Merivoimien kehitysnäkymät

[HotShot]

Se on selvää, ettei meillä ole varaa hankkia kahta IT-ohjusjärjestelmää vaan yhdellä on tultava toimeen ja sen on kyettävä tehokkaaseen ohjustorjuntaan sekä kohtuullisesti aluetorjuntaan, käytännössä vaihtoehtoina CAMM ja ESSM. Umkhonton pitkänmatkan versiosta on mainokset olemassa, mutta mitään muuta ei ole kuulunut eli taitaa olla vielä vaiheessa. Jos ohjukset toimii pelkästään omasuojana niin 16 voi ehkä riittää mutta aluetorjuntakyvyn takia pitäisi se 32 kpl olla vähintään.
Ja vaikka kustannussyistä asennettaisiin vain ko. tyypille tarkoitetut lyhyet kennot, niin tilavaraus pitää olla jotta myöhemmin voitaisiin asentaa Mk41 tai vastaavat VLS kennot Uudet kehitteillä olevat merimaaliohjuksetkin ilmeisesti tehdään VLS kennoista ammuttaviksi joka suunnittelussa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon, vaikka aluksi mentäisiinkin RBS15 ohjuksilla.
Telakkateollisuuden kannalta olisi hyvä jos yksi aluksista varusteltaisiin mainosmielessä paremmin. Ko. alukset ovat sellaista kokoluokkaa jolle on maailmalla kysyntää (tosin valmistajiakin on useita) tämä yksilö olisi sitten se jota käytettäisiin mahdollisissa kansainvälisissä tehtävissä.

 

[Huhta]

Se on selvää, ettei meillä ole varaa hankkia kahta IT-ohjusjärjestelmää vaan yhdellä on tultava toimeen ja sen on kyettävä tehokkaaseen ohjustorjuntaan sekä kohtuullisesti aluetorjuntaan, käytännössä vaihtoehtoina CAMM ja ESSM. Umkhonton pitkänmatkan versiosta on mainokset olemassa, mutta mitään muuta ei ole kuulunut eli taitaa olla vielä vaiheessa. Jos ohjukset toimii pelkästään omasuojana niin 16 voi ehkä riittää mutta aluetorjuntakyvyn takia pitäisi se 32 kpl olla vähintään.
Ja vaikka kustannussyistä asennettaisiin vain ko. tyypille tarkoitetut lyhyet kennot, niin tilavaraus pitää olla jotta myöhemmin voitaisiin asentaa Mk41 tai vastaavat VLS kennot Uudet kehitteillä olevat merimaaliohjuksetkin ilmeisesti tehdään VLS kennoista ammuttaviksi joka suunnittelussa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon, vaikka aluksi mentäisiinkin RBS15 ohjuksilla.
Telakkateollisuuden kannalta olisi hyvä jos yksi aluksista varusteltaisiin mainosmielessä paremmin. Ko. alukset ovat sellaista kokoluokkaa jolle on maailmalla kysyntää (tosin valmistajiakin on useita) tämä yksilö olisi sitten se jota käytettäisiin mahdollisissa kansainvälisissä tehtävissä.

RBS15 on vanhenemassa käsiin, sillä ei mennä uudessa alusluokassa. Ei ainakaan ilman uusien ohjusten hankintaa, mitä tuskin tapahtuu, kun markkinoilla on kehittyneempiäkin vaihtoehtoja ja laukaisimetkin ovat jo vanhoja. Korvaajahanke on jo käynnissä, Rannikonpuolustaja 1/2016 s. 32 eteenpäin. Uudet meritorjuntaohjukset tultaneen sijoittamaan kannelle erillisiin laukaisimiin kustannus- ja tilasyistä.

