Bodyguard
Kenraali
Joo, tutun näköisiä lapoja... Noita Yamal projekteja ( laivoja ) on tällä hetkellä 12, joista yksi jo luovutettu...Rakennetaan Koreassa.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Joo, tutun näköisiä lapoja... Noita Yamal projekteja ( laivoja ) on tällä hetkellä 12, joista yksi jo luovutettu...Rakennetaan Koreassa.
fulcrum
Greatest Leader
Tukialusten tavoitemäärä on tällä haavaa 11, ja jos JFK valmistuu ajallaan se nousee 12:een, mutta tulee putoamaan kymmeneen jossain välissä koska uusia aluksia valmistuu hitaammin mitä entisiä pykättiin kylmän sodan aikana. JFK pitäisi saada laivastoon jo 2020 mutta ainakin minä epäilen tuon tavoitteen saavuttamista. Kymmenenkin tukialusta tuntuu isolta muttei vastuualueet huomioon ottaen oikeastaan ole sitä, sillä kolmannes aluksista on aina huollossa eikä niitä kaikkia voi yhteen operaatioon maailmalta irroittaa. 2003 Irakin sotaan saatiin 12:sta tukialuksesta kuusi. Kylmän sodan lopussahan USN:llä oli noin 16 tukialusta ja pari reservissäkin.
Leaderwolf
Respected Leader
Suurinpiirtein 2010 paikkeille Yhdysvalloilla oli reservissä neljä konventionaalista supercarrieria, viimeisinä 2x Kitty Hawk ja 2xForrestal, ne olivat Evertonissa ns."mothballed" tilassa. Epävirallisesti siinä kunnossa että voidaan ottaa käyttöön "nopeasti" jos tarvetta ilmenee, eivätkä uppoa laituriin kuten venäjän "reservit". USS Independence tosin viimeisinä vuosinaan alkoi olemaan niin kannibalisoitu että sodan painaessa päälle USS Ranger, USS Constellation ja USS Kitty Hawk olisivat olleet ehkä ainoat merille lähtijät.
Mutta.
"Käytännöllisistä" syistä USAn laivasto on luopunut reserveistään Obaman hallinnon aikana. Viimeinen -reservissä- statuksen omaava lentotukialus on CV63 U.S.S Kitty Hawk itse.
Tilanne Bremertonissa viime vuonna
John Hilly
Ylipäällikkö
Tässä juttua jenkkien tukialuksista:
https://warisboring.com/the-u-s-navy-could-get-more-aircraft-carriers-5646752b40bd#.9r73niwkf
The U.S. Navy Could Get More Aircraft Carriers
Taxpayers, open your wallets
by DAVID AXE
The U.S. Navy wants to add a carrier battle group to its force structure. And it might actually succeed in doing so, despite the eye-watering high cost.
That’s because, for the first time in more than a decade, the hawkish, free-spending Republican Party will have unified control of the U.S. presidency and Congress. That unified control will last at least two years starting in January 2017. The ruling party traditionally loses seats in midterm elections.
Two years. Two defense budgets. With more money and strong political support, the Navy’s “big sticks” — its centerpiece fleet of powerful aircraft carriers and carrier-like assault ships — might get more numerous in coming years.
Today the Navy operates 10 Nimitz-class nuclear-powered aircraft carriers. An 11th flattop, the first-in-class USS Gerald R. Ford, is scheduled to join the fleet in 2017. Each carrier can support an air wing of 60 or more aircraft, including more than 40 strike fighters.
There are nine big-deck amphibious assault ships in the fleet. While their main mission is supporting amphibious assaults alongside 25 other amphibs including landing docks and landing platforms, the assault ships can also pull double duty as light carriers embarking AV-8B or F-35B jump jets.
The Navy claimed in its latest force-structure assessment, published in December 2016, that this combined force of 19 carriers and assault ships is no longer adequate. “Since the last full FSA was conducted in 2012, and updated in 2014, the global security environment changed significantly, with our potential adversaries developing capabilities that undermine our traditional military strengths and erode our technological advantage.”
