Merivoimien kehitysnäkymät

Old Boy kirjoitti:
Hintakin on kohdallaan: 500 MEUR/kpl. Meillä ei ole sitä etua, että Saksan valtio maksaa kolmanneksen kuluista, kuten Israelilla. Jos olisi, mahtuisi vähän venytettyyn budjettiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Budjetti tulee venymään tai aluksia vähennetään joka tapauksessa ellei ihmettä tapahdu ja helvetti jäädy samaan aikaan. Ideana ei välttämättä ollut ostaa saar kutosia listahinnalla vaan tehdä Kiinat ja kopioida ne mahdollisimman pitkälle järjestelmien osalta, meillä on osaamista melkein kaikilla tarvittavilla alueilla ja paikka jossa yhdistää ne, Meyer, jota tuskin haittaa kuittailla rahaa vastaan toiselle telakkayhtiölle. Vain se mitä ei osata tehdä itse, ostetaan ulkomailta, jos tarvitaan. Lähinnä tutka ja itse aseet luulisin, ja juu niistä tulee leijonanosa hinnasta mutta on tämä valtio ennenkin vetänyt kaneja hatustaan mitä puolustushankintoihin tulee, toivossa on hyvä elää sanoi lapamato. Ja ainahan saa haaveilla että veli suomalainen ei sitten kiskoisi mitään välistä noiden järjestelmien suhteen.. Eli ei onnistu tässä maailmassa mutta teoriassa mahdollista laskea kpl hintaa edes n.400m paikkeille

Edit. Ennenkuin ketään muu kerkeää sitä sanomaan niin vastaan itse itselleni todennäköisimmän vaihtoehdon mitä tapahtuu kun suomalaiset alkavat itse väkertämään tämän luokan järjestelmiä. Tehtiin itse ja säästettiin vitonen. Saa sillä sitten tarjota ylipäällikölle pullakahvit Pansion sotkussa samalla kun laiturilla suomalainen insinööri miettii kumpi tulee ylös, tutka vai sonari.
 
Viimeksi muokattu:
Leaderwolf kirjoitti:
Budjetti tulee venymään tai aluksia vähennetään joka tapauksessa ellei ihmettä tapahdu ja helvetti jäädy samaan aikaan. Ideana ei välttämättä ollut ostaa saar kutosia listahinnalla vaan tehdä Kiinat ja kopioida ne mahdollisimman pitkälle järjestelmien osalta, meillä on osaamista melkein kaikilla tarvittavilla alueilla ja paikka jossa yhdistää ne, Meyer, jota tuskin haittaa kuittailla rahaa vastaan toiselle telakkayhtiölle.
Klikkaa laajentaaksesi...
On, mutta ei kokemusta. Kopioinnissa tuskin jää merkittävästi vähäisemmäksi oppirahojen maksu.
Runko kyllä itse, mutta yläpuolisen koostamiseen tuossa kokoluokassa on parempi pyytää apuja. Kongsi ja Saabbi varmaan jo auttaa mukavasti.
Onhan tämä "omaan tarkoitukseen ja hyvä tulee" todellinen karva nähty jo miltei jokaisen kotimaisen projektin kohdalla.
Ei ole varaa lähteä leikkimään näiden kanssa kun ylityksiin ei ole varaa. Tilataan vaikka perästä vedettäviä tykkejä kotimaasta pienemmällä riskillä.

Raumalla, ei Turussa
 
Viimeksi muokattu:
Huhta kirjoitti:
Ainoastaan Skjold-luokan yksikäyttöisyys (maihinnousun torjunta) on harmillista. Käsittääkseni aluksessa ei ole mitään aseistusta tai sensorivälineistöä sukellusveneitä vastaan (korjatkaa, jos olen täysin erehtynyt). Mahtaisiko SUTO-varustuksen jälkiasennus onnistua? Tällöin alukset voisivat osallistua omalta osaltaan järkevästi myös saattotehtäviin, joissa pintamaalien torjunta tuskin on kovin keskeistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Skjold on käytännössä kuin ilmatyynyalus, joten sen käyttökelpoisuus mihinkään pinnanalaiseen sensoritoimintaan on huonoin mahdollinen koska aiheuttaa melua veden alle pohjarakenteensa vuoksi eikä juuri kulussa koske veteen (sensorit jäisi todella häiriöiseen veteen jolloin toimivat huonosti). Saattamaan tai muihinkaan pitempiaikaisiin tehtäviin kovin huono vehje. Erittäin hyvä vehje tulemaan alle 6 bofoorin kelissä hullua vauhtia ampumaan ohjuksensa tai siirtymään uuteen paikkaan väijymään mistä ampua ohjuksensa. Vertaus Tuuli-luokkaan kohdallaan, vielä erikoistuneempi toimija kuin kotimaiset ohjusveneet eikä siinä mielessä oikein passeli meille (eikä kykene jääaikaan kuin olemaan paikallaan). Hieno alus ja varmasti Norjalaisille ihan paikallaan maihinnousun torjuntaan.
 
