Ai niin, ne oli "asiaa tuntevia" eikä asiantuntevia lehtijuttuja. Lukehärö iski.Ei se nyt yhden päälle oleKun lehtijuttu alkaa noin niin jatkoakaan on hankala ottaa ihan tosissaan.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Miinalaivat ovat olleet hitaita eivätkä ilmeisesti esim. erityisen shokkisuojattuja. Muusta taistelunkestosta en tiedä. Esimerkiksi Hämeenmaa ja Uusimaa rakennettiin itse asiassa alun perin kuljetus/miinalaivoiksi telakkatukena lama-aikaan. Toki laadun arvioiminen ilman ekspertiisiä on vaikeaa, varsinkin kun projektit onnistuvat tiedottamisen mukaan aina, kuten Neuvostoliitossa. Ottaen huomioon kuitenkin kuinka hankalaa uusien alusluokkien käyttöönotto on monissa maissa ollut pitäisin perin ihmeellisenä että Suomen malli, jossa tuotetaan pieniä sarjoja parin kymmenen vuoden välein, kykenisi jotenkin ihmeellisesti parempiin tuloksiin.
Eikös ne aiemmat suunnitelmat autolauttojen muuttamisesta miinalaivoiksi ole edelleen päteviä. Siis sotalaivan rinnalle miinojen rahtialukseksi. Autokannelle vain kiskot ja miinat ja tämä tavara luukusta ja rampista ulos.
Bodyguard
Kenraali
Kaipa ne sopii massamiinoituksiin. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin nykyisissä miinalaivoissa on jonkunlainen miinoitusohjelma eli ohjausjärjestelmä. Korjatkaa, jos olen väärässä. Miten tuollaisen saa asennettua ja toimimaan autolautoissa tai RoRo-aluksissa...? Mutta, kuten sanoin, varmaankin ne sopisivat massamiinoitukseen ja miinakartta tehtäisiin manuaalisesti ( arviohan siitä tulisi ).
Leaderwolf
Respected Leader
Turun Sanomissa on nyt kahteen otteeseen mainittu tulevien korvettien pituudeksi "noin sata metriä", aiemman 90m sijaan. Ja tiedon perusteena Turun Sanomien haastattelut RMC:n puolelta. Onko siis käynyt niin ettei merivoimat ole voineet jäädä kakkoseksi merivartiostolle vaan ovat venyttäneet alukset sadan metrin päälle, vai onko jossain viimein ymmärretty ettei fysiikan lait anna periksi mahduttaa 90 metriseen all-in-one runkoon kaikkia toivottuja kykyjä. Toivon syyn olevan jälkimmäinen, mutta ottaen huomioon että ihmisiä ne amiraalitkin ovat, veikkaan ensimmäistä 
Leaderwolf
Respected Leader
No en niitä ihan sellaisena otakkaan, luulin sen pienen pienen pilkkeen silmäkulmassa välittyvän tämänkin foorumin lukijoille... Vaikka todettakoon että asiallisempi lehti Turun Sanomat maanpuolustuksen ystäville on kuin esim Hesari. Ja nimenomaan merivoimista usein asiaa, merivoimien kodista kun lehti on peräisin.
Esimerkiksi tästä jutusta ( sivu 157 ) voisi päätellä että järjestelmä on täysin automatisoitu sen jälkeen kun miehissä on ensin ladattu miinakansi täyteen ja laitettu miinat toimintakuntoon. Eli miinat ovat kiskoilla ja laitteisto kuljettimineen hoitaa loput. Samalla kunkin miinan pudotuspaikka rekisteröityy automaagisesti.
Edit
Ja tuohon linkkaamaani kirjoitukseen liittyen on varmaan hyvä todeta että peruskorjauksen yhteydessä osa alusten miinakannesta otettiin muuhun käyttöön. Keulaportti poistui eikä miinakansi enää ole läpiajettava. Kylkiportit kaiketi säilyivät. Kiskometrejä hävisi samalla jonkin verran.
Ja sivulla 160 on mainittu muutama asia jotka varmaankin huomioidaan nyt hankinnassa olevan uuden alusluokan kohdalla. Eli laiturit yms. infra pitää laittaa kuntoon samalla kun uutta paattia tulee riviin.
Viimeksi muokattu:
Vaikuttaa fiksulle systeemille jos tekee sen minkä lupaa.