The assault ship USS ‘America.’ Youtube capture
“Within this new security environment, defense planning guidance directed that the capacity and capability of the joint force must be sufficient to defeat one adversary while denying the objectives of a second adversary.”
Achieving this goal requires 12 full-size carriers and four more amphibious ships of all classes. It’s not clear how many of the four additional amphibs are assault ships, but it’s likely that the Navy intends to add an entire Amphibious Ready Group to its force structure. Each ARG includes a carrier-style assault ship.
The Navy’s new force-structure assessment calls for an overall increase in warship numbers, from today’s 282 hulls to an eventual total of 355. The assessment does not say how fast the Navy could achieve this new force goal, although it’s worth noting that the Navy generally plans its shipbuilding over a 30-year span.
https://warisboring.com/the-u-s-navy-could-get-more-aircraft-carriers-5646752b40bd#.9r73niwkf
Huhta
Greatest Leader
Toisaalta täytyy huomioida, että uudet lentotukialukset kykenevät tukemaan suurempia konemääriä kuin entiset (Nimitzin ja Fordin välillä ei ole niin suurta eroa, mutta vanhempiin nähden kyllä). Samalla Yhdysvaltain viholliskuva on muuttunut, ja konemäärät ovat yleismaailmallisesti laskusuuntaiset.
Jatketaan Viron asioita tuolla: http://maanpuolustus.net/threads/viron-merivoimat.5511/
Käytettyä Gripeniä irtoaisi halvalla. Balttian pojat voitaisiin kouluttaa myös alusta asti Ruotsissa. Tuo liittojen liitto ei ole ongelma, kun tilannetta tarkastellaan viiden vuoden päähän.
F-35 utopiaa, kun Tallinnan keskustan ulkopuolella ajellaan edelleen Ladoilla ja asutaan neukku betonihelvetissä.
Edit: Saa siirtää Eesti ketjuun.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Nojuu maksimikapasiteetti on epäilemättä kasvanut monessakin mielessä, mutta rauhan ajan konemäärät ovat kyllä laskeneet. Nykyään amerikkalaiseen tukialuslennostoon kuuluu enää neljä taistelukonelaivuetta, kun aikaisemmin niitä oli viisi. Samaten suto on nykyään yhden helikopterilaivueen varassa, kun S-3 Vikingeistä ensiksi otettiin suto-aseistus pois ja sitten koko kone heitettiin kaatikselle ilman korvaajaa.
Maksimikapasiteetti on toisaalta laskenut, kun A-4 yms. pienet koneet on korvattu Horneteilla ja muilla isommilla. Samalla koneiden kykyjen monipuolistuminen on tasannut lukumäärien laskuja, kun ilmaherruus- ja rynnäkkötehtäviin ei tarvita eri konetyyppejä. Ja jotta tämä matematiikka ei jäisi liian helpoksi, niin tietenkään äärimmilleen lastattu tukialus ei enää voi suorittaa lento-operaatioita täydellä teholla, koska lentokoneet ovat koko ajan toistensa tiellä.
Ei mulla tässä mitään terävää pointtia tosin ole. Kunhan pohdiskelen aihetta teille muille pureksittavaksi.
fulcrum
Greatest Leader
Juu tietysti kehitys on kehittynyt tukialuspuolellakin. Täsmäpommit ovat suhteessa hyödyttäneet juuri tukialuksia koska niiden varastoihin mahtuu rajallinen määrä pommeja. Jonkun A-6 Intruderin "täsmäisku" vaati ison kasan pommeja, nykyään riittää yleensä yksi. Kokonaisuutena 'Peace Dividend' on kuitenkin haukannut noin puolet tukialusten konemäärästä, eli suhteessa aika tarkkaan samoissa liikutaan kuin muukin laivasto. Sukellusveneiden ja pinta-alusten määrä on myös pudonnut n. puoleen kylmän sodan lopun lukemista. Nythän Trump on luvannut nostaa alusmääriä.
