Olisiko jenkeistä saatu jotain tietoa noin ison puoliliukuvan rungon suunnittelusta? Aihetta tietääkseni tutkittiin siellä paljon LCS-projektin vuoksi.Käytit kuitenkin jostain syystä aikamuotoa perfekti, (ei ole upotettu noin hirvittävää tykkiä) joten oli vaan oikaistava, muttanäköjään pääsi unohtumaan.
Aika nykyaikainen siitä korvetista joka tapauksessa täytyy tulla, jos jäätä murtavasta aluksesta tehdään selvästi runkonopeutensa yläpuolella kulkeva (eilisen lähteen, mikä tosin oli julkaistu jo syyskuun 25, 2015 https://www.suomenuutiset.fi/suomi-hankkii-uudenlaisia-taistelualuksia/ mukaan 26 solmua), taitaa olla peräti ensimmäinen lajiaan. Tuleekohan ensimmäinen bulbillinen jäätä murtava, vaiko bulbiton runkonopeuttaan kovempaa kulkeva pitkään aikaan ei-liukuvassa rungossa. Ilman bulbeja ja liukuvaa pohjaa pituutta pitäisi perinteisesti olla vähintään 115 metriä tuollaiseen nopeuteen, ja sellaista ei ole uskallettu edes vihjata. Potkurisuunnittelusta ainakin tulee varsin haastavaa noin suurilla nopeuseroilla samoilla tehoilla (vauhti avovedessa vs jäätä murtaessa) Voihan se lähdekin tietysti olla pelkkää puppua.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Käytit kuitenkin jostain syystä aikamuotoa perfekti, (ei ole upotettu noin hirvittävää tykkiä) joten oli vaan oikaistava, mutta
Aika nykyaikainen siitä korvetista joka tapauksessa täytyy tulla, jos jäätä murtavasta aluksesta tehdään selvästi runkonopeutensa yläpuolella kulkeva (eilisen lähteen, mikä tosin oli julkaistu jo syyskuun 25, 2015 https://www.suomenuutiset.fi/suomi-hankkii-uudenlaisia-taistelualuksia/ mukaan 26 solmua), taitaa olla peräti ensimmäinen lajiaan. Tuleekohan ensimmäinen bulbillinen jäätä murtava, vaiko bulbiton runkonopeuttaan kovempaa kulkeva pitkään aikaan ei-liukuvassa rungossa. Ilman bulbeja ja liukuvaa pohjaa pituutta pitäisi perinteisesti olla vähintään 115 metriä tuollaiseen nopeuteen, ja sellaista ei ole uskallettu edes vihjata. Potkurisuunnittelusta ainakin tulee varsin haastavaa noin suurilla nopeuseroilla samoilla tehoilla (vauhti avovedessa vs jäätä murtaessa) Voihan se lähdekin tietysti olla pelkkää puppua.
Tuon jutun perusteella voi ilmatorjunnan osalta panna vahvasti jäitä hattuun. Tavoitteena olisi 25 kilometriin kantava ohjusaseistus.
Alueilmatorjunnan voi varmaan unohtaa myös kustannussyistä. Ja siksi että sama järjestelmä pitää saada mahtumaan myös Haminoihin. Tästä viimeisestä ei tietysti suoraan ole kerrottu. Lisäksi merkittävä on aluksen koko eli 2500-3000 tonnia. Muissa
lähteissä on puhuttu noin 2000 tonnista. @Jukkis mainitsi nopeusvaatimuksen edellyttävän 115 m pituutta niin tällä isommalla uppoumalla siihen päästäisiin.
lihapakaste
Luutnantti
Yksi ratkaisu nopeuteen ja jäänmurtoon on tehdä Double Acting Ship. Eli eteenpäin mennään kovaa ja peruuttamalla murretaan jäätä. https://en.wikipedia.org/wiki/Double_acting_ship
Kyllä sen kohtuumitalla pitää kyetä jäätä murtamaankin. Nykyiset miinalaivat on mitoitettu toimimaan lähes puolimetrisessä kiintojäässä eikä suorituskyvystä tuossa suhteessa käsittääkseni haluta tinkiä. Varsinaiset murtajat ovat toki erikseen
Azipodit alle ja nimenomaan näin, että eteenpäin vauhdilla taakse voimalla ja painolla..
Joo, mutta eikös korvetilla ollut vaatimuksena myös rajoitettu syväys?
Jotta saisi jäänmurtoon vaadittavan työntövoiman edes kohtuullisella hyötysuhteella tarvitaan paljon propulsiopintaa, mikä pienellä syväyksellä vaatisi potkurin yläreunan lähelle vedenpintaa.
Silloin potkurista tulee jäänmurskain, koska se ei ole enää rungon alla, vaan päällä oleva rungon osa on enää lähinnä ventilaation estolevy, eikä jäätä murtava tehokas pohjan muoto.
HotShot
Luutnantti
Muistaako tai tietääkö kukaan minkälaisissa jääoloissa Turunmaa luokan tykkiveneillä pystyi kulkemaan ? Nehän oli rungonmuodoltaan melko perinteisiä nopeita sotalaivoja. Itse palvelin varusmiesaikana 80-luvulla Karjalalla mutta ainakin silloin talvi maattiin pääasiassa Pansion satamassa.
