Merivoimien kehitysnäkymät

[Merten sheriffi]

Miinalaivasta kuoriutui merentutkimusalus
Merivoimien käytöstä poistama miinalaiva Pohjanmaa on muutettu merentutkimusalus Pohjanmereksi. Työt Barentsinmerellä alkavat viikon päästä.

Merentutkimusalus Pohjanmeri Teijon telakalla. Kuva: Samuli Holopainen / Yle

Merivoimien entisen lippulaivan Pohjanmaan kunnostus on valmistunut. Näkyvin muutos on aluksen väri. Entisen miinalaivan harmaa väri on vaihtunut sinivalkoiseksi.

Teijon telakalla tehtyjen muutostöiden yhteydessä alus on saanut uuden nimen. Nyt laiva tunnetaan nimellä Pohjanmeri. Alus on Meritaidon eli entisen Merenkulkulaitoksen omistuksessa.


Päällikkö Heikki Nuotio merentutkimusalus Pohjanmeren komentosillalla. Kuva: Samuli Holopainen / Yle


Barentsinmeren haastavat olosuhteet odottavat
Alus lähtee noin viikon kuluttua kartoittamaan Barentsinmeren pohjaa Norjan karttaviranomaisille.

Pohjanmeri-aluksen päällikkö Heikki Nuotio kuvailee tulevaa työtä haastavaksi merenmittaushankkeeksi.

Mitattava alue on 11 000 neliökilometriä. Uhkana ovat muun muassa jäälautat ja erittäin kovat tuulet.

– Vesi voi olla miinusasteista. Ilman lämpötila on juuri ja juuri plussan puolella. Haasteet tulevat jäästä, jäätymisestä, säästä ja erittäin pitkistä etäisyyksistä, sanoo Pohjanmeri-aluksen päällikkö Heikki Nuotio.


Merentutkimusalus Pohjanmeri Teijon telakalla. Kuva: Samuli Holopainen / Yle


"Sitä merta tulee ainakin kunnioittaa"
Pohjanmeri-aluksen päällikkö Heikki Nuotiolle Barentsinmeren olosuhteet ovat vielä tuntemattomat.

– Meillä menee jo suojaan ajamisessa helposti kaksikin vuorokautta. Merta tulee kunnioittaa.

Nuotion mukaan laiva on kuitenkin iso ja turvallinen. 12 hengen miehistö lähtee Barentsinmerelle.

– Mielelläni lähden tällaisella aluksella matkaan. Tässä aluksessa on kaksi konetta, toisistaan riippumattomia.

Meritaito osti aluksen itselleen 100 000 eurolla. Kokonaiskustannukset muutostöineen ja laitteineen ovat noin 2,3 miljoonaa euroa. Aluksen kotisatama on Helsinki.

 

[scip10]

Improvisoituun miinoitukseen liittyen onko mitään tietoa kuinka monta näistä saariston losseista on tarkoitettu irroitettavaksi miinalautoiksi sodan uhatessa? Meinaan onhan noissa isommissa tilaa ihan hemmetin monelle miinalle verrattuna jopa miinalaivoihin, ja ovat varmasti tarkkoja laitteita saariston olosuhteissa verrattuna isompiin laivoihin. Ehkä olisi kuitenkin mielekkäämpää käyttää miestyötunnit niiden maalaamiseksi vihreäksi tuosta nykyisestä -shoot me im right here!- värityksestä, kuin alkaa muokkaamaan vanhojen miinalaivojen rakenteita telakalla.

Esimerkkinä nyt tämä Stella.. Näin maakravun mielestä, mikään näkemäni vehje ei huuda yhtälailla miinakiskoja kansilleen kuin tämännäköinen lautta

Toisaalta näiden kuljetuskapasiteetille on varmasti huutava tarve. Siinä vaiheessa kun väyliä miinoitetaan, on LKP täysillä käynnissä ja joukkojen siirto ja huolto vaativat kalustoa.

 

[miheikki]

Entiseen Pohjanmaahan on sitten asennettu maailman tarkimmat sonar -laitteistot.

 

[peelo]

Entiseen Pohjanmaahan on sitten asennettu maailman tarkimmat sonar -laitteistot.

Luotaimia on monenlaisia! Merenpohjan kartoitusvälineitä on maanpuolustuksen tarpeisiin ennestään jo ihan riittävästi. Meritaidon kaupallisten toimintamahdollisuuksien parantumisesta voi toki olla iloinen.