Toki mitään todellista haastetta ei ole asetettu joka pakottaisi lisäämään konemääriä jokaiselle tukialukselle, noitahan voi napata kyytiin sivussa olevista aluksista miten haluaa.
Luulisi että suurimmat puutteet on ilmatorjunnassa ja suto kyvyissä noissa tukialusosastoissa.
Kellään listaa kaikista tukialus tai maihinnousualus kelpoisista laivueista, laivasto että merijalkaväki?
fulcrum
Greatest Leader
Palatakseni takaisin Laivue 2020:een ja sen kustannusarvioihin, niin joitain yleisempiä sudenkuoppia jotka vaikuttavat sota-aluksissa(kin) hinnan nousuun ovat mm. vaatimuksien muuttaminen kesken projektin. Eli esimerkiksi jos - hypoteettinen esimerkki - päätetään tehdä STOVL-tukialus, kesken rakennuksen päätetäänkin muuttaa se konventionaaliseksi tukialukseksi ja sitten vähän ajan päästä pyörretään sekin päätös niin tällainen vekslaus syö paljon aikaa ja rahaa kun pitää piirtää alusta uusiksi, purkaa valmista, työt venyy yms.
Toinen tapa polttaa rahaa on vaatia jotain sellaista ominaisuutta joka on tämän tyyppisissä aluksissa ennennäkemätön. Tällaisia hypoteettisia ominaisuuksia voisivat olla vaikka yli 40 solmun nopeus, modulaarisuus tai erinomaiset häiveominaisuudet. Tällaiset ominaisuudet vaikuttavat aluksen kokonaissuunnitteluun niin että joka aspektissa ne on otettava huomioon jolloin jo pelkästä rungosta tulee kallis, testaus vie aikaa ja rahaa ja parhaassa tapauksessa ei kenties jää aseisiin rahaa ollenkaan.
Kolmas erittäin yleinen ongelma on vaatia rungolta liikoja, eli siihen tungetaan niin paljon aseita, varusteita ja sensoreita että niiden integrointi ja huolto on hankalaa ja kallista. Eräs alussuunnittelija loihe kerran sanomaan että pieni on kallista, on halvempi tehdä 10 metriä suoraa putkea kuin 5 metriä putkea jossa on neljä mutkaa. Tämän teeman modifikaatio on pienemmissä maissa usein esiintyvä "shoppailuvimma" jossa innostutaan valitsemaan varustus 'karkkikaupan hyllyltä' ja tuloksena integraatio-ja yhteensopivuusongelmat. Vuoden 2009 ukrainalainen korvettisuunnitelma on tässä lähes karikatyyrimainen. Huomatkaa hinta-arvio!
Vihdoin viimein voi käydä niin että valtiolta rahat loppuvat kesken projektin ja alukset jäävät lojumaan puolivalmiina telakalle. Tällöin säästetään hetkeksi rahaa mutta pitemmän päälle kustannukset nousevat.
Meidän osaltamme riski on ehkä kaksi viimeistä ominaisuutta. Monitoimisuus pieneen runkoon yhdistettynä voi olla melko kallista toteuttaa, tosin pelkoa hiukan hälventää merivoimien lupaus hankkia taistelujärjestelmä mahdollisimman yhtenä pakettina, joka pienentää integraatioriskiä. Aluksilta vaadittu "erikoisominaisuus" eli jäävahvistus ei pitäisi olla niin ennennäkemätön että rungon osalta tulisi suurta kustannusriskiä.
Toinen tapa polttaa rahaa on vaatia jotain sellaista ominaisuutta joka on tämän tyyppisissä aluksissa ennennäkemätön. Tällaisia hypoteettisia ominaisuuksia voisivat olla vaikka yli 40 solmun nopeus, modulaarisuus tai erinomaiset häiveominaisuudet. Tällaiset ominaisuudet vaikuttavat aluksen kokonaissuunnitteluun niin että joka aspektissa ne on otettava huomioon jolloin jo pelkästä rungosta tulee kallis, testaus vie aikaa ja rahaa ja parhaassa tapauksessa ei kenties jää aseisiin rahaa ollenkaan.