VLS-kennoista pelkään pahoin, ettei niitä saada mahdutettua alukseen kovin montaa. Jos pituus on siinä ~100-110 metrin paikkeilla, syväys on matalahko ja miinoillekin täytyy jäädä tilaa, niin 16 soluinen siilo (Mk 41) tulee olemaan varmaan siinä äärirajoilla. Tuo riittäisi ilmatorjuntaohjuksille varsin hyvin, kun ESSM-ohjuksia saa pakattua neljä ohjusta samaan soluun, ja tulevaisuudessa voitaisiin hankkia pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksiakin, kunhan siilon korkeudesta ei tingitä.

 

[John Hilly]

Rannikonpuolustaja RBS15 Mk3 -juttu oli hyvä. Haiskahti vaan hieman mainokselta, onhan kirjoittaja nykyään SAAB:in palveluksessa.

 

[magitsu]

Nam nam. SM-6:n lataus VLS:ään. Todella pitkä 25 minsan vitejo:

VLS-kennoista pelkään pahoin, ettei niitä saada mahdutettua alukseen kovin montaa.

16-kennohan olisi jo mahtava. Joissakin prutkuissa on vain 8, kuten Anzac- ja Adelaide-fregatit. Ei Fridtjof Nansenissakaan ole kuin 8 (osassa myöhemmistä ilmeisesti 16).
https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_41_Vertical_Launching_System

 

[magitsu]

Ranskan FTI-fregattiluokasta ennakkojuttua, lopullomem paljastetaan Euronavalissa alle kuukauden päästä.
http://www.navyrecognition.com/index.php?option=com_content&task=view&id=4398

On siis Ranskan 2 Horizonin ja 8 FREMMin rinnalle tuleva. Se edullisin, vertailukohde LCS. COTS yms. mainittu, jotta kelpaisi myyntiinkin hinnan perustella. 4000 tonnin luokkaa. 5 kpl Ranskalle.
Tarkoitus korvata alkaen 2023 nykyiset La Fayette -luokan fregatit, joista erilaisia versioita meni kaupaksi suuntaan jos toiseenkin.

Exocettia ja Aster 15/30 kyky näyttäisi tulevan.

Tuohon kehitetystä kaluista moni voisi kelvata Laivue 2020:aan. Esim. perässä vedettävä sonar. Kuten myös kiinteäpaneelinen Thaleksen Sea Fire 500 -tutka. Toisaalta se kerrotaan suunnitellun 3500-7000 tn luokkaan, joten Laivue 2020 ehkä liian pieni.

 

[Huhta]

16-kennohan olisi jo mahtava. Joissakin prutkuissa on vain 8, kuten Anzac- ja Adelaide-fregatit. Ei Fridtjof Nansenissakaan ole kuin 8 (osassa myöhemmistä ilmeisesti 16).
https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_41_Vertical_Launching_System

Joo, ja onneksi kyse ei ole missään nimessä pelkästä fantasiasta.

Saksalaisten Brandenburg-luokassa on 16-kennoinen siilo. Pituutta aluksilla on alle 140 metriä, ja ennen kaikkea uppouma on pienempi kuin voisi olettaa, 3600 tonnia. Syväystä on runsas neljä metriä.

Ennen kaikkea, tämä ihailemani häive-fregatti Singaporesta: Formidable. Pituutta alle 115 metriä, uppouma 3200 tonnia ja syväystä on runsas 6 metriä. Tähän purkkiin on mahdutettu Sylver A50 32-kennoisena! Eihän se yhtä mahtava siilo ole kuin pidemmät Mk 41 -siilot, mutta tuokin pistää ajattelemaan. Jos meidän aluksille mahdutettaisiin Sylver A50 16-kennoisena, niin siihen voisi ladata esimerkiksi 10 x Aster 30 ja 24 x CAMM (yhteen kennoon mahtuu neljä ohjusta).

Mitä helvettiä Huhta, vastahan sinä haukuit CAMM:n ihan paskaksi?! En yhtään epäile CAMM:n kykyä meritorjuntaohjusten torjunnassa. Sen sijaan en ole vakuuttunut siitä, että ko. ohjustyypillä olisi mainittavampaa käyttöä ilma-aluksia vastaan, ellei joku piruparka sitten satu lentämään juuri laivamme yläpuolelta. Eli CAMM voi minun puolestani olla mukana aseissa, jos siihen vain on varaa ja se todetaan järkeväksi. Jokin selvästi ulottuvampi ohjus pitää CAMM:n rinnalla kuitenkin olla, tässä esimerkissäni Aster 30.

