Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Sanokaas fiksummat, että kun Venäjän isot meritorjuntaohjukset lentävät sen pari machia, niin mitä tapahtuu jos sellainen osuu Korvetti luokan alukseen sivusta. Lentääkö se tuolla nopeudella vain läpi tinapaperista ja räjähtää meressä 50 metrin päässä laivasta? Onko siinä niin herkkä sytytin, että räjähtää millisekunnissa, jolloin on jo puolessaväliä laivan sisustaa? Vai riittääkö pelkkä kineettinen energia tekemään silppua kohteesta ja räjähdettä ei edes tarvita? Lisäys vielä vaihtoehtoon 1, eli jos räjähtää 50 metrin päässä, niin riittääkö silti tekemään romua kohteesta joka siis tehty tinapaperista?

Vai tuhlaako vihollinen edes isoja jytkyjään pienille kohteille ja säästää ne Nimitzeille yms?

Ymmärrän vauhdin merkityksen, koska jollakin jenkkien taisteluosastolla on aika pirusti puolustuskeinoja ja joku RBS olisi hyödytön, ellei niitä ammuttaisi 100 kappaletta. Mutta onkohan menty jo vähän överin puolelle?
Aivan varmasti jos vastustajalla on neljä korvettia joka on lähes koko merivoimat niin niihin käytetään vaikka niitä brahmoksia.
 
Kannattaisi nyt ensin tutustua Venäjän laivaston Itämeren kokoonpanoon. Sieltä nyt ei tule vastaan mitään Kirov-luokan risteilijää aivan heti.

Sukellusveneitäkin on vähemmän kuin Ruotsilla.

Tästä syystä merivoimien hankkeet ovat oikeansuuntaisia. Isompien alusten (alue)ilmatorjuntakyky on tärkein asia, ei ne parin uppelusveneen jahtaaminen pitkin eteläistä Itämerta.
 
No eipä käy sitten kateeksi noiden paattien tulevia miehistöjä, jos sodan syttyessä vanjan merivoimilla olisi neljä pääkohdetta ja sinä olisit yhdessä niistä. :eek:
Kaikkien palstalaisten harmiksi en ole yhdessäkään niistä. Vastustaja haluaa neutralisoida riskit sen omalle toiminnalle ja merellä se tarkoittaa alusten tuhoamista tai käytön estämistä. Luonnollisesti myös tiedustelun ja johtamisjärjestelmien lamauttamista.
 
Kannattaisi nyt ensin tutustua Venäjän laivaston Itämeren kokoonpanoon. Sieltä nyt ei tule vastaan mitään Kirov-luokan risteilijää aivan heti.

Sukellusveneitäkin on vähemmän kuin Ruotsilla.

Tästä syystä merivoimien hankkeet ovat oikeansuuntaisia. Isompien alusten (alue)ilmatorjuntakyky on tärkein asia, ei ne parin uppelusveneen jahtaaminen pitkin eteläistä Itämerta.

Täysin samaa mieltä ettei niiden uppelusalusten jahtaaminen ole pää asia, mutta jos meillä on lukumääräisesti vähän aluksia (vaikkakin sitten mailman parhaita) niin jos lukumäärä on neljä niin mieluimin ottaisin vähän huonompia ja enemmän. Se on pirullista jos se vihulainen vie yhden uppelusvenee osumalla 25% meidän voimasta.
 
Täysin samaa mieltä ettei niiden uppelusalusten jahtaaminen ole pää asia, mutta jos meillä on lukumääräisesti vähän aluksia (vaikkakin sitten mailman parhaita) niin jos lukumäärä on neljä niin mieluimin ottaisin vähän huonompia ja enemmän. Se on pirullista jos se vihulainen vie yhden uppelusvenee osumalla 25% meidän voimasta.

Totta, mutta suuri osa Itämerestä on niiden operaatioiden kannalta hyvinkin hankalaa. Ja se on se alue, mitä Suomi tarvitsee. Eli Ahvenanmaan saaristo, Saaristomeri ja Pohjanlahti.

