Merivoimien kehitysnäkymät

[SJ]

Voin kuvitella näyttöpäätteellä istuvan sotilaan ilmeen kun tutkaan ilmestyy kolmesta suunnasta XX määrä ohjuksia ja vielä epämääräinen läjä murkulaa vilahtelemaan skannaukseen kaveriksi "blyat..."

Edit.
Ja vielä kun ystävämme Virossa pistävät jonkun puikon arseen, ja se mta2020 tervehtii lännempää omillaan niin Suomen sotahistorian ensimmäinen total overkill on tosiasiaa.. naapurin esikunnassa ihmetellään vain että Dimitri mihin vittuun se meidän laiva hävis..

Haaveita

Haaveita saattaa olla, mutta samalla pitää muistaa, että mikäli ne vihollisen laivat tulevat meidän maissa olevien aseiden kantamalle, niin silloin meidän tehtävä ei ole upottaa niitä hävittäjiä, vaan ne alukset mitä hävittäjät suojaavat. Hävittäjiä tarvitsee siis ampua vain sen verran, että ne eivät kerkeä suojata IT:llaan saatettavia aluksia ja muistaakseni niissä ei välttämättä ole yhtään mitään ohjuksen torjuntaan kykenevää (osassa oli).

 

[Huhta]

Sivuhuomiona liittyen edelliseen olen joskus miettinyt, että jos MLRS:ään saataisiin raketteja, joilla voisi vaikuttaa merimaaleja vastaan saattaisi kyseessä olla varsin tehokas järjestelmä myös merimaaleja vastaan.

Eikö GMLRS-raketti kanna sen noin 70 kilometria, mikä riittäisi käytännössä koko Suomenlahden sulkemiseen. Tällöin jos joku kehittäisi vastaavan raketin erilaisella hakupäällä voisi tälläinen järjestelmä olla varsin hyvä toimimaan nopealla vasteella pienempiä ja liikkuvia merimaaleja vastaan.

Miten tämän nyt ottaa... Äkkiseltään tulee mieleen ilmasta laukaistavat itsenäisen hakeutumiskyvyn pommit ja ohjukset, esim. SDB II ja Spear. Sellaisen sovittaminen raketinheittimen raketin kuormaksi on varmasti tehtävissä, samaan tyyliin kuin GLSDB:n tapauksessa (jonka GBU-39 on harmillisesti pelkkä GPS/INS-ohjattu täsmäpommi).

Sen sijaan suhtaudun aika skeptisesti raketinheitinten käyttökelpoisuuteen meritorjunnassa. Yhden ongelman muodostaa varmasti puolustushaarojen välinen kilvoittelu ja organisaatioiden jäykkyys. Jos tarkoitus on torjua pieniä ja liikkuvia merimaaleja, esimerkiksi taktisen tason maihinnousua yrittäviä jäykkärunkoisia kumiveneitä, niin havainnosta vaikutukseen pitäisi päästä nopeasti - käsky ei voi kiertää montaa esikuntaa ennen kuin aletaan ampumaan.

Vastaavasti myös liikkuvan rannikkotykistön jatkokehittämistä sietäisi mielestäni tutkia, silläkin puolella ohjattavat ammukset ja ammusten kantaman jatkuva kasvu saattaa tarjota aivan uusia mahdollisuuksia...

Tämä on huomattavasti kannatettavampi ajatus. Omia tykkejä merivoimat voi vielä joskus saadakin, kallista erikoisampumatarviketta laukovia raketinheittimiä tuskin. Rannikkotykistön elvyttämistä pohdittiin porukalla jokin aika sitten, tuonaikaista keskustelua linkin takaa: http://maanpuolustus.net/threads/meritaisteluohjukset-ja-tykistö.5218/page-2#post-365476

 

[Raveni]

Miten tämän nyt ottaa... Äkkiseltään tulee mieleen ilmasta laukaistavat itsenäisen hakeutumiskyvyn pommit ja ohjukset, esim. SDB II ja Spear. Sellaisen sovittaminen raketinheittimen raketin kuormaksi on varmasti tehtävissä, samaan tyyliin kuin GLSDB:n tapauksessa (jonka GBU-39 on harmillisesti pelkkä GPS/INS-ohjattu täsmäpommi).