 

[Einomies1]

Saksalaisten uuden Fregattiluokan F-125 Baden-Wurttenberg on kenttäkokeissa:

The German Navy's new F125 frigate will have the capability to be deployed worldwide for up to two years before returning to the home base and can be in operation for up to 5,000h a year, including under tropical conditions. F125 is the project name for the Type 125 Baden-Württemberg class of frigates.

The main mission of the F125 frigate is taking part in joint assignments, including multinational assignments in network-centric operations. The 5,500t displacement frigate has a new and stealthy design of hull and superstructure, which appears to be based on a highly modified Meko-D configuration.

http://www.naval-technology.com/projects/f125-frigate/

 

[Merten sheriffi]

Saksalaisten uuden Fregattiluokan F-125 Baden-Wurttenberg on kenttäkokeissa:

The German Navy's new F125 frigate will have the capability to be deployed worldwide for up to two years before returning to the home base and can be in operation for up to 5,000h a year, including under tropical conditions. F125 is the project name for the Type 125 Baden-Württemberg class of frigates.

The main mission of the F125 frigate is taking part in joint assignments, including multinational assignments in network-centric operations. The 5,500t displacement frigate has a new and stealthy design of hull and superstructure, which appears to be based on a highly modified Meko-D configuration.

http://www.naval-technology.com/projects/f125-frigate/

Lähes hävittäjä tyyppi 45 kokoluokkaa. Haluttiinko pitää fregattina poliittisista syistä?

 

[Rannari]

Lähes hävittäjä tyyppi 45 kokoluokkaa. Haluttiinko pitää fregattina poliittisista syistä?

Aika vähän on maailmassa enää tätä nykyä aluksia hävittäjä-luokituksella. Ehkä fregatti on merihenkisempi?

 

[Merten sheriffi]

Aika vähän on maailmassa enää tätä nykyä aluksia hävittäjä-luokituksella. Ehkä fregatti on merihenkisempi?

Juu ja täytyyhän entisellä imperiumilla hävittäjä löytyä.

 

[Jukkis]

Aika vähän on maailmassa enää tätä nykyä aluksia hävittäjä-luokituksella. Ehkä fregatti on merihenkisempi?

Myös noiden kyvyt ovat "hieman" eri sarjassa: Type 45:n ITO on Aster-30, kantama 120km. F125:n ITO taas on RAM, kantama 9km. T45 on täysiverinen ilmatorjuntahävittäjä kun F125 näyttää olevan suunniteltu ennemminkin merirosvojen torjuntaan yms. kriharisteilyyn. Siinä kun ei ole kovin kummoista SUTO-varustustakaan helikopterien lisäksi.

 

[Rannari]

Myös noiden kyvyt ovat "hieman" eri sarjassa: Type 45:n ITO on Aster-30, kantama 120km. F125:n ITO taas on RAM, kantama 9km. T45 on täysiverinen ilmatorjuntahävittäjä kun F125 näyttää olevan suunniteltu ennemminkin merirosvojen torjuntaan yms. kriharisteilyyn. Siinä kun ei ole kovin kummoista SUTO-varustustakaan helikopterien lisäksi.

F125 on tosiaan silmiinpistävän köykäisesti aseistettu. Esimerkiksi hollantilaisten fregatit voisivat kuitenkin niin aseistuksen ja muun varustelun kuin tehtävän ja koonkin puolesta olla hävittäjiä. Ja varmasti olisivatkin jos niiden käyttäjä olisi vaikkapa Intia tai Etelä-Korea. Joku kulttuuriero tuossa on ja rajanveto monissa tapauksissa lähinnä makuasia.

 

[Merten sheriffi]

Myös noiden kyvyt ovat "hieman" eri sarjassa: Type 45:n ITO on Aster-30, kantama 120km. F125:n ITO taas on RAM, kantama 9km. T45 on täysiverinen ilmatorjuntahävittäjä kun F125 näyttää olevan suunniteltu ennemminkin merirosvojen torjuntaan yms. kriharisteilyyn. Siinä kun ei ole kovin kummoista SUTO-varustustakaan helikopterien lisäksi.

Hintakin taisi olla kolmanneksen ero.

 

[Raveni]

Taitaa noissa laivoissa olla niin, että loppujenlopuksi se runko on se halvin osa siitä. Ne aseet ja sensorit maksaa.

 

[Jukkis]

Taitaa noissa laivoissa olla niin, että loppujenlopuksi se runko on se halvin osa siitä. Ne aseet ja sensorit maksaa.

Kyllä. Teräs on halpaa ja ilma on ilmaista.