Kolmas erittäin yleinen ongelma on vaatia rungolta liikoja, eli siihen tungetaan niin paljon aseita, varusteita ja sensoreita että niiden integrointi ja huolto on hankalaa ja kallista. Eräs alussuunnittelija loihe kerran sanomaan että pieni on kallista, on halvempi tehdä 10 metriä suoraa putkea kuin 5 metriä putkea jossa on neljä mutkaa. Tämän teeman modifikaatio on pienemmissä maissa usein esiintyvä "shoppailuvimma" jossa innostutaan valitsemaan varustus 'karkkikaupan hyllyltä' ja tuloksena integraatio-ja yhteensopivuusongelmat. Vuoden 2009 ukrainalainen korvettisuunnitelma on tässä lähes karikatyyrimainen. Huomatkaa hinta-arvio!
Vihdoin viimein voi käydä niin että valtiolta rahat loppuvat kesken projektin ja alukset jäävät lojumaan puolivalmiina telakalle. Tällöin säästetään hetkeksi rahaa mutta pitemmän päälle kustannukset nousevat.
Meidän osaltamme riski on ehkä kaksi viimeistä ominaisuutta. Monitoimisuus pieneen runkoon yhdistettynä voi olla melko kallista toteuttaa, tosin pelkoa hiukan hälventää merivoimien lupaus hankkia taistelujärjestelmä mahdollisimman yhtenä pakettina, joka pienentää integraatioriskiä. Aluksilta vaadittu "erikoisominaisuus" eli jäävahvistus ei pitäisi olla niin ennennäkemätön että rungon osalta tulisi suurta kustannusriskiä.
Soldierblue
Ylipäällikkö
Olisiko se parempi ostaa pieniä kettereitä ohjusveneitä ja lisää merimaali ohjuksia manterelle? kun tämä Laive 2020 homma.?
En tiedä merihommista oikeen mitään. Mutta pystyykö neljä(4) korvettia suojaamaan merenkulun riittävän hyvin? Onko aluksille tulossa sellaisia ominaisuuksia, mitkä haittaavat/hankaloittavat tätä tärkeintä tehtävää eli merenkuljun suojaamista?
Suomen kauppamerenkulun ongelmat sotatilanteessa liittyvät ilmatorjuntaan. Ilman korvettiluokan aluksia ko. kykyä on mahdoton hankkia.
Sukellusveneet eivät ole ongelma, koska niiden on miltei mahdotonta toimia Pohjanlahdella, syvyys kun ei riitä. Ko. korvettien tehtävä on suojata kauppamerenkulkua Suomesta Pohjanlahden Ruotsin satamiin, ei patsastella Suomenlahdella tai eteläisellä Itämerellä. Ohjusveneet ovat hyviä suojaamaan Ahvenanmaata maihinnousuilta, mutta toisten alusten suojaamiseen niistä ei ole.
Nuo eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. 4 korvetin todellisia vaihtoehtoja ovat esim 4 x 4 = 16 alusta joista jokainen tekee jotain seuraavista tehtävistä:
- miinoitus
- pintatorjunta
- ilmatorjunta
- suto
Tai sitten 2 x 4 = 8 alusta joista molemmat luokat kykenevät kahteen tehtävään.
Käsi ylös joka uskoo 8 tai 16 "ohjusveneen" elinkaarikustannusten olevan vähemmän kuin neljän korvetin? Suorituskyky olisi samanlainen, tappioiden sietokyky parempi.
Huhta
Greatest Leader
Nuo täyden tehon lento-operaatiot ovat IMHO vähän menneen talven lumia. Siirtomaasodat ovat ohi, nyt soditaan jälleen Keltaista uhkaa vastaan. Siinä syntyy tappioita, joten parin päivän operaatioiden jälkeen tukialuksella on jo paljon paremmin tilaa.
Wikipedialla, kenties?
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrier_strike_group#List_of_active_CSG
https://en.wikipedia.org/wiki/Expeditionary_Strike_Group#Expeditionary_Strike_Groups