Tuskin edes suurimmissa haaveissa meillä olisi kykyä saattaa aluksia Tanskaan asti.
 
No se korvetti pystyy pistämään hanttiin sille uppelusveneelle, mutta se ohjusvene ei pysty. Ja kuten moneen kertaan täälläkin on todettu, niin ei sinne eteläiselle Itämerelle lähdetä kaivamaan verta nenästä. Toimitaan aika pitkälti noilla @Sardaukar mainitsemilla hoodeilla. Ja silloin se pitkän kantaman it on tarpeen. Ja jäähän meille ne neljä ohjusvenettäkin. Ei niitä heti olla romuttamassa...
 
No se korvetti pystyy pistämään hanttiin sille uppelusveneelle, mutta se ohjusvene ei pysty. Ja kuten moneen kertaan täälläkin on todettu, niin ei sinne eteläiselle Itämerelle lähdetä kaivamaan verta nenästä. Toimitaan aika pitkälti noilla @Sardaukar mainitsemilla hoodeilla. Ja silloin se pitkän kantaman it on tarpeen. Ja jäähän meille ne neljä ohjusvenettäkin. Ei niitä heti olla romuttamassa...

Lainaan tässä siinä mielessä muille selventääkseni, että ohjusveneet ovat hyökkäyksellisiä aseita ja ko. korvetit suurimmaksi osaksi puolustuksellisia. Ohjusveneiden tehtävä on upottaa vihollisen aluksia, korvettien tehtävä puolustaa meriliikennettä. Tämä vaatii aluevaikutteisen ohjusjärjestelmän korvetteihin. Se ei nyt vain ole pieniin aluksiin asennettavissa.
 
@Sardaukar Turhaan yrität, täällä ovat osa savon hitaista tehnyt omat johto päätökset ja eivätkä niistä jousta.

Sekin on harhaluulo että jos tehtäisiin hitusen lyhempi alus niin saataisiin 2 pienempää alusta, ei saa. Aluksen pituus ei juuri meidän tapauksessa vaikuta hintaan (hyvin vähän), hintaan vaikuttavat eniten asejärjestelmät ym vehkeet mitä alukseen tulee.
 
Selvennetään.

On harmaa vaihe. Ja on sotavaihe.

Molemmissa tapauksissa Venäjä pystyy aiheuttamaan harmia rahtiliikenteelle.

Otetaan esimerkki harmaasta vaiheesta. Venäjä julistaa, että epäilee rahtilaivojen toimittavan Suomeen aseita, joita voidaan käyttää Venäjää ja Pietarin suuntaa vastaan. Venäjä varaa itselleen oikeuden tarkastaa aluksia Itämerellä tämän varalta. Se saattaa lisäksi aluksia Kaliningradiin tutkimuksiin, joissa laiva seisoo viikon, ennen kuin saa jatkaa matkaa. Joitain epäilyttäviä lasteja takavarikoidaan kokonaan. Tämä on hyvin pehmeä merisaarto, mutta tuottaisi silti suuresti harmia, ilman että välttämättä olisi syy sotatoimille saati Naton osallistumiseen.

Sotatilassa Suomen ja Venäjän välillä taas sitten kaikki laivat mitkä Itämerellä liikkuvat Suomeen tai Suomesta, olisivat vapaata riistaa. Erityisen uhan muodostaisivat sukellusveneet sekä Kaliningradin suunnan pinta-alukset ja lentokoneet merimaaliohjuksin. Tämä siis jälleen ennen Naton tuloa mukaan.

Sitten jos ollaan 3. maailmansodan skenaariossa, niin Kaliningradista käsin ammutaan kaikkea merellä liikkuvaa. Voi toivoa, että maalitus ei Ruotsin rannikolle asti niissä oloissa pystyisi. Etäisyys on 300km. Venäläisiltä varmaan löytyy sinne asti yltäviä ohjuksia?