Sen sijaan suhtaudun aika skeptisesti raketinheitinten käyttökelpoisuuteen meritorjunnassa. Yhden ongelman muodostaa varmasti puolustushaarojen välinen kilvoittelu ja organisaatioiden jäykkyys. Jos tarkoitus on torjua pieniä ja liikkuvia merimaaleja, esimerkiksi taktisen tason maihinnousua yrittäviä jäykkärunkoisia kumiveneitä, niin havainnosta vaikutukseen pitäisi päästä nopeasti - käsky ei voi kiertää montaa esikuntaa ennen kuin aletaan ampumaan.



Tämä on huomattavasti kannatettavampi ajatus. Omia tykkejä merivoimat voi vielä joskus saadakin, kallista erikoisampumatarviketta laukovia raketinheittimiä tuskin. Rannikkotykistön elvyttämistä pohdittiin porukalla jokin aika sitten, tuonaikaista keskustelua linkin takaa: http://maanpuolustus.net/threads/meritaisteluohjukset-ja-tykistö.5218/page-2#post-365476

Eikös SDB II:sta vai oliko brimstone ole tehtyy "laiva" versio? Eli sehän kykenee hakeutumaan hyvinkin tehokkaasti liikkuvaan maaliin ja on asennettu ihan rahtilaivaan merirosvojen vuoksi.

 

[Mustaruuti]

Tottakai tarvitaan taistelualuksia varsinkin talvimerenkulun suojaamiseen alueella mikä on jäässä, mutta myös kesäaikana. Tarkoitin pääosin, ettei ole mitään reaalista perustetta pelätä ettei tänne saataisi mistään rahtilaivoja kulkemaan konfliktitilanteessa silloinkaan kun niitä suojataan. Lisäksi tarkoitin että merenkulku on niin kansainvälistä toimintaa, ettei ole välttämättä kenellekään selvää minkä maan aluksia niitä suojaamaan saattaa ilmestyä. Toki voihan lippumaa kieltää aluksien kulun sotatoimialueelle, jolloin on syytä vaihtaa aluksen lippuvaltiota, eikä jäädä ihmettelemään. En kuitenkaan tiedä ainuttakaan tapausta, jossa USA olisi näin menetellyt. Itämeri on kuitenkin paljon enemmän Naton sisämeri kuin Venäjän sellainen, mitä ei tule unohtaa kuvitellen ettei taistelualuksia muka tarvita kun emme muka kuitenkaan niillä pystyisi rahtiliikennettä suojaamaan. Todellisuudessa keinot on monet, joista edellinen postaus oli vain yksi konkreettinen esimerkki. Rahtialus voi myös olla matkalla NatoViroon, ja yllättäen muuttaa suomenlahdella määränpäätään pohjoiseen. Suomen aluevesillä liikkuvia rahtialuksia ei todennäköisesti suojaa mikään muu valtio kuin Suomi itse, ellei olla ennen konfliktia liitytty Natoon.

Selvennetään.

On harmaa vaihe. Ja on sotavaihe.

Molemmissa tapauksissa Venäjä pystyy aiheuttamaan harmia rahtiliikenteelle.

Otetaan esimerkki harmaasta vaiheesta. Venäjä julistaa, että epäilee rahtilaivojen toimittavan Suomeen aseita, joita voidaan käyttää Venäjää ja Pietarin suuntaa vastaan. Venäjä varaa itselleen oikeuden tarkastaa aluksia Itämerellä tämän varalta. Se saattaa lisäksi aluksia Kaliningradiin tutkimuksiin, joissa laiva seisoo viikon, ennen kuin saa jatkaa matkaa. Joitain epäilyttäviä lasteja takavarikoidaan kokonaan. Tämä on hyvin pehmeä merisaarto, mutta tuottaisi silti suuresti harmia, ilman että välttämättä olisi syy sotatoimille saati Naton osallistumiseen.

Sotatilassa Suomen ja Venäjän välillä taas sitten kaikki laivat mitkä Itämerellä liikkuvat Suomeen tai Suomesta, olisivat vapaata riistaa. Erityisen uhan muodostaisivat sukellusveneet sekä Kaliningradin suunnan pinta-alukset ja lentokoneet merimaaliohjuksin. Tämä siis jälleen ennen Naton tuloa mukaan.