Ei Suomenlahden/Ahvenanmeren oloissa kannata käyttää runkoasenteisia kaikuluotaimia vaan syvyytettäviä. Samaten tuon kokoluokan laitteet on pääasiallisesti aktiivisia joten oman aluksen aiheuttama melu ei ole ongelma. Tärkein tekijä on aluksen koko (Skjold on itseasiassa isompi kuin Hamina-luokka) ja kyky kulkea hiljaisella nopeudella (Skjold on lähempänä katamaraania kuin ilmatyynyalusta ja varustettu vesijeteillä joten hidasajokin luulisi onnistuvan).
 
peelo kirjoitti:
Ei Suomenlahden/Ahvenanmeren oloissa kannata käyttää runkoasenteisia kaikuluotaimia vaan syvyytettäviä. Samaten tuon kokoluokan laitteet on pääasiallisesti aktiivisia joten oman aluksen aiheuttama melu ei ole ongelma. Tärkein tekijä on aluksen koko (Skjold on itseasiassa isompi kuin Hamina-luokka) ja kyky kulkea hiljaisella nopeudella (Skjold on lähempänä katamaraania kuin ilmatyynyalusta ja varustettu vesijeteillä joten hidasajokin luulisi onnistuvan).
Klikkaa laajentaaksesi...
Normaalisti syvyytettävä sonari laitetaan töihin kun saatu runkoon asennetulla luotaimella viitteitä. Skjoldin runko on monirunkoinen joka luo nostetta kulussa ja tämä ominaisuus tekee haasteellisemman runkoasenteiselle anturille koska poikkeama virtauksessa muodostaa ilmakuplia veteen jossa kaikupulssi käyttäytyy eri tavalla kuin häiriöttömässä vedessä. Melulla tarkoitin häiriötä vedessä, pahoitteluni huonosta ilmaisusta. Lontooksi terminä on "Noise" josta finglish puski pintaan :). Tästä syystä anturit asennetaan yleensä reilusti pinnan alapuolelle jotta voidaan varmistua tasaisesta virtauksesta = häiriöttömästä kuvasta. Mutta siinä olet oikeassa että syvyytettävän sonarin tuohon voi asentaa mutta ratkaisu on vähän puolinainen. Monikeilaluotain on nopeassa aluksessa huomattavan paljon parempi koska kykenee luotaamaan huomattavan paljon korkeammilla nopeuksilla kuin syvyytettävä luotain. Tämäkin toki vaatii paikan anturille josta näkee häiriöttämässä vedessä esim 120 astetta sivuille. Mutta summa summarum, liukuva monirunkoalus on paljon haastavampi lavetti vedenalaisille sensoreille kuin syvempikulkuinen yksirunkoalus jos halutaan valvontakykyä muutenkin kuin mateluvauhdilla.
 
MeriTJ kirjoitti:
Normaalisti syvyytettävä sonari laitetaan töihin kun saatu runkoon asennetulla luotaimella viitteitä. Skjoldin runko on monirunkoinen joka luo nostetta kulussa ja tämä ominaisuus tekee haasteellisemman runkoasenteiselle anturille koska poikkeama virtauksessa muodostaa ilmakuplia veteen jossa kaikupulssi käyttäytyy eri tavalla kuin häiriöttömässä vedessä. Melulla tarkoitin häiriötä vedessä, pahoitteluni huonosta ilmaisusta. Lontooksi terminä on "Noise" josta finglish puski pintaan :). Tästä syystä anturit asennetaan yleensä reilusti pinnan alapuolelle jotta voidaan varmistua tasaisesta virtauksesta = häiriöttömästä kuvasta. Mutta siinä olet oikeassa että syvyytettävän sonarin tuohon voi asentaa mutta ratkaisu on vähän puolinainen. Monikeilaluotain on nopeassa aluksessa huomattavan paljon parempi koska kykenee luotaamaan huomattavan paljon korkeammilla nopeuksilla kuin syvyytettävä luotain. Tämäkin toki vaatii paikan anturille josta näkee häiriöttämässä vedessä esim 120 astetta sivuille. Mutta summa summarum, liukuva monirunkoalus on paljon haastavampi lavetti vedenalaisille sensoreille kuin syvempikulkuinen yksirunkoalus jos halutaan valvontakykyä muutenkin kuin mateluvauhdilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itämeren olosuhteissa syvyytettävä kaikuluotain on lähes aina se paras vaihtoehto. Syynä lämpötilaolosuhteet. Kesällä tilanne pahin, talvella suotuisampi. Järjestelmän mahdollistamalla nopeudella ei varmaankaan ole niin suurta merkitystä, kun kaikilla syvyytettävillä päästään varmasti yli 10 solmun nopeuksiin varmaan jopa lähelle 20 solmua. Aktiivista sonaria ei pidetä päällä jatkuvasti vaan epäily tai havainto on tullut jo joltain muulta järjestelmältä tai näköhavaintona toiminnasta. Maalin nopeus on myös merkittävässä roolissa joka jää aina alle valvontajärjestelmän nopeuden.