 

[Merten sheriffi]

Ensimmäinen peruskorjaus valmistui - Merivoimat saa käyttöönsä uudistetun miinalautta Pansion

Miinalautta Pansio luovutetaan peruskojattuna Merivoimille tänään Uudessakaupungissa.

Se on ensimmäinen valmistunut kolmesta peruskorjattavasta miinalautasta. Peruskorjattavat lautat ovat Pansio, Porkkala ja Pyhäranta.

Miinalauttoihin on hankittu uudet moottorit, satelliittitietoliikenne- ja kevyet asejärjestelmät. Järjestelmät on myös ohjelmoitu.

Hankinnat tehtiin ulkomailta, koska niiden valmistusta ei Suomessa ole.

Miinalauttojen miinoitus- ja merikuljetuskyky säilyy remontissa ennallaan.

Peruskorjauksessa parannetaan myös miinalauttojen kykyä tukea kevyitä alusyksiköitä täydentämällä niiden polttoaine- ja vesivarastoja sekä huolehtimalla niiden jätevesistä.

Peruskorjauksen toteuttaa saksalainen Atlas Elektronik Finland Oy. Se käyttää alihankkijanaan Uudenkaupungin Työvene Oy:tä.

Peruskorjauksella jatketaan alusten elinikää pitkälle 2030 -luvulle saakka.

Kaikki peruskorjauksen vaatimat työt on tehty Suomessa.

 

[BlackFox]

Nuo miinalautat ovat kyllä tarpeellisia aluksia. Alus vaikuttaa ulkoa melko pieneltä mutta sisätilat ovatkin jo aivan toista luokkaa.
Omasuojaa soisi tosin hiukan parannettavan, sergein kyky torjua ilmauhkia on aika alhainen.

RBS-70 toisi jo hyvän lisän eikä se vaatisi isoja muutoksia itse alukseen.

Varmasti toinen alus suojaa miinalauttaa niin miinanlaskussa tai joukkojen kuljetuksessa mutta jonkinlainen kyky torjua itsekkin uhkia ei olisi pahitteeksi koska aina sitä toista alusta ei saada suojaamaan

 

[BarrelNut]

CIWS-ohjukset taas ovat kalliita: Saksa tilasi 445 kpl RAM-ohjuksia, sopimuksen arvo oli 344 miljoonaa dollaria. Kannattaako sijoittaa rahaa tällaisiin yksikäyttöisiin RAM-ohjuksiin ja -laukaisimiin? Siiloistakin voidaan laukaista yhtä sun toista, eikä esim. Umkhonto taida olla hinnalla pilattu.

RAM on kyllä monikäyttöisempi, onhan se kuitenkin myös ihan normaali lämpöhakuinen ilmatorjuntaohjus. RAM Block 2 lisää kantaman sinne pariinkymmeneen kilometriin tai ylikin. RAM on monessa laivassa ihan ainoana IT-järjestelmänä.

http://www.diehl.com/en/diehl-defence/products/guided-missiles/ram.html

RAM is a fire-and-forget guided missile for close-in defence of ships against anti-ship missiles, aircraft, helicopters and surface threats. The weapon system is characterized by high fire power and short reaction times. It is a highly efficient defence system for countering manifold threats, particularly in coastal regions.

The new RAM Block 2 guided missile possesses an upgraded radar seeker and achieves considerably higher agility than previous-generation RAM missiles. This performance profile ensures the RAM weapon system´s outstanding protective capability against current and future threats facing naval forces.

Mielestäni noiden uusien MTA2020 laivojen tärkein kyky on ilmatorjunta, se on sitä jo pelkästään siksi että Suomella ei ole mahdollista hankkia pelkästään ilmatorjuntaan keskittyviä aluksia suojelemaan muita aluksia, suomalaisten sotalaivojen pitää itse pystyä suojelmaan itsensä ilmauhalta joka tilanteessa. IT-kyky mahdollistaa muiden tehtävien suorittamisen ja suorituskykyjen käytön.