Sitten jos ollaan 3. maailmansodan skenaariossa, niin Kaliningradista käsin ammutaan kaikkea merellä liikkuvaa. Voi toivoa, että maalitus ei Ruotsin rannikolle asti niissä oloissa pystyisi. Etäisyys on 300km. Venäläisiltä varmaan löytyy sinne asti yltäviä ohjuksia?

Kummassakaan vaihtoehdossa meriliikenne Suomeen ei varmaan kokonaan katkeaisi. Se olisi toivottavaa. Ei katkennut Englantiinkaan 2MS, vaikka menetykset Atlantilla olivat pahimmillaan todella hurjat.

---

Kiinnostaisi tietää, miten nämä asiat olisi hoidettu vanhoilla alustyypeillä. Osaako joku sanoa?

Onko tapahtunut jotain, mikä on muuttanut tilannekuvaa ja vaatii uudenlaisia alustyyppejä? Paitsi tietysti Venäjän uhka yleisesti.

Ja kiinnostaisi sitten se, että miten uudet alustyypit pärjäävät paremmin?

Oletan, että seuraavat asiat ovat merkittäviä:

• Ulottuva ilmatorjunta häiritsee vastustajan ilmavoimien toimintaa
• Parempi omasuoja auttaa taistelunkestävyydessä
• Suurempi koko mahdollistaa pidemmän partioinnin ja etelämpänä. Erityisesti harmaa vaihe. Ja myös talvella.
  
• Parempi suto-varustus tuo tehoa sukellusvenetorjuntaan
• Miinanlaskukin menee kohtuullisesti, kun on neljä yksikköä sitä tekemässä

Voi hyvin olla, että tälle on 1) tarve, ja 2) tämä on paras ratkaisu / kustannukset. Mutta, merivoimat ovat vähän poukkoilleet strategiansa kanssa. Siksi näistä mielellään kuulisi vähän perusteluja.

Edelleenkään en näistä mitään tiedä, joten mielellään saa valistaa

 

[Bodyguard]

Mielestäni aika lähelle osuit, @Mustaruuti ...

 

[BlackFox]

Suurimman uhkan sukellusveneet aiheuttaa varmasti taistelualuksille kuin yksittäisille kauppalaivoille.
Sukellusveneen torpedo varastot ovat rajalliset ja saatu hyöty on aika pieni ja riski tulla itse tuhotuksi kasvaa kun paljastuu että sukellusvene on siellä ja sen jälkeen mahdollinen riskialtis matka takaisin tukikohtaan mm merimiinat ja sitten viellä pintaan nousu.

Eli taistelualukset ovat niiden pääasiallisia kohteita.

Olen monesti miettinyt että miten meinaatte nuo aseistukset saada mahtumaan pieneen alukseen? Nyt kuitenkin puhutaan meidän "isoina" aluksina maailmantasolla pienestä alus luokasta eikä sitä aluksen kokoa nyt ihan hirveästi ole tulossa lisää.

 

[ctg]

Milloin panssareissa esiintyvät aktiiviset suojat siirtyvät laivoihin? Luulisi, että joku on tutkinut asiaa kun parhaassa tapauksessa siloista kylkeä on tarjolla vaikka kuinka paljon laittaa aktiivisuojien kennoja/antenneja. Vai eikö ne toimi myrkyisessä olosuhtessa?

 

[Rannari]

Milloin panssareissa esiintyvät aktiiviset suojat siirtyvät laivoihin? Luulisi, että joku on tutkinut asiaa kun parhaassa tapauksessa siloista kylkeä on tarjolla vaikka kuinka paljon laittaa aktiivisuojien kennoja/antenneja. Vai eikö ne toimi myrkyisessä olosuhtessa?

Eikö Phalanx tai Goalkeeper ole hyvinkin aktiivinen omasuojalaite?

 

[Ylli]

Ööh..miten tässä vaikuttaa tappioihin se että onko meillä 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä vs. 8 ohjusvenettä?
Meillähän säilyy Hamina-luokan ohjusveneet 2020-luvullakin (päivitettyinä). Sensijaan meidän 365 päivää vuodessa operaatiokykyinen (jää-olosuhteet) taistelualuskalusto kasvaa 50% nykyisiin kahteen miinalaivaan verrattuna.

Itse arvelen, että lopullinen tarkoitus on vaihtaa ohjusvenelaivasto kokonaisuudessaan neljään korvettiin. 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä on takuulla kalliimpaa ylläpitää kuin 8 ohjusvenettä eikä rahaa todennäköisesti ole tulossa lisää. Jäänmurtokyky on korveteissa tietysti plussaa.

