Merivoimien kehitysnäkymät

Päinvastoin! Tämä oli ihan samaa tasoa aikaisempien kanssa. sopivasti yksityiskohtia, kuitenkin niin ettei varmaankaan tarvitse olla merisodankäyntiin asiantuntija.
Noissa haastatteluissa pitäisi olla joku tietopuolinen vänkääjä mukana. Saisi tehdä kriittisiä kysymyksiä.
 
Noissa haastatteluissa pitäisi olla joku tietopuolinen vänkääjä mukana. Saisi tehdä kriittisiä kysymyksiä.

Hmm. Tältä foorumilta voisi jokaiseen podcastiin löytyä muutama tietopuilinen vänkääjä :cool:

Tosin, en ole tätä vielä kuunnellut, mutta ainakin aikaisemmat olivat hyviä (osa vielä kuuntelematta tosin) ilman vänkääjiäkin.

Känny näemmä korjasi, mutta saa tuosta noinkin selvää..
 
Kuuntelin eilen illalla lähes kokonaan. Vaikutti olevan vahva luotto alusten omasuojaan meritorjuntaohjusten osalta. Tämä on mukava kuulla, erityisesti miettien laivue 2020-hanketta.

Mutta, kävi myös selväksi, miten idea on, että alukset toimivat ennen kaikkea eteentyönnettyinä sensoreina ja ohjukset ammutaan maista (about suoraan ohjusvaraston rampilta :) )

Tätä silmällä pitäen, eikö vaihtoehtoinen tapa toteuttaa eteentyönnettyjä sensoreita olisi miehittämättömät lento- ja vesialukset? Erityisesti passiivisten sensoreiden osalta.
 
Kuuntelin eilen illalla lähes kokonaan. Vaikutti olevan vahva luotto alusten omasuojaan meritorjuntaohjusten osalta. Tämä on mukava kuulla, erityisesti miettien laivue 2020-hanketta.

Mutta, kävi myös selväksi, miten idea on, että alukset toimivat ennen kaikkea eteentyönnettyinä sensoreina ja ohjukset ammutaan maista (about suoraan ohjusvaraston rampilta :) )

Tätä silmällä pitäen, eikö vaihtoehtoinen tapa toteuttaa eteentyönnettyjä sensoreita olisi miehittämättömät lento- ja vesialukset? Erityisesti passiivisten sensoreiden osalta.
Periaatteessa kyllä, mutta nuo järjestelmät ovat toistaiseksi kovasti hinnoissaan. Lisäksi aidosti miehittämättömiä järjestelmiä ei vielä ole edes olemassa, vaan lihalliset operaattorit ovat maissa itse aluksen sijasta. Kauko-ohjauksen vaatima signaali on taas järjestelmän läsnäoloa paljastava elementti ja mahdollinen häirinnän kohde. Täysin autonominen miehittämätön laite taas on pelkkien algoritmien varassa kohteiden tunnistamisen ja odottamattomiin tilanteisiin reagoinnin kanssa, missä molemmissa ihminen on toistaiseksi etevämpi.

TL;DR: Miehittämättömät laitteet ovat tulossa, mutta eivät vielä meille kustannustehokas vaihtoehto.
 
Merisodankäyntiä käsittelevä podcast oli hyvää settiä. Ja joo, se oli varmasti tietämättömille suunnattuja perusjuttuja, mutta niin pitääkin. Ei kohderyhmänä ole vähälukuiset "militarynörtit", vaikka varmasti osa heistäkin saa joitain tiedonmurusia.

Noissa haastatteluissa pitäisi olla joku tietopuolinen vänkääjä mukana. Saisi tehdä kriittisiä kysymyksiä.
Ehdotan nimimerkkiä hessukessu. :D
 
Juontaja kyseli paljonko meritorjuntaohjuksia on per alus. Noo Helsinki-luokan kahdeksasta Haminoiden neljään kappaleeseen. Kuitenkin muisti mainita näiden olevan jo romutettu. Tässä kuitenkin jälleen osa totuus. Turku ja Helsinki ainoastaan romutettu.
Kas kummaa, kun ei mainittu Turunmaa-luokan 120mm erinomaisesta soveltuvuudesta pintatorjntaan.
 
"Painostusoperaatiot ovat jo käynnissä" mistä painostusoperaatioista tuossa puhuttiin?
 
Radio Kipinässä uusi merisotajakso


Radio Kipinän Podcast -jaksossa 6 komentaja Jon von Weissenberg avaa merisodankäynnin periaatteita. Jaksossa käsitellään mm. taistelualuksia, miinoittamista, sukellusvenesodankäyntiä, sekä Merivoimien tehtäviä.
Näistä tulee samaa fiilis kuin PS puolueen Perussuomalainen lehden päätoimittaja haastattelisi itse Soinia.
 
Pienten ja keskisuurten alusluokkien kilpailu on kovaa maailmalla kun valmistajia on monta ja ruotsilla ei riitä volyymi ja paukut kilpailla edes euroopassa Saksan ja Hollannin fregateille.
Fregatti on yleistymässä monitoimialukseksi monissa laivastoissa hävittäjien sijaan. Hävittäjät lienevät silti jatkossakin sotalaivojen suurin ja tehokkain luokka maailmassa....ja kallein. Painotus on perinteisissä taistelualuksissa yhä enemmän pienempien ja nopeampien alusten suuntaan sekä Littoral (rannikkovedet)alueelle.

Ristelilijät lienevät kohta historiaa koska USA ei ole valmistanut niitä 1980-luvun Vincennes-luokan jälkeen ja Venäjän taisteluristeilijät ovat vieläkin vanhempia. Kun noista aika jättää jälkeen mittavista päivityksistä huolimatta, niin tuleeko enää risteilijöitä?