Viimeksi muokattu:
Aivan! Riski on tuossa. Tosin onhan nytkin Azipodeja kiinni aluksissa, jotka murskaa jäätä mm Azipod edellä (kun menevät peruuttamalla) ja potkuri kestää jääkosketuksen.
Potkurit tehty rosterivalulla, ilmeisesti venäjällä (luulo, ei tieto) Normi Azipod potkurit tehdään Janakkalassa TEVO Oy.n toimesta (Entinen FinnScrew) alumiinipronssivalut Junkersin valmistamilla uuneilla....
fulcrum
Greatest Leader
Tuo voi tarkoittaa vain minimivaatimusta, eli sellainen halutaan vähintään. Tämän kantamaluokan it-ohjusjärjestelmiä ei ole maailmalla montaa. Ainoat mieleentulevat ei-itäjärjestelmät ovat CAMM ja Umkhonto-ER. Luultavasti valintaa ei kuitenkaan haluta rajoittaa ihan niin pieneen joukkoon eli kyllä muitakin optioita tutkitaan.
Ja tuollainen "lyhyen" kantaman järjestelmä aluksissa on tietenkin joka tapauksessa oltava. Vaikka rahkeet lopulta riittäisivätkin hommaamaan alueluokan it:tä siihen rinnalle.
Ohjusveneiden ( Rauma-lk ) osalta olen nähnyt mainittavan kyvyn liikkua 5cm paksussa kiintojäässä. Tykkiveneistä ei kyllä ole osunut silmiin minkäänlaista mainintaa.
Huomaathan, että bruttorekisteritonni on rungon tilavuusmitta ja paino tai uppouma taas ei liity siihen mitenkään. Jossain painoltaan alle 2000 tonnin aluksessa voi hyvin olla yli 4000 BRT.
Molemmilla voidaan siis mitata aluksen kokoa, vaikka tarkoittavat aivan eri asiaa. Monet lähteet sotkevat ne keskenään, varsinkin valtamedia.
En minä vaan @fyysikko tuon kertoi. Itse kaivelin sen verran nettiä, että LockMartin LCS-variantti kiskoo 115m runkoa 47 solmun vauhtia ja Blohm+Voss saa 95 metrin rungosta ulos 30 solmua. (Puolan ORP Ślązak.) Tältä pohjalta kun suunitteluun on saatu apua ulkomaiselta toimistolta - ehkä jompikumpi edellämainituista - 26 solmua n.100m rungolla ei kuulosta pahalta rastilta.
Tonnimääristä puhuttaessa pitää muistaa, että minä ainakaan en ole huomannut missään sanotun millä kuormalla uppouma on mainittu. Tai millä kuormalla tuo nopeusvaatimus on asetettu. 2000t kevyellä kuormalla oleva alus ottaa helposti 3000t täyteen lastattuna. Ja 26 solmua täydessä lastissa paahtava runko voisi ylittää 30 solmua kevyenä.
Painava hitaasti pyörivä potkuri saadaan kyllä kestämään jäänmurskaajanakin, mutta sellaisella taas ei pääse kovaa vauhtia millään, sillä potkurin nousua ei voi laittaa miten suureksi tahansa jos sen haluaa toimivan suurella työntövoimalla hitaasti liikuttaessa jään murtamista varten. Toki kääntölapapotkuri on keksitty, mutta saako sellaisen kestämään jään murskaamisen?
Ihan näistä syistä jäänmutaminen eteenpäin mennessä lienee se parempi vaihtoehto, ja silloin se pitempi runko toimii todella paljon taloudellisemmin 26 solmun vauhdilla. Toki lyhyemmänkin saa kulkemaan jos tehoa riittää eikä polttoaineen kulutuksen optimointi jostain syystä kiinnosta.
Toki tekniikka menee eteenpäin ja jotain uutta jäänmurtamisessa on taas saatettu Suomessa keksiä.
Juuri näin, käytännössä kaikki suomen talvimerenkulussa käytettävät kauppa-alukset ovat jäävahvistettuja, se luokitus ei siis toisi mitään lisäarvoa niiden runkoihin verrattuna, eikä olisi juuri edes mainitsemisen arvoinen teräksestä tehdylle korvetille, mitä jonkinlainen jäänmurtokyky taas ilman muuta on mahdollistaen liikkumisen ilman murtaja avustusta saaristossa ja matalissa vesissä.Kyllä sen kohtuumitalla pitää kyetä jäätä murtamaankin. Nykyiset miinalaivat on mitoitettu toimimaan lähes puolimetrisessä kiintojäässä eikä suorituskyvystä tuossa suhteessa käsittääkseni haluta tinkiä. Varsinaiset murtajat ovat toki erikseen
Kyllä säätölapa on Fortum 1 ja Fortum2 tankkereissa, jotka tuuppaa peba edellä (Azipod edellä) jäihin koillisväylällä... Kestää.
fulcrum
Greatest Leader
Eos, mutta varsinainen jäävahvistus niistä kuitenkin jätettiin suunnitteluvaiheessa pois. Vaatimuslistalla oli 30+ solmun nopeus, 120mm tykki ja jäävahvistus, ja näistä piti valita kaksi.