 

[ctg]

Eikö Phalanx tai Goalkeeper ole hyvinkin aktiivinen omasuojalaite?

On mutta ei ne ole täydellisiä, ja jotakin voi päästä läpi. Joten ilman että ilma on täynnä kuulaa, niin ohjuksien taikka mahdollisesti tykistön ammuksia voitaisiin torjua kyljen tuntumassa, ilman että noita on olemassa. Säilyisi nuo tilat muille vehkeille.

 

[BlackFox]

Päivän kevennys:
Kuvassa näemme Puolustusvoimien rannikko alusten emälaivan.

 

[Rannari]

On mutta ei ne ole täydellisiä, ja jotakin voi päästä läpi. Joten ilman että ilma on täynnä kuulaa, niin ohjuksien taikka mahdollisesti tykistön ammuksia voitaisiin torjua kyljen tuntumassa, ilman että noita on olemassa. Säilyisi nuo tilat muille vehkeille.

Aika hankalaa on torjua isompia murkuloita siinä kyljen tuntumassa. Tulisivat varmaan periaatteessa onnistuneesta torjunnastakin huolimatta sujuvasti maaliin saakka.

 

[Jukkis]

Aika hankalaa on torjua isompia murkuloita siinä kyljen tuntumassa. Tulisivat varmaan periaatteessa onnistuneesta torjunnastakin huolimatta sujuvasti maaliin saakka.

Pienemmätkin aiheuttaisivat niin lähellä räjähtäessään sirpalevahinkoja. Nykylaivoissa on korkeintaan jotain kevyttä panssaria komentosillan yms. tilojen ympärillä, eikä niillekään joka puolella. Itse asiassa jo se torjunta-ammus itsessäänkin voisi olla pieni riski ohutkuoriselle laivalle.

Eli ei heittämällä mene, vaan koko konsepti vaatii ainakin viilausta.

 

[yrjö]

Itse arvelen, että lopullinen tarkoitus on vaihtaa ohjusvenelaivasto kokonaisuudessaan neljään korvettiin. 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä on takuulla kalliimpaa ylläpitää kuin 8 ohjusvenettä eikä rahaa todennäköisesti ole tulossa lisää. Jäänmurtokyky on korveteissa tietysti plussaa.

3 miinalaivaa ja 4 ohjusvenettä on meininki vaihtaa neljään korvettiin. Eli paattien lukumäärä vähenee kolmella.

 

[yrjö]

Selvennetään.

On harmaa vaihe. Ja on sotavaihe.

Molemmissa tapauksissa Venäjä pystyy aiheuttamaan harmia rahtiliikenteelle.

Otetaan esimerkki harmaasta vaiheesta. Venäjä julistaa, että epäilee rahtilaivojen toimittavan Suomeen aseita, joita voidaan käyttää Venäjää ja Pietarin suuntaa vastaan. Venäjä varaa itselleen oikeuden tarkastaa aluksia Itämerellä tämän varalta. Se saattaa lisäksi aluksia Kaliningradiin tutkimuksiin, joissa laiva seisoo viikon, ennen kuin saa jatkaa matkaa. Joitain epäilyttäviä lasteja takavarikoidaan kokonaan. Tämä on hyvin pehmeä merisaarto, mutta tuottaisi silti suuresti harmia, ilman että välttämättä olisi syy sotatoimille saati Naton osallistumiseen.

Sotatilassa Suomen ja Venäjän välillä taas sitten kaikki laivat mitkä Itämerellä liikkuvat Suomeen tai Suomesta, olisivat vapaata riistaa. Erityisen uhan muodostaisivat sukellusveneet sekä Kaliningradin suunnan pinta-alukset ja lentokoneet merimaaliohjuksin. Tämä siis jälleen ennen Naton tuloa mukaan.

Sitten jos ollaan 3. maailmansodan skenaariossa, niin Kaliningradista käsin ammutaan kaikkea merellä liikkuvaa. Voi toivoa, että maalitus ei Ruotsin rannikolle asti niissä oloissa pystyisi. Etäisyys on 300km. Venäläisiltä varmaan löytyy sinne asti yltäviä ohjuksia?