Tällaisia tuli itselleni mieleen:

1. Tutkan olisi hyvä olla useammasta paneelista koostuva, pyörivä tutka olisi varmaan paljon edullisempi mutta ainoana tutkana ilmatorjuntakäytössä ei niin hyvä. Tutkan pyörimisen aikana se ei pysty näkemään kuin katsomaansa suuntaan mikä ei ole ihan nappitilanne vaikkapa saaristossa tilanteessa jossa vastustaja ampuu alusta merimaaliohjuksilla. Isoissa aluksissa pitkän kantaman etsintätutka on usein pyörivä, mutta niissä on muut tutkat seuraamassa etsintätutkan löytämiä maaleja lyhyemmältä etäisyydeltä.
2. Vähintään taktisen pituuden 8 - 16 soluinen yleiskäyttöinen (esim. MK 41) laukaisukennosto jossa on mahdollisuus käyttää tulevaisuudessa muitakin kun nyt hankittavia ja nyt olemassa olevia aseita. (paljon unelmissa haikailtu SM-6 muuten vaatii Strike-pituisen kennon, ja tietysti kaiken ampumaetäsyyden hydyntämiseen tehokkaan tutkan ja/tai ulkoisen maalinosoituksen tutkahorisontin taakse). Mutta SM-2 MR ohjuksen tulevaisuuden versiot voivat olla mahdollisia, varsinkin jos niissä on aktiivinen hakupää.
3. Pääasiallisena IT-aseena ESSM block II
4. Lähitorjunta-aseena lisäksi RAM Block II (2 * 21 ohjusta MK 49 laukaisimissa)
5. Tilavaraus kannattaa jättää puoliaktiivisten ohjusten tarvitsemille valaisututkille (2 kpl). Ne kun eivät ole kovin monimutkaisia tai kalliita mutta mahdollistavat SM-2 MR ohjusten ampumisen, SM-2 MR Block IIIB kantamasta US Navyn sivuilla sanotaan että "up to 90 nm", eli max 166 km.

 

[John Hilly]

Ensimmäinen peruskorjaus valmistui - Merivoimat saa käyttöönsä uudistetun miinalautta Pansion

Tässä Turun Sanomien uutinen asiasta:

Miinalautta Pansion peruskorjaus on saatu päätökseen ja alus luovutetaan Merivoimille tänään maanantaina Uudessakaupungissa. Peruskorjauksen on toteuttanut saksalainen Atlas Elektronik Finland (AEIF), joka käyttää alihankkijanaan Uudenkaupungin Työvenettä.

Peruskorjauksessa on tarkoitus uudistaa myös kaksi muuta Pansio-luokan miinalauttaa, Porkkala ja Pyhäranta. Porkkalaa kunnostetaan parhaillaan ja Pyhärannan korjaus aloitetaan, kun Pansio on taas merivoimien käytössä. Peruskorjauksella alusten elinikää jatketaan pitkälle 2030 -luvulle saakka.

Miinalauttojen miinoitus- ja merikuljetuskyky säilyy remontissa ennallaan. Peruskorjauksessa on parannettu miinalauttojen kykyä tukea kevyitä alusyksiköitä täydentämällä niiden polttoaine- ja vesivarastoja sekä huolehtimalla niiden jätevesistä.

AEIF on tietojärjestelmien toimittaja, jonka pääasiakkaita ovat puolustus- ja turvallisuusviranomaiset. Atlas Elektronik Finland Oy on osa saksalaista Atlas Groupia.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2851800/Peruskorjattu+miinalautta+Pansio+Merivoimien+kayttoon

 

[Leaderwolf]

Saisinko 4kpl Sa'ar 6 korvetteja varustettuna suomalaisella 1A super jääluokitetulla rungolla ja dieetti miinakannella ettei ihan mätöksi mene, khiiitos.