 

[fulcrum]

F125 on tosiaan silmiinpistävän köykäisesti aseistettu. Esimerkiksi hollantilaisten fregatit voisivat kuitenkin niin aseistuksen ja muun varustelun kuin tehtävän ja koonkin puolesta olla hävittäjiä. Ja varmasti olisivatkin jos niiden käyttäjä olisi vaikkapa Intia tai Etelä-Korea. Joku kulttuuriero tuossa on ja rajanveto monissa tapauksissa lähinnä makuasia.

Nykyään "hävittäjä" on näköjään vakiintunut tarkoittamaan alusta jolla on alueilmapuolustuskyky. F125:llähän ei ole ilmatorjuntaa kuin omasuojaksi.
Maakohtaisissa nimityksissä on eroja, esimerkiksi Ranskassa kaikki 'oikeat' sotalaivat ovat fregatteja. Tämä johtuu siitä että hävittäjää tarkoittava ranskankielinen termi on contre-torpilleur, "torpedoveneen torjuja" joka kuvaisi äärettömän huonosti nykyaikaista sotalaivaa. Samaten venäjässä hävittäjä on eskadrennyi minonosets, eli "laivueen torpedoalus". Siksi sielläkin on kehitetty uusia nimityksiä kuten vartiolaiva, sukellusveneentorjunta-alus yms.

Nimitykset muuttuvat, purjelaivakaudella fregatti ja risteilijä tarkoittivat jokseenkin samaa asiaa. 2. maailmansodan aikana perinteistä pitävät britit ottivat käyttöön termit korvetti, sluuppi ja fregatti kuvaamaan saattoaluksia jotka eivät selkeästi olleet hävittäjiä.

 

[TT]

Nykyään "hävittäjä" on näköjään vakiintunut tarkoittamaan alusta jolla on alueilmapuolustuskyky. F125:llähän ei ole ilmatorjuntaa kuin omasuojaksi.
Maakohtaisissa nimityksissä on eroja, esimerkiksi Ranskassa kaikki 'oikeat' sotalaivat ovat fregatteja. Tämä johtuu siitä että hävittäjää tarkoittava ranskankielinen termi on contre-torpilleur, "torpedoveneen torjuja" joka kuvaisi äärettömän huonosti nykyaikaista sotalaivaa. Samaten venäjässä hävittäjä on eskadrennyi minonosets, eli "laivueen torpedoalus". Siksi sielläkin on kehitetty uusia nimityksiä kuten vartiolaiva, sukellusveneentorjunta-alus yms.

Oliko vielä "destroyer" aluperin "torpedo boat destroyer" josta sitten nimi lyheni kun laiva piteni ja homma muuttui?

Nimitykset muuttuvat, purjelaivakaudella fregatti ja risteilijä tarkoittivat jokseenkin samaa asiaa. 2. maailmansodan aikana perinteistä pitävät britit ottivat käyttöön termit korvetti, sluuppi ja fregatti kuvaamaan saattoaluksia jotka eivät selkeästi olleet hävittäjiä.

Otetaan mekin tollasia uusiokäyttöön! Hamina on nyt jaali, Kusipää on ketsi, ja ne tulevat hulppeat 90-metriset on tietenkin parkkeja. Jehu on jolla ja Jurmo on vesisukset.

(Kato vaan, kyllä maakrapukin näitä tietää!)

Parkkia olisi hieno esitellä ulkomaalaisille Spitheadissa. Ään this is auö Maltipööpös Windzämö "Kansainvälinen Toiminta".

 

[Rannari]

Nykyään "hävittäjä" on näköjään vakiintunut tarkoittamaan alusta jolla on alueilmapuolustuskyky. F125:llähän ei ole ilmatorjuntaa kuin omasuojaksi.

Paitsi Japanissa jossa alus on aina hävittäjä siitä riippumatta onko se kansainvälisessä vertailussa helikopteritukilaiva vai risteilijä vai fregatti. Tuohon löytynee ainakin osaselitys paikallisesta laista tms. jossa armeijan kalustolle asetetaan monenmoisia rajoitteita.

Toinen tekijä on tietysti alusten 30-40 vuotta jatkuva käyttö ja uusien alusten koon jatkuva kasvaminen. Kolmessa sukupolvessa fregatit ovat jo saattaneet kasvaa vielä käytössä roikkuvista vanhoista hävittäjistä ohi.

Tärkein oppi on varmaan se että minkään aluksen suorituskykyä ei kannata edes yrittää arvioida sen luokituksen pohjalta.

 

[fulcrum]

Oliko vielä "destroyer" aluperin "torpedo boat destroyer" josta sitten nimi lyheni kun laiva piteni ja homma muuttui?