Kummassakaan vaihtoehdossa meriliikenne Suomeen ei varmaan kokonaan katkeaisi. Se olisi toivottavaa. Ei katkennut Englantiinkaan 2MS, vaikka menetykset Atlantilla olivat pahimmillaan todella hurjat.

---

Kiinnostaisi tietää, miten nämä asiat olisi hoidettu vanhoilla alustyypeillä. Osaako joku sanoa?

Onko tapahtunut jotain, mikä on muuttanut tilannekuvaa ja vaatii uudenlaisia alustyyppejä? Paitsi tietysti Venäjän uhka yleisesti.

Ja kiinnostaisi sitten se, että miten uudet alustyypit pärjäävät paremmin?

Oletan, että seuraavat asiat ovat merkittäviä:

• Ulottuva ilmatorjunta häiritsee vastustajan ilmavoimien toimintaa
• Parempi omasuoja auttaa taistelunkestävyydessä
• Suurempi koko mahdollistaa pidemmän partioinnin ja etelämpänä. Erityisesti harmaa vaihe. Ja myös talvella.
  
• Parempi suto-varustus tuo tehoa sukellusvenetorjuntaan
• Miinanlaskukin menee kohtuullisesti, kun on neljä yksikköä sitä tekemässä

Voi hyvin olla, että tälle on 1) tarve, ja 2) tämä on paras ratkaisu / kustannukset. Mutta, merivoimat ovat vähän poukkoilleet strategiansa kanssa. Siksi näistä mielellään kuulisi vähän perusteluja.

Edelleenkään en näistä mitään tiedä, joten mielellään saa valistaa

On tapahtunut. Merivoimien tehtävissä meriliikenteen suojaus sai aiempaa merkittävämmän aseman. Aluskaluston elinkaari on noin 30+ vuotta. Tästä syystä samalla kun meriliikenteen suojaamista alettiin painottaa entistä enemmän ei voitu hankkia uusia aluksia, tuolloin kuitenkin muutettiin epäonnistunut ilmatyynyalusprojekti ohjusveneiksi.

Kv merialueella ei saa pysäyttää tai häiritä liikennettä ilman syytä. Tuollaisen pehmeän merisaarron voi estää vaikkapa siten, että kauppa-alukset eivät tottele radiopuhelimitse annettuja ohjeita eivätkä päästä ketään alukseen. Jos sitten kun ei totella aletaan ampua niin ei se enää niin pehmeä saarto olekaan. Tässäkin tapauksessa liikenne voisi kulkea Tanskan/Ruotsin vesillä (alue/EEZ). Venäjä ei voi siellä pysäytellä laivoja mielivaltaisesti. Omilla vesillä tähän on olemassa rajavartilaitoksen merivartiosto.

Venäjän pehmeä merisaarto vaikuttaa aika seulalta koska sen tulisi voida operoida ja oikeudettomasti tarkastaa aluksia NATO-maiden ja Ruotsin talous- ja aluevesillä pysäyttelemessä NATO-maihin rekisteröityjä aluksia. Tällöin se loukkaa em. valtioiden suvereniteettia.

 

[Einomies1]

Ymmärsinkö viesteistä vihjauksen että pääpiirteittäin aluksilla torjutaan ja suojataan sanotaan vaikka Helsingistä länteen, aluksien painopisteen kasvaen länttä kohti, ja maalta ammuttavilla puikoilla Helsingistä itään kapealla suomenlahdella jossa maasijoitteiset pyrkisivät sulkemaan reitin Pietariin/pietarista ja etelästä Kaliningradista tulevat tai idästä läpi päässeet uhat torjutaan lännemmässä väijyvillä aluksilla? Unohtaen siis täysin ilmavoimien osuuden. Olenko nyt täysin ulapalla?

Helsinki-Tallinna linja on minusta last line of defence laajassa konfliktissa tai muutoin itänaapurille annetaan vapaat kädet Viron ja Suomen pääkaupunkien saartamiseen. Samalla maihinnousu uhka kasvaa jos suomenlahden meri- ja ilmatilan hallintaa ei voida vähintään kiistää lännestä.

Minusta pohjanlahdelta ohjuksia laukovat alukset ovat silkkaa unelmahöttöä. Mitään merellistä sissitaktiikkaa ei voida toteuttaa laivastolla, korkeintaan se onnistuu saaristossa JV-TIED ja rannikkojalkaväen osalta. Muutoin koko suomenlahden rannikon hallinta olisi meidän osalta menetetty eikä se voi tulla kysymykseen, on pystyttävä haastamaan vastustaja idempänä ja aggressiivisemmin. NATO ei pysyisi poissa myöskään suomenlahdelta.