 

[Huhta]

Vähintään taktisen pituuden 8 - 16 soluinen yleiskäyttöinen (esim. MK 41) laukaisukennosto jossa on mahdollisuus käyttää tulevaisuudessa muitakin kun nyt hankittavia ja nyt olemassa olevia aseita. (paljon unelmissa haikailtu SM-6 muuten vaatii Strike-pituisen kennon, ja tietysti kaiken ampumaetäsyyden hydyntämiseen tehokkaan tutkan ja/tai ulkoisen maalinosoituksen tutkahorisontin taakse). Mutta SM-2 MR ohjuksen tulevaisuuden versiot voivat olla mahdollisia, varsinkin jos niissä on aktiivinen hakupää.

Mistä tuo SM-6:n Strike-pituusvaatimus tulee? Tactical-pituuden kennosto on n. 6,7 metriä korkea ja ohjus on ilmeisesti n. 6,55 metriä pitkä. Pitääkö tuonne jäädä paljonkin tyhjää tilaa vai leveydessäkö on ongelma?

http://www.lockheedmartin.com/conte...s2/documents/launchers/MK41_VLS_factsheet.pdf
http://www.navy.mil/navydata/fact_display.asp?cid=2200&tid=1200&ct=2

Jos/Kun SM-6 vaatii Strike-pituuden VLS:n, niin se on kieltämättä jo aika korkea meikäläiseen alusluokkaan. Tästä seuraakin kysymys, paljonko Tactical-pituuden kennostolla saavutetaan? Onko SM-2 -sarjan ohjuksien kehitystyö jatkumassa lähitulevaisuudessa, mielellään ARH-hakupäällä varustettuna? Äkkinen hakukoneen selailu ei tuottanut tulosta, Wikipedian mukaan uusin ohjusversio on 1998 palveluskäyttöön otettu SM-2MR Block IIIB. Sikäli kuin SM-2:n kehitystyö junnaa paikallaan, en ostaisi VLS:ää sitä silmällä pitäen.

Pääasiallisena IT-aseena ESSM block II

Onko estettä sille, että alukseen asennettaisiin 8-kennoinen Self-Defence-pituuden Mk 41 yksinomaan ESSM-ohjuksia varten (quadpackeinä mennee 32 ohjusta, eli suunnilleen riittävästi)? Jos alus kantaa joka tapauksessa aina kohtuullisen kokoista ESSM-ohjuskuormaa mukanaan, niin tarvitseeko siilon olla pidempi kuin ESSM on? Sijoittamalla tällainen lyhyt kennosto vähän taaemmaksi aluksessa jäisi etukannelle ehkä paremmin tilaa korkeamman kennoston asentamiselle, ja lyhyempi kennosto lienee sitä paitsi lähtökohtaisesti aina halvempi.

Amatöörille tulee mieleen myös kysymys, kuinka vaikeaa on sotkea erimaalaisia järjestelmiä keskenään? Jos ajatellaan, että aluksesta tulee pieni ja hento, niin olisiko mahdotonta asentaa alukselle yksi tuollainen Self-Defence-pituuden kennosto ESSM-ohjuksia varten ja sitten yksi Sylver A-50? Aster 30 Sylverissä toisi mukavasti lisää ulottuvuutta ilmatorjuntaan, mutta kennoston koko pysyisi silti inhimillisenä. Myöskään valaisututkaa ei tällöin välttämättä tarvittaisi, jos ei haluttaisi.

 

[HotShot]

Meidän tapauksessa, jos syvempiä kennoja asennetaan, ne on sijoitettava aluksen etuosaan sillä taaempana ne rikkoisivat suunnitellun miinakannen. Ja kovin ylös niitä ei kannata asentaa sillä ovat aika painavia, ainakin Mk 41.

 

[Tähystäjä]

Jotenkin toivoisi, että meillä olisi varaa rakentaa ihan reilusti neljä monitoimikorvettia ja sitten siihen päälle vielä pari pääasiassa vain merimiinoitukseen tarkoitettua alusta.

