Merivoimien kehitysnäkymät

Eii Merivaivojen rahan meno ole loppu. Lisää löytyy...
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005021848.html?share=1e0a6298acde023210e72b9b9cfaa583
Merivoimien kuljetusveneiden kohtalo on epäselvä – jopa uusien alusten hankinta voi häämöttää
Onnettomuustutkintakeskuksen raportti marraskuussa tapahtuneesta Jurmo-haverista valmistuu ennen kesää.
e1b94365246e42a3a6dd587cc31179cd.jpg

Jurmot rantautuivat tämän vuoden Baltops-harjoituksessa Syndalenissa. (KUVA: RIO GANDARA / HS)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 26.12. 6:00 , Päivitetty: 26.12. 19:08

PUOLUSTUSVOIMAT ryhtyy selvittämään, kannattaako Jurmo-joukkojenkuljetusveneille tehdä peruskorjaus vai ei.

Puolustusministeriö tiedotti viime viikolla, että Jurmo-luokan alusten peruskorjauksesta on päätetty tehdä hankintasopimus. Kyse on kuitenkin vain runsaan tusinan veneen peruskorjauksesta, eikä niistäkään ole vielä tehty lopullista päätöstä.

On mahdollista, että suurin osa Jurmoista ajetaan elinkaarensa päähän ja poistetaan käytöstä ilman peruskorjausta.

Jurmot ovat Merivoimien rannikkojääkäreiden tärkeimpiä kuljetus- ja maihinnousuveneitä. Noin 14 metriä pitkiä ja uppoumaltaan 14-tonnisia veneitä ostettu aikoinaan lähes 40 kappaletta. Jurmo pystyy kuljettamaan yli 20 sotilasta.

”VARSINAINEN hankintapäätös on tehty prototyyppitilauksesta. Nyt on tehty päätös ensimmäisen veneen peruskorjauksen hankinnasta”, kertoo erityisasiantuntija Timo Nyyssönen puolustusministeriöstä.

”Lisäksi siinä on optio 12–16 veneen peruskorjaukselle. Perusidea on se, että katsotaan, millainen prototyypistä tulee ja sen perusteella tehdään päätös muista.”

Jurmot on valmistettu alumiinista, jonka väsymisominaisuudet esimerkiksi laivoissa tunnetaan terästä huonommin. Alumiinirakenteita on myös vaikeampi korjata.

Merivoimat teki tämän vuosikymmenen alussa peruskorjauksen neljään alumiinista valmistettuun ohjusveneeseen. Niistä paljastui väsymisvaurioita heti peruskorjauksen jälkeen.

Merivoimat selvityttää nyt, missä kunnossa Jurmo-luokan alusten rungot ovat. Yksi mahdollisuus on, ettei kaikkia veneitä kannata korjata. Edessä voi häämöttää jopa uusien alusten hankinta.

PERUSKORJATTAVA prototyyppi-Jurmo valmistuu ensi vuoden aikana. Korjauksessa on mukana Jurmo-luokan alkuperäinen suomalainen valmistaja Marine Alutech. Merivoimat tilasi siltä pääosan Jurmoista vuonna 2001.

Jurmojen suorituskykyyn ei suunnitella muutoksia. Veneistä vaihdetaan moottorit, matkustajien penkit ja navigointilaitteistot, kertoo tekninen asianhoitaja Tero Laamanen Puolustusvoimista.

Nykyiset raskaat penkkirakenteet on tarkoitus vaihtaa kevyempiin, jotta aluksiin saadaan lisää rahtitilaa.

”Meillä on käsitys, missä kunnossa veneet ovat, mutta se pitää varmistaa, etteivät rahat mene hukkaan”, Laamanen sanoo.

Alusten mahdollisesta kunnostuksesta vastaa Puolustusvoimien materiaalin kunnossapitoon erikoistunut Millog. Runsaan kymmenen veneen peruskorjaus maksaisi noin 12 miljoonaa euroa. Työ tehtäisiin kolmen seuraavan vuoden aikana.