Perinteisen roolituksen puolesta käytännössä kaikki nykyaikaiset hävittäjät ja iso osa fregateistakin on 'ristelijöitä', eli isoja monipuolisesti aseistettuja valtamerikelpoisia aluksia jotka kykenevät itsenäisiin operaatioihin. Tyypitykset ovat lähinnä poliittisia. Esimerkiksi County-luokan hävittäjät olivat alunperin kevyitä ohjusristeilijöitä kunnes ne muutettiin hävittäjiksi jotteivat kuulostaisi niin kalliilta. Toisaalta Ticonderogien luokitus oli alunperin fregatti, mutta se muutettiin risteilijäksi jotta laivastolle saataisiin enemmän risteilijöitä kuin Neuvostoliitolla oli.

Nykyaikaisessa terminologiassa risteilijä tarkoittaa lähinnä komentoalusta. Tällä tavoin luokiteltuna risteilijöitä on lähinnä Venäjällä, Japanilla ja Perulla. US Navylla lippulaivoina toimivat yleensä tukialukset tai maihinnousualukset joten heillä ei ole tämäntyyppisille aluksille niin tarvetta.
 
Nykyaikaisessa terminologiassa risteilijä tarkoittaa lähinnä komentoalusta. Tällä tavoin luokiteltuna risteilijöitä on lähinnä Venäjällä, Japanilla ja Perulla. US Navylla lippulaivoina toimivat yleensä tukialukset tai maihinnousualukset joten heillä ei ole tämäntyyppisille aluksille niin tarvetta.
6th fleet
US_Navy_051006-N-0057D-128_The_Sixth_Fleet_flagship_USS_Mount_Whitney_(LCC_20)_underway_in_the_Mediterranean_Sea_during_exercise_Destined_Glory_(Loyal_Midas)_2005.jpg
 

Ihan mielenkiintoisia aluksia nuo USS Blue Ridge (LCC-19) ja Mount Whitney (LCC-20 yllä). Ne on valmistunut vuonna 1970/71 ja suunniteltu käytettäväksi 2030 loppupuolelle, eli silloin niillä olisi n. 70 vuotta cruisailua takana.

Kyllähän niillä Ticonderoga-luokan risteilijöillä taitaa olla paremmat taistelunjohtovalmiudet (erityisesti AAW rooli). Arleigh Burke Flight III vastaa ilmeisesti Ticonderogan korvaamisesta, myös tuon osalta.
 
Nuo komentoalukset taitavat olla lähinnä liikkuvia laivaston päämajoja. Komentoalus mainitsemassani yhteydessä tarkoittaa että se on varustettu lippulaivaksi: eli löytyy tilaa ja tarpeelliset kommunikaatiovälineet amiraalin ja esikunnan käyttöön jotta voidaan johtaa laivasto-osastoa. Arleigh Burkeja ei ole varustettu lippulaivoiksi, mutta Japanin vastaavat Kongo-luokan hävittäjät on. En muista miten Ticonderogat, ne on aika ahtaita aluksia joten voi olla että ei. Venäjän aluksista lippulaivoiksi on varustettu Kirovit, Slavat ja ymmärtääkseni myös Karat.
Mutta nykyään on tosiaan yleisempää että komentoaluksena toimii lentotukialus tai iso maihinnousualus.
 
Siinä podcastissa joko oltiin idealisteja tai sitten yritettiin viilata veli-venäläistä linssiin kun sanottiin, ettei sukellusvene-uhka pysäytä kauppaliikennettä "ei torpedot riitä", no ei riitä ei, mutta laivojen tähtiin nousevat vakuutusmaksut kyllä torpedoi liikenteen.
 
Lentotukialus taisteluosastossa koko osaston ja lentotoiminnan johtaminen tapahtuu varmaankin lentotukialuksella. Muiden toimintojen (AAW, ASuW, ASW) johtaminen varmaan delekoidaan osaston muille aluksille ja Ticonderoga jos sellainen osastoon kuuluu vastaa varmaankin AAW (ilmatorjunta) johtamisesta. Muutenkin CG, DDG yms on tarkoitettu saattamaan lentotukialusta eli tukemaan sitä ja osastoa.
 
Siinä podcastissa joko oltiin idealisteja tai sitten yritettiin viilata veli-venäläistä linssiin kun sanottiin, ettei sukellusvene-uhka pysäytä kauppaliikennettä "ei torpedot riitä", no ei riitä ei, mutta laivojen tähtiin nousevat vakuutusmaksut kyllä torpedoi liikenteen.
Sukellusveneet voivat väijyä syvänteissä kuunnellen ja iskeä arvaamatta. Ei niitä silloin havaita. Lisäksi voivat ampua ohjuksia maakohtaisiin syvällekin Suomeen. Ei näistäkään ollut mainintaa.
 
Juontaja kyseli paljonko meritorjuntaohjuksia on per alus. Noo Helsinki-luokan kahdeksasta Haminoiden neljään kappaleeseen. Kuitenkin muisti mainita näiden olevan jo romutettu. Tässä kuitenkin jälleen osa totuus. Turku ja Helsinki ainoastaan romutettu.
Kas kummaa, kun ei mainittu Turunmaa-luokan 120mm erinomaisesta soveltuvuudesta pintatorjntaan.
Noita ohjuksia on ostettu reilu 70 kappaletta.
 
Noita ohjuksia on ostettu reilu 70 kappaletta.

Aika pieni luku kun ohjusveneiden ja rantapatterien yhteislaukauskin oli parhaimmillaan enemmän eli yhteensä 88 ohjusta. ( Hesarit 32 Raumat 24 rannalla 32 )
 
Back
Top