On, siihenhän tuo ranskalainenkin termi viittaa. Meilläkin puhuttiin varhaisessa terminologiassa 'torpedohävittäjistä'. Torpedovenehävittäjän ja torpedoveneen työnkuva yhdistettin hyvin pian. Manner-Euroopassa niitä tosin usein edelleen kutsuttiin torpedoveneiksi.

Otetaan mekin tollasia uusiokäyttöön! Hamina on nyt jaali, Kusipää on ketsi, ja ne tulevat hulppeat 90-metriset on tietenkin parkkeja. Jehu on jolla ja Jurmo on vesisukset.

(Kato vaan, kyllä maakrapukin näitä tietää!)

Parkkia olisi hieno esitellä ulkomaalaisille Spitheadissa. Ään this is auö Maltipööpös Windzämö "Kansainvälinen Toiminta".

Hyvä idea! Parkkeja ei tosin sota-aluksina pahemmin käytetty mutta alustyyppi on kyllä meillä hyvin perinteikäs.

 

[Slammer]

Torpedovenehävittäjän ja torpedoveneen työnkuva yhdistettin hyvin pian.

Hmm? Torpedo boat destroyerhan oli suunniteltu nimenomaan torpedoveneitä vastaan eli suojelemaan suurempia laivoja torpedoveneiltä. Näistä torpedoveneet jatkoivat elämäänsä niin kauan kuin konsepti oli toimiva ja hävittäjien tehtävä laajeni kaikenlaisten suurempiin laivoihin kohdistuvien uhkien torjuntaan. Eli eivät niiden työnkuvat suinkaan yhdistyneet. Mikäli nyt ymmärsin oikein.

 

[Bodyguard]

Hmm? Torpedo boat destroyerhan oli suunniteltu nimenomaan torpedoveneitä vastaan eli suojelemaan suurempia laivoja torpedoveneiltä. Näistä torpedoveneet jatkoivat elämäänsä niin kauan kuin konsepti oli toimiva ja hävittäjien tehtävä laajeni kaikenlaisten suurempiin laivoihin kohdistuvien uhkien torjuntaan. Eli eivät niiden työnkuvat suinkaan yhdistyneet. Mikäli nyt ymmärsin oikein.

Ennen pitkää hävittäjille lankesivat myös torpedohyökkäykset muiden tehtävien ohella, eli niistä tuli eräänlaisia laivastojen "monitoimialuksia". Työnkuvat eivät varsinaisest yhdistyneet, ennemminkin hävittäjät syrjäyttivät ne perinteiset torpedoveneet. Samalla kun moottoritorpedoveneet kehittyivät, menettivät ne perinteiset torpedoveneet kokonaan merkityksensä. Torpedoveneet jäivät väliinputoajiksi. Sittemmin tietty kehitettiin pienempiä ( suunnilleen entisten torpedoveneiden kokoisia ) aluksia saattotehtäviin. Syntyivät nykyinen korvetti ja fregatti. Niiden koot tosin ovat muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana kasvaneet ja hävittäjät taitavat olla seuraava katoava sotalaivatyyppi. Nykyiset fregatit ovat pitkälti niitä monitoimialuksia. Nykyiset sotalaivaluokkien rajat ovat hämärtyneet, suurimmat korvetit ovat jo pienten fregattien kokoisia ja suurimmat fregatit alkavat jo lähestyä risteilijöitä. Nykyään lienee makuasia ( tai kansalinen/henkkoht mieltymys ), nimittääkö noita nykyisiä ylesimpiä sota-aluksia fregateiksi vai hävittäjiksi. Tietty joillain merivoimilla taitaa olla omat määritelmänsä, jotka eivät välttämättä ole koosta riippuvia. Esim. Royal Navy taitaa kutsua ilmatorjuntaan erikoistuneita fregatti/hävittäjäluokan aluksia hävittäjiksi ja kaikkia muita vastaavia fregateiksi.

 

[Slammer]

Ennen pitkää hävittäjille lankesivat myös torpedohyökkäykset muiden tehtävien ohella, eli niistä tuli eräänlaisia laivastojen "monitoimialuksia". Työnkuvat eivät varsinaisest yhdistyneet, ennemminkin hävittäjät syrjäyttivät ne perinteiset torpedoveneet.

Vaikka hävittäjät torpedoilla aseistettiin niin mielestäni ei voida sanoa, että ne olisivat varsinaisesti ottaneet torpedoveneiden tehtäviä. Torpedoveneet vain vanhentuivat konseptina kun isojen laivojen tulivoima kasvoi sellaiseksi, että torpedohyökkäyksen onnistumisen todennäköisyys alkoi olla vähäinen.