Merivoimille on ostettu juuri 12 kappaletta Jehu-taisteluveneitä, jotka soveltuvat samoihin tehtäviin kuin Jurmot. Jehut ovat kuitenkin monitoimisempia ja modulaarisia. Niitä voidaan käyttää muun muassa taistelu-, partiointi- ja saattotehtäviin.

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS tutkii parhaillaan haveria, joka sattui Jurmo-luokan kuljetusveneelle marraskuun puolivälissä. Vene ajoi tuolloin karille Upinniemen saaristossa.

Veneen kyydissä oli 23 varusmiestä, joista 12 loukkaantui. Veneeseen tuli vaurioita sen keulaosaan.

Myös Puolustusvoimat on käynnistänyt asiasta oman tutkimuksensa.

”Olemme hankkineet tapahtumaan liittyvää materiaalia. Olemme kuulleet kaikki keskeiset henkilöt”, sanoo merionnettomuuksien johtava tutkija Risto Haimila Onnettomuustutkintakeskuksesta.

”Tällä hetkellä tutkintaryhmä ryhtyy läpikäymään materiaalia.”

Onnettomuusraportti valmistuu ennen kesää. Tutkinta saattaa tuoda esiin jotain sellaista, joka vaikuttaa tuleviin peruskorjauksiin.

HAIMILAN mukaan kuljetusveneiden isot onnettomuudet eivät ole yleisiä.

”Se mitä on 2000-luvulla tapahtunut, on enemmänkin liittynyt veneiden käsittelyyn, joiden seurauksena on ollut veneiden törmäämisiä laitureihin ja sen tyyppisiä ilman vakavia seurauksia.”

Haimila ei halua vielä sanoa, miksi niin moni varusmies sai haverissa vammoja, vaikka veneessä on matkustajille turvavyöt.

”En ota kantaa, oliko kaikilla kyydissä olleilla turvavyöt kiinni”, Haimila sanoo.

”Tässä vaiheessa voi todeta, että ohjaamohenkilöstön nopealla toiminnalla viime vaiheessa ennen pohjakosketusta oli oma osuutensa, että vältyttiin vakavammilta vaurioilta.”

019bd5a1d3a24919bad24805a39ddbef.jpg

Jurmoja Syndalenin laiturissa. (KUVA: RONI REKOMAA LEHTIKUVA)
 
Aivan! Riski on tuossa. Tosin onhan nytkin Azipodeja kiinni aluksissa, jotka murskaa jäätä mm Azipod edellä (kun menevät peruuttamalla) ja potkuri kestää jääkosketuksen.
Potkurit tehty rosterivalulla, ilmeisesti venäjällä (luulo, ei tieto) Normi Azipod potkurit tehdään Janakkalassa TEVO Oy.n toimesta (Entinen FinnScrew) alumiinipronssivalut Junkersin valmistamilla uuneilla....

Tuota noin, pieni tarkennus. Azipodin potkureita tehdään useammassa eri paikassa. Yksi niistä on tuo TEVO, sitten iso valmistaja Venäjällä ja vielä Portugalissa ja Espanjassa. Mikä on mielestäsi normi Azipod potkuri...? Potkureita on periaatteessaa kahdenlaisia, pronssisia ja teräksisiä. Teräspotkurit jääpodeihin...muihin pääasiassa pronssisia.
 
Tuota noin, pieni tarkennus. Azipodin potkureita tehdään useammassa eri paikassa. Yksi niistä on tuo TEVO, sitten iso valmistaja Venäjällä ja vielä Portugalissa ja Espanjassa. Mikä on mielestäsi normi Azipod potkuri...? Potkureita on periaatteessaa kahdenlaisia, pronssisia ja teräksisiä. Teräspotkurit jääpodeihin...muihin pääasiassa pronssisia.
Normi podi on sellainen sulanveden laite vaikkaparistelijään... 16 MW kokoluokkaa... Tähti taitaa tehdä siellä venäjällä.. Tuleeko lie Compact podien pienemmät potkurit tuolta espana-portugali suunnalta.
RollsRoyce on ainakin koneistanut potkureita Karlstadissa. Miten lie ne nykyään..
 