Kummassakaan vaihtoehdossa meriliikenne Suomeen ei varmaan kokonaan katkeaisi. Se olisi toivottavaa. Ei katkennut Englantiinkaan 2MS, vaikka menetykset Atlantilla olivat pahimmillaan todella hurjat.
Selvennä vielä mistä ihmeen kristallipallosta Venäjä tietäisi mikä NATOvaltion lipun alla kulkeva rahtilaiva on menossa Suomeen ja mikä taas ei ole.
Sitä tietoa nyt ei vaan ole, joten joko upotetaan summamutikassa tai ei ollenkaan. Edellinen tuo NATOn mukaan konfliktiin.
Esittämäsi harmaan vaiheen skenaario on esimerkki sotatoimesta lippuvaltiota vastaan. Seuraukset olisivat sen mukaisia.
 
@Sardaukar Turhaan yrität, täällä ovat osa savon hitaista tehnyt omat johto päätökset ja eivätkä niistä jousta.

Sekin on harhaluulo että jos tehtäisiin hitusen lyhempi alus niin saataisiin 2 pienempää alusta, ei saa. Aluksen pituus ei juuri meidän tapauksessa vaikuta hintaan (hyvin vähän), hintaan vaikuttavat eniten asejärjestelmät ym vehkeet mitä alukseen tulee.

Jos sillä kutistamisen tuottamalla säästöllä jotain saisi niin ehkä kaksi äärimmilleen yksinkertaistettua miinanlaskijaa joilla olisi hyvin vähän sukulaisuutta sotalaivan kanssa. Mitään taistelunjohtojärjestelmää tai sensoreita budjetti ei varmasti kantaisi. Melkein saman ( tai jopa enemmän ) siis saa kun ottaa Merivoimien käyttöön pari Ro-Ro-tyypin rahtilaivaa eikä maksa kuin miinakiskojen hinnan ja hiukan hitsaustyötä.
 
Niille Savon hitaille vielä mietittäväksi. Suomesta menee rautatie ja pari käyttökelpoista tietä yhteen suuntaan. Eli itään. Länteen menee yksi tie mitä voidaan kunnolla hyödyntää. Miksiköhän sitä meriliikennettä pitää suojata...
 
Niille Savon hitaille vielä mietittäväksi. Suomesta menee rautatie ja pari käyttökelpoista tietä yhteen suuntaan. Eli itään. Länteen menee yksi tie mitä voidaan kunnolla hyödyntää. Miksiköhän sitä meriliikennettä pitää suojata...
Jos jouduttaisiin korvata meriliikenne rekoilla niin 1 päivässä rekkajono ylettäisi Helsingistä Tampereelle, viikossa se olisi Utsjoelta Hankoon asti (peräperään) Hyvä esimerkki minkä joku PV tyyppi sanoi haastattelussa kun puhutaan merisodankäynnistä.
 
@Sardaukar Turhaan yrität, täällä ovat osa savon hitaista tehnyt omat johto päätökset ja eivätkä niistä jousta.

Sekin on harhaluulo että jos tehtäisiin hitusen lyhempi alus niin saataisiin 2 pienempää alusta, ei saa. Aluksen pituus ei juuri meidän tapauksessa vaikuta hintaan (hyvin vähän), hintaan vaikuttavat eniten asejärjestelmät ym vehkeet mitä alukseen tulee.

Taas ei sinänsä vastaus.

Vanhana sanontana, jos haluaa halvan ja hyvän...pitää ostaa kaksi.

Monille tuntuu täällä pahalta että se turvallisuus maksaa. Ja maksaa perkeleesti...mihinkähän muuten ne sosiaalitirvan säästöt menevät. Jokin tässäkin tienaa.
 
Kannattaisi nyt ensin tutustua Venäjän laivaston Itämeren kokoonpanoon. Sieltä nyt ei tule vastaan mitään Kirov-luokan risteilijää aivan heti.

Sukellusveneitäkin on vähemmän kuin Ruotsilla.

Tästä syystä merivoimien hankkeet ovat oikeansuuntaisia. Isompien alusten (alue)ilmatorjuntakyky on tärkein asia, ei ne parin uppelusveneen jahtaaminen pitkin eteläistä Itämerta.