Kun tiedetään lisäksi kuinka kauas meritaisteluohjukset kantavat, on Hki-Tallinn linja kriittinen molempien maiden puolustamiselle. Ongelmana on lisäksi itänaapurin sukellusvenease ja sen kyky haastaa Itämerellä ja sen länsiosassa raskaat merikuljetukset ja pinta-alusosastot. Ruotsin Visbyt on vain osittain varustettu SUTOon ja vanhemmista en tiedä. SUTOa ja miinoja tarvitaan ja mahdollisimman pian konfliktissa. Tämä taas edellyttäisi ilmasuojaa.

Venäjän hyökätessä mihin tahansa länsinaapuriinsa Itämeren alueella, NATO ja suomi varautuvat melko varmasti pikaisesti miinoittamaan suomenlahden ainakin Utön eteläpuolelta tai jopa idempänä. NATOn ja Ruotsin läsnäolo kasvaa todennäköisesti heti alueella ilmassa ja merellä.
Selvää on että konfliktissa taka-askelia länteen ei voi ottaa suomi sen enempää kuin Ruotsi tai NATOkaan, muutoin aloite on menetetty ja sitä myöden suomen ja Baltian hallinta. Se taas merkitsisi Venäjän hallintaa koko Itämeren alueella ja se jos mikä kutkuttaa varmasti ajauksena Putinin
takaraivossa.

Nimenomaan Viron ja Naton takia on mahdollista sekin ettei Porvoon jalostamoon osuisi välttämättä ohjuksia tai pommeja. Eli NATOn suomenlahden meri- ja ilmatilan hallinnalla on asiassa aika oleellinen merkitys.

Ei välttämättä mutta olen melko varma että niinkauan kun suomessa ei ole strategisen tason taktisten ohjusten torjuntakykyä, ei kiinteitä siviilikohteita voi suojata. Ilmavoimat eivät tähän yksin pysty. SS-26 ja SS-21 voivat iskeä jalostamoihin vapaasti.

Venäjällä voi hyvinkin olla tuollainen asenne, mutta se johtaa varsin suurella todennäköisyydellä konfliktin laajenemiseen, sillä Venäjä ei mitenkään voi tietää onko suomenlahden suuntaan kulkeva laiva tulossa Suomeen vai Viroon, tai Ruotsiin vai Suomeen jos on pohjanlahden suuntaan menossa. Mikään ei myöskään estä purkamasta vaikkapa 5% lastista jommassakummassa naapurimaassa ja viemästä loput sitten Suomeen. Ne matkat on niin lyhyitä ettei Venäjälle ole mitenkään helppoa jälkimmäiseen reissuun ehtiä iskemään. Varsinkaan jos viimeinen osuus on Haaparannasta Tornioon.

Viittaat tässä siis suomen ja venäjän erillissotaan? Itse en tähän usko. Mikä tahansa sotilaallinen toimi Itämerellä laukaisisi Pandoran boksin tällä hetkellä. Uskon siis että Suomi, Viro ja Ruotsi + muut Itämeren valtiot ovat silloin osallisena tavalla tai toisella. Ehkä rajoitettua sotaa ei tulisi mutta vain tilanteen kiristyminen ja Venäjän pelkkä aggressiivinen toiminta Itämerellä lisäisi laivojen kulkuongelmia. Mikäänhän ei estä "alustarkastuksia" erikoisjoukkojen toimesta?

Itse arvelen, että lopullinen tarkoitus on vaihtaa ohjusvenelaivasto kokonaisuudessaan neljään korvettiin. 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä on takuulla kalliimpaa ylläpitää kuin 8 ohjusvenettä eikä rahaa todennäköisesti ole tulossa lisää. Jäänmurtokyky on korveteissa tietysti plussaa.

Spekulointia voi toki harrastaa mutta itse en usko moisiin juttuihin. Hamina-luokka taitaa taapertaa päivitysten jälkeen (jotka on jo suunnitelmissa) 2030-luvun alkupuolelle eikä niitä päivitetä turhan takia jos niistä oltaisiin luopumassa. Päinvastoin, Haminoihin lisätään melko varmasti jonkinlainen SUTO-kyky koska sitä tarvitaan.