Normi podi on sellainen sulanveden laite vaikkaparistelijään... 16 MW kokoluokkaa... Tähti taitaa tehdä siellä venäjällä.. Tuleeko lie Compact podien pienemmät potkurit tuolta espana-portugali suunnalta.
RollsRoyce on ainakin koneistanut potkureita Karlstadissa. Miten lie ne nykyään..

Azipodeja on tätä nykyä jo monenlaisia, mutta ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat tuolla "normipodilla". Oikeasti se onkin jo aika laaja käsite, mutta ei siitä sen enempää. Espanja-Portugali suunnalta tulee kyllä potkureita myös Large podeihin, eli niihin Suomessa tehtäviin ( joita onkin sitten useampaa "tyyppiä" ). Compactien potkureista en osaa sanoa, koska ne tehdään tätä nykyä Kiinassa. Tosin voi olla, että tehdään jossain vaiheessa taas myös täällä meillä. Mutta siitä ei ole muuta kuin huhuja...
 
Azipodeja on tätä nykyä jo monenlaisia, mutta ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat tuolla "normipodilla". Oikeasti se onkin jo aika laaja käsite, mutta ei siitä sen enempää. Espanja-Portugali suunnalta tulee kyllä potkureita myös Large podeihin, eli niihin Suomessa tehtäviin ( joita onkin sitten useampaa "tyyppiä" ). Compactien potkureista en osaa sanoa, koska ne tehdään tätä nykyä Kiinassa. Tosin voi olla, että tehdään jossain vaiheessa taas myös täällä meillä. Mutta siitä ei ole muuta kuin huhuja...

Mielestäni aivan loistava tuote kokonaisuudessaan, Azipod idena ABB sai lähestulkoon lahjana edesmenneeltä Merenkulkuneuvokselta, en tosin muista hänen nimeään.. :) Mutta loisto homma, että sitä edelleen tehdään kotimaassa!
 
Minkä tukialuksen tuo tulee aikanaan korvaamaan?
USS Enterprisen, joka tosin poistettiin käytöstä jo 2012. Seuraava eli John.F.Kennedy korvaa ensimmäisen Nimitzin, eli USS Nimitzin :rolleyes: Sen jälkeen valmistuukin uusi USS Enterprise, yhdeksäs Enterprise nimeä kantava.

The U.S.S. Enterprise has left the oceans.
The Big E, also known as CVN-65, left active-duty Navy service in a formal deactivation ceremony at Pier 12 in Norfolk, Va., attended by nearly 12,000 family members and close friends. At 1,123 ft. (342 m), she was the longest warship in the history of the world. She was the first nuclear-powered aircraft carrier, able to cruise at 30 knots, thanks to reactors generating more than 200,000 horsepower. In May 2011 she became the fourth carrier to achieve 400,000 arrested landings.

This Saturday will mark the 50th anniversary of the start of its maiden voyage from Norfolk. “She will reign a long, long time,” Navy Secretary John B. Connally Jr. predicted at her commissioning, “as queen of the seas.”

Others recall her grimmest day: Jan. 14, 1969, when, while in the Pacific, a Zuni rocket accidentally exploded under the wing of an F-4, setting off an inferno that killed 27. “We fought hard, real hard, to keep her afloat during the 1969 fire please don’t let her die like this,” one former sailor pleads


Fair winds and following seas, U.S.S Enterprise :salut:

http://nation.time.com/2013/01/07/obit-for-a-carrier/
 
Oli unohtumaton näky lentää Norfolkin yltä muutamia vuosia sitten.
Varmasti! Itse ihaillut satelliitin kautta monen monituista kertaa, mutta paikan päälle kun joskus pääsisi, niin olisi taas pikkupoika valloillaan.

Tuosta tukialusten määrästä, ilmeisesti lisäävät yhdellä isojen määrää, jos laivasto saa lahjalistansa läpi. Mutta lentotukialuksia on pian 19 yhteensä. Koska Wasp ja America luokat ovat käytännössä muiden maiden lentotukialusten kokoisia. America kantaa tarvittaessa 20 F-35B konetta taisteluun, eli kyllä se pienestä tukialuksesta käy :D

Tässä pari vuotta vanha juttu alusten lukumäärästä.

Does the US Navy have 10 or 19 Aircraft Carriers?
The U.S. Navy operates 19 ships that could be called aircraft carriers, but only considers 10 to be actual carriers.