Iso miinakansi vie suhteettomasti tilaa pääasiassa muuhun merisodankäyntiin tarkoitetulta alukselta. Nämä pari modernia miinalaivaa taas soveltuisivat hyvin kansainvälisiin tehtäviin ja esimerkiksi jatkuvan AKT-valmiuden ylläpitoon. Samoin näille aluksille mahtuisi todennäköisesti hyvin varsin suurikin helikopterikansi, ja mahdollisesti jopa hangaari, jolloin varsinaisiin taistelutehtäviin tarkoitetuilla aluksilla ei tarvitsisi uhrata tilaa tähän.

Jos rakennettaisiin 4 oikeasti taistelukykyistä monitoimikorvettia ja siihen päälle kaksi isoa hekokannella varustettua miinalaivaa, niin muita varsinaisia taistelualuksia Merivoimille ei välttämättä edes tarvittaisi, vaan tässä tapauksessa myös Hamina-luokka voitaisiin poistaa palveluskäytöstä 2020-luvulla, eikä mitään kallista modernisointia tarvitsisi tehdä jo nykyisinkin tilojensa puolesta hyvin rajoittuneille aluksille...

 

[Rannari]

Jotenkin toivoisi, että meillä olisi varaa rakentaa ihan reilusti neljä monitoimikorvettia ja sitten siihen päälle vielä pari pääasiassa vain merimiinoitukseen tarkoitettua alusta.

Iso miinakansi vie suhteettomasti tilaa pääasiassa muuhun merisodankäyntiin tarkoitetulta alukselta. Nämä pari modernia miinalaivaa taas soveltuisivat hyvin kansainvälisiin tehtäviin ja esimerkiksi jatkuvan AKT-valmiuden ylläpitoon. Samoin näille aluksille mahtuisi todennäköisesti hyvin varsin suurikin helikopterikansi, ja mahdollisesti jopa hangaari, jolloin varsinaisiin taistelutehtäviin tarkoitetuilla aluksilla ei tarvitsisi uhrata tilaa tähän.

Jos rakennettaisiin 4 oikeasti taistelukykyistä monitoimikorvettia ja siihen päälle kaksi isoa hekokannella varustettua miinalaivaa, niin muita varsinaisia taistelualuksia Merivoimille ei välttämättä edes tarvittaisi, vaan tässä tapauksessa myös Hamina-luokka voitaisiin poistaa palveluskäytöstä 2020-luvulla, eikä mitään kallista modernisointia tarvitsisi tehdä jo nykyisinkin tilojensa puolesta hyvin rajoittuneille aluksille...

On myös mahdollista etteivät Haminat enää peruskorjauksen jälkeen ole tiloiltaan niin rajoittuneita. Tai tuskin niissä kovin isoa muutosta tapahtuu vaikka pituutta tulisikin vähän lisää.

 

[fyysikko]

Meidän tapauksessa, jos syvempiä kennoja asennetaan, ne on sijoitettava aluksen etuosaan sillä taaempana ne rikkoisivat suunnitellun miinakannen. Ja kovin ylös niitä ei kannata asentaa sillä ovat aika painavia, ainakin Mk 41.

Ei välttämättä, jos syvemmät kennot ovat taaempana reunassa ne vain kaventavat miinakantta, mutta se on silloin edelleen yhtenäinen ja pitkä.

 

[Tähystäjä]

On myös mahdollista etteivät Haminat enää peruskorjauksen jälkeen ole tiloiltaan niin rajoittuneita. Tai tuskin niissä kovin isoa muutosta tapahtuu vaikka pituutta tulisikin vähän lisää.

Ehdottamani muutos olisi ehdottomasti iso strateginen muutos Merivoimien doktriinissa ja strategiassa.

Enää ei luotettaisi saariston antamaan suojaan alusten turvaamisessa vihollisen asevaikutukselta, vaan nyt pyrittäisiin tekemään vähistä taistelualuksista mahdollisimman hyvin varusteltuja niin sensoreiden, ilmatorjunnan kuin omasuojajärjestelmienkin osalta.