Helsinki-luokassa oli runkosonari, mutta 80-luvun tekniikka suosi niiden käyttämistä ja Hämeenmaa taas ei ollut alunperin tarkoitettu SUVE metsästykseen vaan se oli toissijainen tehtävä. Hämeenmaahan suunniteltiin modernisoinnin yhteydessä käsittääkseni syvyytettävää sonaria.
 
Aina oppii uutta, kiitoksia. En ole ennen kuullutkaan että syvyytettävät sensorit kestää moisia nopeuksia ja kykenevät vielä tuottamaan noissa vauhdeissa kuvaakin.
 
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461810649175?ref=hs-prio-1-1
Kummallista kyllä en löytänyt äkkiseltään historia puolelta tai muualtakaan tälle linkille parempaa topikkia o_O Joten pistin tänne, ei mitään uutta tai yllättävää mutta lukeehan näitä tauolla kahvin ohessa. Itse olen vahvasti MTA2020 projektin puolella, ainoastaan alusten vähyys pelottaa. Jos käy kuten Ilmarisen upotessa että kertalaakista 50% merivoimien ykkösnyrkistä on pohjassa ja loput käytännössä vedetään piiloon taistelutehtävistä ettei niitäkin menetetä.
 
MeriTJ kirjoitti:
. En ole ennen kuullutkaan että syvyytettävät sensorit kestää moisia nopeuksia ja kykenevät vielä tuottamaan noissa vauhdeissa kuvaakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kavitaatio ongelmat ei poistu helpolla kun menee eteenpäin vauhdilla. Sukellusveneet on vuosikymmeniä raahanneet perässään hydrophoni-ketjua ja kaikki käyttäjät käsittääkseni menevät tasaisella vauhdilla eteenpäin jos ovat kuuntelemassa.
 
Leaderwolf kirjoitti:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461810649175?ref=hs-prio-1-1
Kummallista kyllä en löytänyt äkkiseltään historia puolelta tai muualtakaan tälle linkille parempaa topikkia o_O Joten pistin tänne, ei mitään uutta tai yllättävää mutta lukeehan näitä tauolla kahvin ohessa. Itse olen vahvasti MTA2020 projektin puolella, ainoastaan alusten vähyys pelottaa. Jos käy kuten Ilmarisen upotessa että kertalaakista 50% merivoimien ykkösnyrkistä on pohjassa ja loput käytännössä vedetään piiloon taistelutehtävistä ettei niitäkin menetetä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Enemmän runkoja lisää taistelukestävyyttä, mutta alusten ominaisuuksista joudutaan tinkimään. Tietyt ominaisuudet vaativat isompaa runkoa ja jos ne ovat vaatimuksena, niin satakaan pienempää alusta ei riitä.
Panssarilaivoja oli tarkoitus hankkia vähintään kolme, alunperin kaavailtiin noin 2500 tonnin alusta. Tämä kuitenkin todettiin liian pieneksi mm. päätykkien määrän suhteen ja päädyttiin rakentamaan vain kaksi alusta. Kolmas oli kyllä tarkoitus tehdä joskus myöhemmin mutta rahaa ei irronnut.
 
Tuleeko 2020 aluksille perinteikkäät nimet vai poliittisesti korrektit (ei viittauksia mihinkään) tyylin Kantanpää-luokka?
 
99% todennäköisyydellä Turunmaa ja Karjala tulevat olemaan nimistössä, loput edustanevat samaa teemaa, toivottavasti ei kuitenkaan Uusimaa ja Hämeenmaa.
 
Toivottavasti ei anneta julkista nimeämiskilpailua. Britanniassa jonkun kilpailun suosituin ehdotus tutkimusaluksen nimeksi oli Boaty McBoatface. Suomessa saattaisi tulla Homeperseensuota ja Kurjalaa
 
Rannari kirjoitti:
Jokohan olisi aika kalevalaisille nimille. Ei nyt ehkä Väiski ja Illu kuitenkaan...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kannattaisin ehdottomasti. En näe syytä miksei Ilmarinenkin voisi olla nimenä, kyllä traagisestikin tuhoutuneiden alusten nimiä on kierrätetty myöhemmin (Invincible, Kaga jne). Lemminkäinen, Joukahainen, Louhi menisivät ihan hyvin myös.

Poliittisesti maakuntanimet ovat toki helpompia kun aluksille voidaan luontevasti nimetä kummikunta.
 
fulcrum kirjoitti:
Kannattaisin ehdottomasti. En näe syytä miksei Ilmarinenkin voisi olla nimenä, kyllä traagisestikin tuhoutuneiden alusten nimiä on kierrätetty myöhemmin (Invincible, Kaga jne). Lemminkäinen, Joukahainen, Louhi menisivät ihan hyvin myös.

Poliittisesti maakuntanimet ovat toki helpompia kun aluksille voidaan luontevasti nimetä kummikunta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Louhi on jo olemassa. Mutta V, I, L, J tekisi mainion nelikon. Kunhan ei tehtäisi viidettä O-alkuisella nimellä...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top