When fully operational, America and Tripoli will operate as many as 20 F-35Bs. In the United States, we endure the polite fiction that the USN’s 45,000 ton aircraft carriers are not aircraft carriers, but rather some other kind of creature. USS America is roughly the same size as the French Charles De Gaulle and the INS Vikramaditya, although a bit smaller than the RFS Admiral Kuzetsov or her Chinese sister, the Liaoning. America is considerably larger than recent aircraft-carrying ships constructed for the Korean, Japanese, and Australian navies.

And so what’s the problem? Who cares if the United States effectively disguises nearly half of its carrier fleet? The deception may not hold forever. At some point, skeptical legislators may choose to acknowledge the existence of the USN’s other nine carriers, and consequently the overwhelming superiority of USN aviation over any potential foe. It would be better to get ahead of this game, and develop a more appropriate way of talking about the USN’s light carrier fleet. The best choice might be to skip “light carrier” or “sea control ship” and go straight to “assault carrier,”

http://thediplomat.com/2014/04/does-the-us-navy-have-10-or-19-aircraft-carriers/
 
Varmasti! Itse ihaillut satelliitin kautta monen monituista kertaa, mutta paikan päälle kun joskus pääsisi, niin olisi taas pikkupoika valloillaan.

Tuosta tukialusten määrästä, ilmeisesti lisäävät yhdellä isojen määrää, jos laivasto saa lahjalistansa läpi. Mutta lentotukialuksia on pian 19 yhteensä. Koska Wasp ja America luokat ovat käytännössä muiden maiden lentotukialusten kokoisia. America kantaa tarvittaessa 20 F-35B konetta taisteluun, eli kyllä se pienestä tukialuksesta käy :D

Tässä pari vuotta vanha juttu alusten lukumäärästä.





http://thediplomat.com/2014/04/does-the-us-navy-have-10-or-19-aircraft-carriers/
Arkistoista pitäisi löytyä kuvakin.
Laitan sen sulle postiin kun löydän ja ehdin.
 
Tämä kuva on v. 2012 Norfolkista (9 erilaista "flattoppia"):

9_Flattops_at_Norfolk_naval_base,_December_20,_2012.jpg
 
Komeita huiskia...
Oletko koskaan käynyt siellä Karlstadissa katsomassa, kun Rollsin porukka koneistaa potkurit ilman käsinhiontaa... Se on kans komian näköinen, kun koneella ajavat sen kuvion lavanpintaan!

Kerran Japanissa ollessani sain katella kun Sumitomon kundit oli laittaneet sellaiseen jämäkkään tankkeriin rusetin paikalle ja halkaisiaa taisi olla n. 10 metrin pinnassa. Oli julman kokoinen siinä kuopassa, kun viereen käveli.. Otettiin kuvia kolleekojen kanssa toisistamme, niin minäkin näytin ihan miniukolta sen vieressä :D
Siinä aluksessa taisi olla Wärtsilän 96 pääkoneena ja ilman vaihdetta koko vetolinja.. Voi olla hieman "muistojen kultaama" mutta jotenkin noin se oli... -85 taisi olla vuosi :)
 
Tämä kuva on v. 2012 Norfolkista (9 erilaista "flattoppia"):

9_Flattops_at_Norfolk_naval_base,_December_20,_2012.jpg
Montakohan Suomen budjettia kuvassa on :) Tuohon jos ynnäilee kehityskuluja ja lentokoneita mukaan niin taitaa kymmennien vuosien budjetit ja jos hävittäjienkin kehityskulut on mukana niin riittääkö sekään... Yksi ainoa Yhdysvaltojen amiraali pyörittää isompaa pumppua kuin Pohjoismaat, yhdessä flattopissa enemmän miehiä kuin Suomen merivoimissa (yhteensä pohjoismaiden?) yhteensä, yksi alus uppoumaltaan moninkertainen koko Suomen merivoimiin verrattuna, yhdessä tukialuksessa koneita kuin Suomen ilmavoimilla jne.

On se vaan superraskasta sarjaa. Onneksi kuitenkin se on USA eikä esim. joku muu valtio...
 
Back
Top