 

[Falangi]

Milloin panssareissa esiintyvät aktiiviset suojat siirtyvät laivoihin? Luulisi, että joku on tutkinut asiaa kun parhaassa tapauksessa siloista kylkeä on tarjolla vaikka kuinka paljon laittaa aktiivisuojien kennoja/antenneja. Vai eikö ne toimi myrkyisessä olosuhtessa?

Onhan sellainen jo Suomen merivoimillakin käytössä: Rheinmetall MASS

Järjestelmä siis tunnistaessaan ohjuksen ampuu aluksen ja ohjuksen väliin jonkinlaista tulikuumaa fosforihöttöä, mikä saa ohjuksen sensorit sekoamaan ja hukkaamaan maalin.

 

[ctg]

Onhan sellainen jo Suomen merivoimillakin käytössä: Rheinmetall MASS

Järjestelmä siis tunnistaessaan ohjuksen ampuu aluksen ja ohjuksen väliin jonkinlaista tulikuumaa fosforihöttöä, mikä saa ohjuksen sensorit sekoamaan ja hukkaamaan maalin.

Olin ihan kokonaan unohtanut tuon, mutta vastapanos periaatteella on vain ciws kalustoa ja joitakin HEL ratkaisuja, jos otetaan ohjukset pois. Mitään vastaavanlaista konseptia ei ole olemassa kenelläkään, vaikka luulisi laivan olevan seuraavana alustana ketjussa. Periaattessa sen vastapanoksen saa myös lentämään kauemmas kuin mitä se on panssarivaunuissa, ja laivassa sen latausmekanismin saa rakennettua paremmin kun panssarivaunussa se loppuu kesken. Toisaalta kenelläkään ei ole eravuorauksia, vaikka periaattessa sekin toimisi laivassa. Tosin painoa tulisi reilusti lisää.

 

[KymJP1/96]

Sanokaas fiksummat, että kun Venäjän isot meritorjuntaohjukset lentävät sen pari machia, niin mitä tapahtuu jos sellainen osuu Korvetti luokan alukseen sivusta. Lentääkö se tuolla nopeudella vain läpi tinapaperista ja räjähtää meressä 50 metrin päässä laivasta? Onko siinä niin herkkä sytytin, että räjähtää millisekunnissa, jolloin on jo puolessaväliä laivan sisustaa? Vai riittääkö pelkkä kineettinen energia tekemään silppua kohteesta ja räjähdettä ei edes tarvita? Lisäys vielä vaihtoehtoon 1, eli jos räjähtää 50 metrin päässä, niin riittääkö silti tekemään romua kohteesta joka siis tehty tinapaperista?

Vai tuhlaako vihollinen edes isoja jytkyjään pienille kohteille ja säästää ne Nimitzeille yms?

Ymmärrän vauhdin merkityksen, koska jollakin jenkkien taisteluosastolla on aika pirusti puolustuskeinoja ja joku RBS olisi hyödytön, ellei niitä ammuttaisi 100 kappaletta. Mutta onkohan menty jo vähän överin puolelle?

 

[Raveni]

Olin ihan kokonaan unohtanut tuon, mutta vastapanos periaatteella on vain ciws kalustoa ja joitakin HEL ratkaisuja, jos otetaan ohjukset pois. Mitään vastaavanlaista konseptia ei ole olemassa kenelläkään, vaikka luulisi laivan olevan seuraavana alustana ketjussa. Periaattessa sen vastapanoksen saa myös lentämään kauemmas kuin mitä se on panssarivaunuissa, ja laivassa sen latausmekanismin saa rakennettua paremmin kun panssarivaunussa se loppuu kesken. Toisaalta kenelläkään ei ole eravuorauksia, vaikka periaattessa sekin toimisi laivassa. Tosin painoa tulisi reilusti lisää.

Tuollaista täytyisi käyttää useiden kymmenien, satojen metrien päässä. Nythän on ollut juttua, että jopa nämä ciws aseet saattavat olla liian hitaita uusia nopeita maaleja vastaan jolloin se ohjus rähäjätää tai ottaa osumaa niin lähellä laivaa, että kappaleiden tai jopa ohjuks tekee vahinkoa vaikkei räjähtäisikään. Joku voisi laske paljonko yli äänen nopeudella lentävällä 500kg vehkeellä on kineettistä energiaa?