Merivoimien uuden alushankinnan. Hänen mukaansa kallis investointi vie tärkeitä varoja Suomen maarajan ja rannikoiden puolustuksesta


Uusilla aluksilla on tarkoitus korvata muun muassa miinalaivat Hämeenmaa (kuvassa) ja Uusimaa. (PUOLUSTUSVOIMAT)
Kiianlinna pitää Merivoimille suunniteltuja neljää uutta alusta liian kalliina hankintana. Hänen mukaansa seitsemän nykyisen aluksen korvaajaksi suunnitellut neljä alusta ovat liian suuria tehtäviinsä Itämerelle.

Kiianlinna on evp. prikaatinkenraali ja entinen itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkö.

Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan Kiianlinna toteaa, että 1,2 miljardin euron alushankinta veisi tärkeitä varoja muusta puolustamisesta.

- Käytännössä näin suuri alusinvestointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään, hän toteaa.

Nykyistä kookkaampien aluksien hankintaa on perusteltu muun muassa sillä, että niiden tulee olla valtamerikelpoisia ja niiden pitää pystyä operoimaan eteläisellä Itämerellä.

- Etelä-Itämeren puolustaminen ei kuitenkaan kuulu Suomelle, Kiianlinna kirjoittaa.

Kiianlinnan mukaan uudet alukset olisivat Itämeren ahtaalla merialueella erittäin haavoittuvia "kiintomaaleja" ilmasta laukaistaville ohjuksille.

Kuin 30-luvulta

Lauri Kiianlinnan mielestä Suomen olisi tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon puolustamiseen. Lisäksi osa varoista tulisi kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.

Kiianlinna muistuttaa Ruotsin maavoimien komentajan Anders Bränsströmin tammikuisesta vertauksesta, jonka mukaan nykyinen turvallisuustilanne on kuin 30-luvulta ja Ruotsin on mahdollista joutua lähivuosina jopa sotaan.

- Suomessakin Puolustusvoimien nykytilanne tuo mieleen 1930-luvun. Silloin panssarilaivat ja sukellusveneet veivät varoja, joita olisi kipeästi tarvittu maavoimien hankintoihin. Ja myös Suomessa on lähimenneisyydessa tehty ylioptimistisia arvioita kehityksestä lähialueilla.

Maavoimia supistettiin äskettäisessä suuressa puolustusvoimauudistuksessa kolmanneksella ja niiden varustamisesta aiotaan tinkiä jatkossakin. Prikaatinkenraalin mukaan Suomen maa-alueen puolustus uhkaakin nyt näivettyä, samalla kun Merivoimien kykyyn toimia kansainvälisissä tehtävissä laitetaan varoja.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040121350217_uu.shtml