Olisiko Suomessa mitään järkeä ottaa muutamaa Stingeriä omasuojailmatorjuntakäyttöön Saksan Bundesmarinen mallin mukaan esim. Rauma-, Katanpää- ja -Pansio-luokilla?
Raumoillahan oli 1990-luvulla käytössä Mistraleja vastaavaan tarpeeseen, mutta turhan monimutkaisella ja aluksella tilaa vievällä lavetilla asejärjestelmän käyttötarkoitukseen nähden...
Raumoillahan oli 1990-luvulla käytössä Mistraleja vastaavaan tarpeeseen, mutta turhan monimutkaisella ja aluksella tilaa vievällä lavetilla asejärjestelmän käyttötarkoitukseen nähden...
Välillä voisi olla mukava spekuloida, mitä rautaa Laivue 2020 korvetit tulevat pukemaan päällensä.
Aloitan veikkauksella, että tutka on TRS-4D ja taistelujärjestelmä ANCS.
Ihan sillä perusteella, että nykyään on TRS-3D ja ANCS Haminassa, Hämeenmaassa ja VL Turvassa.
TRS-4D ja ANCS -yhdistelmä löytyy upouusista F125 eli Baden-Wurttenberg-luokan fregateista.
https://www.atlas-elektronik.com/what-we-do/surface-combatant-systems/ancs/
Eli tällöin varustamisen koordinaattoriksi tulisi Airbus DS (EADS) ja/tai ThyssenKrupp.
Moottoristahan joskus aiemmin väännettiin kovastikin palstalla. Silloin Wärtsilään ei uskottu kotimaisuudesta huolimatta, vaan MTU:ta pidettiin tuotevalikoimaltaan osuvampana.
Kongsbergin ST 2400 saattaisi riittää edelleen perässävedettäväksi kun kelpasi viime vuonna 16 Etelä-Korean tilaaman PKG-B ohjusveneen koristeeksi. Se on muuten jännä peli... EOTS plus tj-tutka, vain 210tn, mutta persiissä on 12x130mm MLRS. Sellaistahan joku taisi palstalla jo heittääkin vitsillä laivaan asennettavaksi. http://www.janes.com/article/62669/south-korea-launches-first-pkx-b-missile-craft http://i.imgur.com/1MhrkpO.jpg
Toki Saabbia on myös tuntuvasti entisessä kalustossa.
Unohtamatta, että Katanpää on puolestaan läpeensä Kongsbergiiila vuorattu (osa Atlakselta eli Thyssen/EADS).
Aloitan veikkauksella, että tutka on TRS-4D ja taistelujärjestelmä ANCS.
Ihan sillä perusteella, että nykyään on TRS-3D ja ANCS Haminassa, Hämeenmaassa ja VL Turvassa.
TRS-4D ja ANCS -yhdistelmä löytyy upouusista F125 eli Baden-Wurttenberg-luokan fregateista.
https://www.atlas-elektronik.com/what-we-do/surface-combatant-systems/ancs/
Eli tällöin varustamisen koordinaattoriksi tulisi Airbus DS (EADS) ja/tai ThyssenKrupp.
Moottoristahan joskus aiemmin väännettiin kovastikin palstalla. Silloin Wärtsilään ei uskottu kotimaisuudesta huolimatta, vaan MTU:ta pidettiin tuotevalikoimaltaan osuvampana.
Kongsbergin ST 2400 saattaisi riittää edelleen perässävedettäväksi kun kelpasi viime vuonna 16 Etelä-Korean tilaaman PKG-B ohjusveneen koristeeksi. Se on muuten jännä peli... EOTS plus tj-tutka, vain 210tn, mutta persiissä on 12x130mm MLRS. Sellaistahan joku taisi palstalla jo heittääkin vitsillä laivaan asennettavaksi. http://www.janes.com/article/62669/south-korea-launches-first-pkx-b-missile-craft http://i.imgur.com/1MhrkpO.jpg
Toki Saabbia on myös tuntuvasti entisessä kalustossa.
Unohtamatta, että Katanpää on puolestaan läpeensä Kongsbergiiila vuorattu (osa Atlakselta eli Thyssen/EADS).
