Tää "sadan metrin keskustelu" on mielestäni joillakin lähtenyt nyt hiukan lapasesta. Pituus suuruusluokan sisällä (n. 100m) on lähes irrelevantti seikka. Kuitenkin puhutaan laivaluokan aluksesta niin ei ole mitään järkeä pyrkiä tahallaan rakentamaan laivaa joka nimenomaan ei voisi liikkua Itämerellä. Saaristossa liikkuu tankkerista ja ruotsinlaivoista lähtien eri kokoisia aluksia joka päivä. Joka ainoaa solttuväylää ei välttämättä ole pakko pystyä ajamaan jokaisella Merivoimien aluksella, niissäkin on eroa. Täällä kukaan ei voi sanoa voiko nyt esim. miinalaiva ajaa kaikista samoista paikoista kuin ohjusvene. Pituus ei ihan suoraan korreloi syväyden kanssa koska muilla rungon ominaisuuksilla, erityisesti leveydellä, on iso merkitys. Jos uusi luokka on jäissäkulkukykyinen, esim. mahdollisimman hiljainen ja sen tulisi liikkuakin ripeästi niin silloin esim. potkureiden tulee olle tietyn laisia, ne eivät esim. voi olla miten pienet tahansa.
Rungon koko on muutenkin monimutkainen asia koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. On oltava konetiloja, palo- ja vesitiiviitä osastoja, asuintiloja jne. Esim. uudet koneet ovat pienempiä ja ihan uusimmat pääkonegenusetit ovat rakennettu yhdeksi yksiköksi jo siviilisovelluksiin. Asuintilat riippuu taas miehistön lukumäärästä ja uusissa aluksissa on sotalaivoiksi hyvin vähän miehistöä joten asuin-, makeavesi- ja muonavarastotilat voivat olla pienemmät. Samoin elektroniikka on pienentynyt. Miinat tarvitsevat melko paljon tilaa kuitenkin edelleen. Jos siinä on ehkä hinattavat sonarit, ohjuksia, torpedoja, miinoja ja veneitä niin siitä tulee ihan välttämättä jonkun mittainen. Metrimääriä enemmän riippuu miten rungon tilat jaetaan ja niitä taas ei voi jakaa ihan miten tahansa.
Englanti hallitsi koko maapalloa nykymittapuussa pienillä puualuksilla ja Trafalgarin taistelun mahtava HMS Victory oli vajaat 70m pitkä ja tuossa mitassa taitaa olla jo pukspröötti mukana (gun deck 57m). Sitä paljon vähäisemmät fregatit ja kuunarit purjehtivat koko maailmassa. Thor Heyerdahlin Kon Tiki oli alle 14m palsapuusta ja köysistä valmistettu lautta jolla seilattiin 7000 km reissu Tyynellä valtamerellä. Kolumbuksen Santa Maria oli kolmen aluksen osaston suurin ja pituuden arvellaan olleen n 19m. Shackleton kumppaneineen purjehti Endurancen menetyksen jälkeen hakemaan apua ehjäksi jääneellä Colin Archerin suunnittelemalla James Caird -veneellä. He seilasivat tällä 6,9 metrisellä paatillaan hirmumyrskytuulissa ja pahimmillaan jopa yli 20 metrin aallokossa Etelänavan vesiltä 1500 km mittaisen matkan. William Bligh miehineen purjehti Bountyn kapinan jälkeen n 6500km n. 7,6m veneellä pelkästään ulkomuistista ja vaillinaisin kartoin. Saksalaisten sukellusveneet joutuivat ajamaan pääosin pinta-ajossa sukellusveneillään joista esim. tyyppi VII oli alle 70 ja painerunko n. 50m. Ja talvella. Ja Pohjois-Atlantilla.
Tietysti isompi on pääsääntöisesti parempi mutta ei ole olemassa mitään selkeää metrimäärää tyyliin yli vaille 100 m mikä tekee aluksesta sopivan saaristoon, Itämerelle tai valtamerikelpoisen. Kuten kaikessa kyse on kompromisseista ja suunnitelusta juuri kyseiselle alukselle. Uusi luokka voi olla vajaat sata tai yli sata. Jos työkaluja aletaan rakentaa maanpuolustustyöhön niin kyllä ne saavat olla sellaiset joilla voi myöskin hoitaa annetut tehtävät.
ainakin kyseisille asejärjestelmille tulisi varata paikat aluksesta jos ei muuta.
ensimmäinen ajatus lukiessani tuon oli että korvetin kyytiin tai rannikolle pari kolme tuollaista ja täyteen Hellfire II N ohjuksia, sitten merenpintaa hipoen etäisyydelle vihulaisen purkista ja ei muutako pop-uppi, kymmenisen lötköä kohti purkkia, kopterit helvetin kyytiä takaisin, samalla kun vihollisalus on ns.overwhelmed kohti tulevasta ohjusten määrästä ja varmasti ainakin pari pääsee perille. Mission kill. Koska Hellfire ei upota busteria kummempaa mutta varmasti kutittaa tutkia sun muita. Näin siis villeissä päiväunissa 