Toisaalta on tärkeää muistaa, että Venäjää ei uhkaa Itämerellä tällä hetkellä kukaan, mikä vaikuttaa varmasti myös Itämeren laivaston vahvuuteen. Tarvittaessa Venäjä voi liikuttaa aluksia Itämerelle muista laivastoistaan. Esimerkiksi Vienanmereltä pääsee Suomenlahdelle kanavia pitkin, jos tarve on, eli edes Tanskan salmet ei ole rajoite.
 
Selvennä vielä mistä ihmeen kristallipallosta Venäjä tietäisi mikä NATOvaltion lipun alla kulkeva rahtilaiva on menossa Suomeen ja mikä taas ei ole.
Sitä tietoa nyt ei vaan ole, joten joko upotetaan summamutikassa tai ei ollenkaan. Edellinen tuo NATOn mukaan konfliktiin.
Esittämäsi harmaan vaiheen skenaario on esimerkki sotatoimesta lippuvaltiota vastaan. Seuraukset olisivat sen mukaisia.

Minulla ei ole kiinnostusta väitellä asiasta. Sain jo tiedonjanoni aiheesta tyydytettyä.

Vastauksena kuitenkin kysymyksiisi.

Jos laiva on selkeästi matkalla Suomeen, niin sitten se on selkeästi matkalla Suomeen. Ohjuksella sen voi upottaa vaikka satamaan tullessa.

Kannattaa huomata, että iso osa Suomeen tulevasta liikenteestä on joko enemmän tai vähemmän suomalaisia laivoja ja liikenne on myös hyvin säännöllistä ja jopa reittiaikataulutettua.

Ylipäänsä, nato-maiden kauppa-aluksia taitaa kulkea aika pieni osa aluksista mitä Suomeen tulee. Malta, Kypros, Panama, Cayman-saaret, jne maailmalla yleisimpiä. Venäjä joutuisi oikein etsimään, että löytäisi jenkki-alusta. Todennäköisesti Itämerellä ei mene yhtäkään.

Ja jos olet sitä mieltä, että harmaassa vaiheessa ei ole mitään uhkaa, niin olen kunnioittavasti eri mieltä. Koska käsittääkseni merivoimat on sitä mieltä että uhan mahdollisuus on realistinen. Muut palstalaiset varmaan voivat valistaa lisää asiassa.

Laitetaan vielä pari esimerkkiä harmaasta vaiheesta.

Israel / Gaza

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gazan_avustussaattueen_välikohtaus


Ulkoministeriö varoittaa Suomen lipun alla purjehtivaa Ship to Gaza -järjestön avustusalusta Israelin vastatoimista.
http://yle.fi/uutiset/3-6314973

Israel pysäytti Gazaan pyrkineen ruotsalaisen avustuslaivan
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1435540962492



ja tämä mysteeri..


https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Arctic_Sea

suomalaisyrityksen omistama[8][9], suomalaisyritykselle aikarahdattu rahtialus.
 
Selvennä vielä mistä ihmeen kristallipallosta Venäjä tietäisi mikä NATOvaltion lipun alla kulkeva rahtilaiva on menossa Suomeen ja mikä taas ei ole.
Sitä tietoa nyt ei vaan ole, joten joko upotetaan summamutikassa tai ei ollenkaan. Edellinen tuo NATOn mukaan konfliktiin.
Esittämäsi harmaan vaiheen skenaario on esimerkki sotatoimesta lippuvaltiota vastaan. Seuraukset olisivat sen mukaisia.
Ei välttämättä. Suomessa on kohtuu vähän isoille rahtilaivoille sopivia syväväyliä ja satamia. Upota laiva väylälle niin siitä ei kulje kukaan vähään aikaan. Eikä se ole sanottua, että nato tempautuu automaattisesti mukaan. Venäjä on todennäköisesti ilmoittanut kansainvälisesti alueet jotka ovat laivaliikenteelle riskialttiita. itämeri on altaana ahdas ja monet paikat on saavutettavissa joko lentokoneista laukaistavilla mto:lla tai sitten sukellusveneillä miinoittamalla.
 