Viimeksi muokattu:
Meilläkin on olkapääohjuksia käytetty jossain mitassa mm. Kuha- ja Nuoli-luokan aluksilla. Omiin silmiin osuneet tarinat taisivat kyllä olla lähinnä Pelle Peloton-tason toimintaa. Olisiko tuosta sitten ollut tosipaikassa mitään hyötyä on toinen juttu. Merivoimien maaorganisaatiolla ja rannikkojoukoilla on ollut Igla-kaudella enemmänkin ohjuskalustoa ja Mistraleillekin oli laivoilla mukana ampumajalustat esim. tukeutumispaikkojen suojaamista varten. Nykyään tuo kevyempi osasto ilmeisesti rajoittuu yhteen 05M-patteriin. Joskus oli suunnitelma hankkia rannikkojääkäripataljoonillekin omat it-ohjukset mutta tuossa muodossa hankkeesta on kaiketi sittemmin luovuttu.
fulcrum
Greatest Leader
Ei taida olla enää vastaavaa hyötyä. Aikaisemmin noilla oli käyttöä lähinnä helikopteriuhkaa vastaan, mutta nykyään niidenkin aseet on kehittyneet sen verran että ne voivat ampua kaukaa olkapääohjuksen kantaman ulkopuolelta. Ehkä siirtomaasodissa terroristien lennokkiuhkaa vastaan voisivat olla vielä käyttökelpoisia jos sellaista katsotaan olevan.
Huhta
Greatest Leader
Millä tavoin Mistral oli integroitu alusten muihin järjestelmiin? Jenkeillähän on nimenomaan meritorjuntaohjuksia vastaan kehitetty Rolling Airframe Missile, joka muistaakseni sisältää jonkin verran yhtenevyyttä Stingerin kanssa. Kyettiinkö meillä alusasenteisilla Mistraleilla samaan?
Ennen kaikkea mielenkiintoinen kysymys on, pystytäänkö olkapäältä laukaistavalla ohjuksella samaan? Tietysti sen laukaisimen pitää olla koko ajan miehitettynä, jotta maali saadaan piikille ja voidaan jäähdyttää hakupää ajoissa... mutta jonkin lyhytaikaisen ja riskialttiin siirtymän aikana järjestely voisi toimiakin. Ellei sitten merenkäynti ole liian kova.
Ennen kaikkea mielenkiintoinen kysymys on, pystytäänkö olkapäältä laukaistavalla ohjuksella samaan? Tietysti sen laukaisimen pitää olla koko ajan miehitettynä, jotta maali saadaan piikille ja voidaan jäähdyttää hakupää ajoissa... mutta jonkin lyhytaikaisen ja riskialttiin siirtymän aikana järjestely voisi toimiakin. Ellei sitten merenkäynti ole liian kova.
rukkaskikka
Majuri
Eikös suomalainen Mistral-laukaisin ollut joku Sergein paikalle sopiva miehitetty sähköisesti ohjattu? Kuvia Miinalaiva Uusimaalta Eteläsatamassa vuodelta 2004.
http://pvo.guns.ru/other/finn/helsinki04_3.htm (Joistain kuvista tulee "Not Found" -ilmoitus, mikä korjautuu vaihtamalla osoiterivin isolla kirjoitettu pääte JPG pienellä kirjoitetuksi jpg ja lataamalla uudelleen.)
Valmistaja MBDA:lla on kokoelma erilaisia Mistralin laukaisualustoja, kuten merikäyttöön tarkoitettu kauko-ohjattu Simbad-RC.
http://pvo.guns.ru/other/finn/helsinki04_3.htm (Joistain kuvista tulee "Not Found" -ilmoitus, mikä korjautuu vaihtamalla osoiterivin isolla kirjoitettu pääte JPG pienellä kirjoitetuksi jpg ja lataamalla uudelleen.)
Valmistaja MBDA:lla on kokoelma erilaisia Mistralin laukaisualustoja, kuten merikäyttöön tarkoitettu kauko-ohjattu Simbad-RC.
Tuossa kotimaisessa Mistral lavetissa oli ukko kyydissä lavettia suuntaamassa. Oliko vielä niin että jotain äänimerkkejä tms. syötettiin tulenjiohdosta ampujan tueksi. Ihan alkuun suunniteltiin lavettia jossa olisi sekä Sergei että Mistralit mutta ohjusten valmistaja ei taannut värkkien toimivuutta. Seuraava evoluutio oli lavetti josta pystyi laivan miehistön toimesta ottamaan tykit pois ja vaihtamaan ohjukset tilalle sekä tietysti päinvastoin. Käytännössä saatiin sitten viritys johon aseen pystyi kyllä vaihtamaan mutta vain varikkotyönä ja aikaakin paloi viikon verran.