Taustalla tässä on ajatus siitä, että erilaisten sensorijärjestelmien koko ajan kehittyessä häiveominaisuudet ja muut passiiviset suojakeinot eivät enää anna vastaavaa suojaa kuin joskus aiemmin, vaan pinta-aluksissa on nykyään panostettava entistä voimakkaammin aktiivisiin suojakeinoihin (asejärjestelmät, ELSO jne...) jos ylipäätään meinaa pysyä pinnalla.

Vastaavasti riittävä määrällinen taistelunkestävyys ja asevaikutuksen määrä voidaan nähdäksesi nykyään tuottaa maasijoitteisilla järjestelmillä, jotka eivät ole ollenkaan niin helposti löydettävissä ja haavoittuvaisia vihollisen asevaikutukselle kuin pinta-alukset.

Samoin maasijoitteisten asejärjestelmien lisätäyttö onnistuu paljon helpommin kuin vastaavien aluksilla olevien järjestelmien. Kun VLS-kennot ovat tyhjiä, pinta-alus joutuu ajamaan satamaan täydennettäväksi, jolloin se on haavoittumaisimmillaan, kun taas esimerkiksi kuorma-auton lavalle sijoitettua ohjusjärjestelmää voidaan täydentää lähes minkä tahansa kuusen juuressa.

Näin ollen esittämäni ratkaisuu vaikuttaa kaikki nämä näkökohdat huomioonottaen minun amatöörin silmääni varsin perustellulta, olen toki valmis muuttamaan näkemyksiäni, jos valideja vasta-argumentteja ja perusteluita löytyy...

 

[adam7]

Trump on luvannut kasvattaa armeijaa ja laivastoa.

Trump on luvannut uutta kultaista aikakautta ja kaikkea kivaa kaikille

 

[fyysikko]

Samoin maasijoitteisten asejärjestelmien lisätäyttö onnistuu paljon helpommin kuin vastaavien aluksilla olevien järjestelmien. Kun VLS-kennot ovat tyhjiä, pinta-alus joutuu ajamaan satamaan täydennettäväksi, jolloin se on haavoittumaisimmillaan, kun taas esimerkiksi kuorma-auton lavalle sijoitettua ohjusjärjestelmää voidaan täydentää lähes minkä tahansa kuusen juuressa.

Näin ollen esittämäni ratkaisuu vaikuttaa kaikki nämä näkökohdat huomioonottaen minun amatöörin silmääni varsin perustellulta, olen toki valmis muuttamaan näkemyksiäni, jos valideja vasta-argumentteja ja perusteluita löytyy...

Jos asetäydennys tuodaan ulkomailta ensin rahtilaivalla satamaan, ja sitten kuorma-autolla sinne kuusenjuurelle täydentämään aselavettia, lienee suurempi riski epäonnistua kuin siinä että aselavettina oleva laiva hakee ne ampumatarvikkeet itse sieltä ulkomaisesta satamasta. Argumenttisi on ihan pätevä jos toimitaan pelkästään suomen saaristossa/rannikolla ja varastoja on suomessa jo valmiiksi riittävästi. Itse en luottaisi minkään ehdon toteutumiseen.

 

[Raveni]

Jos asetäydennys tuodaan ulkomailta ensin rahtilaivalla satamaan, ja sitten kuorma-autolla sinne kuusenjuurelle täydentämään aselavettia, lienee suurempi riski epäonnistua kuin siinä että aselavettina oleva laiva hakee ne ampumatarvikkeet itse sieltä ulkomaisesta satamasta. Argumenttisi on ihan pätevä jos toimitaan pelkästään suomen saaristossa/rannikolla ja varastoja on suomessa jo valmiiksi riittävästi. Itse en luottaisi minkään ehdon toteutumiseen.

kaipa niitä voidaan tuoda vaikka rekalla ruotsin kautta tai rahtikoneella lennättämällä.