Valtion on ollut niin ystävällinen, että tarjoaa valmiiksi tiedon suomen tärkeimmistä merireiteistä
http://www.liikennevirasto.fi/docum...tiet.pdf/ddeb9288-1e60-490f-8c1d-dc2e87ac2d7a

Siitä vaan valkkaamaan miinoitettavaa väylää. Äkkiä laskien suomenlahdella 12 syväväylää. Jotka on kyettävä pitämään miinoista vapaana alueella jossa sukellusvene mahtuu toimimaan ja joka on vihollisen hävittäjien saavutettavissa. Merenkurkku ja perämeri alkaa olemaan sen verran kaukana, että sitä kautta eteläisen suomen huoltaminen saattaa muuttua vaikeaksi ellei mahdottomaksi. Kuljetuskalusto vain loppuu kesken.
 
Viimeksi muokattu:
NSM tekee tuhojaan:

Brahmos on Intialle kehitelty versio Venäjäläisestä P-800 Oniks /Yakhont ohjuksesta. Venäläinen Bastion-P rannikko-ohjusjärjestelmä käyttää Oniks-ohjusta mutta tietääkseni pääosa Venäjän itämeren kalustosta käyttää KH-35/3M24 (URAN)ohjusjärjestelmää (ns. Harpoonski) ja uudemmat alukset täydentävät tuota 3M14 Kalibr-risteilyohjuksilla. P-800 on pääasiassa käytössä Bastion-järjestelmän aseena eikä alusversiona, ainakaa Itämerellä.

Brahmos:

Tässä yksi sivusto jossa tietoa Venäjän laivastosta eri alueilla (ei virallinen):
http://russianships.info/eng/today/

Sen verran suomenlahdesta että kun katsoo karttaa, on se Venäjälle varsin hankala "kuja" kulkea sekä merellä että ilmassa ilman että sivustat on suojattuina. Meikäläiset liikkuvat sensorit saaristossa sekä pitkän kantaman ilmavalvonta näkevät aika pitkälle ja kykenevät seuraamaan pinta-aluksia. Näin saariston suojassa olevat ohjusveneet + rannikkopatterit saavat maalitietoa ilman että näyttäytyisivät viholiselle ainakaan heti alkuaiheessa.

100-200km kantavilla ohjuksilla saadaan vaikutusta pitkälle horisontin taakse liikkuvan valvonnan ansiosta, luulen minä. Tässä mielessä meikäläisillä aluksilla ja puolustuksella on etu puolellaan mutta ilmasuojaa se vaatii ja tietysti hyvän valmiuden toimintaan.
 
venäjä on asentamassa su-34:iin ilmesesti ELINT (UKR-RT) säiliöt (siivet lehti tiesi kertoa). ELINT säiliön avulla kone kykenee löytämään ja pommittamaan vihollisen komentokeskuksia, viestintä- ja tiedonsiirtojärjestelmiä sekä kauko-ohjattujen lennokkien ohjauskeskuksia. Kykeenee luomaan sähköistä tilannekuvaa ja löytämään maaleja satojen kilometrien päästä.

Tässä lähinnä mietin, että merellisen tilanne kuvan muodostaminen pitäisi olla jatkuvaa ja kun se on jatkuvaa niin ne tutkat voidaan löytää ja niihin vaikuttaa.

vaikka brahmos on intialle kehitetty on se yhteistyössä tehty joten oletettavaa on, että se on myös naapurilla käytössä ainakin jossain mittakaavassa tai sitten on olemassa jotain vastaavaa.
The missile is extremely versatile, capable of being carried by surface ships, land-based anti-ship missile batteries, and aircraft such as the Indian Air Force’s Su-30MK1. The air-launched version has a longer range of 500 kilometers. A submarine-based version is under consideration but has not been developed due to lack of interest.
 
Back
Top